Vapaa kuvaus

Olen kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, urheilusta, elokuvista, kirjallisuudesta, valokuvista, ruuasta - tai siis hyvästä ruuasta - juomisesta, onkimisesta, maalaamisesta, kävelemisestä, nukkumisesta, ajattelemisesta, keskustelemisesta, kylttyyristä, luonnosta, eläimistä, elävistä, puutarhanhoidosta, uhkapeleistä, korttipeleistä, matkustamisesta ja tietenkin omasta perheestäni. Yritän olla tietävä ja terävä, mutta myös nöyrä ja kiitollinen. Nautin elämäni jokaisesta jäljellä olevasta päivästä menneiden päivien lisäksi. Tässä iässä Stephen Hawkingin ajatus maailmankaikkeuden kiepsahtamisesta takaisin rutistumisvaiheeseen niin, että näkee tulevaisuuteen, muttei muista menneisyyttä, kiinnostaa ja viehättää yhä enemmän. Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

2050

Kommenttia

25519

  1. Ihmiskunta on siirtynyt eri vaiheista toisiin tiedon kasvaessa. Luovuttiin esim. keräilytaloudesta, kun opittiin metsästämään ja kalastamaan sekä myöhemmin viljelemään maata. Muutama sata vuotta sitten alkoi teollinen vallankumous, joka teki valtioista vähitellen teollisuusvaltioita. Kehitys perustui tiedon kasvamiseen ja tietoa hyödyntäviin uusiin keksintöihin, jotka mahdollistivat kehityksen. On selvää, että tässä kehityksessä valtaa on saaneet kaikkiaan eniten ne, joilla on taloudellisia resursseja. Teollisuuslaitosten omistajista tuli tietysti uusia vallankäyttäjiä, aikansa elitistejä. Viime vuosituhannen lopulla alkoi siirtymä kohden tietoyhteiskuntaa. Tiedosta tuli tietoteknisen kehityksen voimasta yhteiskunta- ja talouskehityksen valtavirtaa. Nykyisin kaikki ns. Magnificent 7 yritystä, jotka ovat maailman suurimmat ja nopeimmin kehittyneet yritykset toimivat tietotekniikan alalla. Tämän kehityksen myötä on viimeistään selvää, että tieto on valtaa. Koulutuksen korostaminen on elinehto tälle suurelle muutokselle. Koulutusta ei ole siinä mitenkään ylikorostettu. Ilman koulutusta eläisimme aivan toisenlaisessa maailmassa, joka muistuttaisi enemmän sitä, mitä oli sata vuotta sitten. Sillä ei ole mitään tekemistä teokratian kanssa, koska kyse ei ole uskomuksesta. Tiedon luonteeseen kuuluu, että se on avoimesti argumentoitavissa ja edellyttää loogisia perusteluketjuja.

    Ilmeisesti et pidä Yhdysvaltoja aitona kansanvaltana, koska se ei ole kansallisvaltio. En tosin ymmärrä, mihin tämä kansallisvaltio edellytys ylipäätään liittyy demokratiaan. Monissa länsimaissa on edustuksellinen demokratia eikä niissä ole mitään vaatimuksia siitä, että tästä pitäisi siirtyä jonkun eliitin valtaan. Demokratiassa monet kannattavat sitä, että päätökset perustuvat todennettuun tietoon uskomusten ja arpajaisten sijaan. Hyvä esimerkki on ilmastonmuutos. Jotkut eivät halua edes keskustella ilmastonmuutoksesta vaan tyrmäävät sen mutu-pohjalta ilman mitään faktaperusteita. Yhteiskunnallinen tieto ei ole koskaan ehdottoman yhtäpitävää reaalitodellisuuden kanssa jo senkin vuoksi, että se reaalitodellisuus muuttuu koko ajan. Mutta on olemassa säännönmukaisuuksia, jotka toimivat yleensä aina samaan suuntaan. Esim. tiedetään, että kovat rangaistukset eivät vähennä rikollisuutta vaan pikemminkin lisäävät sitä. Silti keinoksi rikosten torjuntaan ehdotetaan usein rangaistusten koventamista. Ei ymmärretä, että rikollisuutta voidaan vähentää tehokkaammin muilla keinoilla. Tietoyhteiskunnassa tietoa on eri alojen asiantuntijoilla. Kyse on ihan samasta, että ihmiset eivät suostuisi siihen, että kuka tahansa vastaantulija alkaisi tehdä jonkun kirurgisen leikkauksen heille sen sijaan, että toivovat sen suorittajaksi jonkun asiantuntijan. Päätöksenteossa asiantuntijat kertovat eri aloilta sen tiedon, joka heidän alallaan tunnetaan. Päätöksentekijät sitten voivat hyödyntää päätöksenteossa tätä tietoa. Siinä mielessä olet oikeassa, että paremmat ihmiset ratkaisevat monia asioita, koska kuten sanoin useimmat ihmiset eivät halua puoskareita mihinkään.

