Vapaa kuvaus

Olen kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, urheilusta, elokuvista, kirjallisuudesta, valokuvista, ruuasta - tai siis hyvästä ruuasta - juomisesta, onkimisesta, maalaamisesta, kävelemisestä, nukkumisesta, ajattelemisesta, keskustelemisesta, kylttyyristä, luonnosta, eläimistä, elävistä, puutarhanhoidosta, uhkapeleistä, korttipeleistä, matkustamisesta ja tietenkin omasta perheestäni. Yritän olla tietävä ja terävä, mutta myös nöyrä ja kiitollinen. Nautin elämäni jokaisesta jäljellä olevasta päivästä menneiden päivien lisäksi. Tässä iässä Stephen Hawkingin ajatus maailmankaikkeuden kiepsahtamisesta takaisin rutistumisvaiheeseen niin, että näkee tulevaisuuteen, muttei muista menneisyyttä, kiinnostaa ja viehättää yhä enemmän. Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

2050

Kommenttia

25519

  1. Minä kyllä kirjoitin, että trumpilainen uusprotektionismi ei ole valtavirtaa. USAn talous voi aikansa kasvaa siitäkin huolimatta erityisesti teknologiateollisuuden alalla. Protektionismi rajoittaa ensin tuontia ja vastatoimien vaikutuksesta myöhemmin myös vientiä. Nämä vastatoimet on aloitettu. EU hakee nyt vahvasti vaihtoehtoisia talouskumppaneita. Kiina tästä hyötyy valtavasti, jos se pelaa korttinsa oikein.

    Tuotannon ulkoistaminen on se, mikä luo talouteen vauhtia. Tämähän on ollut USAn talouden avain. Siellä on keskitytty hyväkatteisiin aloihin ja huonokatteiset ulkoistettu esim. naapurimaihin. Ns. sydänmaat eivät ole tähän menoon sopeutuneet ja siinä tyytymättömyydessä on Trumpin suosion avain. Koko liittovaltion talous siis on kasvanut ryminällä, mutta sydänmaiden talous heikentynyt. Tämä sama on Suomen ongelma. Aluepolitiikka heikentää talouskasvua. USAssa aluepolitiikkaa ei ole ollut ennen Trumpia. Markkinatalous on jyllännyt ja se on suosinut kaikkea hyväkatteista eli lähinnä teknologiateollisuutta.

    En minä kieltänyt puolustusteollisuuden merkitystä vaan epäilin, että se tulee olemaan erittäin suhdanneherkkää. Sen vuoksi sen varaan on pidemmällä aikavälillä jopa vaarallista laskea.

    Sinä pidät tiedettä tunnepitoisena harhana. Minä en. Ilmastonmuutos ei ole hävinnyt mihinkään. Maapallon keskilämpötilojen nousu on trendi, jonka kylmät mittausluvut kertovat. Lämpenemisen vaikutukset tulevat ennemmin tai myöhemmin. Pahinta on tietysti ns. keikahduspisteet muutoksissa, kun sen jälkeen korjaavilla toimilla ei enää voida muuttaa tulevaa. Muistaakseni kehotit joskus aiemmin luottamaan Petteri Taalaksen ilmastonäkemyksiin Ollikaisen sijaan. Minä olen koittanut lukea Saalaksen näkemyksistä. Lue sinäkin niin huomaat, ettette taidakaan olla samoilla linjoilla.
  2. Viimeisen noin 20 vuoden aikana Suomessa on ollut vasemmistoenemmistöinen hallitus vain yhden kauden. Kaikki muut hallitukset ovat olleet joko Kokoomus- tai Kepu-johtoisia. Miten ne asiat ovat tänä aikana korjaantuneet? Kun katsoo kaikkia talouteen liittyviä indikaattoreja, niin huonompaanhan tässä on koko ajan menty.

