mielipidepankki

Vapaa kuvaus

Olen kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, urheilusta, elokuvista, kirjallisuudesta, valokuvista, ruuasta - tai siis hyvästä ruuasta - juomisesta, onkimisesta, maalaamisesta, kävelemisestä, nukkumisesta, ajattelemisesta, keskustelemisesta, kylttyyristä, luonnosta, eläimistä, elävistä, puutarhanhoidosta, uhkapeleistä, korttipeleistä, matkustamisesta ja tietenkin omasta perheestäni. Yritän olla tietävä ja terävä, mutta myös nöyrä ja kiitollinen. Nautin elämäni jokaisesta jäljellä olevasta päivästä menneiden päivien lisäksi. Tässä iässä Stephen Hawkingin ajatus maailmankaikkeuden kiepsahtamisesta takaisin rutistumisvaiheeseen niin, että näkee tulevaisuuteen, muttei muista menneisyyttä, kiinnostaa ja viehättää yhä enemmän. Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

2050

Kommenttia

25526

  1. Tottakai hallitus voi perustaa yrityksiä. Etkö tuedä, että valtiovalta on niitä perustanut ja valtiolla on nykyisinkin yrityksiä, jotka ovat joko kokonaan valtion omistuksessa tai enemmistöomistuksessa. Suomen itsenäisyyden aikana yrityksiltä puuttui pääomia ja valtio riensi varsinkin raskaan teollisuuden apuun.
  2. Kirjoitat jälleen kerran ihan täyttä potaskaa. Miten luulet, että Suomi siirtyi maatalousvaltaisesta yhteiskunnasta teollisiin ja nyt tekonologia ajan yhteiskuntaan. Muuntuiko suo, kuokka ja Jussi jotenkin itsestään nykyajan insinööriksi. Vai olivatko yritykset niitä, jotka kouluttivat niitä yrityksiä maajusseista. Ei tainnut olla. Kyllä se oli valtiovalta, joka suunnitteli ja järjesti kansalaisten perus-, yläasteen- ja korkeakoulutuksen. Sen avulla maajussien lapsista tuli niitä insinöörejä yritysten tarpeisiin ja lääkäreitä sairaaloihin ym. Yksikään yritys ei ole järjestänyt ja suunnitellut Suomessa mitään tähän verrattavaa koulutusta ja tutkimusta. Nämä valtiovallan toimet ovat kaikkien aikojen suurin innovaatio. Mitään siihen verrattavaa ei ole. Sen ansiosta yrtysten tuottavuus on kasvanut huimaavaa vauhtia. Yhtäkään tietokonetta, puhelinta, tv.tä ja sähkölinjaa ei olisi rakennettu ilman valtiovallan johtaman tieteen kehitystä ja sen opetusta.

    Kerro nyt ihmeessä, miten yritykset olisivat saaneet kaiken tämän aikaan, ellei yhteiskunta olisi harjoittanut tutkimusta ja jakanut sen tuloksia koulutuksen avulla yritysten nautittaviksi.
  3. Lapasen hallitusta voi kyllä syyttää menojen kasvusta. Lisämenoja on tullut erityisesti puolustusmenoista ja Ukrainan avustamisesta sekä listalla on odottamassa myös puolentoistatunnin juna, johon voi mennä vielä useampikin miljardi. Kun lapasta moitittiin tästä junahankkeesta ja siitä, että se on pois muista tarpeellisista liikennehankkeista, hallituksesta riennettiin nopeasti kertomaan, että kyllä rahaa panna lapioiden myös muihin tie- ja väylähankkeisiin. Sellaisen kehuskelun perusteella rahaa kyllä on. Siis sitä velkarahaa, Nämä hankkeet ovat varmaan tarpeellisia. En lähde sitä kiistämään. Mutta tämä sama porukka on jälkeenpäin kertonut Marinin hallituksen kaikkien menohankkeiden olleen tarpeettomia, koska velkaa otettiin niin paljon. Paljon ja paljon. Kuitenkin vähemmän kuin mitä Purra ja lapanen ovat ottamassa. Silloin kun noita hankkeita esiteltiin, silloinen oppositio kannatti niitä valtaosin. Annika Saarikko laski, että noin 40 miljardista vain 3 miljardia oli sellaisia, mitä oppositio ei kannattanut.

