Vapaa kuvaus

Olen kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, urheilusta, elokuvista, kirjallisuudesta, valokuvista, ruuasta - tai siis hyvästä ruuasta - juomisesta, onkimisesta, maalaamisesta, kävelemisestä, nukkumisesta, ajattelemisesta, keskustelemisesta, kylttyyristä, luonnosta, eläimistä, elävistä, puutarhanhoidosta, uhkapeleistä, korttipeleistä, matkustamisesta ja tietenkin omasta perheestäni. Yritän olla tietävä ja terävä, mutta myös nöyrä ja kiitollinen. Nautin elämäni jokaisesta jäljellä olevasta päivästä menneiden päivien lisäksi. Tässä iässä Stephen Hawkingin ajatus maailmankaikkeuden kiepsahtamisesta takaisin rutistumisvaiheeseen niin, että näkee tulevaisuuteen, muttei muista menneisyyttä, kiinnostaa ja viehättää yhä enemmän. Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

2050

Kommenttia

25519

  1. Vain yritys kykenee määrittämään sen palkkatason määrän, joka sillä on varaa maksaa. Aivan samalla tavoin vain yritys kykenee määrittämään muidenkin kustannusten kuten raaka-ainaiden, energian, rakennusten, koneiden, markkinoiden jne. kulut, jotka sillä on varaa maksaa. Palkkakulut ovat samanmitallisia siinä muiden kulujen kanssa. Esim. Suomessa kohonnut puun hinta on ajanut metsäteollisuutta Suomesta pois. Sinä et kuitenkin täällä huutele, että mtk-mafia ajaa yrityksiä kumoon eikä aseta puun hintaa sille tasolle, minkä se ansaitsee.

    Palkansaajat eivät voi vastata yritysten toiminnasta, koska ei heillä ole mitään sananvaltaa siinä. Sen vuoksi he voivat huolehtia vain omista eduistaan aivan samalla tavalla kuin tekevät raaka-aineiden ja palvelujen yms. myyjät yrityksille. Palkkakustannukset ovat vain yksi osa yritysten kustannuksista ja monella alalla se vähenevä osa. Yritysten eloonjäämistaistelussa kilpailu määrittää selvitymisen ehdot. Siinä valttikorttina on hyvä tuote, joka on ns. kilpailullisen vallihaudan suojassa. Hyvä esimerkki suomalaisesta vallihaudasta on ollut Revenio Groupin patentti silmänpainelaitteessa. Kilpailijoilla menee pitkä aika päästä samalle tasolle siinä. Yristen paras valttikortti on yleensäkin patenttisuoja ja muita edistyksellisempi teknologia. Nyt maailmalla esim. datakeskusten muistipiirit ovat kova juttu. Valmistajapiiri on vähäinen ja kysyntäpaine hurja. Arvaa vaan olenko sijoittanut rahojani esim. Micron -nimiseen amerikkalaiseen yritykseen. Korealaiset Samsung ja Hynyx on kaksi muuta alan jättiä ja siinä se sitten onkin. Tuotteista on pulaa ja hinnat nousevat kohisten. Itse tuote on aina se, johka kehittämiseen yritysten pitäisi kiinnittää huomiota. Kun ne sen tekevät, ne maksavat ihan ilosta niille ihmisille, jotka niitä tuotteita siihen kuntoon kehittävät.
  2. Ukraina on selvitysten mukaan Euroopan korruptoinuneimpia valtioita. Mutta mihin väitteesi siitä, että vasemmistolainen NL-yhteys selittäisi asian? Kun katsotaan joitain muita vastaavia valtioita, joilla on sama vasemmistolainen NL-menneisyys, voidaan havaita, että esim. korruption yleisyys Virossa on lähes samaa luokkaa kuin pohjoismaissa eli vähäinen. Se perusteellla näyttäisi, että asiaan saattaa vaikuttaa jotkut muut syyt. Euroopassa myös Italian korruptoituneisuus on ollut perinteisesti korkealla. Italialla ei ole mitään vasemmistolaista NL-menneisyyttä. Maailmassa on lisäksi koko joukko Ukrainaakin korruptoituneimpia valtioita, joilla ei ole minkäänlaista vasemmistolaista taustaa.