    Kun kerran väität, että Kokoomus johdolla ne ovat aina korjaantuneet, niin kerro nyt niistä tuloksista, joita kukaan muu ei oikein tunnu näkevän. Jos puhutaan korjaantumisesta, niin taloustilanne koheni viimeksi kunnolla Paavo Lipposen johtamien demarihallitusten aikana. Silloin tuli sitä korjausta, joka näkyi talousluvuissa.

    Nythän Kokoomuksen johdolla asiat eivät ole Orpon kaudella korjaantuneet yhtään vaan huonontuneet. Lisäksi hallitus tuntuu valehtelevan sopeutustoimiensa suuruudesta. Tänään tulleiden tietojen mukaan sopeutustoimien suuruus ei olekaan 10 miljardia vaan noin kolmannes siitä eli 3,5 miljardia. Tämä johtuu mm. siitä, että hallitus on samaan aikaan vähentänyt valtion tuloja antamalla verohelpotuksia suurituloisille.

    Tätä menoa seuraavakaan hallituskausi ei ole Kokoomuskausi. Se johtuu siitä, että äänestäjät eivät enää luota tähän Kokoomus-johtoisuuteen ainakaan persujen kanssa. Luottamus on pudonnut ryminällä eikä ihme, kun lupaukset ja satuilut ovat täysin ristiriidassa todellisten tulosten kanssa. Voihan sitä tietysti aina luvata, että asiat paranevat Kokoomus-johdolla vaikkapa sadan vuoden päästä.
  3. Marinin hallituksen täysinä budjettivuosina 2020 - 2022 valtion menot olivat tasaisesti 66 - 67 miljardia euroa vuodessa. Orpon hallituksen täysinä budjettivuosina 2024 - 2026 vastaavat luvut 87, 90 ja 90 miljardia euroa. Tässä on siis peräti kolmenneksen nousu Marinin hallituksen aikaisiin menoihin. Tulotkin ovat toki kasvaneet samaan aikaan, mutta alijäämät ovat silti suurempia kuin Marinin hallituksen aikana.

    Muistat yleensä kaiken väärin tai sitten et vaan tunne ja tiedä asioita, mikä on vielä yleisempää. Tottakai menot perustuvat jokaisen hallituksen omiin päätöksiin. Jotkin indeksiin sidotut lisämenot tulevat ainoastaan automaattisesti. Ne johtuvat inflaatiosta mutta vaikuttavat yhtä lailla menoihin kuin tuloihinkin. Sen vuoksi valtion talouden ongelmien selittäminen kasvaneilla korkomenoilla on paljolti hämäystä, kun ei kerrota, että iflaation vuoksi ne tulotkin myös kavavat ja velan arvo suhteessa BKT:hen vähenee. Orpon hallitus on tehnyt edellisten hallitusten tavoin väylähankkeita ja suurin eli ns. reilun tunnin juna on vielä pöydällä odottamassa. Puolustukseen on pantu rutkasti lisää rahaa.

    Olennaistahan tässä on se, että hallituksen lupaukset eivät ole läheskään täyttymässä. Hallitus on antanut täysin perättömiä lupauksia alijäämien, velan, työllisyyden ja kasvun osalta. Kaikilla näillä mittareilla ollaan pahasti pakkasella. Se kertoo hallituksen kyvyttömyydesta arvioida taloustilanne ja ratkaista sen ongelmia. Hallituksella on mennyt myös paljon aikaa rasismikohuissa, jotka ovat vaarantaneet Suomen edun ajamisen. Nyt yhä suurempi osa puolueista alkaa onneksi jo tajuta, että persut ovat suuri poliittinen riski eikä oikein kukaan halua heitä enää tuleviin hallituksiin
  4. Trumpilainen uusprotektionismi ei minusta ole valtavirtaa vaan sivuvirtaa, joka sysää esim. EUta sinne valtavirtaan eli vapaakauppaan päin. Vapaakauppasopimus USAn kanssa pantiin jäihin, mutta moneen muuhun suuntaan ollaan tekemässä uusia vapaakauppasopimuksia. Epäilemättä Kiinalla olisi tässä tuhannen taalan paikka nousta maailman johtavaksi talousmahdiksi, jos se pelaa korttinsa oikein eli alkaa harjoittamaan reilua vapaakauppaa muiden halukkaiden kanssa. USA on ajamassa itseään täydelliseen paitsioon Trumpin tullipolitiikalla. Kukaan ei halua lisätä tuontiaan USAsta. Nappurimaa Kanada suorastaan boikotoi kaikkea eteläisessä naapurissa tuotettavaa.