    Eliitillä ei ole aina taipumusta käyttää valtaa omaksi edukseen. Tästäkin on hyvä esimerkki ilmastonmuutos ja monet muut ympäristöongelmat. Niissä eliitin viesti on ollut, että ihmisten tulee luopua elintason nostamisesta siltä osin kuin sillä on haitallisia ympäristövaikutuksia. Se voi haitata lyhyellä aikavälillä kaikkien hyvinvointia, mutta pitkällä aikavälillä parantaa tai säilyttää kokonaishyvinvoinnin. Ei tässä ole osoitettavissa mitään elitistä hyötyjää.
  2. Yrittäjyyden korostaminen ja ay-liikkeen demonisointi vaikuttaa minullekin ristiriitaiselta näiden äänestäjäprofiilia koskevien tutkimusten valossa. Persut tarjovat siis valtaosalle äänestäjiään masokismia ja nämä ottavat sen halukkaasti vastaaan. Persuissa on vaikuttanut tämä työmies Putkonen, joka on välillä yrittänyt potkia vastaan ja samalla hyökännyt aggressiivisesti ay-liikettä vastaan, kun sillä suunnalla on pyritty kiinnittämään huomiota täthän ristiriitaan. Tämä on tullut itsellenekin sillä lailla yllätyksenä, että uskoin vielä ennen Sipilän oikeistohallituksen tarinaa, että persut olisivat lähempänä vasemmistoa kuin oikeistoa juuri tämän vahvan duunarikannatuksen vuoksi. Soinihan sanoi, että persut ovat duunaripuolue ilman sosialismia, mutta se oli vain tyypillistä soinilaista retoriikkaa ilman tarkempaa sisältöä. Selitys tälle oli ehkä se, että duunariäänestäjien silmissä globalisaatio ja maahanmuutto vaaransivat heidän työpaikkansa ja toimeentulonsa. Kyse oli siis hyvin impivaaralaisesta uskosta ja kaiken ulkoisen pitämistä uhkana.

