Vapaa kuvaus

Olen kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, urheilusta, elokuvista, kirjallisuudesta, valokuvista, ruuasta - tai siis hyvästä ruuasta - juomisesta, onkimisesta, maalaamisesta, kävelemisestä, nukkumisesta, ajattelemisesta, keskustelemisesta, kylttyyristä, luonnosta, eläimistä, elävistä, puutarhanhoidosta, uhkapeleistä, korttipeleistä, matkustamisesta ja tietenkin omasta perheestäni. Yritän olla tietävä ja terävä, mutta myös nöyrä ja kiitollinen. Nautin elämäni jokaisesta jäljellä olevasta päivästä menneiden päivien lisäksi. Tässä iässä Stephen Hawkingin ajatus maailmankaikkeuden kiepsahtamisesta takaisin rutistumisvaiheeseen niin, että näkee tulevaisuuteen, muttei muista menneisyyttä, kiinnostaa ja viehättää yhä enemmän. Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

2050

Kommenttia

25514

  1. Nyt kuitenkin elelet ay-liikkeen aloitteesta järjestetyn sosiaaliturvan eli vanhuuseläkkeen varassa. Niin minäkin, vaikka mullakin riitti töitä koko ajan eläkeikään asti ja eläkkeellekin jäin myöhemmin kuin mikä lain mukaan olisi ollut mahdollista. Olimme molemmat nousukauden Suomessa eläneitä, joloin työtä riitti kaikille eikä tehostaminen ja digitalisaatio yms. vielä vienyt työpaikkoja. Puolisuljettu talous ja neukkukauppavetoisuus tarkoittivat löysyyttä talouteen, mutta kilpailuyhteiskunnassa siihen ei enää ole mahdollisuuksia. Esim. kesätyöpaikkoja oli vielä 1970-luvulla tarjolla enemmän kuin niihin oli koululaisia hakijoina. Nyt tilanne on ihan toinen, mutta sinulta maailmanmenon seuraaminen näyttää jääneen jonnekin 1970-luvun aikaiseen todellisuuteen. Isäsi eikä isoisäkään opit enää päde nykyaikana. Minä ja sinä satuimme vaan elämään otolliseen aikaan, jolloin kaikenlaiset heikkolahjaisetkin pääsivät työnsyrjään kiinni kuten varmaan omalta osaltasi olet voinut huomata.
  2. Se mitä SDP haki venäläisistä riippumatta vuonna 1917 oli maamme itsenäistyminen. SDP oli siihen aikaan ainoa puolue, joka yhtenäisesti ajoi maamma itsenäistymistä ja toteutti sitä varten valtalain kesällä 1917. Oikeisto oli hajallaan suhteessa itsenäistymiseen vielä siinä vaiheessa. Oikeiston kelkka kääntyi vasta sen jälkeen, kun hallinto Venäjällä vaihtui. Jos niin ei olisi käynyt, olisimme luultavasta jatkaneet edelleenkin autonomisena osana Venäjää, ties kuinka kauan.

    Vuoden 1918 alussa poliittinen vasemmisto, työväestö ja maaton maatalousväki eteläisessä osassa Suomea ryhtyi aseelliseen kapinaan vallan vaihtamiseksi. Se oli vasemmistolta suuri virhe, joka koitui sen omaks tappioksi. Väestö oli taloudellisesti jakaantunut niin syvältä kahtia, että tällainen väkivaltakierre mahdollistui.

    Venäjä ei osallistunut sisällissotaamme. Ainoa ulkovalta, joka siihen valtiona osallistui myöhemmin kevättalvella 1918 oli Saksa. Oikeisto suunnitteli sen jälkeen maahan saksalaista kuningastakin. Kapinaan ryhtyneet näyttivät tähtäävän demokraattisen ja parlamentarismiin perustuvan Suomen jatkamista. Tämä tavoite käy ilmi Otto-Ville Kuusisen johdolla tehdystä uudesta perustuslakiesityksestä. Epäselvää on se, miten uudessa tilanteessa olisi alettu edistää ja toteuttaa sosialismia. Muutoinkin on mahdotonta sanoa, mihin tilanne olisi johtanut. Naapurimaamme Venäjä oli noihin aikoihin paitsi Saksaa vastaan käymänsä sodan että sisällissodan runtelema hyvin heikko valtio. Venäjän heikkoudesta kertoo paljon se, että suomalaiset eivät kaihtaneet heimosotiin lähtemistä rajan toiselle puolelle. Itsenäisen Suomen asema oli 1920-luvulla vahva, mikä johtui Venäjän heikkoudesta. Suurempaa ulkoista uhkaa ei ollut. Ongelmat olivat maamme sisäisiä, joita oikeistosta nimenomaan Maalaisliitto pyrki ratkaisemaan. Maalaisliitto ei suinkaan ollut sodassa se, joka oli vasemmiston vastapuolena, vaan se oli oikeistolaisempi osa Suomea. Itse asiassa Maalaisliiton peruskannatusalueilla pohjoisessa Suomessa oli varsin rauhallista koko ajan.

