Vapaa kuvaus

The Raven is a complex symbol, often associated with wisdom, prophecy, and even trickery. It's a creature of duality, appearing in both positive and negative contexts across various cultures.

Aloituksia

19

Kommenttia

461

  1. Uskonnot ovat omineet yksinoikeuden moraaliin, mutta kosto, anteeksianto, empatia tai vastavuoroinen altruismi ei ole tullut Jahvelta, Allahilta, Jeesukselta tai miltään muultakaan myyttiseltä entiteetiltä vaan niillä on biologinen ja antropologinen perusta. Esimerkiksi kultainen sääntö löytyy käytännössä jokaisesta uskonnosta ja kulttuurista ja sillä on biologinen perusta:

    "In evolution, "reciprocal altruism" is seen as a distinctive advance in the capacity of human groups to survive and reproduce, as their exceptional brains demanded exceptionally long childhoods and ongoing provision and protection even beyond that of the immediate family.

    Study of other primates provides evidence that the Golden Rule exists in other non-human species."

    https://en.wikipedia.org/wiki/Golden_Rule
  2. "...yksi henkilö voi kuilua useampiin heimoihin."

    Yksi henkilö kuuluu vain yhteen heimoon.

    "Yksi selvin on kansalaisuus...kunta, kaupunki, alue...koulu/työ porukka, urheiluseuran fanitus, joku muu seura...uskonnot..."

    Mikään näistä ei ole heimo.

    Heimo on muutamasta perhekunnasta koostuva maksimissaan noin 150 henkilöä käsittävä joukko, jossa ihmiset tuntevat läpikotaisin toisensa ja heimon sosiaaliset suhteen. Tämän vuoksi heimo ei tarvitse lakeja eikä johtajia. Se on läpeensä tasa-arvoinen ja jakaa tasapuolisesti kaikkien kesken pyytämänsä ja keräämänsä ruuan. Heimon maksimikoko määräytyy ihmisen aivokapasiteetin mukaan. Meidän aivomme eivät kykene tuntemaan läpikotaisin enempää kuin 150 ihmistä ja heidän sosiaaliset suhteensa.

    Avaajan luettelemia heimoja lähinnä olevia käsitteitä olisi suku tai perinteinen maalaiskylä. Näissähän kaikki tuntevat toisensa ja niissä on omat kirjoittamattomat sääntönsä, joita kaikki noudattaa. Tällaisessa yhteisössä rikollisuus on käytännössä tuntematon käsite. Yhteisö pitää huolen, että kaikki pysyvät kaidalla tiellä ja jos joku on synnynnäisesti psykopaatti niin sellainen ajetaan heimosta pois.

    Avaajan luettelemat yhteisöt kuten kaupunki, alue, kansa ja uskonto ovat keinoja pitää heimoa suuremmat ihmisjoukot koossa ja järjestyksessä. Ongelmia alkaa ilmaantua kun koko kasvaa yli 150 ihmisen eivätkä kaikki enää tunne toisiaan läpikotaisin. Sukulaista tai sydänystävää on vaikea pahoinpidellä tai tappaa, mutta kun kohteena on tuntematon ja kiinnijäämisen riski olematon, houkutus rikokseen kasvaa. Juuri tämän vuoksi ensimmäiset kaupunkien, kuningaskuntien ja imperiumien lait olivat niin ankaria. Näitä tuettiin jumalilla, jotka keksittiin juuri sitä tarkoitusta varten, että niillä perustellaan lait, yhteiskuntaluokat ja omaisuuden jako. Heimoon verrattunahan ihmiset eivät enää olleet tasa-arvoisia eikä ruokaa enää jaettu kaikkien kesken tasapuolisesti.

    Tarvitaanko yhteisöllisyyttä? Totta kai tarvitaan. Ihminen on yhteistyökykyisin eläin koko eläinkunnassa. Kansa, kaupunki, alue tai uskonto ovat ihan hyviä yhteisöllisyyden muotoja, mutta heimo olisi myös hyvä olla. Useimmilla se heimo on oma kylä tai naapurusto. Harrasteseurakin voi olla heimo, mutta jäsenten vaihtuvuus ei välttämättä tue sitä, että siitä tulee todellinen heimo, jossa ihmiset ovat muutakin kuin pintapuolisesti tuttuja.

    Voiko yhteisöllisyyttä ja heimoja olla ilman jumalia? Totta kai voi olla. Meille on iskostunut aabrahamilaisten uskontojen maailmankuva, jossa jumala on keskiössä ja säännöt ankaria. Tämä tukee laajempaa yhteisöllisyyttä, mutta ei vahvoja heimoja. Itse asiassa niiden pointti onkin ollut yhdistää heimot ja häivyttää heimorajat. Tärkein suhde on ihmisen ja jumalan välinen suhde, ei ihmisen ja lähiyhteisön suhde. Mielestäni yhteisöllisyyden ja heimon tai lähiyhteisön tasapainoa voisi katsoa idän uskontojen suunnalta. Esimerkiksi Japanissa ei ole uskon dogmeja ja jumalia, mutta silti ihmiset ovat yhteisöllisiä ja sidoksissa omaan lähiyhteisöön. En ole mikään erityinen Japanin asiantuntija, mutta päättelen sen siitä, että omaleimaiset perinteet ja kulttuuri ovat pysyneet hyvin kasassa ja yhteiskuntaan on ulkopuolisen vaikea päästä sisään.
  3. "Kunhan piti taas päteä, ja osoittaa älyllinen ylemmyys maan madoille."