    Persujen samoin kuin MAGA-liikkeen Venäjä-mielisyydelle löytyy selitys. Persuthan peesaavat tässä amerikkalaista isoveljeään, mutta Venäjän aloittama hyökkäyssota toi tähän muutoksen. Näiden Venäjä-mielisyys johtuu ideologiasta. Tämä on tunnistettu myös USAssa. Sekä Venäjän että trumpistien ideologia on vahvasti kristillis-konservatiivinen ja maskuliininen. Se on sekä ideoginen että poliittinen. Jälkimmäinen tarkoittaa sitä, että tietokin voidaan vetää vessanpytystä alas, jos se sotii poliittista filosofiaa vastaan. Tämän vuoksi esim. ympäristöongelmia ei haluta nähdä. Sitä minkä kieltäydyt näkemästä, ei ole. Tällainen asenne synnyttää rokotevastaisuutta ja mitä huikeimpia salaliittoteorioita. Trumpistit eivät katso Venäjän hyökkäystä samoin kuin me. Se voi olla heidän silmissään synti, mutta vain tosiuskovaisen synti, joka voidaan antaa anteeksi. Sen sijaan eurooppalainen länsimaisuus on pahempi asia, se on kuolemansynti, koska se kieltää jumalat eikä pohjaa politiikkansa jumalien varaan. Näiden amerikkalaisten evankelistipiirien hurmoksessa ei ole suurta eroa hihhuli-islmaistien touhuun. On hyvä kuitenkin muistaa, että USAssa on se toinekin puoli. Ne jotka meidän liberaalien eurooppalaisten mielestä ovat edelleen pysyneet järjissään. Mutta polarisoituminen on vahvaa ja voi ehkä vain pahentua.
  3. Profiloinnilla ei haluta osoittaa persuja epäkelvoiksi kansalaisiksi ja keinona ymmärtää, mistä persuus kumpuaa. Jos tieto on elitismiä, niin sitten se on sitä. Minusta tietoa pitäisi jakaa kansalle ja siihen kouluopetuksemmekin perustuu. Jaetaan tietoa eikä mennä mutu-pohjalla. Jokainen saa päättää mitä itse kannattaa, mutta vapaassa yhteiskunnassa on myös jakaa tietoa noiden päätösten pohjaksi. Ehkä esittämissäni havainnoissa on sinulle jotain vastenmielistä, kun koet ne eltistiseksi hyökkäykseksi persuja vastaan.

    Kun esim. kysyy, miksi persuja kattavat erityisesti nuoret ammatillisesti koulutetut 25 - 34 -vuotiaat miehet mutta eivät samanikäiset näitä miehiä korkeammalle koulutetut naiset, sen avaaminen on tietoa. Mikä sinulla siis on tietoa vastaan? Minun ja monen muunkin mielestä se liittyy duunaritaustaisten miesten aseman heikkenemiseen ja nuorten naisten aseman vahvistumiseen. Näistä nuorista mieheistä on tullut luusereita, joita koulutetummat naiset karttavat. Se käy miehisen itsetunnon päälle. Siksi syntyy näitä make a man great again -liikkeitä. Tämä on sosiologinen havainto. Kehitys ei ole varmaankaan hyvä, mutta korjaussarjana persuus voi olla suuri virhe. Parempi tapa olisi löytää keinoja siihen, etteivät nuoret miehet putoa koulutuksen osalta nuorten naisten kelkasta. Fakta on vaan se, ettei nykyinen maailma ole erityisen suosiollinen machomaisille ammateille ja fyysiselle miehisyydelle. Tietoteknistyvä maailma ylistää älyä, ei fyysistä voimaa.
  4. En ymmärrä, mistä viidakosta kirjoitat, mutta toit kyllä yhden persuihin ja laitaoikeistoon yleisesti liittyvän asian kyllä esille. Ja kiitos ihan vilpittömästi siitä. Persut ja laitaoikeisto yleensäkin toimii tunteella (vaistoilla) ja vieroksuu järkeä. Trump toimii koko ajan tällä tavalla. Tietoa ja sen tuomaa rationalisuutta kavahdetaan. Tieto ja tiedon tuottajat samaistetaan eliittiin, millä on aiemmin tarkoitettu lähinnä taloudellista eliittiä. Yhä enemmän eliitillä on alettu laitaoikeiston piirissä tarkoittaa tiedollista ja kulttuurista (väärän kulttuurin) eliittiä. Trump on itse erittäin varakas, mutta haluaa pysyä erillään tiedollisesta ja kulttuurisesta eliitistä. Tässä on luotu juuri se mainitsemasi myytti siitä, että on olemassa oppinut eliitti, joka haluaa olla muiden yläpuolella ja käyttää jotenkin näitä muita hyväkseen.