    Ajatus Venäjään liittymisestä on outo, kun vasemmisto nimenomaan pyrki eroon Venäjästä. Miksi se olisi antanut päätöksentekovallan Suomessa Venäjälle. Eivät edes ns. sateelliittivaltiot kuten Puola, Tshekkoslovakia ja Unkari pyrkineen toisen maailmansodan jälkeen liittymään NL:oon, vaikka niissä oli ns. sosialistinen hallintomalli. Ei yksikään niistä aikonutkaan liittyä NL:oon.

    Et tunnu ymmärtävän historistamme oikein yhtään mitään. Se sinua nuorempi polvi ymmärtää siitä sinua paljon enemmän, koska on käynyt koulua ja oppinut asioita eikä siten perusta näkemyksiään pelkästään omiin harhaluuloihinsa. Sosialismia ei ole maailmassa oikeastaan koskaan koeteltu, koska sosialismia taloudellisina mallina ei ole sen teorioiden pohjalta toteutettu missään. Se mitä on toteutettu on ollut sosialistinen diktatuuri, joka sekin on on ollut lopulta yhden ihmisen tai pienen porukan diktatuuria. Mitään työväenluokan diktatuuria ei ole ollut koskaan eikä missään. Ainoa valtio, missä siirryttiin väkivallattomasti ilman vallankaappausta sosialismiin on ollut Chile 1970-luvun alussa. Sen taru loppui kuitenkin lyhyeen, kun se nujerrettiin oikeistolaisessa sotilasvallankaappauksessa väkivaltaisesti.

    Sosialistisen talousopin saavutukset näkyvät demokraattisissa valtioissa, missä sitä on edistetty revisionistisesti ja demokraattisestä. Merkittävin saavutus tunnetaan nykyisin pohjoisemaisen hyvinvointivaltion mallina ja sitä puolustaa Suomessa nykyisin jopa osa oikeistoa eli siis Kokoomus, Kepu ja RKP, ehkä osin jopa persut.
  3. USAn demokraattisessa järjestelmässä näyttäisi olevan paha valuvika. Barack Obaman jälkeen USAn korkein päättävä toimija on ollut presidentti, yksi ihminen, jolle on annettu päätösvaltaa aivan liian paljon ja joista toinen on ollut henkisesti luonnehäiriöinen, narsisti, mahdollisesti jopa psykopaatti ja molemmat ovat lsäksi kärsineet ikääntymisen aiheuttamasta dementiasta. Suomessahan tämä sama tilanne nähtiin 1970-luvun lopulla, kun presidenttimme toimintakyky heikkeni dementian vuoksi. Silloinkin asiaa yritettiin salata. Seuraava presidentti toimi sitten järkevästi ja alkoi edistämään presidentin valtaoikeuksien riisumista.

