Miksi maksetaan ja kerätään veeroja

Anonyymi-ap

Siksi että kansa sai niille vastinetta esim terveyden huoltoa

Ei siksi että suuryritykset saavat lisää tuotto ja osinko miljonääreileen

20

157

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi00002

      Ei ay-liike maksa veroja. Siellä johtajilla 2x ministerin palkka.

    • Anonyymi00007

      Persut vaaleissa

      Bensan hinta alaes


      Aprillii

      Me huijattiin taas

      Se on petos persikan tapa

      • Anonyymi00013

        Ainut mistä persu pitää loppuun asti kiinni on henk koht hillotolpat


    • Miten arvelet suurien yritysten lähteneen käyntiin? Ovatko ne uuden kuun aikana pudonneet taivaalta vai onko niihin kansa sijoittanut ansioitaan tuottamaan?

      Jos olet ostanut vaikka vaatimattomalla 10'000 € hinnalla osuuden suuryrityksestä niin miksi et saisi siitä korvausta osinkoina jos yritys on menestynyt? Onhan se osin sinun yrityksesi! Ilman sijoittajia ei ole suuryrityksiä, eikä pienempiäkään joitain ehkä yhden henkilön pajoja lukuun ottamatta!

      Eikä kannata olla kade niille, joiden ansiosta meillä yleensä voidaan elää kohtuumukavasti eli niiden jotka ovat yritysmaailman aktiiviset eli yrittäjät. Ilman yrittäjiähän olisimme todella pulassa vai onko rengin homma ruokapalkalla maatilalla sinun suurin haaveesi? Kyllä tuurilla moisenkin homman saatat saada nytkin itsellesi jos osaat kaupata työkykyäsi sopivasti!

      • Anonyymi00011

        Teettävät köyhillä orjatyötä


      • Anonyymi00011 kirjoitti:

        Teettävät köyhillä orjatyötä

        Tuo taas ollee komuloista huumoria eli paskapuhetta suoirtaan sanoen!


      • Vastaus kysymykseesi on lähempänä ensimmäistä kuin toista vaihtoehtoa. Suuret yritykset eivät ole pudonneet taivaalta, mutta ulkomailtahan ne ovat Suomeen tulleet. Yritystoiminnan läpimurto alkoi Suomessa jälkijunassa teollistumisen edetessä muualla Euroopassa 1860-luvulla. Ulkomaiset yrittäjät alkoivat laajentaa toimintaansa myös Suomeen. Ei kansa täällä niihin mitään sijoittanut. Vuoteen 1880 mennessä oli säädetty elinkeinovapaus, joka vasta mahdollisti laajemman yritystoiminnan synnyn. Siirryttiin merkantilismin ajasta liberalismin aikaan. Ensimmäisiä tunnettuja suuria yrittäjiä olivat mm. saksalainen Georg Franz Stockmann, joka perusti tavaratalon Helsinkiin, norjalainen Hans Gutzeit, joka perusti sahayrityksen ja skotlantilainen James Finlayson, joka perusti puuvillatehtaan Tampereelle. Yritystoiminta oli enimmäkseen ulomaisissa tai ulkomaalaislähtöisissä käsissä. Yrittäjämme tulivat enimmäkseen Ruotsista ja Saksasta. Nämä olivat sen ajan suuryrityksiä eivätkä edellyttäneet mitään laajaa omistuspohjaa.

        Sekoitat sijoitustoiminnan ja yritysten toimintaan sijoittamisen pahasti keskenään. Sijoitustoiminta on syntynyt osakkeiden jälkimarkkinoilla eikä sillä ole juurikaan tekemistä yritysten rahoittamisen kanssa. Sijoitustoiminta tarkoittaa vain omaisuuden ostamista ja myymistä henkilöltä toiselle. Yityksen pääoma ei lisäänny ropoakaan tässä vaihdannassa. Yrityksen synnyn kannalta olennaisia ovat nykyisin pääomasijoittajat, jotka ovat lainarahan vaihtoehto. Pääomasijoittajat vaativat sijoituksilleen osuutta yrityksestä. Hinta on yleensä selvästi edellisempi kuin minkä muut sijoittajat joutuvat säästösijoittajina maksamaan.