    Toisenlainen näkemys eliitin roolista on positiviinen. Edustan sitä itsekin. Siinä eliitti nähdään kansallisena voimavarana, josta kaikki hyötyvät. Eliitti tuottaa ja jäsentää tietoa, joka hyödyttää kaikkea. Ilman tiedon luomista ei olisi esim. tietotekniikkaa. Ilman insinöörejä ei olisi paljon rakennettavaa. Mutta asetelma on sama kuin rahvas ja eliitti on ollut perinteisesti, sama kuin punikki ja lahtari perinteisesti. Nämä ovat vihasuhteita ja persut ja muu laitaoikeisto on ymmärtänyt, että kannatusta saa luomalla vastakkainasettelu ja vihasuhteita. Ei tämä siis sinällään ole uutta ja koeteltua. Siinä mielessä se eroaa kuitenkin esim. punikki - lahtari -vihasuhteesta, ettei siitä helposti löydy todellista hyväksikäyttösuhdetta vaan enemmän kuviteltua. Miten tiedollinen ja kulttuurinen eliitti edes kykenisi käyttämään toisia hyödyksi, kun nämä ei ole samanlaisessa keskinäisriippuvuussuhteessa kuin esim. työnantaja ja duunari ovat. Siinä voi nähdä aidosti hyväksikäyttöä, jos sitä on.
  5. Äärioikeiston kannatuksen kasvu on vähentänyt vasemmiston ja varsinkin maltillisen duunaristaustaisen vasemmiston kannatusta. Tämä johtuu siitä, että maahanmuuttovastaiset ääri- ja laitaoikeistolaiset puolueet ovat onnistuneet selittämään työväenluokkaisten ihmisen aseman heikkenemisen maahanmuutolla ja globalisaatiolla. Yhdysvalloissa MAGA-liike rähjää erityisesti juuri näillä kahdella teemalla pitäen globalistejakin sosialisteina, vaikka globalisaatio lähti liikkeelle ja voimistui oikeudellisesta talousliberalismista. Maahanmuutolla ja globalisaatiolla onnistuttiin peittämään ja hämärtämään kapitalismin todellisia vaikutuksia, mitkä näkyvät tulonjaon jatkuvana voimistumisena.

    Nyt näyttää siltä, että luokkatietoisuus ja kapitalismikritiikki on alkanut voimistua USAssa. Liikkeen poliittinen keulakuva on ollut akateemisen nuorison suosikkopoliitikki ikinuori Bernie Sanders. Sandersin aika alkaa olla iän vuoksi ehtoopuolella, mutta nyt nuoria vahvoja keulakuvia on alkanut ilmestyä. Heistä merkittävin on ollut Alexandria Ocasio-Cortez ja New Yorkin uusi pormestari Zohran Mamdami. Liberaali demokraattipuolue on liikahtanut vasemmalle näiden vahvojen uusien tulokkaiden myötä. He ovat amerikkalaisia Li Andersson ja Sanna Marin ilmiöitä. Vasemmistolaisuuden nousu liittyy vahvasti nuoreen sukupolveen, joten tällaiset keulakuvat ovat sille hyväksi. Katsoin tässä yhtä jaksoa Jaakko Keson Amerikan läpiajomatkasta ja siinä tuli yhden nuoren ja hyvin fiksun haastateltavan osalta esiin juuri se, että luokkatietoisuuden puute on ollut USAn suuri ongelma, vaikka juuri sille olisi poliittinen tilaus.

    Jos ääri- ja populistinen laitaoikeistolaisuus alkavat hiipua kuten toivottavaa olisi, vasemmiston kannatus voisi nousta rajustakin ympäri läntistä maailmaa. Yhdysvalloissa politiikka on sidoksissa niin paljon käytettävissä oleviin rahoihin, että vasemmiston nousu ei tunnu siellä mahdolliselta. Demokraattipuolueen rahoitus saa tukea vain, jos puolue pysyy talousliberalismin tiellä. Euroopassa tilanne voi olla monipuoluejärjestelmissä ja työväenluokkaisessa Isossa-Britanniassa toinen.