    Trump on verbaalisesti myös hyvin lahjaton, ehkä älyllisestikin korkeintaan keskitasoa. Ehkä hänen valinnan taustalla on ajatus siitä, että keskimääräistä paljon hölmömpikin amerikkalainen pystyy samaistumaan maansa presidenttiin. Hän on onnistunut tällä kertaa valitsemaan hallintoonsakin toinen toistaan hullumpia ministereitä ja taustavaikuttajia. Näkyvin heistä on ollut viime aikoina Pete Hegseth, jota USAn senaattorit ovat grillanneet tuon tuosta hänen alkholismistaan ja suhteestaan naisiin. Hallinnon keskeistä taustavaikuttajaan Stephen Milleriä luonnehditaan avoimesti äärioikeistolaiseksi natsiksi. Naisministereistä oikeusministeri Pam Bondi on myös joutunut koville senaatin kuulusteluissa. Varapresidentti Vance on yrittänyt pysyä järkevästi nyt enemmän hiljaa ja korkeintaan naureskellut Trumpin toilauksille. Keskeisempään asemaan on noussut ulkoministeri Marco Rubio, joka nopeasanaisuudessaan ja ulkoisestikin muistuttaa persujen Ville Rydmania. Minun mittareillani Rubion arvosana on myös tippunut kuin lehmän häntä, vaikka aluksi juuri häntä pidettiin hallinnossa lähes ainoana aikuisuuden edustajana. Koko porukka koostuu erilaisista poppamiehistä ja sirkuspelleistä. Ranskalainen poliitikko osui luonnehdinnoissaan varsin lähelle totuutta tässä kohdin.
  4. Tuorein esimerkki suuryritysten synnystä koettiin naapurimaassamme Venäjällä valtio-omisteisen talousmallin loputtua. Prosessi voi kuvata kleptokratiaksi. Valtion omaisuus siirtyi varastamalla ja petoksille yksityisiin taskuihin hyvin sattumanvaraisesti. Jos sattui olemaan sopivassa virassa sopivaan aikaan ja oli onnistunut luomaan hyviä suhteita poliittiseen eliittiin, rikastui suurella todennäköisyydellä paljon ja nopeasti. Osa uusista yrittäjistä oli rikollisia, mafiosoja, jotka ryöstivät omaisuutta ja yrityksiä viime kädessä erittäin väkivaltaisesti. Kansa ei sijoittanut mihinkään, roistot veivät kaiken itselleen.

    Tämä ei nyt niin suuresti eroa eurooppalaisen yritystoiminnan synnystä. Myös muualla Euroopassa omaisuutta keskitettiin vallanpitäjän päätöksillä aatelisille, papistolle, porvaristolle ja talonpojille. Vastineeksi näistä etuoikeuksista hallitsija, kuningas, tsaari ym. vaati lahjojen saajilta ehdotonta lojaaliutta. Näin se toimii nyt myös Venäjällä. Saat pitää yrityksesi ja sen tuoton suurimmaksi osaksi, jos pysyt lojaalina vallanpitäjälle. Tämäkin kertoo valtion ensisijaisuudesta, monopoliasemasta. Venäjällä valtiomalli on melko yksinkertainen, kun valtio on putler. Niinhän se oli monarkien aikaan muuallakin Euroopassa.

    Sinulla kovin naivi ja ruusuinen kuva yrittämisestä ja sen synnystä. Venäjän malli näyttää karusti, että yritystoiminnan dynamoma on ollut varastaminen ja muu rikollinen toiminta.
  5. Vastaus kysymykseesi on lähempänä ensimmäistä kuin toista vaihtoehtoa. Suuret yritykset eivät ole pudonneet taivaalta, mutta ulkomailtahan ne ovat Suomeen tulleet. Yritystoiminnan läpimurto alkoi Suomessa jälkijunassa teollistumisen edetessä muualla Euroopassa 1860-luvulla. Ulkomaiset yrittäjät alkoivat laajentaa toimintaansa myös Suomeen. Ei kansa täällä niihin mitään sijoittanut. Vuoteen 1880 mennessä oli säädetty elinkeinovapaus, joka vasta mahdollisti laajemman yritystoiminnan synnyn. Siirryttiin merkantilismin ajasta liberalismin aikaan. Ensimmäisiä tunnettuja suuria yrittäjiä olivat mm. saksalainen Georg Franz Stockmann, joka perusti tavaratalon Helsinkiin, norjalainen Hans Gutzeit, joka perusti sahayrityksen ja skotlantilainen James Finlayson, joka perusti puuvillatehtaan Tampereelle. Yritystoiminta oli enimmäkseen ulomaisissa tai ulkomaalaislähtöisissä käsissä. Yrittäjämme tulivat enimmäkseen Ruotsista ja Saksasta. Nämä olivat sen ajan suuryrityksiä eivätkä edellyttäneet mitään laajaa omistuspohjaa.

    Sekoitat sijoitustoiminnan ja yritysten toimintaan sijoittamisen pahasti keskenään. Sijoitustoiminta on syntynyt osakkeiden jälkimarkkinoilla eikä sillä ole juurikaan tekemistä yritysten rahoittamisen kanssa. Sijoitustoiminta tarkoittaa vain omaisuuden ostamista ja myymistä henkilöltä toiselle. Yityksen pääoma ei lisäänny ropoakaan tässä vaihdannassa. Yrityksen synnyn kannalta olennaisia ovat nykyisin pääomasijoittajat, jotka ovat lainarahan vaihtoehto. Pääomasijoittajat vaativat sijoituksilleen osuutta yrityksestä. Hinta on yleensä selvästi edellisempi kuin minkä muut sijoittajat joutuvat säästösijoittajina maksamaan.