    Lapasen hallituksen aikana menot ovat koko ajan olleet reilusti suuremmat kuin tulot. Mutta se ongelma ei olekaan vain menot. Suurempi ongelma on se, että tulojen kasvu on tyrehtynyt. Varmaan sekin on Marinin syytä, eikö niin? Menoja on vähennettävä lapasen aikana huomattavasti juuri sen vuoksi, että tulot vähenevät menoja enemmän. Se on siis sama kuin palkkasi tai eläkkeesi pienetyisi 10 prosentilla ja menot kasvaisivat 5 prosenttia. Maksukyky siinä heikkenee. Eihän se ihme ole, kun katsoo millaisia vätyksiä hallituksessa on ollut elinkeinoministereinä. Mika Lintila oli ihan toista maata Marinin hallituksessa.
  4. Valtonen on tässä täysin oikeassa. Ei Suomea säästämällä ja leikkaamalla nosteta, mitä Purran ja lapasen hallitus tekee. Valtonen kaiketi kritisoi oman puolueensa johtamaa hallitusta tässä hienovaraisesti.

    Nimenomaan työllä, yrittäjyydellä, riskien otolla luomme sitä vaurastumista. Ja samalla kun vauraus lisääntyy, kasvavat myös verotulot. Julkisen talouden tasapainottuminen tulee taloudellisen kasvun seurauksena - automaattisesti. Valtonen on omasta mielestäni ainoa ministeri hallituksessa, jolla on hyvin hanskassa sekä talouasiat että hoitamansa ulkopolitiikka. Ehdottomasti hallituksen kyvykkäin ministeri,
  5. Kritisoit siis Purran ja lapasen hallitusta. Minkä arvelet syyksi siihen, ettei se oppiesi mukaan nyt laske verotusta. Alviakin se nosti.
  6. Ei hallituksen niitä tarvitsekaan taikoa. Ihan olisi riittänyt, kun se olisi tehnyt sellaisia budjetteja, missä ei enää uutta velkaa oteta. Mutta Purran ja lapasen hallitus ottaa uutta velkaa sellaisella vauhdilla, että se ylittää Marinin hallituksen ottaman velan. Miksi näin?

    Suomi ei joutunut alijäämien ja velkaantumisen takia EUn tarkkailulistalle Marinin hallituksen aikana. Nyt joutui. Työllisyys ja myös taous kasvoi Marinin hallituksen aikana, Purran ja lapasen kaudella ei. Nyt kasvaa työttömyys ja on jo aivan ennätyslukemissa. Hallitus syyttää asiasta suhdanteita ja Venäjän hyökkäyssotaa, kun Marinin hallituksen syyttäminen ei ole enää uskottavaa. Kumma vaan, suhdanteet ja Venäjän sota näyttävät rassaavan lähinnä ja pahimmin juuri Suomen taloutta. Hallitus ei ole saavuttanut mitään - EI MITÄÄN - itselleen asettamia talouden kohennustavoitteita. Päinvastoin huonompaan on menty koko ajan ja jatkuvasti sen hyvän on luvattu odottavan nurkan takana. Ei ole vaan kerrottu, että se on lähimmän nurkan takana vaan ilmeisesti kaikkein kauimmaisen.
  7. Sinun kannattaisi perehtyä myös tuon raportin kritiikkiin. Se on nimittäin hyvin painokasta, kun VM:n oma budjettipäällikkö on laskenut, että pysyviä menolisäyksiä on noin 3 miljardin verran. Myös Marinin hallituksen valtionvarainministeri Matti Vanahnen on kritisoinut raportin päätelmiä vahvasti. Vanhanen sanoo myös, että pysyviä menolisäyksiä ovat lähinnä puolustusmenot. Kaikkea muuta nykyisellä hallituksella olisi ollut mahdollista muuttaa. Osa lisäyksistä tulee normaaleista indeksikortouksista, jotka on myös raportissa laskettu pysyviksi. Tottakai inseksikorotukset ja inflaation muutos aina vaikuttaa menoihin ja tuloihin.
  8. Ymmärrätkö, että työllistäminen lisää myös sotemenoja. Tuottavassa työllistämisessä sen kokonaistulojen kasvun pitäisi siis olla suuremmat kuin menojen lisäys.
  9. Kyllä ne lisäävät verotuloja, mutta myös valtion ja kuntien menoja. Jos valtio palkkaa esim. lisäkuluineen 4 000 eurolla virkamiehen, tämä maksaa siitä veroja ja sosiaaliturvamaksuja yms. mahdollisesti 1 200 euroa. Tässä vaiheessa valtio on siis edelleen miinuksella 2 800 euroa. Virkamies panee palkkarahojaan kulutukseen, mistä hän maksaa alvia. Jos ajatellaan, kaikki palkkatulot menevät kulutukseen, valtio saa ehkä noin 500 - 600 euroa takaisin. Mutta senkin jälkeen valtio on edelleen tappiolla noin 2 200 euron verran. Valtio saa siis veroina ja maksuina takaisin ehkä korkeintaan puolet maksamastaan palkasta. Nyt sitten pitäisi kyetä arvioimaan, kuinka paljon lisäarvoa tämä uusi virkamies kykenee tuottamaan valtiolle. Lisäarvo voi tietysti olla niin suuri, että valtio jää kokonaisuudessaan plussalle. Voimme esim. ajatella, että valtio palkkaa vaikkapa lääkärin, joka korvaa ulkopuolista työvoimaa kuten esim. keikkalääkärin. Voi ajatella siinä tapauksessa, että valtio jää plussalle reilustikin. Mutta jos palkataan esim. jokin hallintovirkamies, jonka työpanoksella onnistutaan purkamaan vaikkapa passien myöntämisen käsittelyruuhkaa, rahallista tuottoa on jokseenkin mahdoton arvioida.