        Suomen yrityshistoriassa valtiolla on ollut myös suuri rooli. Esim. valtio osti enemmistön Gutzeitin metsäteollisuusyrityksestä, perusti Valmetin, Veitsiluodon ja Outokummun, jotka olivat aikoiaan kaikki suuryrityksiä. Suomen kansan sijoitustoiminta yrityksiin lähti siten liikkeelle laajemmassa mielessä valtion kautta, koska suomenkielisellä väestöllä oli heikosti pääomia ulkomaalaiseen ja ruotsalaisperäiseen omistukseen verrattuuna. Kansa omisti siis valtiona yrityksiä.

        Yritykset ovat markkinatalousliberalismin aikana tietysti merkittäviä taloudellisia toimijoita. Mutta kuten historiasta ja vielä nykyäänkin nähdään valtio voi myös toimia merkittävänä yritystoiminnan harjoittajana. Liikenne on järjestetty kaikkiaan rautateiden ja lentoliikenteen osalta valtion yritystoimintana Suomessa. Valtio ja kunnat vastasivat pitkään ja osin edelleen puhelin- ja teleliikenteestä ja vesi- ja viemärihuollosta sekä sähköenergian tuottamisesta. Valtion yhtiö Neste huolehti puolestaan öljyn tuonnista ja jalostamisesta. Valtion ja kunnallisten yhtiöiden merkitys on ollut Suomessa erittäin suuri ja on sitä edelleen. Lisäksi osakeyhtiömuotoisen yritystoiminnan oheen syntyi jo 1800-luvulla merkittävää osuuspohjaista yritystoimintaa, jota on edelleen vähittäiskaupassa ja pankkitoiminnassa.

        Ilman yrittäjiä olisimme pulassa, mutta ilman palkansaajia ja valtiota myös yrittäjät olisivat pulassa. Suomessa eikä muuallakaan ole yhtä toimijaryhmää, joka elättäisi kansalaisia. Kaikki toiminta perustuu yhteiskunnan, yritysten ja palkansaajien /kuluttajien työnjakoon. Yhdenkin näistä puuttuessa ollaan pulassa. Yhteiskunta eli valtio on näistä ylivoimaisesti tärkein, koska sillä on rajoittamaton päätöksentekomonopoli kaikissa asioissa. Yritykset ovat tässä yhtälössä itse asiassa uusin tulokas. Euroopassa yritystoiminta alkoi kasvaa 1700-luvulla teollisen vallankumouksen ja merkantilismista sekä sääty-yhteiskunnasta luopumisen seurauksena. Suomessa tultiin siis jälkijunassa kuten kerroin eli pääsimme kyytiin mukaan noin vuodesta 1860 eteenpäin. Vanhoissa eurooppalaisissa sääty-yhteiskunnan oloissa oli esim. maatalousisäntiä, jotka omistivat kaiken maan ja niillä olevat rakennukset sekä eläimet. Heillä oli löyhiä sopimuksia kaikenlaisten syytinkiläisten (maattomat maataloustyöntekijät) kanssa siitä, että nämä saivat asuinsijan ja pienen osan tuotosta itselleen tekemällä maatalous- ja muita töitä maanomistajan hyväksi. Maanomistajat muuttivat toiminnan ehtoja yksipuolisesti ja lopettivat "syytinkisuhteen" niin halutessaan ilman irtisanomisaikoja. Omaa maata viljeltäväkseen halunneet alkoivat muuttaa Amerikkaan, missä oli mahdollista vallata maita itselleen asumattomilta seuduilta niin pitkään kuin vapaata tai iintiaanien hallitsemaa maata riitti vallattavaksi. Euroopassa valtaaminen ei ollut mahdollista, koska maa oli jaettu säädyille privilegioina.