    Suomen yrityshistoriassa valtiolla on ollut myös suuri rooli. Esim. valtio osti enemmistön Gutzeitin metsäteollisuusyrityksestä, perusti Valmetin, Veitsiluodon ja Outokummun, jotka olivat aikoiaan kaikki suuryrityksiä. Suomen kansan sijoitustoiminta yrityksiin lähti siten liikkeelle laajemmassa mielessä valtion kautta, koska suomenkielisellä väestöllä oli heikosti pääomia ulkomaalaiseen ja ruotsalaisperäiseen omistukseen verrattuuna. Kansa omisti siis valtiona yrityksiä.

    Yritykset ovat markkinatalousliberalismin aikana tietysti merkittäviä taloudellisia toimijoita. Mutta kuten historiasta ja vielä nykyäänkin nähdään valtio voi myös toimia merkittävänä yritystoiminnan harjoittajana. Liikenne on järjestetty kaikkiaan rautateiden ja lentoliikenteen osalta valtion yritystoimintana Suomessa. Valtio ja kunnat vastasivat pitkään ja osin edelleen puhelin- ja teleliikenteestä ja vesi- ja viemärihuollosta sekä sähköenergian tuottamisesta. Valtion yhtiö Neste huolehti puolestaan öljyn tuonnista ja jalostamisesta. Valtion ja kunnallisten yhtiöiden merkitys on ollut Suomessa erittäin suuri ja on sitä edelleen. Lisäksi osakeyhtiömuotoisen yritystoiminnan oheen syntyi jo 1800-luvulla merkittävää osuuspohjaista yritystoimintaa, jota on edelleen vähittäiskaupassa ja pankkitoiminnassa.

    Ilman yrittäjiä olisimme pulassa, mutta ilman palkansaajia ja valtiota myös yrittäjät olisivat pulassa. Suomessa eikä muuallakaan ole yhtä toimijaryhmää, joka elättäisi kansalaisia. Kaikki toiminta perustuu yhteiskunnan, yritysten ja palkansaajien /kuluttajien työnjakoon. Yhdenkin näistä puuttuessa ollaan pulassa. Yhteiskunta eli valtio on näistä ylivoimaisesti tärkein, koska sillä on rajoittamaton päätöksentekomonopoli kaikissa asioissa. Yritykset ovat tässä yhtälössä itse asiassa uusin tulokas. Euroopassa yritystoiminta alkoi kasvaa 1700-luvulla teollisen vallankumouksen ja merkantilismista sekä sääty-yhteiskunnasta luopumisen seurauksena. Suomessa tultiin siis jälkijunassa kuten kerroin eli pääsimme kyytiin mukaan noin vuodesta 1860 eteenpäin. Vanhoissa eurooppalaisissa sääty-yhteiskunnan oloissa oli esim. maatalousisäntiä, jotka omistivat kaiken maan ja niillä olevat rakennukset sekä eläimet. Heillä oli löyhiä sopimuksia kaikenlaisten syytinkiläisten (maattomat maataloustyöntekijät) kanssa siitä, että nämä saivat asuinsijan ja pienen osan tuotosta itselleen tekemällä maatalous- ja muita töitä maanomistajan hyväksi. Maanomistajat muuttivat toiminnan ehtoja yksipuolisesti ja lopettivat "syytinkisuhteen" niin halutessaan ilman irtisanomisaikoja. Omaa maata viljeltäväkseen halunneet alkoivat muuttaa Amerikkaan, missä oli mahdollista vallata maita itselleen asumattomilta seuduilta niin pitkään kuin vapaata tai iintiaanien hallitsemaa maata riitti vallattavaksi. Euroopassa valtaaminen ei ollut mahdollista, koska maa oli jaettu säädyille privilegioina.
  6. Al-Taen kirjoitukset olivat poliisin tutkittavina ja asia eteni syyttäjälle. Syyttäjä teki asiassa syyttämättäjättämispäätöksen todeten, että yksi kirjoituksista täytti todennäköisesti kiihottamista kansanryhmään vastaan tunnusmerkistön kriteerit. Syyttämättäjättämispäätös tehtiin kohtuusperusteella. Syyttämättäjättämispäätös on siinä mielessä kinkkinen, että se leimaa epäillyn syylliseksi. Se ei siis ole mikään syyttömyyspäätös vaan päinvastoin siinä on syyllisyysolettama, koska silloin joudutaan vetoamaan lain mahdollistamiin perusteisiin kuten kokonaisarvioinnin perusteella tehtävään kohtuuteen, epäillyn nuoreen ikään taikka rikoksen vähäisyyteen. Se on siis tässä mielessä epäillyn oikeusturvaa vaarantava, jos epäilty katsoo olevansa syytön. Syyttämättäjättäminen on siis varoituksen luontoinen seuraamus. Jos syyttäjä katsoo, ettei näyttö riitä tai ettei mitään rikosta ole tapahtunut, syytettä ei yksinkertaisesti nosteta eikä tarvita mitään syyttämättäjättämispäätöstä. On siis tehtävä ero seuraamusluonteisen syyttäämisjättämispäätöksen ja sellaisen syyttämättä jättämisen välillä, missä epältyä ei voida todennäköisin syin pitää rikoksen tekijänä. Nämä asiat menevät helposti maallikolta sekaisin samaan tapaan kuin menevät esim. käsitteet ehdollinen vankeus ja ehdonalainen vapaus. Mitään ehdonalaista ei Suomessa koskaan tuomita, vain ehdollinen vankeustuomio on mahdollinen. Ehdonalainen vapautuminen tulee mahdolliseksi vasta sitten, kun tuomittu on suorittanut rangaistustaan laissa määrätyn ajan. Ehdonalanen vapaus voi olla joko pakollinen tietyn ajan kuluttua loppuun tai harkinnanvarainen muissa tapauksissa.