    Vielä vaikeampi on arvioida sitä, että lisättäisiin opettajien määrää. Kansantaloudellisesti on selvää, että satsaukset opetukseen ovat olleet erittäin tuottavaa toimintaa niin valtiolle kuin yksityisille yrityksille. On vaikea nähdä mitään sellaista, mikä olisi lisännyt elinkeinoelämän tuottavuutta enemmän kuin koulutuksen tason nousu pitkässä juoksussa. Sen määrää on mahdoton arvioida tarkalleen, mutta erittäin suuri se on kaikilla mittareilla laskettuna. Ongelma on usein siinä, että koulutusinvestointien tulos alkaa näkyä vasta vuosien päästä, koska nuoren ihmisen koulutus kestää usein 12 - 18 vuotta koulutustasosta riippuen.
  10. En nyt ihan nielisi tuota tekopyhyyttä. Kyllä kokoomuslaiset usein ajattelevan myös rahaa ja sen hankintamahdollisuuksia. Alkholin myynnin uskotaan esim. edistävän vähittäiskauppojen myyntiä. Ja tokihan keskioluen vapauttaminen 1960-luvulla toikin melkoisen potkun vähittäiskaupppojen myyntiin.
  11. Kyllä se alkoholin kanssakin onnistuu varsin pitkälle. Siis käytön salaaminen tai sen vaikuttavuuden huomattomuus. Historia tuntee sekä huumeiden että alkholinkäyttäjiestä esimerkkejä, joissa miehet tekivät työnsä jopa loisteliaasti päihderiippuvuudestaan huolimatta. Piikkimorfiinin tunnettu addikti oli natsi-Saksassa Hermann Göhring, jota pidettiin muun ohella myös Suomen suurena ystävänä. Göhring käytti myös runsaasti alkoholia ja kaikin puolin hedonisti, mikä alkoi näkyä hänen vyötärönsä pyöröytenä.

