Vapaa kuvaus

Olen kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, urheilusta, elokuvista, kirjallisuudesta, valokuvista, ruuasta - tai siis hyvästä ruuasta - juomisesta, onkimisesta, maalaamisesta, kävelemisestä, nukkumisesta, ajattelemisesta, keskustelemisesta, kylttyyristä, luonnosta, eläimistä, elävistä, puutarhanhoidosta, uhkapeleistä, korttipeleistä, matkustamisesta ja tietenkin omasta perheestäni. Yritän olla tietävä ja terävä, mutta myös nöyrä ja kiitollinen. Nautin elämäni jokaisesta jäljellä olevasta päivästä menneiden päivien lisäksi. Tässä iässä Stephen Hawkingin ajatus maailmankaikkeuden kiepsahtamisesta takaisin rutistumisvaiheeseen niin, että näkee tulevaisuuteen, muttei muista menneisyyttä, kiinnostaa ja viehättää yhä enemmän. Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

2050

Kommenttia

25532

  1. En ole avaaja mutta voi laittaa yhden asiaa koskevan lähteen: Tuulikki Pekkalainen: Lapset sodassa 1918; julkaistu vuonna 2014.

    Pekkalaisen selvitys koski alle 16-vuotiaita lapsia. Sen vuoksi luvut ovat todennäköisesti paljon pienemmät kuin kaikkia alaikäisiä lapsia koskevat. Tutkimuksen noin 1500 lasta joutui vankileireille, joissa heistä noin 100 lasta kuoli. Noin 20 lasta teloitettiin ampumalla joko kenttäoikeuden päätöksellä tai joukkoteloituksissa. Suurin osa Hennalan vankileirillä. Nuorin ammuttu oli 9-vuotias. Sodan aikana tuon ikäisiä lapsia surmattiin yhteensä noin 300. Heistä kaksi kolmaosaa oli punaisten lapsia. Muut valkoisten tai osapuoleksi luokittelemattomien lapsia.

    En tiedä tutkimusta, missä olisi selvitetty kaikkien alaikäisten kuolemat sodassa. Alaikäisyysrajahan oli tuolloin 21 vuotta. Mihin sitten vedetään lapsen ja aikuisen raja on epäselvä. Jos huomioitaisiin lapsina myös 16 - 20 -vuotiaat, surmattujen määrä on ollut varmaan moninkertainen Pekkalaisen rajaukseen verrattuna. Surmattujen ja vankileiereillä kuolleiden lasten joukossa on ollut myös tyttöjä, mutta osuuksista minulla ei ole nyt tarkempia lukuja. Suuri määrä lapsia tuomittiin myös suhteellisiin pitkiin vankeusrangaistuksiin, osin laittomastikin, koska he olivat olleet syytettyjen rikosten tekoainakana alle 15-vuotiaita, minkä vuoksi he eivät olleet rikosoikeudellisesti vastuussa teoistaan.
  2. Tuntuu varsin oudolta väittää, että torpparikysymykselle ei ollut juuri mitään merkitystä Suomen sisällissodassa. Tähän astinen historiankirjoitus on kertonut asiasta ihan muuta. Torpparikysymys ei ole mikään Väinö Linnan luomus vaan historiallinen totuus. Sisällissodan jälkeen alettiin sitten ratkoa torppariongelmaa varsinkin Kepun johdon toimesta ja pääosassa oli Kyösti Kallio. Linnan teoksessa ei käsitellä kaupunkien tilannetta vaan se keskittyy jokseenkin täysin pienehkön maalaiskylän asemaan ja ihmisiin sekä siihen liittyvät yhteiskunnan kuvaukseen.

