Vapaa kuvaus

Olen kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, urheilusta, elokuvista, kirjallisuudesta, valokuvista, ruuasta - tai siis hyvästä ruuasta - juomisesta, onkimisesta, maalaamisesta, kävelemisestä, nukkumisesta, ajattelemisesta, keskustelemisesta, kylttyyristä, luonnosta, eläimistä, elävistä, puutarhanhoidosta, uhkapeleistä, korttipeleistä, matkustamisesta ja tietenkin omasta perheestäni. Yritän olla tietävä ja terävä, mutta myös nöyrä ja kiitollinen. Nautin elämäni jokaisesta jäljellä olevasta päivästä menneiden päivien lisäksi. Tässä iässä Stephen Hawkingin ajatus maailmankaikkeuden kiepsahtamisesta takaisin rutistumisvaiheeseen niin, että näkee tulevaisuuteen, muttei muista menneisyyttä, kiinnostaa ja viehättää yhä enemmän. Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

2050

Kommenttia

25514

  1. Työajasta säädetään työaikalaissa. Työantajat joutuvat noudattamaan sitä. Työajan osalta ei tehdä eroa siinä, kuuluuko joku johonkin uskonnolliseen yhdyskuntaan vai ei. Vastaavasti myös uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluvilla on oikeus esim. Vappuna vapaapäivään sekä vuosilomaan. Uskovaisten ei tarvitse myöskään olla töissä koko vuorokautta, vaikka se ei perustu Raamattuun tai Koraaniin.

    Eli sinulta voisi kysyä samalla tapaa, että ei-kirkolliset ja yleensä ay-liikkeen ajamat rajoitukset työaikaan kuten vuosiloma ja 8 tunnin työaika kelpaavat sinulle. Eikö uskovaisen kuuluisi olla koko vuorokauden töissä ilman vuosilomaa.
  2. Väitteesi eivät pidä paikkaansa. Em. viranomaiset tiesivät kyllä rajan eli Räsäsen esitysten loukkaavuuden. Tämä loukkaavus on todettu myös alempien oikeuksien päätöksissä. Rikoksen ns. objektiivinen tunnusmerkistö siis on muidenkin päättäjien mukaan täyttynyt eli siitä, etteikö kyse olisi tältä kannalta rikoksesta, ei ole erimielisyyttä.

    Ongelmallinen kohta asiassa on ns. subjektiivinen tunnusmerkistö. Tämä tarkoittaa sitä, tulkitaanko kirjoitukset tahalliseksi vihapuheeksi. Onko Räsäsen tarkoituksena ollut loukata kirjoituksillaan homoseksuaalien ihmisryhmää. Tämä on osaltaan näyttökysymys ja arviointikysymys. Tällainen tulee jatkuvasti esiin oikeudellisessa päätöksenteossa. On vaikea päästä tekijän pään sisään, joten arviointia pitää tehdä ulkoisten tosiasioiden ja yleisen elämänkäsityksen pohjlta. Esim. henkirikoksissa kiistellään aina siitä, oliko surmaaminen tekijän aikomuksena vai seurasiko kuolema muista syistä ilman, että se oli tekijän tavoitteena.

    Kun siis on selvää, että loukkaavan kirjoittelun loukkaavuus ja laittomuus on tässä Räsänen jutussa täysin selvää, johtopäätös on se, että tämänlaisesta kirjoittelusta tulee pidättäytyä, jos ja kun se voidaan tulkita vihapuheeksi. Onhan kummallista, miksi Räsänen on voimakkaasti eri forumeilla hyökännyt homoseksuaalista vähemmistöä kohtaan lääketieteen alaan kuuluvilla väitteillä, jonka hänen olisi pitänyt lääkärinä eli alan asiantuntijana käsittää täysin virheellisiksi. Tuomiohan perustuu ennen muuta näihin lääketiedettä koskeviin väitteisiin, ei uskonnolliseen satuiluun tms.
  3. On virheellistä sanoa, että ateisti ei usko jumalien olemassaoloon. Ateisti ei perusta käsiityksiään ylipäätään uskon varaan. Ateistin maailmankuva muodostuu tietoon perustuvasta maailmasta ja siitä maailmasta ja sen eri piirteistä, joista emme ainakaan vielä tiedä ja jota emme riittäävästi tunne. Ei ole kauaakaan siitä, kun mustat aukot, antimateria, aika-avaruus, kvanttimekaniikka yms. olivat ihmisille tuiki tuntemattomia asioita. Niistä ei aiemmin ollut tietoa, joten niihin ei ollut tiedon puuttuessa syytä uskoakaan. Sitten kun tietoa saatiin, usko ei kasvanut mihinkään vaan tietämys yksinkertaisesti lisääntyi. Ateisti ei lähde siis korvaamaan tiedon puutetta uskolla. Jos eii jotain asiaa tiedä, on tyytyminen siihen.