    Tämä on yleensä se teologin viimeinen argumenttivirhe kun eväät on syöty. Ateisti keskustelee faktuaalisesti ja keskustelun sääntöjä noudattaen, teologi möksähtää tästä ja syyttää ateistin faktuaalista argumentointia pilkkaamiseksi ja rienaamiseksi. No, kyllähän he oikeassa ovat. Puutarhakeijun tai Joulupukin vetäminen kölin ali tuntuu niihin uskovista pilkkaamiselta.
  4. "1. Mooseksen kirja 8:21 liittyy Nooan vedenpaisumuksen jälkeiseen tilanteeseen, ja konteksti viittaa siihen, että Jumala lupaa olla enää koskaan hävittämättä kaikkea elävää – kuten Hän oli tehnyt vedenpaisumuksessa."

    Olen pahoillani, mutta sinä olet pihalla kuin lumiukko. Tuossa Jumala ei lupaa mitään vaan se on Herra. Jumala antaa lupauksensa Genesis 9:21:ssä.

    "...tämä ei tarkoita, että alkuperäinen syntiinlankeemuksen seuraus – maan kirous – olisi poistettu, vaan että Jumala ei enää toista sellaista kaiken elävän tuhoamista, kuten vedenpaisumuksessa tapahtui."

    Olet täysin kuutamolla. Tuossa tarkoitetaan nimenomaan sitä maan kirousta, joka tuli paratiisiseikkailusta. Tuossa ei edelleenkään ole Jumala vaan Herra. Koita nyt ymmärtää hyvä ihminen, että Jumala Elohim ja Herra Jahve ovat eri jumalia, jotka on kudottu yhteen tässä tulvamyytissä.

    "1. Moos. 3:17 → Jumala kiroaa maan Aadamin synnin tähden (tuottaa orjantappuroita, työ muuttuu raskaaksi jne.)."

    Ei vaan Herra Jumala, ei Jumala.

    "1. Moos. 8:21 → Jumala ei enää kiroa maata (eli tee sen tuhoamista uudelleen) vedenpaisumuksen kaltaisesti, vaikka ihmisen sydän on edelleen paha."

    Ei Jumala vaan Herra. Ja kyllä tässä puhutaan maan kiroamisesta. Miksi ihmessä vääristelet Raamatun sanaa ja laitat sinne jotain sellaista, mitä siellä ei ole?

    "Näin ollen maan alkuperäinen kirous jäi voimaan, mutta Jumala lupasi:"

    Jumala lupasi, ettei hävitä enää luomakuntaa tulvassa. Herra lupasi, ettei enää kiroa maata.
  5. "Mikähän on niiden todisteluarvo omina kohtinaan?"

    Ne todistavat sen, että jos maaeläimiä kasataan muutamassa päivässä 12 km paksuksi kerrostumaksi niin se kerrostuma tulee merenpinnan tason yläpuolelle. Maapallolla ei ole 12 km merenpinnan tason alapuolella olevia painanteita.

    Tästä päästään johtopäätökseen, että jotta tulvavesi peittää kaiken alleen, sen pitää peittää myös työ 12 km paksu merenpinnan tason yläpuolella oleva eläinkerrostuma ja näin ollen tulvaveden pitää kohota ainakin 12 km merenpinnan normaalitason yläpuolelle. Tämä on täysin harhainen uskomus.

    Ainoa järkevä selitys tälle on se, että 12 km paksu kerrostuma on muodostunut yli 100 miljoonan vuoden aikana. Gondwanamantereeseen syntyi repeämä kun Falklandin ylänkö erkaantui siitä. Tästä syntyi Agulhasinmeri, johon kertyi sedimenttiä. Falklandin ylänkö painui takaisin kohti Afrikan laattaa ja osin sen alle, samalla syntyi Capen poimuvuoristo ja kerrostuma sai lisää korkeutta ja samalla painui alaspäin. Falklandin ylängön eroosio synnytti Beaufortin muodostelman. Kaikki tämä painui alaspäin ja muodostelma sai lisää paksuutta. Viimeisenä syntyi Drakensbergin muodostelma, jonka korkein huippu on nykyään noin 3500 m merenpinnan yläpuolella. Näin nämä kaikki kerrostumat ovat kumulatiivisesti 12 km paksu. Osa poimuttui ja työntyi yläspäin, osa painui alaspäin mannerlaatan alle, suuressa osassa paksuus kasvoi eroosion aiheuttamasta sedimentistä ja osa oli tuliperäistä.