    EUn pitää varmasti vähentää sääntelyä ja muuttua nopealiikkeisemmäksi. Yhteisen päätöksenteon jähmeys ja hitaus hankaloittavat tätä. Puolustusteollisuus on nyt hektisessä vaiheessa, mutta sotaisia aikoja voi seurata vähemmän sotaisat ajat, jolloin rahaa ei olla halukkaita panemaan puolustukseen. Sen näkee jo Euroopassa nyt. Jossain Espanjassa, Italiassa ja Portugalissa koetaan olevan turvassa eivätkä ne ole halukkaita lisäämään puolusmenojaan. Niin kauan kuin Venäjän uhka kestää, muualla Euroopassa halua on. Mutta Venäjällä voi koittaa muulistuksen ajat, jotka voivat muuttaa kaiken. Jotain todella radikaalia Venäjän pitäisi keksiä, jos se ei halua vajota täysin Kiinan vasallivaltioksi eli jonkinlaiseksi puolisiirtomaaksi. Ei Venäjä sotimalla nouse, se on nähty jo Ukrainassa. Mahdollisen rauhankin jälkeen sodan jälki on siellä pitkä ja tie nousuun enemmän kuin vaivalloinen. Ilmastonmuutos on tosiasia ja sen torjumiseen pitäisi yritystoiminnan kautta tähdätä. Ilmastonmuutoksen fataalisuuden ymmärtäminen tuntuu vain kestävän ja kestävän. En tiedä herätäänkö siihen senkään jälkeen, kun ensimmäiset saarivaltiot hukkuvat meren alle ja Hollannin patojen korkeus ei estä veden vyöryä alaville maille, joita koko Hollanti on.

    Puun hinta laskee sen vuoksi, että metsäteollisuustuotteiden kysyntä vähenee ja metsäteollisuus on hakenut eukalyptuspuusta ensisijaista raaka-ainelähdettä. Varastotilanne on tosiaan tulppa, koska kysyntää ei ole riittävästi. Paperiteollisuudesta innostuneiden tai huolestuneiden kannattaa muuten käydä katsomassa korealainen elokuva No Other Choice, joka kertoo työttömäksi jääneestä paperimiehestä, joka keksii omanlaisensa keinon hakea yrityksestä vapautuvaa paikkaa. Tämä on mustan huumorin erikoislaatuinen elokuva, mutta pitää kyllä erikoisuudellaan pihdeissään alusta loppuun. Annan tälle viidestä tähdestä neljä arvosanaksi.
  5. En väittänytkään, että ay-liike rahoittaisi eläkettäsi. Ay-liike teki aloitteen tästä järjestelmästä ja sopi siitä sitten työnantapuolen kanssa. Ei poliittinen oikeisto eivätkä työnantajat olleet tätä oma-aloitteisesti edistämässä.

    Mikään rahasto ei maksa eläkkeitäsi vaan joku eläkevakuutusyhtiö kuten Ilmarinen, Varma tai julkisella puolella Keva. Eläkettäsi ei makseta mistään rahastosta vaan pääosin sinulle maksetut eläkevarat ovat niitä, joita kerätään nykyisiltä työeläkemaksuvelvollisilta. Rahastot on tarkoitettu lähinnä tasoittamaan sitä, että huoltosuhde muuttuu. Rahastoitavia varoja siis todennäköisesti tullaan käyttämään enemmän tulevina vuosikymmeninä. Rahasto on puskuri pahan päivän varalle.