      • Tuorein esimerkki suuryritysten synnystä koettiin naapurimaassamme Venäjällä valtio-omisteisen talousmallin loputtua. Prosessi voi kuvata kleptokratiaksi. Valtion omaisuus siirtyi varastamalla ja petoksille yksityisiin taskuihin hyvin sattumanvaraisesti. Jos sattui olemaan sopivassa virassa sopivaan aikaan ja oli onnistunut luomaan hyviä suhteita poliittiseen eliittiin, rikastui suurella todennäköisyydellä paljon ja nopeasti. Osa uusista yrittäjistä oli rikollisia, mafiosoja, jotka ryöstivät omaisuutta ja yrityksiä viime kädessä erittäin väkivaltaisesti. Kansa ei sijoittanut mihinkään, roistot veivät kaiken itselleen.

        Tämä ei nyt niin suuresti eroa eurooppalaisen yritystoiminnan synnystä. Myös muualla Euroopassa omaisuutta keskitettiin vallanpitäjän päätöksillä aatelisille, papistolle, porvaristolle ja talonpojille. Vastineeksi näistä etuoikeuksista hallitsija, kuningas, tsaari ym. vaati lahjojen saajilta ehdotonta lojaaliutta. Näin se toimii nyt myös Venäjällä. Saat pitää yrityksesi ja sen tuoton suurimmaksi osaksi, jos pysyt lojaalina vallanpitäjälle. Tämäkin kertoo valtion ensisijaisuudesta, monopoliasemasta. Venäjällä valtiomalli on melko yksinkertainen, kun valtio on putler. Niinhän se oli monarkien aikaan muuallakin Euroopassa.

        Sinulla kovin naivi ja ruusuinen kuva yrittämisestä ja sen synnystä. Venäjän malli näyttää karusti, että yritystoiminnan dynamoma on ollut varastaminen ja muu rikollinen toiminta.


      • mielipidepankki kirjoitti:

        Vastaus kysymykseesi on lähempänä ensimmäistä kuin toista vaihtoehtoa. Suuret yritykset eivät ole pudonneet taivaalta, mutta ulkomailtahan ne ovat Suomeen tulleet. Yritystoiminnan läpimurto alkoi Suomessa jälkijunassa teollistumisen edetessä muualla Euroopassa 1860-luvulla. Ulkomaiset yrittäjät alkoivat laajentaa toimintaansa myös Suomeen. Ei kansa täällä niihin mitään sijoittanut. Vuoteen 1880 mennessä oli säädetty elinkeinovapaus, joka vasta mahdollisti laajemman yritystoiminnan synnyn. Siirryttiin merkantilismin ajasta liberalismin aikaan. Ensimmäisiä tunnettuja suuria yrittäjiä olivat mm. saksalainen Georg Franz Stockmann, joka perusti tavaratalon Helsinkiin, norjalainen Hans Gutzeit, joka perusti sahayrityksen ja skotlantilainen James Finlayson, joka perusti puuvillatehtaan Tampereelle. Yritystoiminta oli enimmäkseen ulomaisissa tai ulkomaalaislähtöisissä käsissä. Yrittäjämme tulivat enimmäkseen Ruotsista ja Saksasta. Nämä olivat sen ajan suuryrityksiä eivätkä edellyttäneet mitään laajaa omistuspohjaa.

        Sekoitat sijoitustoiminnan ja yritysten toimintaan sijoittamisen pahasti keskenään. Sijoitustoiminta on syntynyt osakkeiden jälkimarkkinoilla eikä sillä ole juurikaan tekemistä yritysten rahoittamisen kanssa. Sijoitustoiminta tarkoittaa vain omaisuuden ostamista ja myymistä henkilöltä toiselle. Yityksen pääoma ei lisäänny ropoakaan tässä vaihdannassa. Yrityksen synnyn kannalta olennaisia ovat nykyisin pääomasijoittajat, jotka ovat lainarahan vaihtoehto. Pääomasijoittajat vaativat sijoituksilleen osuutta yrityksestä. Hinta on yleensä selvästi edellisempi kuin minkä muut sijoittajat joutuvat säästösijoittajina maksamaan.