    Varmaan Lehtinen ja Volanen ovat oikeassa siinä, että kapinan syntyyn vaikutti suuresti suhteellisen pieni agitaattorien joukko. Niinhän se yleensäkin on, että aktivisteillakin on johtajansa. Kysymys kuuluu kuitenkin, että miksi sitten jokunen agitaattori kykeni houkuttelemaan niin suuren joukon lähtemään taisteluun muita vastaan. Ajatellaanpa vaikka nykyistä Suomea. Saisiko pieni joukko agitaattoreita aikaan nyt maassa sisällissodan. Tuskinpa vaan. Kyllä taustalla täytyy olla paljon herkkyyttää lähteä ajamaan asiaansa asein. Kipinänä on koettu epoikeudenmukaisuus, ei pelkkä agitaatio riitä. Kyllä sen ajan Suomi oli jo valmiiksi jakautunut pahasti kahtia, ei se mikään hetken hurma tai päähänpisto ollut. Samaan suuntaan ollaan nyt menossa Yhdysvalloissa, vaikka jakolinja ei olekaan taloudellinen tai oikeisto-vasemmisto-akselilla vaan kulttuurinen, joka jakaa kansan liberaaleihin ja konservatiivikristittyihin.

    Suomessa oli suojeluskunnat ja punakaartit jo ennen sodan syttymistä. Erilaista väkivaltaa ja terroria harjoitettiin. Nälkäkin kuritti ihmisiä, vaikka se johtuikin Venäjän sekasorrosta eikä kapitalistin pahuudesta. Sotaan johtivat monet syyt. Työväestö oli varmaan turhautunut siihen, ettei uudistuksia oltu saatu aikaan ja osin se johtui autonomian aikana oikeston ja tsaarin yhteispelistä. Vallankumous nähtiin keinona nopeuttaa uudistuksia ja tasa-arvoa. Demokratialle tapa oli tietysti vieras, mutta sen ajan nuori Suomi ei ollut muutoinkaan kovin kypsynyt demokratialle. Yleisen äänioikeudenkin säätämisestä oli kulunut vain noin 12 vuotta.

    Lehtisen ja Volasen tutkimus jäi aikoinaan minulta vähälle huomiolle, joten on varmaan syytä tutkailla sitä tarkemmin. Eli kiitos linkistä.
  3. En erityisemmin rakasta nykyistä hallitusta, mutta olen silti eri mieltä kanssasi. Ehkä hallitus ajaa eliitinkin etuja, mutta se on enemmän oikeudenmukaisuutta koetteleva asia kuin mikään talousongelmien ratkaisukeino. Hallitus ei tehnyt riittävästi talouskasvun aikaansaamiseksi tai sitten se on tehnyt täysin vääriä toimia. Minusta molemmat väittämät ovat totta eli tai-sanan voisi siitä positaa ja korvata ja-sanalla. Tatalouskasvun aikaansaamiseksi pitäisi saada muutos elinkeinorakenteeseen kovan keinon eli luovan tuhon avulla. Kannattamaton yritystoiminta tulee korvata kannattavalla. Tässä meillä on vuosikymmenten ajan ollut kaikenlaisia jarruja, ennen muuta kepulainen aluepolitiikka, jolla on varmistettu maan köyhänä pysyminen. Sen ansiosta meillä on erilaisia yritystukia ja muita turhuuksia, joiden tarkoituksena on vain säilyttää vanha ja heikosti kannattava yritystoiminta. Rohkeutta uudistaa puuttuu eikä se koske vain tätä hallitusta vaan monia sitä edeltäviäkin. Siitä, kun talous alkoi viimeksi uudistua oikein rytinällä on nyt kulunut 30 vuotta. Silloinen uudistuminen toi Suomeen rutkasti hyvinvointia ja nosti meidät suosta eli pahasta lamasta. Veturina oli Nokia-niminen matkapuhelimien valmistaja, yhteen väliin maailman ykkönen lajissaan. Se sai silloisen jenkkiykkösen Motorolankin huutamaan apua.