    Laki on kaikille sama. On vaan niin, että toisinaan rikoksista ei saada näyttöä tai epäiltyä ei saada kiinni taikka epäilty on ehtinyt kuolla.
  7. Tämä Malhuret on erittäin arvostettu ranskalainen lääkäri, lakimies ja poliitikko. Hän edustaa nykyisin keskusta-oikeistolaista Horizons-puoluetta. Malhuret on toiminut mm. Lääkärit ilman rajoja -järjestön presidenttinä.

    Malhuret uskaltaa sanoa ääneen sen, mitä varmaan kaikki järjissään olevat poliiitikot mielessään ajattelevat maailman nykymenosta ja sen avauksessa maintuista kahdesta suuren maan johtajasta. Yhdysvaltain sisällä niin asiantuntijat kuin poliitikot ovat kertoneet vieläkin jyrkemmin sanoin mielipteensä Trumpista. Anthony Blinken on poikkeuksellinen älykäs ja järkevä poliitikko ja edellinen USAn ulkoministeri. Itse pidän hän erinomaisena ehdokkaana tuleviin presidentinvaaleihin, mutta Demokraatiti valitseva luultavasti Newsomen ja Ocasio-Cortezin väliltä.

    Trump on joutunut nyt monenlaiseen ahdinkoon ja puritukseen omassa maassaan. Irakin sota ei ole ainoa. Trump luultavasti ajatteli, että hän siirtää huomiota pois muista ikävistä asioista aloittamalla voitokkaan sodan Irania vastaan. Huonosti on käymässä, minkä monet osasivat ennakoida. Epstein-dokumentit hiertävät edelleen Trumpia. Öljyn hinta nousee, bensan hinta kallistuu, inflaatio kasvaa, pörssikurssit syöksyvät alaspäin ja Trumpin suosio laskee niiden mukana. Syksyn välivaaleista on tulossa katastrofi ja virkasyytteetkin sen myötä uhkaavat. Paine alkaa olla niin kova, että Trumpilta voi tulla jo täysin epätoivottomia siirtoja, jotka saattavat olla globaalisti hengenvaarallisia. Trump ei ole tekemässä Amerikasta suurta jälleen vaan on viemässä maansa kohden sisällissotaa ja suuria vaikeuksia monella rintamalla.
  8. Tuomio tuli nimenomaan tuossa pamfletissa julkaistussa totuudenvastaisesta kirjoituksesta. Tässä kohdin Korkein oikeus vetosi saamaansa asiantuntijalausuntoon. Tekoajankohdat koskivat vuotta 2019 ja sen jälkeistä aikaa. Räsänen oli silloin julkaissut tämän pamfletin muun kirjoittelunsa liitteeksi. Siinä väitettiin, että homoseksuaalisuus on psykoseksuaalinen kehityshäiriö. Räsäsen olisi pitänyt lääkärinä tuntea tai perehtyä asiassa nykyisin vallalla olevaan lääketieteelliseen kantaan asiassa. Räsänen on omien poliittisten ja uskonnollisten tarkoitusperiensä vuoksi halunnut tuoda julki virheellistä ja vanhentunutta käsitystä homoseksuaalisuudesta.