    Minusta vaikuttaa enemmän siltä, että mitä läpinäkyvämpi demokratia ja siihen liittyvä lainsäädäntö ja valvonta valtiossa on, sitä vähemmän korruptio siellä kukoistaa. Lisäksi viranomaisten palkkojen tulee olla riittäviä ja puolueeton kontrolli mahdollisimman hyvää, jotta kiusausta korruptioon ei esiintyisi. Suomessa korruptiota on esiintynyt ennen muuta kaavoituspolitiikassa ja niihin liittyvissä rakennusluvissa, missä voi liikkua suhteellisen suuria taloudellisia intressejä esim. vähittäiskauppojen sijainnille ja rakennusalan gryndereille.

    Suomessakin voidaan nähdä poliittisluontoista korruptiota tai joidenkin yritysten intressien edistämistä. Tällainen ajatus on lähellä esim. sotealan yksityistmisen edistämisessä. Siinä suurilla yksityispuolen terveysjäteillä on paljon intressejä edistää liiketoimintaansa. Kokoomuksella on selvästi ollut kytköksiä näihin tereveysjätteihin ihan henkilötasolla, kun Kokoomus-poliiitikkoja on siirtynyt näiden palvelukseen. Siinä korrptiota on kuitenkin vaikea erottaa poliittisesta "tarkoituksenmukaisuudesta" ja tavoitteellisuudesta.
  3. Olet taas totaalisen väärässä. Kasvuhakuisuuden pitäisi kuulua yrittämiseen kansantalouden näkökulmasta. Meillä on systeemisiä esteitä, joilla kunnianhimoa madalletaan. Kannattamattomuutta ei missään tapauksessa pitäisi tukea eikä suosia kuten Suomessa valitettavasti tehdään. Kasvun esteet ovat tyystin toiset kuin luulottelet.

    Kannattaa kiinnittää huomiota siihen, mitä yrityksen johtajat itse pitävät kasvun esteinä. Esille nousevat johtajien puheissa joillain aloilla raaka-ainekustannukset. Erityisesti metsäteollisuudessa kotimaisen puun korkea hintaa ajaa investointeja ulkomaille. Sitten suurina haittoina nähdään euron vahvistuminen. Dollari on esim. heikentynyt suhteessa euroon noin 15 % noin vuoden aikana. Trumpin tullipolitiikka on kolmas este. Se nostaa kustannuksia 15 %:lla, joista osa kyetään onneksi siirtämään maksajille eli hölmöilyn alkupesään. Neljäs eikä suinkaan merkittävän este ovat tuotteet, jotka eivät mene kaupaksi sekä heikko jalostusaste. Kotimarkkinoilla hallituksen pelottelulla on saatu aikaa stoppi kulutukselle. Jokainen säästöön pantu euro on pois yrittäjiltä. Nurkan takana vaanii myös työvoimapula, joka on merkittävä yrittämisen haitta kotimarkkinayrityksille.

    Ay-liikkeen vaikutus loistaa yritysjohtajien puheissa poissaolollaan. Ainoa talousvaikuttaja, joka siitä silloin tällöin räyhää on Björn Wahlroos. EK:lla ja oikeistolla on tietysti pysyvänä tavoitteena ay-liikkeen heikentäminen. He alkavat vaan olla myöhässä, kun automatisaatio alkaa tehdä työt ihmisten puolesta. Ehkä EK alkaa seuraavaksi taistelun robottien mahdollisia ay-liikkeitä vastaan.

    Miksi et seuraa sitä, mitä yritysjohtajat pitävät yrittämisen esteinä, haittoina ja kustannuksina sen sijaan, että hoet omaa mantraasi ay-liikkeen kauheudesta. Sinä olet vähän niin kuin 85 vuotias ikäneito, joka pelkää tulevansa raiskatuksi.
  4. Sinähän tässä tollolta vaikutat, kun et siltä kansakoulupohjaltasi tunne maamme yhteiskuntajärjestystä ja lainsäädäntöä.

    Enemmistö ei päätä demokratiassa. Demokratiassa toimitaan aina voimassa olevien lakien mukaan. Trump USAssa yrittää sivuuttaa voimassa olevat lait ja putler ne kepeästi Venäjällä sivuuttaakin. Sellaista kutsutaan diktatuuriksi, ei demokratiaksi kuten sinä väität.