    Moni asia voi olla mahdollinen, mutta erilaisten mahdollisuuksien todennäköisyys vaihtelee nollasta sataan prosenttiin. Tuntuisi jotenkin typerältä, jos kinastelisimme siitä, onko lentävän spagettihirviön jumaluutta eli pastafarismia epäilevä ateisti vai agnostikko. Viime mainittu siis pitää mahdollisena, että lentävä spagettihirviö voi olla jumala. Lentävän spagettihirviön uskonto on joissain maissa kuten Hollannissa, Puolassa ja Uudessa-Seelannissa hyväksytty virallisesti uskonnoksi. Ideana on ollut vastustaa kreationismin opetusta koulusta. Jos sellainen sallittaisiin, pitäisi myös pastafarismin käsitystä maailman synnystä opettaa kouluissa. Pastafaristeillakin on taivas, missä on oluttulivuori ja stripparitehdas. Pastafaristit käyttävät pastasiivilää päähineenään myös passikuvissa vedoten uskonnonvapauteen.

    En hirveästi ihmettele, että piispat ovat vasemmistolaisia. Raamatussa ja Jeesuksen opetuksissa on niin paljon ja vahvasti mukana vasemmistolaista ideologiaa köyhien auttamisesta ja koko omaisuudestaankin luopumisesta köyhien ja sairaiden hyväksi. Rahamiesten pöytiä Jeesus radikaalisti hajotti ja saarnasi materialismia vastaan. Ehkä nämä piispat ovat vasemmistolaisia juuri sen vuoksi, että he lukeneet Raamattua ja ymmärtäneet lukemaansa.
  4. Suomessa on sellainen poliittinen keskusta, joka on valmis hallitusyhteistyöhön sekä oikeiston että vasemmiston välillä. Tähän kuuluvat ilmiselvästi Kepu, Vihreät ja RKP. Sen lisäksi tähän kuuluu osa Kokoomusta ja sekä vastaavasti osa SDP:tä. Nekin nimittäin voidaan lukea jonkinlaiseen keskustaan silloin, kun ne istuvat samassa hallituksessa. Mutta sellainen halukkuus vaihtelee puolueiden sisällä. Harri Holkerin, Sauli Niinistön, Pertti Salolaisen ja Jyrki Kataisen kausilla Kokoomuksella oli vahvaa sinipunahakuisuutta. Kataisen kaudella jopa Vasemmitoliitto kelpasi vielä kumppaniksi. Orpo näyttää olevan vahvasti oikeistoyhteistyön kannalla. ja on vienyt koko puoluetta siihen suuntaan. Vastaavasti Paavo Lipposen, Jutta Urpilaisen ja todennäköisesti myös Antti Lidtmanin kausilla SDP:ssä on valmiutta rajat ylittävään yhteistyöhön. Heinäluoma, Rinne ja Marin olivat enemmän vasemmalla ja haluttomia yhteistyöhön Kokoomuksen kanssa.

    Luulen, että ainoat puolueet, joiden kanssa yhteistyö ei ole mahdollista oikeisto-vasemmisto-rajan ylittäen ovat nykyään persut ja Vasemmistoliitto. En jaksa uskoa, että Kokoomuskaan on siihen valmis tai kykenevä Orpon komennossa, vaikka Orpoa ei pidetä minään Kokoomuksen patamustana oikean laidan kulkijana. Tavallaan Orpo on rajannut Kokoomuksen mahdollisuuksia eli sitonut puoluetta liiaksi persu-yhteistyön varaan. Se voi olla vielä paha lieka Kokoomukselle, kun ottaa huomioon, että nämä puolueet ovat hyvin monissa peruskysymyksissä jopa täysin vastakkaisilla kannoille. Näitä ovat maahanmuuttopolitiikka, ilmastopolitiikka ja EU-politiikka. Kokoomuksella on näissä asioissa paljon enemmän yhetistä vihervasemmiston kuin persujen kanssa.
  5. Se miten olisi voinut käydä ilman, että kävi, ei ole mitään historiaa vaan puhdasta spekulaatiota. Samoin se, ettei ole paluuta mihinkään entiseen tai parempaan. Ne ovat fatalismia. Emme tiedä, mihin kapinan onnistuminen olisi johtanut. Mahdollisesti erittäin huonoon lopputulokseen, mahdollisesti ei kummoisenkaan muutokseen. Kapinan aikoina, bolshevikit noudattivat vielä laajasti kansallisuusoppiaan eli sitä, että jokaisen kansan tuli saada päättää itse asioistaan. Ihanne ja päämäärä oli valtioton ja rahaton yhteiskunta. Stalin lopetti tällaiisen idealismin ja Venäjä siirtyi hänen opeillaan fasistikseksi autokratiaksi nimeltä Neuvostoliitto.

