Vapaa kuvaus

Kotisivut https://www.santavuori.com

Tietokirjailija, psykologi, filosofi. Fil.kand Helsingin Yliopisto

Helsingistä, ja Porissa, Reposaaressa puolet elämää

s. 1946

Aloituksia

78

Kommenttia

1763

  1. Tuossa sekoitetaan henkimaailma kuoleman jälkeen, Tuhatvuotinen Valtakunta ja maailma Viimeisen Tuomion ja kaikkien Ylösnousemuksen jälkeen, jolloin luodaan uusi Taivas ja Uusi Maa.

    Joseph Smith on nyt kuolleiden henkimaailmassa, ellei ole jo ylösnoussut. OLn näyssä ei ollut vielä ylösnoussut 1900- luvun alussa.

    Siellä hän on henkimaailman Paratiisin puolella ja Paratiisissa alueella missä Kristuksen Kirkon pyhät ovat.

    Toinen puoli on henkivankilan puoli.

    Jeesuksen tullessa Paratiisin pyhät ja Joseph ja maan päällä elävät pyhät nousevat Kristuksen luokse, ja sitten laskeutuvat asumaan Jerusalemin ja Uuden Jerusalemin pyhiin kaupunkeihin. Siellä olemme tuhat vuotta, kunnes tulee Uusi Maa ja Uusi taivas. Silloin vasta tulee jako kolmeen taivaaseen. Jerusalemin kaupunki ja muut Siionit ovat sitä korkeinta taivasta jo koko sen tuhat vuotta. Muu maapallo on Paratiisia, sitä alinta Taivasta.

    Mikään tässä ei ole aivan tarkkaan ilmoitettu, tuo on jo osittain omaa tulkintaa. Henkilöillä kaikki riippuu siitä kestääkö loppuun asti, eli pääseekö Paratiisin puolelle kuollessa. Sielläkin voi henkivankilan puolelta päästä Paratiisin puolelle kun siellä ottaa vastaan evankeliumin. Siellä se on helpompi ymmärtää, kun muistaa elämänsä ennen syntymää ja huomaa elävänsä vaikka kuoli.
  2. Tuossa vaan ilmaistaan naturalistinen käsitys tieteestä, joka pohjimmiltaan on subjektiivista idealismia eikä realismia.

    Ei ole yhtään mikään pakko olla tieteen filosofiassa juuri naturalismin kannalla. Holistisempi ja dialektisempi asenne on parempi. Ja rationaalinen tutkimus yhtä tärkeää kuin empiirinen.

    Jos Jumala on olemassa, niin kuuluu tieteeseen, hänestä voi tehdä teorioita ja testata niitä empiirisesti ja rationaalisesti. Jos ei ole olemassa, ei kuulu todellisuuteen eikä tieteeseen. Tämä on realismia, muu on subjektiivista idealismia.

    Ongelma on siinä, ettemme tiedä onko Jumalaa vai ei.

    Kaikissa tuollaisissa perusteluissa on piilopremissinä, että tiedetään jo, ettei Jumalaa ole. Koska ei ole havaintoa, ei voida tutkia, kaikki yhdessä jo viittaa siihen suuntaan jne. ym. muilla perusteilla.

    Kun se premissi kaivetaan esille, sanotaan suoraan, tajutaan ettei se ole tosi. Tieteessä ei ole sellaista tulosta, että Jumalaa ei ole olemassa. Tosiasia on niinpäin, ettei tiedetä onko vai ei.

    Silloin ne, jotka niin tieteessä haluavat, voivat tehdä teorioita Jumalasta, henkimaailmasta, "ihmeistä" ja "yliluonnollisesta". Vain ateismi ja naturalismi kieltävät sen.

    Mutta ei tieteessä ja filosofiassa tarvi olla juuri naturalismin kannalla.

    Teoriat Jumalasta, Jumala mukana, ovat teologisia, filosofisia ja poikkitieteellisiä, vain pieneltä osaltaan luonnontieteellisiä ja eksakteja. Sellainen vaatimus luonnontieteellisyydestä on hölmö asian luonteen vuoksi.

    Se voidaan todeta, että teoriat Jumalasta jne. ovat vasta esitieteellisellä tasolla, tulee useita rinnakkaisia teorioita ja koulukuntia, mutta niin on jo psykologiassakin.
  3. Vastaus edellä.
  4. Tuo oli hyvä. Oivallinen jatko keskusteluun.

    Jokainen uskon suunta tietysti tarkastelee asiaa omasta Jumalakäsityksestään käsin. Tämä tiede on olemassa, kunkin uskonnon tunnustuksellinen teologia.

    Lisäksi on yleinen filosofinen käsitys Jumalasta. Konkreettinen, ihmisen näköinen, mutta Jumalallinen olento, hyvä, kaikkivaltias ja kaikkitietävä olento, sillä tavoin, etteivät nämä kolme asiaa kuitenkaan ole ristiriidassa.

    Ja toinen, että Jumala on vain henki, mutta persoonallinen olento, jolla on nämä kolme ominaisuutta.