    Hallitus on käynyt vimmalla ay-liikkeen kimppuun uskoen, että sen toimintaa heikentämällä Suomeen saadaan talouskasvua. Hallitus on siinä luopunut kaikesta yhteen hiileen puhaltamisesta. Palkansaajia alistamalla varmaan heidät saadaan motivoitua. Uskoo ken tahtoo. Kannustinloukuista päästäisin paremmin eroon, kun luotaisiin kovapalkkaisia työpaikkoja eikä purettaisi sosiaaliturvaa, mistä ei tule kuin päänsärkyä kaikille.
  4. Tunnetuin suomalainen "tunkeutuja" oli lääkäri Juho Pirhonen, joka siis pidätettiin. Hänestä olisi voinut olla apua ihmisten sairaanhoidossa alueella, mutta sinun mielestäsi ihmiset on varmaan parempi jättää kuolemaan kuin pelastaa heitä. Tämäkö on sitä oikeaa kristillisyyttä? Onneksi jätin uskonnon elämästäni jo hyvin varhain, jos sen moraalia on kertomasi laatuista.
  5. Palkkavaatimukset eivät ole johtaneet historiallisesti huonoon talouskehitykseen, vaan parempaan tai ovat ainakin olleet merkki hyvästä taloudesta. Tunnettu esimerkki palkkojen nostamisen vaikuttavuudesta on auttehtailija Henry Fordin temppu. Hän päätti nostaa työntekijöidensä palkkoja ilman, että nämä edes älysivät vaatia sellaisten nostamista. Se johti siihen, että autotehtaan työntekijöillä alkoi olla varaa ostaa itselleen oman tehtaan tuotantoa oleva Ford-merkkinen menopeli. Tämä alkoi herättää naapurikateutta ja lisäsi sitä kautta Fordien kauppaa. Se oli tapa elvyttää taloutta. Keyneslainen talousmalli on perustunut myös elvytykseen ja malli onnistui varsin hyvin nostamaan USAn lamasta ns. New Deal -politiikalla. Jopa Trump on elvyttänyt jakamalla kansalaisille ilmaista helikopterirahaa ilman mitään työvastiketta.

    Ymmärryksesi ei riitä sen tajuamiseen, ettei talous ole mitään nollasummapeliä. Talouskasvua voidaan saada ja onkin saatu aikaan elvyttämällä eli lisäämällä eri konstein kansalaisten ostovoimaa. Kun ostovoima lisääntyy, se maksaa siihen pannut varat eli vaikkapa velkarahat yleensä moninkertaisesti takaisin. Niillä yrityksillä, joilla on mielestään erittäin hyvä liike-idea ottavat tuon idean toteuttamiseen velkaa niin paljon kuin saavat. Tästä on paljon esimerkkejä maailmalta. Yleisesti ottaen esim. kaikki it-alan ja lääketeollisuusalan yritykset ovat tehneet näin. Niiden alkuvaihe on pullollaan tutkimus- ja tuotekehityskuluja. Mutta sitten kun tuote muutamien vuosien päästä saadaan myyntikuntoon, tulot skaalautuvat vauhdilla ja puoliautomaattisesti. Rahan tuloa ei voi sen jälkeen oikein enää estää. Sinun talousmallisi on lähinnä jotain nakkikioskin pyörittämistä, missä se voi ehkä toimia, mutta ei modernissa taloudessa, mihin ymmärryksesi ei vaan riitä.