    Enemmistö voi muuttaa lakeja, mutta sen pitää silloin tapahtua laillisessa järjestyksessä. Kaikkia lakeja ei voida muuttaa enemmistöpäätöksin. Perustuslaisuojaa nauttivat oikeushyvät edellyttävät määräenemmistöä. Ellei eduskunnan hyväksymää hyväksytä kiireelliseksi julistamalla 5/6 osan enemmistöllä ja päätetä 2/3 osan enemmmistöllä, se pitää jättää lepäämään ja päättää vasta seuraavassa eduskunnassa 2/3 enemmistöllä. Suomessa yksinkertainen enemmistö ei todellakaan päätä tärkeimmistä asioista. Myös Yhdysvalloissa perustuslain suoja on vahva.

    Ay-liike ei ole mafia. Se ei ole järjestäytynyt tekemään rikoksia. Pääosin ay-liike toimii Suomen lakien mukaan. Lähinnä vain joissain työehtosopimusten rikkomistapauksessa se on voitu tuomita sopimussakkoon. Näitä sakkoja ei tuomita mistään rikoksista vaan sopimusrikkomuksista. Yhtään ay-liittoa ei ole koskaan Suomessa tuomittu rikoksesta sakkoon tai vankeuteen eikä lain mukaan voikaan tuomita. Työelämässä rikoksista tuomitut ovat lähes poikkeuksetta työnantajien edustajia ja yleisen rikos on silloin jokin työsuojulerikos, missä voi lisäksi tulla kysymykseen kuolemantuottamus tai ruumiinvamman tuottamus. Lisäksi kyseeseen voivat tulla erilaiset työvoiman hyväksikäyttöä ja syrjintää koskevat rikokset ja ihmiskauppa. Työantajapuolen liitot eivät tällaisiin rikoksiin ole syyllistyneet, mutta yksittäiset työantajat ovat ja aika useinkin.
  5. Suomessa ei menesty meidän nykyisen hölmön politiikan vuoksi. Muualla Euroopassa ei mene yhtä huonosti kuin Suomessa. Se on paljossa seurausta juuri politiikan muutoksesta. On siirrytty kasvuhakuisuudesta sopeutukseen ja seuraukset ovat tuhoisia. Siinä tuntuu velkaa vaan kasvavan, elintaso heikkenevän ja epätoivo valtaavan alaa.

    Ukrainan sota vaikuttaa talouteen, mutta ehkä aluksi piristävästi, koska Euroopassa on alkanut varustautuminen. Pahempi painajainen taloudelle on Trump ja hänen idioottiprotektionistinsa. Varapresidentti Vance on jopa pahempi painajainen, jos Trump sattuu kuukahtamaan. Trumpin sammaltava puhe on hälytysmerkki. Ei kuulostanut ihan terveen miehen puheelta. Kalifornian kuvernööri Gavin Newsome on rauhoitellut meitä eurooppalaisia sanomalla, että asiat muuttuvat täysin, kun Trumpin valtakausi päättyy. Newsome lienee itse demokraattien ehdokas seuraavaksi presidentiksi. Kaveri vaikuttaa fiksulta kaikin puolin. Muita vaihtoehtoja ovat mm. vasemmistolaisempi Alexandria Ocasio-Cortez, jolla on suuri suosio demokraattien kannattajien keskuudessa. Itse nostaisin esiin myös entisen ulkoministeri Anthony Blinkenin, joka vaikutti kaikin puolin järki-ihmiseltä. Nämä palauttaisivat maailman taas ainakin USAn osalta oikeille raiteilleen. Mutta Trump ehtii vielä kolmen vuoden ajan saada paljon tuhoa aikaan eli ne ovat pitkä kolme vuotta. On traagista, että maailma sai niskaansa samaan aikaan kahden hullun eli putlerin ja Trumpin. Vähän tulee mieleen hitler ja stalin, jotka myös hallitsivat samoihin aikoihin. Ja tuho oli valtava.
  6. Oikeiston politiikassa on tapahtunut selvä muutos Sipilän hallituksen ajoista alkaen eli puhtaiden oikeistohallitusten kaudella, mutta myös poliittisessa retoriikassa. Siinä on tosiaan siirtymää haluamaasi suuntaan eli menosopeutukseen ja kulukarsintaan. Tämä näyttäisi koskevan sekä julkista että yksitystä taloutta. Sipilän "kuningasajatus" oli kilpailukyvyn parantaminen ja Orpo-Purran ajatus yhä selvemmin menosopeutus. Muutos aiempaan oikeistolaiseen ja varsinkin kokoomuslaiseen politiikkaan on valtava.