    Yksi tunnetuimmista alkoholisteista löytyy myös samoilta ajoilta. Hän on yksi maansa kaikkien aikojen suurimmista sankareista. Mies jota ehdottomasti tarvittaisiin myös nykypäivinä Euroopan johtoon. Winston Churchill nautiskeli päivittäin whiskya sikareiden kera. Hänellä oli tiettävästi sääntö, jonka mukaan viskin juominen alkoin klo 12 jälkeen. Ennen sitä saattoi siis juoda vain shampanjaa tai jotain muuta kevyempää. Kyllähän hänen taipumuksena tunnettiin, mutta tuloksia tuli eikä työ kärsinyt, sitä katsottiin läpi sormien. Kekkonenkin oli meillä kovana pidetty juomari, koska venäläisten kanssa piti olla hyvä viinapää, että kesti neuvottelut tolkussa loppuun saakka.
  12. Ei ole syytä käsittää kirjoitustani väärin (nikki muuten unohtui siitä). En suhtaudu mahdollisuuteen vapauttaa kannabiksen käyttöä suinkaan negatiivisesti. Se ei päihteenä ole ainakaan haitallisempi päihde kuin alkoholi. Itsekin pidän tärkeimpänä perusteena vapauttamiselle sitä, että se voi olla keino viedä rikollisilta markkinat. Alkoholin osalta kieltolain kumoaminen toimi juuri niin. Kieltolain kumoaminen johti vuosikymmenten aikana siihen, että laiton alkoholinmyynti loppui jokseenkin kokonaan. Alaikäisten osalta on kyse voittoa tavoittelemattomasta alkoholin välittämisestä, koska se tapahtuu yleensä kaverien avustuksella. Sillä lailla alkoi omakin juomiseni joskus noin 14 -vuotiaana kauan sitten.

    Kieltolain kumoaminen johti myös terveys- ja sosiaalisten (mm. väkivallan) haittojen vähentymiseen, kun mietojen juomien käyttö alkoi korvata väkevät.

    En oikein usko, että alkholi on päihde ihan missä tarkoituksessa tahansa käytettynä. Epäuskoni johtuu siitä, että olen jonkun verran nähnyt sitä eteläisen Euroopan juomakulttuuria. Meillä siinä vaikuttaa enemmän vanha tapakulttuurimme, joka on ollut humalahakuista. Kulttuurinen muutos ei tapahdu hetkessä. Se vie helposti vuosikymmeniä. Ei se mitään hienostelua ole. Italiassa, Ranskassa, Espanjassa jne. sitä kulttuuria harrastetaan ihan arkisesti kaikenlaisissa perheissä. Viini on yksinkertaisesti ruokajuoma, minkä köytössä pitää huomioida se, ettei sitä juo liikaa. Suomessa tällaisen kulttuurin omaksuvat helpommin naiset, joilla ei ole yhtä voimakasta humalahakuisen juomakulttuurin taakkaa kuin miehillä. Naiset puhuvatkin usein lasilliselle menosta, kun miehet lähtevät helpommin dokaamaan.
  13. 1960-luvulla työllä oli paikoin hyvin vaikea ansaita. Ei työn suoranaista välttelyä varmaan esiintynyt sen enempää kuin nykyisinkään. Työtä oli tietysti paljon enemmän tarjolla, kun yhteiskunta ei ollut silloin vielä niin paljon koneellistettu ja automatisoitu kuin nykyään. Digitalisaatiota ei edes sanana tunnettu siihen aikaan. Työtä oli tajolla, elimme paljossa ulkomaiselta kilpailulta suojatussa yhteiskunnassa ja NL:n laatuvapaa kauppa hyödytti Suomea. Sinne upposi vaikka puoliksi rikkinäiset sukkahousut länsimaisena laatutuotteena. Palkkataso oli niin matala, että monilla suurimmilla työnanatajilla oli mahdollisuuksia palkata ihmisiä eli ns. vajaatyötehoisia suojatyöpaikkoihin. Oli kaikenlaisia lähettejä, vahtimestareita ja hissien nappien painajia kuten esim. Stockmannilla oli. Itsekin kun menin hakemaan koululaisena työtä, niin oli selvää, että työpaikka löytyy. Kysymys oli yleensä se, voisinko aloittaa työn heti eikä vasta huomenna. Mutta ei se tietenkään ollut samanlaista kaikkialla Suomessa. Työtä oli tarjolla vain kasvukeskuksissa.