    Työeläkkeet luetaan sosiaaliturvan piiriin ja ne muodostavatkin noin puolet Suomen noin 90 miljardin suuruisista sosiaaliturvamenoista vuodessa. Eläkkeet ovat siis ylivoimaisesti suurin sosiaaliturvameno Suomessa.

    Se, että saat eläkettä, perustuu siis ay-liikkeen edunvalvonnassa saavuttamiin tuloksiin. Siitä pääset minun laillani nauttimaan täysin rinnoin. Ilman sitä meillä ei olisi mitään eläkejärjestelmää, koska oikeisto ja työnantajat olivat haluttomia sellaista järjestämään.

    Työläkejärjestelmä tuli voimaan 1960-luvun alussa. Sitä ennen oli 1930-lopulta alkaen ollut voimassa vakuutuspohjainen kansaneläke, jossa eläketurva jäi vaatimattomaksi. Joskus 1950-luvun puolivälin jälkeen kansaneläke muuttui tasaeläkkeeksi, mutta se oli edelleen määrältään vaatimaton. Ennen kansaneläkkeitä ei ollut mitään eläketurvaa. Työurat muodostuivat niin pitkiksi, kun jokainen jaksoi ja kelpasi työhön. Omaiset huolehtivat vanhuksistaan miten nyt kykenivät. Sitten oli olemassa kaikenlaisia vaivaistaloja yms., joista osa oli seurakuntien vapaaehtoistyötä. Seuraavassa linkissä sinulle vähän maistijaisia siitä, miten olisi ilman ay-liikkeen pontevuutta.

    https://www.thpts.fi/2012/03/21/elaketurva-osana-sosiaaliturvaa/
  6. On Kepu siihen innostunut. Kepuvaikuttajille tehdyn kyselyn perusteella toivotuin hallituskumppani on SDP ja toiseksi toivotuin Kokoomus. Hallituskumppaneiksi ei toivota Vasemmistoliitto, Vihreitä eikä eikä persuja. Ehkä päällimmäisin toive olisi kolmen suurimman puolueen yhteishallitus edellyttäen, että Kepu olisi näiden kolmen joukossa. Kolmen suuren hallitus on tietysti vain kepulaista toiveunta, joka ei tule toteutumaan.

    Punamultapohja voisi olla muuten todennäköinen, mutta sen varaan voi olla vaikea löytää enemmistöhallitusta, jos Kepu ei halua sinne Vihreitä ja Vasemmistoliittoa. Antti Lindtman on nostanut demarien yhdeksi vaalitavoitteeksi jo nyt ay-jäsenmaksun verovähennysoikeuden palauttamisen. Tämä lienee punainen vaate Kokoomukselle ja kielii ehkä demarien halusta punamultaan päin. Tai sitten se on hallituspolitiikkataktiikkaa, millä halutaan saada Kokoomus ja Kepu kisaamaan hallitukseen pääsystä demarien kanssa.

    Kaikki hallitusvaihtoehdot näyttävät nyt erittäin epätodennäköisiltä, jos pyritään enemmistöhallitukseen. Yksi mahdollisuus olisi muodostaa Ruotsin tyyppinen oikeistovähemmistöhallitus, jota persut tukisivat oppositioasta käsin. On kuitenkin vaikea uskoa sellaiseenkaan, että persut tukisivat hallitusta mutta hallituspuolueet ottaisivat kunnian päätöksistään. Persut tietysti vaatisivat siloinkin hallitusohjelmaan tiukennuksia maahanmuuttopolitiikkaan, mutta Kokoomus ja Kepu ei varmastikaan niitä alkaisia ajaa samalla kiihkolla kuin persut. Vaikeaa tulee olemaan.
  7. Mestarilliset ovat tämän oikeistohallituksen saavutuksetkin. Työllisyyden noston sijasta on onnistuttu nostamaan työttömyyttä, velkaantumisen vähentämisen sijaan on onnistuttu nostamaan velkaantumista enemmän kuin yksikään edellinen hallitus, alijäämien poistamisen sijaan on onnistuttu jatkamaan alijäämäisiä budjetteja, kohtuullinen talouskasvu on onnistuttu kääntämään lähes nollakasvuksi. Ensimmäistä kertaa Suomen historiassa on tämän hallituksen aikana päästy EUn tarkkailuluokalle. Hallitus painii jatkuvien rasismikiistojen kanssa eikä edes siinä onnistu, kun ongelma jatkuu ja jatkuu. Yhtä sähläystä koko ajan.