    Muistellaanpa sii vähän mennyttä. Silloin eli siis esim. vuosina 2000 - 2015 kokoomuslaista politiikkaa leimasi talouden kasvuhakuisuus. Vaalien alla toisteltiin aina, että kakku on ensin kasvatettava ja vasta sitten jaettava. Ajastus oli siis kehityspositiivinen ja tulopainotteinen. Haluttiin taloudellista kasvusta ja kaikenlaiset menosopuetukset olivat silloin hölmöläisten puhetta. Matti Vanhanenkin puhui oikeistohallituksensa edellä, että nyt on menovaraa. Siis menovaraa, ei sopeutustarvetta. Jyrki Katainen oli puolestaan huolissaan naisvaltaisten alojen palkkakehityksen jälkeenjääneisyydestä ja sen korjaustarpeesta. Mistään menosopeutuksesta ei ollut puhettakaan.

    Kokoomuslainen politiikka on siis siirtänyt selvästi painopistettä talouskasvun aikaansaamisesta ensin kilpailukykyyn ja sitten menosopeutukseen. Muutos aiempaan talousliberalistiseen menoon on siis hurjanlainen ja suorastaan vallankumouksellinen. Politiikan henkilötasolla tässä on selvä muutos Kataisen & Stubbin politiikasta Orpon politiikkaan. Nykyhallituksessa mennetty ääntä edustaisi Elina Valtonen, mutta hän on hiljaa talouspolitiikasta ja keskittyy nyt vain ulkoministerinä ulkopolitiikkaan. Kataisen ja Stubbin kasvuhakuisuuden ja markkinaliberalismin puolustajia ei paljon enää Kokoomuksessa näy. Hieman yllättäen niitä on nyt selvästi enemmän SDP:n ja Kepun puheenvuoroissa. Taustalla on konservatiivisen laitaoikeistolaisen talouspolitiikan esiinmarssi, missä korostetaan protektionismi. Se on tarttunut yllättävän nopeasti myös Kokoomukseen.

    Konservatiivinen protektionismi ja menokuripolitiikka johtaa jatkuvaan laskukierteeseen ja stagnaation vaaraan. Kohta ei enää ole mitään painoa talouskasvulle. Sellainen politiikka on myrkkyä Suomen vientivetoiselle kansantaloudelle. Politiikassa ei enää edes tähdätä kakun kasvattamiseen. Joten siinä ei ole paljon kohta jakamistakaan. 2000-luvun alku oli kakun kasvattamisen kulta-aikaa. Nyt ollaan kummallisesti siirrytty syvään masennukseen ja hallitus huutaa joka päivä maailmanloppua. Onko se sitten ihme, että kukaan ei kuluta vaan laittaa rahat pahan päivän varalle ymmärtämättä sitä, että inflaatio kyllä syö nekin rahat. Meillä ei haluta muuttaa elinkeinopolitiikkaa, joka olisi pelastusrenkaamme. Tähän liittyvät ministeripestit ovat tässä hallituksessa persuilla, joten ei ole syytä ihmetellä, miksi pelastusrengasta ei osata käyttää.
  7. Jos sinun tavallasi leikattaisiin historian alkupisteitä, saataisiin mitä kummallisempia tuloksia. Jos katsotaan vaikka Juhannuksen jälkeistä aikaa vuonna 1941, voisimme väittää, että Suomi sai selkkauksen aikaan ja ihan oikeutetusti turpaansa, kun se hyökkäsi NL:n kimpuun yhdessä Saksan kanssa. Näin asian voi nähdä, jos ei ota huomioon Juhannusta 1941 edeltävää aikaa ja tapahtumia. Kun ne ottaa huomioon, näkemys Suomen päätösten "vääryydestä" asettuu uuteen valoon. Tulkintasi historiasta on samantyylistä kuin putlerin tulkinnat, missä samalla tavalla leikataan ajassa johonkin sopivaan lähtöpisteeseen. Venäjän näkemyksen mukaan voidaan jopa väittää, että Suomelle "annettu" itsenäisyys johtui Venäjällä suoriteusta laittomasta päätöksestä, joka voitaisiin historian vääryyksien korjaamiseksi muuttaa.