    Pohjoisemmassa Suomessa oli kyllä työhaluja, muttei työtä. Harvaan asutussa Suomessa oli vielä runsaasti pienviljelytiloja, mutta niiden tuotoilla ei elänyt edes välttävästi. Suomessa ei ollut kuitenkaan työttömyyttä suuria määriä. Miksi ei ollut. Siksi, että lähinnä Pohjanmaa tyhjeni noin 300 000 ihmisen verran Ruotsiin. Ilman sitä meillä olisi ollut jättityöttömyys. Ruotsiin virtasi ihmisiä bussilasteittain ja jonoissa Ruotsin laivoilla.

    Suomessa oli nimenomaan noina suuren taloudellisen kasvun vuosikymmeninä vahva ja suosittu ay-liike. Paikoin monilla aloilla liittoon kuuluminen sataprosenttista. Ihmiset uskoivat silloin ay-liittojen voimaan. Eikä syyttä. Siihen aikaan saatiin paljon uudistuksia ja parannuksia aikaan palkansaajien silmin nähtynä. Mm. se sinunkin nauttimasi työeläkejärjestelmä perustettiin silloin 60-luvun alussa.

    On myös huomattava, että vielä 60-luvulla naisten työssäkäyminen oli paljon harvinaisempaa kuin nykyisin. Monet elivät vielä maatalousvaltaisissa oloissa, missä naiset olivat kotiäiteinä. Heitä varten tarvittiin esim. kansaneläke- ja leskeneläkejärjestelmät. Perheet olivat siihen aikaan suurempia kuin nykyisin eikä lasten päivähoitojärjestelmiä ollut. Työkin oli fyysisyyden vuoksi enemmän miesvaltaista.

    Elät jossain kummallisissa menneen maailman juoksuhaudoissa etkä edes tunne sen ajan todellisuutta kuin hyvin valikoidusti. Sieltä 60-luvultakin sinulta on jäänyt huomaamatta massamuutto Ruotsiin ja naisten erilainen rooli työmarkkinoilla, vaikka ero on mullistava nykypäivään verrattuna. Naisilla oli vielä 60-luvulla heikot mahdollisuudet ansaita. Tie hyvään elintasoon liittyi paljon siihen, että löysi vähän varakkaamman perheen pojan kosijakseen. Vasta e-pillerit ja naisten kouluttautuminen nostivat naisen aseman ihan eri tasolle. Kun laskee Ruotsiin työn perässä muuttaneet ja työelämän ulkopuolella olleet naiset (kotiäidit) yhteen, meiltä uupui useampi satatuhatta ihmistä työvoimasta.
  14. Et tunne näköjään yhteiskuntamme toimintaa lainkaan. Ay-järjestöillä ei suuremmin mahdollisuuksia vaikuttaa maamme verojärjestelmiin. Ne ovat valtiovallan päätösvallassa. Olen samaa mieltä, että verotuksella ja sosiaaliturvajärjestelmällä ei tule suosia laiskuutta. Ihmisiä pitää aina kannustamaan ottamaan itse vastuu omasta ja perheensä elämästä. Siitä ei ole kahta sanaa. Työehdoilla ei kuitenkaan verotusta voi muuttaa. Paitsi tietysti niin, että työnantajat maksavat kokopäivätyöstä aina vähintään niin suurta palkkaa, että se riittää elämiseen.

    Mutta yhteiskunnalla on muitakin menoja, joihin tarvitaan verovaroja. Ilman riittäviä veroja on vaikea rakentaa esim. koulutusjärjestelmää, terveydenhoitojärjestelmää. maanpuolustusta ja yhteisen infran rakentamista. Pitäisi osata siis osoittaa tapa, millä nämä kaikki ja nyt varsinkin kasvussa olevat menot rahoitetaan. On helppo vaatia verojen pienentämistä, mutta hankala vastata esittämääni kysymykseen. Edellä mainitsemani menot ovat niitä suuren suuruusluokan menoja. Pikkurahoista ei suuria säästöjä tule. Tietysti rahoituksen voi aina järjestää ottamalla lisää velkaa. Se on maailmalla yleisesti käytetty keino. Japanin valtio on siis maailman ykkönen, mutta USA tulee kovaa vauhtia perässä. Muuten USA on se kapitalismin kehto, jota usein ihaillaan, mutta siis unohdetaan, että se maailman yksi velkaismmista valtioista. Sinä olet kertonut moneen otteeseen, ettei velkaa pidä ottaa, joten varmaan pidät amerikkalaisia täysinä typeryksinä, kun he ottavat asukasta kohden liki kaksi kertaa enemmän velkaa kuin me suomalaiset suhteessa BKT:hen.