    Nykyinen suurtyöttömyys on seurausta siitä, että valmistetutuilla tuotteilla ei ole kysyntää maailmalla. Nyt näyttää siltä, että nimenomaan Suomessa valmistetaan sellaisia tuotteita, joiden kysyntä mataa. Ei näin ole kaikissa maissa, vaikka niissä olisi Suomeakin vahvempi ay-liike. Jo tämän näkeminen riittää ymmärtämään sen, että talouden veto ei ole riippuvainen ay-liikkeen toiminnasta ainakaan negatiiviseen suuntaan. Kun Suomessa aletaan tuottaa sellaisia tuotteita, joita maailmalla ollaan valmiita ostamaan, tilanne paranee heti. Hyvä esimerkki on Tanska. Se porskuttaa suuren lääkeyrityksensä Novo Nordiskin vedolla. Lääkeyritykset ovat vapaita syklisyydesta, joten hyviä ja huonoja aikoja ei ole, jos tuotevalikoima on hyvä. Palkoilla ei ole siinä merkitystä, ainostaan tuotteen hyvyydellä. Novo Nordiskin paremmuus perustuu sen laihdutus- ja diabetes-lääkkeisiin. Se kisaa siinä maailman parhaan lääkeyrityksen tittelistä amerikkalaisen Eli Lillyn kanssa. Molemmat tuntuvat pärjäävän ja tasapeli vaikuttaisi jatkossakin tyydyttävän kumpaistakin, sillä molemmat tekevät huipputulosta. Nämä lääkeyhtiöt elävät sillä, että niiden tuote on sellainen, joka kelpaa ostajille eli on tehokas tarkoitukseensa. Nakkikioiskeilla, joihin sinun mallisi perustuu, myydään aika tasalaatuisia tuotteita ja ne voivat kilpailla enemmän hinnalla kuin laadulla. Mutta moderni talous ei ole nakkikioskiyrittämiseen perustuvaa.
  6. Eurooppaan on muodostumassa keski-eurooppalainen Ukraina-vastainen keskittymä. Se pitää sisällään Unkarin, Slovakian, Tshekin, Itävallan ja Saksasta entisen DDR:n alueen. Myös Romaniassa on esiintynyt Ukrainan tukemisen vastaisuutta. Näillä alueilla Venäjä ei herätä pelkoa vaan mahdollisuuden energiansaannin turvaamiseen. Pohjoisemmissa Venäjä rajanaapureissa eli Puolassa. Liettuassa, Latviassa, Virossa, Suomessa ja Norjassa fiilikset ovat tyystin toiset. Näissä maissa Ukrainaa halutaan auttaa, koska se pitää Venäjän sotajoukot etäämmällä niistä. Ukrainan tappio nähdään asiana, joka mahdollistaa sen, että Venäjä voi keskittyä seuraavaan uhriin, joka on jokin em. Venäjä-pelkoisista maista. Tilanne on sikäli yllättävä, että karttaa katsomalla Ukrainan valtaaminen tarkoittaisi sitä, että Venästä tulisi mm. Romanian, Unkarin ja Slovakian rajanaapuri. Myös Moldovan, mutta siellä sentään osa kansaa osaa pelätä ja vastustaa Venäjää.

    Suomen persut ovat tyhmiä populisteja. Se kannattaa aina pitää mielessä. He kannattavat populistisen trumpismin ja kansallismielisyyden kasvua hyvänä asiana missä tahansa päin maailmaa. Seurauksista välittämättä. Persu ei yksinkertaisesti käsitä sitä, että yhtenäinen EU on turvamme, näinä epävarmoina aikoina jopa Natoa varmempi turva. EUn piirissä Ukrainaa tukevat valtiot ovat havainneet tämän ja perustaneet ns. halukkaiden koalition. Porukkaan ei haluta jarrumiehiksi Ukraina-vastaisia maita eikä niillä ole onneksi hinkuakaan siihen porukkaan. Trumpismiin kuuluu yritys heikentää Eurooppaa. USAssa ja Venäjällä EU koetaan vahvaksi kilpailijaksi sekä taloudellisesti että poliittisesti. Siksi sekä USA että Venäjä haluavat heikkoa Eurooppaa. Kansalliskonsrvatiivisen oikeistopopulismin suosiminen on suora reitti siihen. Se on ampumista omaan jalkaan, mutta sitähän persut eivät ymmärrä. Siihen tiivistyy se persujen tyhmyys.
  7. Eivät yritykset toimi eivätkä varsinkaan pärjää sen mukaan, onko niillä varaa nostaa tai pakko alentaa palkkoja. Sehän on täysin älytön resepti yritystoiminnalle. Sinulla on täysin päättömiä ajatuksia. Yritystoiminnassa kaiken perustuna on sellaisten tuotteiden valmistaminen tai palvelujen tuottaminen, jotka houkuttelevat ostajia. Tämä on kaiken yritystoiminnan a ja o, täydellinen perusta yrittämiselle. Se pätee kaikkeen yritystoimintaan, niin lailliseen kuin laittomaan.