        Suomen yrityshistoriassa valtiolla on ollut myös suuri rooli. Esim. valtio osti enemmistön Gutzeitin metsäteollisuusyrityksestä, perusti Valmetin, Veitsiluodon ja Outokummun, jotka olivat aikoiaan kaikki suuryrityksiä. Suomen kansan sijoitustoiminta yrityksiin lähti siten liikkeelle laajemmassa mielessä valtion kautta, koska suomenkielisellä väestöllä oli heikosti pääomia ulkomaalaiseen ja ruotsalaisperäiseen omistukseen verrattuuna. Kansa omisti siis valtiona yrityksiä.

        Yritykset ovat markkinatalousliberalismin aikana tietysti merkittäviä taloudellisia toimijoita. Mutta kuten historiasta ja vielä nykyäänkin nähdään valtio voi myös toimia merkittävänä yritystoiminnan harjoittajana. Liikenne on järjestetty kaikkiaan rautateiden ja lentoliikenteen osalta valtion yritystoimintana Suomessa. Valtio ja kunnat vastasivat pitkään ja osin edelleen puhelin- ja teleliikenteestä ja vesi- ja viemärihuollosta sekä sähköenergian tuottamisesta. Valtion yhtiö Neste huolehti puolestaan öljyn tuonnista ja jalostamisesta. Valtion ja kunnallisten yhtiöiden merkitys on ollut Suomessa erittäin suuri ja on sitä edelleen. Lisäksi osakeyhtiömuotoisen yritystoiminnan oheen syntyi jo 1800-luvulla merkittävää osuuspohjaista yritystoimintaa, jota on edelleen vähittäiskaupassa ja pankkitoiminnassa.

        Ilman yrittäjiä olisimme pulassa, mutta ilman palkansaajia ja valtiota myös yrittäjät olisivat pulassa. Suomessa eikä muuallakaan ole yhtä toimijaryhmää, joka elättäisi kansalaisia. Kaikki toiminta perustuu yhteiskunnan, yritysten ja palkansaajien /kuluttajien työnjakoon. Yhdenkin näistä puuttuessa ollaan pulassa. Yhteiskunta eli valtio on näistä ylivoimaisesti tärkein, koska sillä on rajoittamaton päätöksentekomonopoli kaikissa asioissa. Yritykset ovat tässä yhtälössä itse asiassa uusin tulokas. Euroopassa yritystoiminta alkoi kasvaa 1700-luvulla teollisen vallankumouksen ja merkantilismista sekä sääty-yhteiskunnasta luopumisen seurauksena. Suomessa tultiin siis jälkijunassa kuten kerroin eli pääsimme kyytiin mukaan noin vuodesta 1860 eteenpäin. Vanhoissa eurooppalaisissa sääty-yhteiskunnan oloissa oli esim. maatalousisäntiä, jotka omistivat kaiken maan ja niillä olevat rakennukset sekä eläimet. Heillä oli löyhiä sopimuksia kaikenlaisten syytinkiläisten (maattomat maataloustyöntekijät) kanssa siitä, että nämä saivat asuinsijan ja pienen osan tuotosta itselleen tekemällä maatalous- ja muita töitä maanomistajan hyväksi. Maanomistajat muuttivat toiminnan ehtoja yksipuolisesti ja lopettivat "syytinkisuhteen" niin halutessaan ilman irtisanomisaikoja. Omaa maata viljeltäväkseen halunneet alkoivat muuttaa Amerikkaan, missä oli mahdollista vallata maita itselleen asumattomilta seuduilta niin pitkään kuin vapaata tai iintiaanien hallitsemaa maata riitti vallattavaksi. Euroopassa valtaaminen ei ollut mahdollista, koska maa oli jaettu säädyille privilegioina.

        Kyllä niitä osakkeen omistajia on suomalaistenkin joukosta joskaan ei ehkä tarpeeksi koska olemme pääomaköyhä maa.