    Hallituksella on nyt kaikki valta tehdä muutoksia siihen oikeistolaiseen suuntaan. Onhan niitä vähän tehty, mutta kun alijäämät edelleen paukkuvat, velka kasvaa ja talous sakkaa, niin tuloksista päätellen joku mättää ja pahasti.

    Valtion verotulot kasvavat sitä paremmin mitä enemmän työantajat maksavat palkkaa. Se olisi hyvä asia. Mutta vielä suurempi merkitys suuremmilla palkoilla olisi siihen, että ihmiset kykenisivät elättämään itsensä ilman yhteiskunnan tukia. Ei pidä käsittää väärin. En aja tässä mitään sellaista, että nykyisten työantajien pitäisi maksaa enemmän palkkaa riippumatta siitä, onko heillä siihen varaa. Palkanmaksukyky kasvaa työn tuottavuutta kasvattamalla. Ja tässä mukaan tulee poliittinen päätöksenteko. Pitäisi ryhtyä paljon pontevammin edistämään sellaista elinkeinorakennetta, joka on taloudellisti hyvin kannattavaa eikä suosia heikosti kannattavaa yristystoimintaa kuten nyt paljolti tehdään. Menestyvät yritykset eivät kitsastele palkanmaksussa, koska ne tarvitsevat motivoitua ja tuottavaa työvoimaa. Hyvä palkka on ihan uskomaton motivaattori. Nalle Wahlroos on peräänkuuluttanut myös perintö- ja lahjaveron poistamista, jotta suurituloiset pysyisivät Suomessa ja heitä saataisiin houkuteltua takaisin Suomeen Välimeren lämmöstä. Olen itse tässä samaa mieltä. Suurituloiset on siunaus Suomelle eikä heitä tulisi kadehtia, koska he luovat rahoillaan työtä ja toimeentuloa myös muille.
  15. Näissä tilanteissa ei ole selvää, kuka vahingon on aiheuttanut. Kysymyshän on tavanomaisesti työehtosopimuskiistasta, missä esim. työantaja ei halua maksaa niin palkkaa kuin palkansaajapuoli vaatii. Lopulta löydetään aina jokin kompromissi. Milsei syypää siis ole työantapuoli, joka ei heti hae ja suostu sellaiseen kompromissaan, jossa lakkoa ei tule. Näin kaikki vahingot ulkopuolisille jäisivät toteuttamatta. Tai no, ei ihan kaikki. Tietysti silloin mahdollista, että omistajien osingot voivat olla muutaman sentin pienempiä osaketta kohden.

    Lakkoilu on täysin laillista demokraattisissa valtioissa. Diktatuureissa ne ovat kiellettyjä. Moni suomalainen elää mieluummin lakkoilun sallivassa demokratiassa kuin ne kieltävässä diktatuurissa. Väälimuotoja ei maailmalla oikein tunneta. Lakko-oikeus on siten yksi demokratian ehdottomista tunnusmerkeistä. Työvoimaansa ei ole siis pakko myydä työnanatajan haluamalla hinnalla. Diktatuureissa on pakko, ellei halua päätyä kadulle kerjäläiseksi.
  16. Tähänkin ay-liike on pyrkinyt tuomaan muutosvaatimuksia kuten sen, että pääurakoitsija vastaa aina myös aliurakoitsijoiden minimipalkkaehdoista ja työsuojelusta. Ay-liikkeellä on myös haluja antaa työsuojeluviranomaisille laajempia mahdollisuuksia kontrolloida palkkoja ja työsuojelua työpiakoilla. Näitäkin asioita on mahdollista parantaa, jos on vaan haluja.
  17. Ehkä toverit vasemmalle eivät ihan ymmärtäneet, miksi maahanmuuttajien minimipalkan pitäisi olla suurempi kuin kantasuomalaisen. Kerro sinä, miksi sen pitäisi olla suurempi?
  18. Poliittiset lakot ovat tietysti aina asia, johon on vaikea suhtautua. Mutta ihan varmaa on se, että ne jotka sinun laillasi nyt pitävät poliittisia lakkoja vääryytenä, ovat hurranneet niille jossain toisessa tilanteessa. Itsellä historiasta kiinnostuneena ja vähän pitempään eläneenä tulee mieleen Puolassa 1980-luvulla järjestetyt erittäin laajat solidaarisuuslakot, jotka olivat puhtaasti poliittisia lakkoja ja joilla oli tarkoitus vaikuttaa maan kommunistiseen hallintoon. Lakot ja ammattiliitto olivat täysin Puolan lakien vastaisia ja olivat siis hallinnon näkökulmasta enemmän kuin yleishaitallisia. Lakkoilun johdossa oli hyvin tunnetuksi tullut Lec Walesa, josta tuli sittemmin myös Puolan presidentti. Tämän laittoman ja siis erityisen haitallisen ay-liikkeen toiminta johti lopulta koko yhteiskuntajärjestelmän hajoamiseen eli käytännössä vallankumoukseen. Suomessa kaikki ehkä taistolaiskommunisteja lukuunottamatta hurrasivat tälle lakkoilulle. Varsin oikeisto oli suorastaan hurmoksessa eikä kukaan siltä puolen puhunut lakkoilun haitallisuudesta, kun se seisotti yhteiskuntaa viikkotolkulla.