    Jokainen kykjensä mukaan tosiaan. Tämän hallituksen kyvyt on kyllä nähty vaalilupauksiin peilaten todella heppoisiksi. Suomella ei nyt mene todellakaan hyvin, vaikka koronaa ei nyt ole ollut jarruna viiteen vuoteen. Oikeisto on ollut mestari tässä kaikessa "hyvässä".
  8. Väitteesi ei pidä paikkansa. Ay-liikkeen verovapaus ei koske sen harjoittamaa liiketoimintaa. Verovapaus koskee arpajaisia yms. sekä sijoitustuottoja osittain. Kiinteistötuloista ay-liike maksaa kuntaveroa. Sen sijaan ay-liikkeen omistamat yritykset maksavat veroja ihan normaalisti. Väitteesi siitä, ettei ay-liike maksa mistään tulosta missään tilanteessa veroa on yksinkertaisesti valhetta. Kyllä ay-liikkeen verovapautta voidaan myös ihan perustellusti verrata yritysten ja niiden omistajien verohelpotuksiin samoin kuin muiden yleishyödyllisiksi katsottavien yhdistysten verohuojennuksiin. Esittämäni asiat ovat faktoja, mikä ei tarkoita sitä, että kannattaisin nykyisiä verohuojennuksia ja -vapauksia.

    Jos liian tasainen tulonjako hyydyttää taloutta, se ei ole hyvä asia. Mutta usein näkee tällaisia väitteitä ilman tukevaa taloustieteellistä näyttöä. Nytkin taloutta painavat selvästi kansainvälinen tilanne ja sen heikko kysyntä suomalaisille vientotuotteille. Tämä heijastuu kotimaiseen kysyntään negatiivisesti ja hallituksen toimilla ja pelottolulla kotimarkkinakysyntä on ajettu matalaksi. Sitä ei elvytä mikään tulonjaon muuttaminen, kun työtä ei yksinkertaisesti ole tarjolla lisää oikein millään hinnalla. Kannustinloukkua ei tällä hetkellä siis ole. Ongelma on toisissa muuttujissa. Jos talous lähtee vetämään, siinä vaiheessa kannustinloukkukin ajankohtaistuu. Mutta mikään yleispätevä keino talouden virittämiseksi se ei ole. Negatiivinen puoli siinä on, että tällaisessa tilanteessa ihmiset ajautuvat työttömyyden kohdatessa ylitsepääsemättömiin vaikeuksiin. Nämä asiat ovat suurta tasapainoilua vaativia eikä siihen ole oikein valmista hyvää reseptiä.