    Jos siis katselee näitä suuren maailman mega-virtauksia, en oikein usko vasemmiston hiipumiseen vaan päin vastoin mahdolliseen uuteen renesanssiin. Kyse on siitä, kanavoituuko yleinen tyytymättömyys tulonjaosta vasemmistoon (luokkatietoisuuteen) vain äärioikeistoon (maahanmuutto- ja globalisaatiovastaisuuteen).
  6. Kreml:kö olisi sitten ollut Suomen edun ajaja. Muita vaihtoehtoja ei ollut kuin nämä kaksi. Eli piti valita idän ja lännen väliltä. Valinta osui oikeaan eli länteen. Jos olisimme valinneet idän, voimme nyt nähdä Ukrainasta, mitä se olisi tarkoittanut.
  7. Haepa tuohon vertailuusi luvut myös tuloeroista ja valtionvelan määrästä asukasta kohden. Talouden tehokkuus ei paljon lämmitä, jos sen hyödyt valikoituvat harvoille ja valituille. Jos perusduunarin keskipalkka on 5000 dollaria, johtoporras ansaitsee nykyisin keskimäärin 330 kertaa enemmän eli reilun 1,5 miljoonaa dollaria kuukaudessa. Perusduunarien alapuolella ovat vielä suuri määrä matalapalkkatyöntekijöitä, jotka ansaitsevat ehkä puolet vähemmän kuin perusduunari. Monet joutuvat tekemään kahta työtä elääkseen. Sitten on vielä yhteiskunnan normaalimenon ulkopuolella eläviä, tulottimia ja kaduilla asuvia. Katsoin joku aika sitten Keson USA-dokumentin 2. kauden ensimmäisen osan, missä näytettiin Los Angelesin kaduilla olevia "telttaretkeilijöitä". Kaikilla ei edes ollut pientä telttaa asumuksenaan. Valtion asukkaan kannata on ensiarvoisen tärkeää se, hyötyykö hän millään lailla noista kertomistasi asioista. Näyttää siltä, että hyötyjen joukko on suhteellisen pieni.

    Terveydenhoitokulut eivät kuormita USAssa julkista taloutta niin paljon kuin esim. pohjoismaissa. Se johtuu siitä, että terveyden- ja sairaanhoito on enemmän yksityistä kuin pohjoismaissa. Sairastuneet maksavat itse hoitonsa. Jos sairastuneella ei ole sairasvakuutusta, hän maksaa lystin omasta pussistaan. Sairasvakuutukset taas ovat monasti työsuhde-etu. Kyse ei ole tehokkuudesta vaan siitä, kelle maksuvastuu sairauskuluista kohdistuu. Suomessakin on monella kokemusta esim. lasten sairasvakuutuksista. Kun menet lääkäriin, kysytään onko potilaalla sairasvakuutus. Jos on, otetaan kaikki tarpeelliset ja tarpeettomat kokeet ja tutkimukset, kun se menee vakuutuksen piikkiin. Onko tämä sitten erityisen tehokasta, en usko.

    Mitä väliä sillä on, onko julkisen velan lainoittaja kotimainen vai ulkomainen. Voiko jommallekummalle olla maksamatta velkansa?
  8. Tuon ajan eli 1600-luvun hallitsijoita tuskin kyettiin luotettavasti diagnosoimaan mielisairaiksi. Koskenniemi viittasi varmaankin samantapaiseen hulluuteen eli erityyppiseen suuruudehulluuteen ja ylenpalttiseen narsismiin, mikä yhdistää näitä kahta miestä.