    Laittomalla puolella hinta ei tunnu olevan määräävä tekijä vaan tuotteen kelpoisuus, laatu ja ominaisuudet, jotka tekevät siitä houkuttelevan. Huumekaupassa huumeen mahdollisimman hyvä vaikutus ja koukuttavuus ovat kaiken a ja o, eivät renkien ja muulien palkat. Parittamisessa puolestaan työntekijöiden nuoruus ja seksikkyys ovat ihan ylivertainen myyntiase, ei hinta.

    Sama pätee myös laillisella puolella. Esim. Apple myy puhelimiaan paljolti brandillään. Ne ovat toki laadukkaita mutta eivät niin paljon laadukkaampia kuin kilpailijoiden, joka selittäisi usein suurenkin hintaeron. Koko nykyinen tekniikkatalous perustuu samantyyppisiin menestystekijöihin. Hyvä ja haluttu sekä muita parempi tuote myy. Tällä hetkellä Nvidia on matkalla kohden maailman suurimman yrityksen titteliä pelkästään sen vuoksi, että sen insinöörit ovat onnistuneet tekemään kilpailijoita tehokkaampia siruja. Jotkut yrittäjät ovat onnistuneet tällä erittäin kilpailullakin alalla onnistuneet pääsemään osittaiseen monopoliasemaan kuten taiwanilainen sirujen sopimusvalmistaja Taiwan Semiconductor ja hollantilainen litografia-laitteita valmistama ASML. Kun Nvidia kasvaa menestyy, nämä kaksi tulevat vanavedessä ja kasvavat ja menestyvät. Todellinen yrittäminen ei perustu mihinkään palkkojen ja kasvun seuraamiseen vaan siihen, että tuote on hyvä ja myyvä. Jos se ei sitä ole, yritys katoaa pian markkinoilta markkinatalousmaissa. Meillä Suomessa Nokian kännykkäbisnekselle kävi niin, kun yritysjohto ei ollut tehtäviensa tasalla. Ei siihen olisi minkäänlainen palkkajousto purrut.
  8. Jos nyt katsotaan vaikkapa yhtä tuoreinpaa irtisanomisaietta eli Valmet Automotivea Uudessakaupungissa, niin yritys on ilmoittanut yli tuhannen henkilön irtisanomistarpeesta. Jäljelle jäisi vielä muutama sata työntekijää sammuttelemaan valoja. irtisanomiset johtuvat siitä, että autojen sopimusvalmistajilta loppuivat ne sopimuskumppanit. Ei ole ketään, jolle valmistaa autoja. Eli työt loppuivat. Miten tässä tilanteessa auttaisi se, että palkat joustaisivat. Niiden pitäisi joustaa sinne 2 euroon tunnilta ja reilusti allekin. Toisessa yhetydessä kuitenkin kerroit, ettei kukaan järkevä työnantaja palkkaa väkeä tekemään työtä kahdella eurolla. Puhut yhdessä kohta yhtä ja toisessa sitten ihan täysin ristiriidassa sen kanssa olevaa toista.

    Jos valmet Automotiven tapauksessa siis palkat olisivat joustaneet reilusti alle kaikkien minipalkkojen mutta töitä ei vaan tilausten puutteen ole eikä ole edes näköpiirissä, koska asia ei ole hinta- vaan menekkikysymys. Saksalainen auto ei vaan käy kaupaksi samaan malliin kuin ennen, joten niitä on järjetöntä valmistaa varastoon odottamaan, josko ne 30 vuoden kuluttua joku ostaisi museouatoksi.

    Olet kertonut, että sinulla on myös työantaja- eli yrittäjätaustaa. Sitä on kyllä melko mahdoton uskoa, kun sinulla ei ole alkeellistakaan käsitystä talouden toiminnasta. Ehkä olet jonkun verran liioitellut ansioitaisi, mikä on tietysti ihan inhimillistä, vaikkakin surullista. Häpeäsi on vaan niin läpinäkyvää, että se on myös surullista.