    Suomessa eli vahvana maailmansotien välisenä aikana myös äärioikeistolaisuus. Ei sekään johtanut mihinkään natsivaltioon Suomessa, mikä olisi voinut olla vastaava fatalistinen ennuste. Suomen kannalta onnellisen lopputuloksen seppiä ovat olleet maltilliset voimat niin oikealla kuin vasemmalla. Maata rakennettiin aina EU-aikaan saakka maltiliisen vasemmiston eli SDP:n ja maltillisen oiikeiston eli Maalaisliiton yhteistyöpolitiikalla. Välillä rakkauteen tuli säröjä, mutta tämä oli se pitkä linja. Jatkosodan tappion seurauksena äärioikeistolaisuus kuihtui Suomesta kokonaan. Se oli yksi hävityn sodan myönteisistä seurauksista. Äärioikeistolaisuus on alkanut nostaa päätään enemmän vasta viimeisen kymmenen vuoden aikana, mikä sinäns on erittäin valitettavaa. Supon mukaan se on myös terroristinen uhka. Äärivasemmistolaisuus taas hävisi lähes kokonaan NL:n hajottua.

    Meuhkaat siis sellaisen asian vuoksi, joka ei ole enää millään lailla todellisuutta eikä akuutti. Vaara koko Euroopassa vaanii nyt äärioikealla, ei äärivasemmalla,
  6. Jaaha. Pitääpä käväistä Hakaniemen hallissa katsomassa ennen pääsiäistä mitä on tarjolla ja mihin hintaan. Aiemmin Reinin Lihasta kertoivat, että kotimaisilla tuottajilla oli toimitusvaikeuksia vastaamaan heidän suureen kysyntäänsä. Oman kokemuksen perusteella uusi-seelantilainen karitsa oli erinomaista. Kyse ei ole mistään halpalihasta vaan siitä, että Uuden-Seelannin tuotantokapasiteelillä hyvänkin lihan hinta on halpaa suomalaiseen verrattuna.

    Olen jonkun verran seurannut erilaisia viinien laatua arvioivia sivustoja. Niistä on vaikea tehdä sellaista päätelmää kuin sinä teet. Uuden maailman viinejä on hyvin erilaisia, jotkut ovat keveitä, toisen hyvinkin täyteläisiä. Eurooppalaisten viinien ominaisuudet ja laatu vaihtelevat myös paljon. Itse ostan sekä eurooppalaisia että uuden maailman viinejä. Vakoviineissä painotus on itsellä mennyt viime vuosina saksalaisiin rieslingeihin. Hintakin tietysti ratkaisee. Jos on valmis maksamaan ranskalaisista punaviinesitä useita kymmeniä euroa, niin kyllä siinä aika nopeasti törmää korkeaan laatuun. Taviskuluttaja laittaa pullolliseen kuitenkin yleensä enintään 20 euroa ja siinä hintaluokassa uuden maailman viinit ovat kilpailukykyisiä eurooppalaisten kanssa. Nykyisinhän Alkon valikoima on erittäin laaja ja laadukas. Alko on niin suuri organisaatio, että sillä on valmiudet panostaa hyvään laatuun ja asiantuntemukseen. Nuoruudessani Alkossa oli myytävänä erittäin pieni valikoima halvahkoja viinejä, joita me nuoret toki joimme ilman ruokaa. Algerialainen punaviini Vin Rouge d´Algerie ja Erkin pikakivääri Unkarista olivat suuria suosikkeja. Jälkimarkkinoilla on muuten edelleen myytävänä algerilaisen etikettejä muutaman euron hintaan.

    Kotimaiset marjaviinit ovat lähes poikkeuksesta olleet pettymyksiä. Ruokaviinitkin voivat maistua niin makeilta, että niitä voisi luulla jälkiruokaviineiksi. Vähittäinkauppojen kevytviineihin en koske muutoinkin ruuan laittoon kelpaavien viinien osalta. Ruokajuomaksi niistä ei ole. Tulee vaan huono fiilis, jos sellaiseen erehtyy sortua.