    Ludwig XIX tuli hallitsijaksi jo 4-vuotiaana ja hallitsi Ranskaa muistaakseni 72 vuotta. Hän oli yksinvaltias ja sisäisti tämän itse hyvin. Hänen lausumansa on kuulu lause "valtio olen minä". Hallitsijat nimittivät itseään usein monikossa "me Ranskan kuningas ja Espanjan suuriruhtinas" jne. Tällä painotettiin sitä, että hallitsija on yksilöiden ja alamaisten yläpuolella. Ludwig XIV nimitti itsensä Espanjankin hallitisijaksi, vaikkei hän sitä välttämätt todellisuudessa ollutkaan kuten Koskenniemi kertoi ja kävi pakkomielteisesti sotia juuri Espanjaa vastaan. Hänellä oli myös ylenpalttisia puistoja ja rekvisiittaa hovissaan. Tällaista ulkoista komeutta myös Trump suosii ja ihailee sotilasparaateja yms. kuten monet yksinvaltiaat osoittaakseen mahtiaan. Tällainen käytös ei ole ominaista demokratioissa niiden valtiopäämiehillä.

    Ludwig XIV sairasti paljon erilaisia sairauksia. Hän vietti vilkasta sukupuolielämää ja sairasti mm. tippurin useamman kerran ja kupan sekä erilaisia muita sairauksia. Hänelle oli myös peräsuoliongelma, jonkinlainen avanne, joka onnistuttiin parantamaan leikkauksella. Lääkärit harjoittelivivat leikkausta useammalla potilaalla, joista osa menehtyi, mutta ehkä näiden harjoittelujen ansiosta se sitten kuninkaan kohdalla onnistui. Kuppahan on tauti, jonka tiedetään vaikuttavan myös ihmisen psyykeen, joten sillä on voinut olla vaikutusta kuninkaan toimintaan.
  9. Ei hissuksiin oleminen ole mikään järkevä vastaus Trumpin imperialismille ja muiden alistamiselle. Hän pyrkii kaikin tavoin tekemään Euroopan valtioistakin USAn vasallivaltioita. Trumphan haluaa putlerin tavoin hajoittaa EUn.

    Oikea vastaus perustuu siihen, että ymmärtää ensin sen, mihin Trump pyrkii. Se on edellä mainittu ylivalta-asema ja suurvaltajohtoinen maailmanjärjestys. EUn ei tule siihen alistua. Nyt näyttää onneksi, että raja on tullut vastaan eikä EU enää taivu mihin tahansa. Tämä on se viesti, jonka Orpon kannattaisi ymmärtää. Mielittymisen aika on ohi ja EU-maiden tulee vastata Trumpille tasavertaisena neuvottelijana. EUlla on käytössä merkittävät taloudelliset keinot painostaa USAta. Tämä keino on se, mikä todennäköisesti puree, koska se mitä Trump pelkää on pörssikurssien raju putoaminen. Silloin USAn oman liike-elämän tuki Trumpille vaarantuu.

    Valtiojohdon pitäisi myös käsittää Trumpin olevan hullu. Eilisessä a-studiossa emeritus professori kertoi asiasta aivan loistavalla tavalla verraten Trumpia edellisten vuosisatojen pähkähulluihin ruhtinaisiin. Koskenniemi sanoi Trumpia empimättä pähkähulluksi. Hän näkee tämän keisarin, jolla ei ole vaatteita, jos hänelle ei niitä ole. Poliitikkojen sanankäänteet voivat olla vivahteikkaampia, mutta Trumpin hulluuden ymmärtämisen sivuuttaminen olisi vastuutonta ja osoittaisi vain valtionjohdon täyttä ymmärtämättömyyttä. Trump on vähintään yhtä vaarallinen hullu kuin Ranskan aurinkokunisgas Ludvig XIV, joka kävi jatkuvia sotia varsinkin Espanjaa vastaan. Suosittelen katsomaan Areenasta tuon haastattelun. Se on paitsi valaiseva myös hyvin hauska esitys.