    Olet ihan oikeassa siinä, että Demlan laitavasemmistolainen kausi osuu aikaan, jolloin nämä oikeusneuvokset olivat tuskin syntyneetkään tai olivat ainakin pikkulapsia. Poliittisuus alkoi rapista Demlasta vähin erin. Se oli kehittynyt laitavasemmistolaista yhdistyksestä ns. kansanrintakoalitoksi aivan kuten kerrot. Mm. Kepun Anneli Jäätteenmäki on toiminut Demlan puheenjohtajana. Myöhemmin yhdistys muutti nimensäkin, mikä korosti sen epäpoliittista luonnetta. Varmaan tietty uudistusmielinen ja edistysellinen asenne on yhdistyksessä silynyt. Halutaan edelleen nostaa esiin yhteiskunnan marginaalissa olevia oikeusongelmia. Näitätän ovat matkan varrella olleet mm. ympäristöoikeudelliset kysymykset ja naisten oikeudellista asemaa koskevat kysymykset sekä lainsäädäntömme suhde EU-oikeuteen.

    Demlan lakimiehistä on oman arvioni mukaan suuri osa on toiminut yliopistomaailmassa, ministeriöissä ja, julkisessa hallinnossa. Lakimiesliitto edusti juristien valtavirtaa ja sen toiminnassa keskityttiin enemmänkin lainopillisiin kysymyksiin kuten laintulkintakysymyksiin. Demlan toiminnan perusta taas oli keskittyminen yhteiskunnassa esiintyviin ilmiöihin ja ongelmiin sekä tarpeisiin ratkaista niitä myös oikeudellisin keinoin ja lainsäädäntöä kehittämällä. Tuomioistuimissa toimivat ovat luonnostaan kiinnostuneita lainopillisista asioista, koska se liittyy heidän päivittäiseen työhönsä. Yliopistomaailma ja virkamiehistö taas pohtii asioita laajemmin eli ei oe le junttautunut kulloisenkin ajan voimassa olevaan lakiin ja sen tulkintaongelmiin. Lakimiehet ovat fiksua ja koulutettua porukkaa, joten suurella osalla heistä on tarve miettiä oikeudellisia kysymyksiä myös yhteiskunnalliselta kannalta eikä vain lainopillisina asioina. Demla tarjosi tällaisille ihmisille väylän tarkastella näitä asioita yhdessä esim. yhdistyksen vuotuisissa kesäseminaareissa.
  9. Historiaa et tunne etkä ymmärrä senkään vertaa kuin talousasioita. stalin liittoutui Saksan hyökättyä NL:oon länsiliittouneiden kanssa. Sinun logiikkasi mukaan se tarkoittaisi, että USAn ja Iso-Britannian kapitalismi olisi ollut sisaruskontoja kommunismin kanssa.

    Natsismi ja sosialismi olivat täysin vastakkaisia oppirakennelmia talouden suhteen. Sosialismi on yhteiskuntajohtoinen talousmalli, natsismi ja muut äärioikeistolaiset mallit perustuvat yksityisomistukseen ja markkinatalouden ehdoilla toimiviin yrityksiin. Sosialismia ja äärioikeistolaisia malleja yhdistää autokratisuus eli vallan keskittäminen yleensä yhdelle ihmisille. Saksassa se oli hitler, NL:ssa stalin. Jos natsismille haluaa löytää vertailukohdetta nykyhallinoissa, sellainen on putlerin johtama Venäjä. Toinen samantyyppisellä tiellä oleva valtio on Trumpin johtama USA. Kaikille näille on tyypillistä vallan voimakas keskittäminen ja pyrkimys opposition nujertamiseen.

    Erityisen sosialistisia talouksia ei nykyisen ole. Pohjois-Koreaa ja Kiinaa voi toki sellaisina pitää, varsinkin ensin mainittua. Kiinan malli on puolisosialistinen. Siellä yritykset ovat sallittuja ja osa niistä noteraataan myös USAn pörssissä. Hallinto pidetään tiukasti kommunistisella puolueella. Tämä on kovin riisuttu malli sosialismista, koska keskeinen osa eli se talousoisio toimii varsin markkinaehtoisesti joskin valtio pyrkii suojelemaan maan omaa tuotantoa. Pohjois-Korean osalta voi lähinnä sanoa, ettei mitään taloutta ole. Se on diktatuuri, missä suurin osa kansasta elää kurjuudessa.
  10. 24 / 1276