    Samaan tapaan Israelin ja Palestiinan konflikti ei alkanut 7.10.2023 vaan vuosikymmeniä aiemmin ja jo ennemmin kuin Israelin valtio perustettiin. Israelin juutalaiset ovat vähin erin omineen itselleen muiden omistamia alueita. Se on ollut alueiden ryöstämistä, joka edelleen jatkuu siirtokuntapolitiikan nimellä. Eikö palestiinalaisilla ole oikeus vastustaa sitä. Kun haet vertailua Suomesta, niin olisiko ok., jos Venäjä alkaisi myös rakentaa omia siirtokuntiaan Suomen puolelle ja alkaa hallinnoida alueita ja ajaa alkuperäisasukkaita eli meitä suomalaisia pois?

    Tietysti Hamasin väkivalta on tuomittavaa ja roistomaista varsinkaan kuin se ei edistä muuta kuin väkivallan kierrrettä. Se on väärä ja hedelmätön tapa edistää ratkaisua. Sitä leimaa epätoivo, kosto ja viha. Mutta Israelin pitäisi myös olla avoin sille kysymykselle, miksi heillä olisi oikeus riistää siellä ennen heitä asuneiden maat ja omaisuudet. Koitapa vastata tällaisiin kysymyksiin, jos osaat.
  8. On tosiaan huomattu, että et osaa laskea. Kuten olet aiemmin kertonut, tietosi ja taitosi perustuvat kansakoulupohjaan. Siinä on tietysti selitys osaamattomuudellesi..

    Ay-mafiaa ei ole olemassakaan. Se on omaa umpityperää ilmaisuasi. Jos nyt puhutaan Tehyn puheenjohtasta, niin viime keväänä solmitutun työehtosopimuksen perusteella sairaanhoitajien palkat nousevat 4 vuoden aikana yli 14 %. Onko se sitten riittävän hyvä näyttö tuottavuudesta, on tietysti sairaanhoitajien oman näkemyksen varassa. Tehyn puheenjohatja on kuitenkin onnistunut neuvottelemaan palkkoja nostavan sopimuksen.

    Löpinäsi ovat muutenkin täysin käsittömättömiä ja tässä alkaa vähän epäillä olisitko juhlimassa jotain merkkipäivääsi tavanomaista suuremmilla juoma-annoksilla.

    Suomessa työn tuottavuus kasvoi vuodesta 1995 vuoteen 2008 samaan tahtiin USAn ja Ruotsin kanssa. Sen jälkeen rävähti ja kunnolla. USA ja Ruotsi menivät menojaan ja Suomi jäi laahaamaan. Palkkataso on edellä mainituissa maissa parempi kuin Suomessa. Voisi ehkä sanoa, että palkkatason ja työn tuottavuuden välillä on Suomessa negatiivinen korrelaatio eli huono palkkataso selittää heikkoa talouskehitystä. Asia ei tietenkään ole näin vaan heikko talouskasvu heijastuu heikkoon palkkatasoon. Selitys on tietysti siinä, että Suomessa yritysten kannattavuus on heikentynyt muita huonompien tuotteiden ja yritysjohdon osaamattomuuden vuoksi. Talousoppineiden näkemyksissä on hyvin yleinen näkemys siitä, että Suomessa ei yrityksia tukemalla annettu luovan tuhon kehittää kannattavuutta parempaan suuntaan toisin kuin USAssa ja Ruotsissa. Tätä olen yrittänyt sinullekin moneen kertaan selittää, mutta asia taitaa olla todellakin niin, ettet kansakoulupohjaltasia kerta kaikkiaan kykene käsittämään taloudellista logiikkaa.