    Suomessa ei esiinny kerjäläisyyttä. Onneksi niin pitkälle taaksepäin ei ole sentään menty. Rikollisuutta koskevat juttusi ovat täyttä humpuukia. Tätä asiaa on niin paljon maailmalle selvitelty. Pienet tuloerot, tasokas sosiaalipolitiikka, hyvä maahanmuuttopolitiikka, segregaation estäminen, rikostorjunnan painopisteen siirtäminen ennaltatorjuntaan sekä liian ankarien rangaistusten välttäminen ovat asioita, jotka ovat tyypillisiä matalan rikollisuuden maille. Siinä olet kyllä oikeassa, että rikollisuuteen syyllistyvät juuri ne, jotka on pudotettu yhteiskunnan kelkasta ja joiden laillinen toimeentulo on riittämätön. Jos maahanmuuttajalla ei ole keinoja ansaita elantoaan laillisesti ja häntä ei hyväksytä yhteiskunnan täysimääräiseksi jäseneksi, on aina olemassa vaara, että hän valitsee toisen keinon eli rikollisen alakulttuurin. Luotettavin rikollisuuden mittari on henkirikollisuus, koska yleensä lähes kaikki henkirikokset tulevat poliisin tietoon. Suomessa henkirikollisuuden taso on laskenut sotien jälkeen melko tasaisesti ja selvästi. Viime vuosina tilanne on muuttunut huonommaksi, mutta olemme edelleen kaukana niistä ajoista, jolloin ihmisiä kuoli runsaasti henkirikosten seurauksena. Pahimmat ajat ovat kaukaisia, 1800-luvun puukkojunkkarikausi ja 1900-luvun alkupuolen kieltolakiaika. Sodan jälkeiset vuodet olivat myös korkemman väkivaltatason aikaa. Sen jälkeen sosiaalipolitiikka ja tasa-arvoistaminen on näyttänyt voimansa ja rikollisuus vähentynyt.
  9. Ay-liike toimii jäsenistönsä edunvalvojana. Ihan samaan tapaan EK ja Suomen yrittäjät toimivat jäsenistönsä edunvalvojina. Ei niistä mitään ole perustettu ajamaan yhteiskunnan kokonaisetua. Sitä varten demokratiassa on valtioelimet eli eduskunta, hallitus ja presidentti. Osakeyhtiönkin velvollisuus tuottaa omistajilleen voittoa. Tämä on ihan laissa kerrottu. Siellä ei ole sanottu, että osakeyhtiön pitäisi ajaa yhteiskunnan etua. Yhdistysten tavoitteet on puolestaan määritelty niiden perustamissopimuksissa ja säännöissä. Yhdistyksillä ei ole mitään velvoitetta ajaa yhteiskunnan etua, ellei sitä niiden säännöissä nimenomaan sanota.

    Väitteesi on em. perusteella täysin absurdeja. Yritykset ajavat omistajiensa etua ay-liike jäsenistönsä etuja. Niillä voi tietysti olla faktisesti myös yhteiskunnan kannalta edullisia vaikutuksia. Siihen arvioon perustuu mm. ay-liikkeen verohuojennukset ja listaamattomien yritysten osinkojen verohuojennukset. Nämä arviot voivat vääriä, mutta se on eri asia.

    Maissa, joissa on on vahva ay-liike, on yleensä tasaisempi tulonjako kuin maissa, joissa ay-liike on heikko. Ay-liike näyttäisi siten edistävän ainakin taloudellista tasa-arvoa. Tietysti joku voi pitää taloudellista tasa-arvoa huonona asiana. Se on huono asia, jos se perustuu toisen osapuolen riistoon, kumpaankin suuntaan. Tässä pitää aina löytää se kultainen keskitie, koska tulonjaon korostaminen voi johtaa talouden heikompaan vetoon ja omistamisen korostaminen taas siihen, että näemme yhteiskunnissa suuren tulonjaon seurauksia kuten korkeaa rikollisuutta, kerjäläisyyttä, slummielämää. Käy joskus katsomassa USAn suurkaupungeissa tilannetta, niin voit nähdä sen omin silmin. Tosin ei ole välttämättä kovin turvallista mennä niille alueilla yksin jalkaisin.
  10. Ei Suomella ole varaa elättää koko maailmaa eikä Suomi sitä teekään. Mistä olet saanut päähäsi noin yltiopäisen ajatuksen? Arvoliberalistit eivät luule, että raha kasvaisi puussa. Tämä oli toinen kummallinen kuvitelmasi. Arvoliberalistit sen sijaan voivat uskoa monenkeskiseen kansainväliseen yhteistyöhön, joka hyödyttää kaikkia osapuolia. Tässä mennään kyllä jo enemmän talousliberalismin puolella. Siinähän on ollut mm. ajatuksena, että globalisaatiolla saadaan laajennettua markkinoita, mikä hyödyttää sekin kaikkia. Arvoliberaali puolestaan ajattelee niistä arvoista, että antaa kaikkien kukkien kukkia. Kiinan kulttuurivallankumouksessa keksittiin tappaa kaikki varpuset, minkä seurauksena tuhohyönteiset tuhosivat viljelykset. Se on tietysti toinen mahdollisuus suhtautua maailmaan, jos pidät sitä parempana.