    Me näemme nämä haitallisuudet aina omasta näkökulmastamme. Sinä olet ottanut asiaan yhden näkökulman ja ummistat silmäsi siltä, mitä ay-liike Suomessa tavoittelee näillä poliittisilla lakoilla. Historiassamme muistellaan myös hyvällä vuoden 1905 suurlakkoa. Se oli mitä suurimmassa määrin poliittinen lakko. Se voidaan tulkita kansannousuksi tsaarivaltaa vastaan. Se loi pohjaa myös sääty-yhteiskunnan lopulle ja yleisellä ja yhtäläiselle äänioikeudelle, joka säädettiin Suomeen vuonna 1906. Myös naiset saivat silloin oikeuden äänestää ja asettua vaaleissa ehdokkaaksi. Lakot olivat solloinkin vallanpitäjien epäsuosiossa eikä meillä oikeisto välttämättä tuotakaan lakkoa silloin hyvällä katsellut. Se johti kuitenkin suuriin muutoksiin Suomessa ja sellaisiin, joita pidetään erittäin yleishyödyllisinä.

    Lakoilla on yleensä aina pyritty edistämään samalla tasa-arvoa, varsinkin taloudellista tasa-arvoa. Erittäin moni Suomessakin näkee tasa-arvon kaikkinaisen edistämisen yleishyödyllisenä, koska se on osa demokratiaa.
  19. Yleishyödyllisyyden voi kiistää milloin milläkin perusteella. Työantajapuolen yhdistyksistä voisi puolestaan todeta sen, että miksi ne ovat pyrkineet edistämään maassamme sellaista lainsäädäntöä, joka on mahdollistanut verojen kiertämisen ja varojen siirtämisen ulkomaisiin veroparatiiseihin pyrkiessään vähentämään tätä vastustavaa regulaatiota. Toiseksi miksi ne edistävät maassa sellaista palkanmuodustusta, joka johtaa siihen, että elämiseen riittämättömän palkan saajat joutuvat hakemaan yhteiskunnalta toimeentulotukea. Työmarkkinaosapuolet pyrkivät yksinkertaisesti pitämään jäsenistönsä puolta ajamalla niiden etua. Sinä otat silmätikuksi vain sen toisen osapuolen ja ummistat silmäsi toisen osapuolen tavoitteilta ja toimintatavoilta.