        Yrittäjät yrityksineen ovat se osa joka maan talouden pitää pystyssä, kunhan vaan heille annetaan se arvo joka heille kuuluu. Vasemmistohan ei osaa arvostaa yrityksiä ja siksi olemme tänäänkin pahassa pulassa!


      • Anonyymi00014
        YXKAXEX kirjoitti:

        Kyllä niitä osakkeen omistajia on suomalaistenkin joukosta joskaan ei ehkä tarpeeksi koska olemme pääomaköyhä maa.

        Yrittäjät yrityksineen ovat se osa joka maan talouden pitää pystyssä, kunhan vaan heille annetaan se arvo joka heille kuuluu. Vasemmistohan ei osaa arvostaa yrityksiä ja siksi olemme tänäänkin pahassa pulassa!

        Tänään olemme pulassa vain ja ainoastaan Kokoomuksen vuoksi joka ei ymmärrä miten normaali toimiva yhteiskunta toimii. Tai siis ei välitä kun ryöstää omalle pienelle porukalleen kaiken mitä irti saa ja ehtii kuten aina. Vai onko Kokoomus joskus ajatellut suomalaisia ja suomalaista yhteiskuntaa?

        Kaikki tuo höpinäsi kuulostaa todella hölmöltä jos olet elämää nähnyt. Jos olet teini niin google autaa.


    • Anonyymi00010

      Kokoomus ja persut on eri mieltä

      Siksi että kansa ei saa niille vastinetta esim terveyden huoltoa
      Siksi että suuryritykset saavat lisää tuotto ja osinko miljonääreileen.

    • Anonyymi00012

      Verovarollla pitäsi saada jotannvastukeetta eikö vaan lihottaa yritystukiloisia

    • Anonyymi00015

      Sote on Marinin hallituksen luomus. Käypä piiritoimistossa.

    • Anonyymi00016

      Pellot niitetään lakoon ja ruoka ulkomailta...et tällaista..

    • Anonyymi00017

      Sama se on jo heti syntyessään laittaa pörssiiin lapsilisät...tyhmä töitä tekee

    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mitä sanoisit

      juuri nyt kaivatullesi jos uskaltaisit/kehtaisit?
      Ikävä
      131
      1364
    2. Mitä hyvää

      Mitä hyvää hän on tuonut elämääsi?
      Ikävä
      102
      881
    3. Mikä teidän jutussa on ongelmana?

      Missä meni pieleen?
      Ikävä
      75
      713
    4. 51
      605
    5. Koillis motor

      Kyllä on mennyt palvelu alas ku lehmänhäntä, sovitut asiat ja luvatut soitot pitää hoitaa eikä tehä oharia, täysin tumpa
      Suomussalmi
      13
      521
    6. ABC: n kahvilan uusi nimi matkimalla

      Kahvia ja virvokkeita myytiin aikoinaan ÄKKI-VANNIN KAHVILASSA Haapavedellä ja paikalliset sanoivat sitä haussia "Tuhann
      Haapavesi
      40
      484
    7. Kylillä ei ole näkynyt? Missä luuraat nainen?

      Olisit soittanut mulle nainen. Oltais voitu nähdä vaikka laavulla. Miksi pelkäät minua? Eihän siinä ole mitään järkeä. m
      Suhteet
      153
      451
    8. Tehdäänkö tänään toiveista totta?

      Poikkea tänä illasta siinä lähellä ja annetaan silmien puhua ja sen jälkeen puhu sinä lopulta mitä ajattelet..
      Ikävä
      30
      417
    9. Missä näet kaivattuasi?

      Mitä teet silloin? Tuleeko pakene reaktio? Vai hellä tunne ja ere..
      Ikävä
      26
      389
    10. Rydman sivuutti mutupohjalta asiantuntija-arviot tutkimusrahoitusta myönnettäessä

      Onko Rydman sopiva tai kykenevä toimimaan ministerinä? Ei ole. Ministerit ovat joutuneet puhuteltaviksi vähemmästäkin;
      Maailman menoa
      175
      384
    Aihe