    Maailmaa pitäisi rakentaa siihen suuntaan, missä puolustus olisi hyvin viimekätinen asia, joka tulee mieleen. Tästä on esimerkkinä pohjoismaat ja läntinen Eurooppaa. Pohjoismaiden osalta meillä ei ole tullut mielenkään puolustautua toista pohjoismaata vastaan. EUn myötä tällainen ajattelu on levinnyt koskemaan koko sitä Eurooppaa. Vihollisuuksien sijaan olemme kumppaneita, jotka puhaltavat yhteen hiileen. Poikkeuksena on lähinnä kansallismielinen Unkari, joka puhaltaa Venäjän hiileen. Ne vihervassarit taitavat kannattaa tällaista monenkeskistä Eurooppaa, joka jakaa samat demokraattiset ja liberaalit arvot eivätkä koko ajan tuijota vain omaan napaansa. Antavat hyvän levitä sen sijaan, että sulkisivat toiset pois siitä.
  11. Trump ja putler eivät minun mielestäni ole malliesimerkkejä kansallismielisyydestä. Väittäisin, että he ovat siinä viimeisten vuosikymmenien aikana poikkeuksia. He edustavat kansalliskiihkoista kansallismielisyyttä pyrkien asettamaan oman kansansa edut aggressiivisesti muiden kansojen edelle.

    Kansallismielisyyden perusvirta on ollut sitä, että oma kansa nähdää tasavertaisena muiden kansojen joukossa eikä sen pyrkimyksenä ole riitauttaa muiden kansojen oikeuksia. Kansallismielisyys voi olla myös pyrkimystä vapauttaa oma kansa jonkun toisen kansan alaisuudesta. Suomikin itsenäistyi tällaisen kansallismielisyyden ansiosta. Nykyisinkin esim. Espanjassa on kansoja, joilla on kansallismielistä halua itsenäistyä. Suomessa saamelaiset vähintäänkin puhuvat kansansa syrjimisestä ja oikeuksistaan, vaikkeivat ole tavoitelleet itsenäisyyttä. Ajankohtaisia itsenäisyyspyrkimyksiä on mm. palestiinalaisilla kurdeilla ja uiguureilla.

    1800-luvulla vallalle päässyt kansallisuusaate villitsi niin paljon Eurooppaa ja muutakin maailmaa, että syntyi merkittäviä uudelleenjakoja valtioiden rajoissa. Ajan kanssa syntyi paljon uusia valtioita ja siirtomaavalta purkautui merkittävissä määrin. Erikoinen tapaus tässä kehityksessä on Amerikan Yhdysvallat, missä eurooppalaiset syrjäyttivät väkivaltaisesti alkuperäiset asukkaat ja muodostivat lukuisista kansoista muodostuneen liittovaltion.

    Maailma ei ole parempi paikka ainakaan silloin, kun kansallismielisyys ilmenee kansalliskiihkona. Ehkä ihanteellista kansallismielisyyttä voidaan nähdä EU-maiden joukossa, joissa kansakuntien eduista, velvoitteista ja yhteisistä tavoitteista pyritään sopimaan etukäteen sovittujen sääntöjen perusteella. EUta voi pitää ainakin toistaiseksi rauhan prosessina, mikä lopetti Euroopassa käydyt jatkuvat sodat. Sen vuoksi se voi olla hyvä kompromissi kansallismielisyyden ja yhteisten etujen tavoittelun kesken. Usein ne yhteiset edut ovat samalla myös useimpien kansojen etu.