    Melkein minkä tahansa yhdistyksen keinot voidaan kyseenalaistaa pitämällä niitä jostain näkökulmasta haitallisina. Esim. raittiusyhdistykset edistävät alkoholin kulutuksen vähentämistä ja tiukkoja rajoituksia alkoholin saatavuudelle. Sen sijaan maan hallitus edistää nyt alkoholin saatavuuden lisäämistä, mitä raittiusyhdistykset vastustavat. Hallituksessa myös KD vastustaa niitä. Toivatko raittiusyhdistykset siis maamme etuja vastaan. Varmaankin heidän toimintansa voi haitata alkoholiin liittyvien työpaikkojen vähentymistä ja olla siten tässä mielessä taloudellisesti haitallista. Meillä on ollut myös kristillispohjaisia yhdistyksiä, jotka ovat vastutaneet sunnuntaiaukioloaukoja, jotka lisäävät taloudellisia tuloja. Ovatko nämäkin yhdistykset haitallisia? Eivät ole. Vapaassa maassa pitää olla mahdollista ajaa erilaisia ja vastakkaisiakin tavoitteita. Vain diktatuureissa määritellään se, mikä on yhteiskunnalle yksiselitteisen hyvää ja tavoiteltavaa.

    Onko siis palkansaajien etujen puolustaminen ja ajaminen yleishyödyllistä vai haitallista. Vastaus riippuu siitä, mistä kulmasta asiaa katsoo, Nyt kun meitä eläkeläisiä on yhteiskunnassa suuret määrät, on hyvä muistaa työeläkejärjestelmämme keskeinen luoja on ay-liike. Olisimme tietysti voineet jatkaa aiemmalta kansaneläpohjaltakin, mutta eläke olisi silloin huomattavasti pienempi. Eläkkeemme on työmarkkinajärjestöjen sopima. Aloite tuli palkansaajapuolelta, koska työantajilla ei ollut mitään intressiä luoda eläkejärjestelmää. Sen pohjalta tehtiin sitten eduskunnassa laki, joka perustui SDP:n ja Kokoomuksen yhteistyöhön asiassa. Ja siihen perustuu koko eläkejärjestelmämme. Onko se sitten yleishyödyllistä vai yleishaitallista, jääköön kunkin lukijan päätettäväksi.
  20. On vaikea sanoa, mikä paino Trumpin puheille voidaan laittaa. Hänen hallintonsa on selvästi alkanut sopia asioita ohi Euroopan liittolaistensa kysymättä näiltä mitään. Trump on ollut aikeissa myös hajottaa Naton. En kuitenkaan panisi yhtäläisyysmerkkejä sanojen USA ja pettäminen väliin. Kyse on nyt Trumpin USAsta, joka on selvästi erilainen kuin Eurooppa-myönteiset Obaman ja Bidenin hallinnot. Trumphan on tekemässä USAlle vihollisia sekä Euroopasta että Kanadasta erilaisilla toimillaan. USA on selvästi eristäytymässä ja katkaisemassa liittolaissuhteitaan. Trumpin USA on tyystin erilainen kuin edeltäjiensä USA. putlerin Venäjäkin on täysin eri kuin Jeltsinin Venäjä. putler on sotahullu, Jeltsin oli juoppo, mutta tolkun mies suhteessa länteen ja ihmisyyteen. Jeltsinillä oli hyvät suhteet mm. USAn silloiseen presidentti Clintoniin, joka varoitti Jeltsinia putlerista. Clinton näki jo silloin sen, mitä putlerista voisi seurata.

    On myös totta, että USA ja Englanti pettivät lupauksensa Ukrainalle. Ne antoivat yhdessä Venäjän kanssa turvatakuut ja tunnistivat Ukrainan alueen silloiset rajat vuoden 1994 sopimuksessa. Venäjä rikkoi sopimuksen jo vuonna 2014 valtaamalla Krimin ja lähettämällä joukkojaan kapinallisten hallussa oleville alueille. Vuonna 2022 Venäjä sitten aloitti täysimittaisen hyökkäyssodan. USAn ja Englannin antamat turvatakuut olivat käytännössä vessapaperia, joka vedettiin takapuolen pyyhäisyn jälkeen viemäriin. Venäjä tietysti laski sen varaan, että USA ja Englanti eivät halua aloittaa kolmatta maailmansotaan Ukrainan vuoksi. Varsinkin USAlle on samantekevää, meneekö Venäjän ja lännen raja jossain kohden 500 kilometriä lännempänä. Ei siellä pohdita jonkun eurooppalaisen valtion suveriniteettiä. Trumpin hallintohan luuli hänen ensimmäisellä kaudellaan, että Virokin oli Pietarin esikaupunkialue.
    21. 61 / 1277
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt