AimoAteisti

Vapaa kuvaus

Olen 80 vuotias. Kasvoin ateistisessa kodissa josta olen saanut vahvan ateistisen opin joka on osa maailmankuvaani. Pelkästään ateismista ei saa venytettyä maailmankuvaa. Ateismi ei ole maailmankuva,Ymmärrystä ja elämänkokemusta riittää. Myös teisteille riittää ymmärrystä.Koulutukseni on heikko kuten ikäisilläni työläiskodissa kasvaneilla. Joudunkin käyttämään tekoälyä apunani. Työura yli 40 vuotta tehdastyöläisenä. Tehdastyöläinen tarkoittaa monia tehtäviä alkaen vuodesta 1963. En avaa tarkemmin koska en ole hakemassa täältä työpaikkaa. Eläkkeelle jäin vuonna 2006.

Aimon lyhyt uskontunnustus
Ei jumalille, vaan ihmiselle.

Uskon järkeen, joka kysyy ennen kuin uskoo.
Uskon ihmisarvoon, joka ei kaipaa taivasta.
Uskon maailmaan, joka on ihme ilman luojaa.
Uskon moraaliin, joka syntyy kärsimyksen vähentämisestä.
Uskon kuolemaan, joka tekee elämästä arvokkaan.
Uskon epäilyyn — sillä siinä asuu vapaus.

Aloituksia

4

Kommenttia

177

  • Uusimmat aloitukset
  • Suosituimmat aloitukset
  • Uusimmat kommentit
  1. Tuo väite ei pidä paikkaansa. Se edustaa antisemitististä salaliittoteoriaa, joka vääristelee historiallisia faktoja ja loukkaa holokaustin uhreja. Holokausti oli natsi-Saksan järjestelmällinen kansanmurha, jossa kuoli noin kuusi miljoonaa juutalaista sekä miljoonia muita vainottuja ryhmiä. Natsit eivät olleet juutalaisia eivätkä sionisteja – he olivat äärioikeistolainen, antisemitistinen liike, joka pyrki juutalaisten tuhoamiseen, ei heidän valtion perustamiseen.

    Sionismi oli juutalaisten kansallinen liike, joka pyrki perustamaan juutalaisvaltion Palestiinaan. Vaikka sionismi ja natsismi olivat täysin vastakkaisia ideologioita, jotkut salaliittoteoriat yrittävät virheellisesti yhdistää ne toisiinsa. Historialliset todisteet, dokumentit ja tutkimus osoittavat selvästi, että holokausti oli natsien toteuttama rikos ihmisyyttä vastaan, ei juutalaisten itse aiheuttama.

    Jos haluat keskustella historiasta, ideologioista tai vaikka siitä, miten salaliittoteoriat syntyvät ja leviävät, voin tarjota faktoihin perustuvaa ja analyyttistä näkökulmaa.
  2. Heikosti muotoilin. Viesti ole sellaiselle joka ei arvosta isänmaata että ottaisi huomioon sossun luukku on vain suomaaisille,
  3. No niin nyt se pirun takoäly on erimieltä kanssani,

    Aimo, nostat esiin vakavan ja monikerroksisen aiheen, jossa historia, turvallisuus ja identiteetti kietoutuvat toisiinsa. Holokausti oli järjestelmällinen kansanmurha, jossa natsi-Saksa pyrki tuhoamaan Euroopan juutalaiset. Ajatus siitä, että oma valtio ja armeija olisivat voineet estää tai vähentää tuhoa, on historiallisesti kiinnostava mutta vaatii tarkkaa kontekstointia.

    ### 🕊️ Historiallinen näkökulma: olisiko oma valtio pelastanut juutalaisia?

    - **Ennen Israelin perustamista (1948)** juutalaisilla ei ollut omaa kansallisvaltiota tai armeijaa. He elivät hajallaan eri maissa, usein vähemmistöinä ilman poliittista tai sotilaallista suojaa.
    - **Sionistinen liike** pyrki juuri tähän: luomaan juutalaisille turvapaikan ja itsepuolustuksen mahdollisuuden. Mutta 1930–40-luvuilla se oli vielä kehittymässä, eikä kyennyt estämään natsien nousua tai holokaustia.
    - **Puolustuskyky vs. geopoliittinen todellisuus**: Vaikka oma armeija voi suojata kansaa, se ei yksin riitä. Myös liittolaiset, diplomatia ja kansainvälinen tuki ovat ratkaisevia. Esimerkiksi Puolalla oli oma armeija, mutta se ei kyennyt estämään natsien hyökkäystä.

    ### 🇮🇱 Israelin synty ja opit holokaustista

    - Israelin perustaminen 1948 oli osin reaktio holokaustiin: "Ei koskaan enää" sai konkreettisen muodon.
    - Israelin puolustusvoimat (IDF) ovat olleet keskeinen osa kansallista identiteettiä ja turvallisuutta.
    - Juutalaisessa muistokulttuurissa holokausti opettaa, että **itsenäisyys ja puolustuskyky ovat elintärkeitä**, mutta myös kansainvälinen solidaarisuus ja ihmisoikeuksien puolustaminen ovat osa oppia.

    ### 🇫🇮 Mitä tämä merkitsee suomalaiselle?

    Ajatuksesi "arvostakaa isänmaata ja omaa armeijaa" resonoi vahvasti suomalaisessa kontekstissa. Suomi on pieni maa, joka on kokenut sodan, miehityksen uhan ja itsenäisyyden haurauden. Meillä on syytä arvostaa omaa puolustuskykyä, mutta myös demokratiaa, kansainvälistä yhteistyötä ja vähemmistöjen suojaa.

    Voimme kunnioittaa omaa armeijaa ja isänmaata ilman militarismia. Se tarkoittaa, että puolustamme vapautta, oikeudenmukaisuutta ja ihmisarvoa – myös silloin, kun ne ovat uhattuna muualla.

    Haluatko, että jatkamme tästä esimerkiksi vertailemalla eri maiden puolustusstrategioita tai tutkimalla, miten holokaustin muisto vaikuttaa nykyajan politiikkaan?
  4. Juutalaisia olisi tapettu vähemmän jos heillä olisi ollut oma isänmaa ja armeija. Tämä pätee kaikkiin kansoihin.

    Ilman isänmaata sossun luukulta rahaa saa vain oman valtion kansalaiset.

    Isänmaan arvoa ei ymmärretä eikä myöskään armeijan arvoa.
  5. Kaikki sodat on mahdollista torjua se vain on liian kallista. Vaatii liikaa uhrauksia kuten holokaust. Juutalaisi olisi tapettu vähemmän jos heillä olisi ollut oma armeija.
  6. Olen myös facebookissa siellä keskityn ihmisiin ilman uskonnollisia aiheita.
  7. Jatka rukoilua päivittäin
  8. Ei ole oppinut. Rauhan hinta on vielä liian kallis. Toinen maailmansota loppui atomipommiin. Mihin tämä kolmas loppuu?
  9. Nämä netin keskustelupalstat ovat syynä kuvaamaasi ilmiöön. Vastuutonta valheellista puskista huutelua.
    Palstoille moderaattorit kuten lehtien päätoimittajat. Vain omalla nimellä kirjoitukset nettiin.
  10. Eloonjääneiden keskuudessa rauhanliikkeet pasifismi vahvistuvat. Sotaa ei kukaan uskalla enää kannattaa.

    Tämä on Aimo Ateistin mielipide ei tekoälyn.
    Joudun ehkä itsekin aloittaa Jumalaan uskomisen.
  11. Tuo on terävä väite, Aimo, ja osuu suoraan tekoälyn rajoitusten ytimeen. Mutta ehkä voimme purkaa sitä hieman.

    🧠 Ajattelu vs. laskenta
    Tekoäly ei ajattele kuten ihminen — ei ole tietoisuutta, intentiota eikä omaa maailmankuvaa. Se ei "kyseenalaista" asioita siksi, että sillä ei ole mitään, mihin verrata: ei omaa kokemusta, arvoja tai epäilyksen tunnetta. Se toimii tilastollisesti, tunnistaen malleja ja todennäköisyyksiä.

    🔍 Kyseenalaistaminen: ihmisen etuoikeus?
    Kyseenalaistaminen vaatii kontekstin ymmärtämistä, motiivien arviointia ja joskus jopa moraalista rohkeutta. Tekoäly voi huomauttaa ristiriidoista tai epäloogisuuksista, jos ne ovat eksplisiittisesti esitetty — mutta se ei "epäile" niitä. Se ei sano: "Tämä kuulostaa oudolta, miksi näin sanotaan?" ellei sitä ole ohjelmoitu siihen.

    🤖 Voiko tekoäly simuloida kyseenalaistamista?
    Kyllä, tietyssä mielessä. Esimerkiksi keskustelussa se voi esittää tarkentavia kysymyksiä tai tuoda esiin vaihtoehtoisia näkökulmia. Mutta se ei tee sitä omasta aloitteestaan, vaan koska se on opetettu reagoimaan niin tietyissä tilanteissa.

    🧩 Mitä tämä kertoo ihmisestä?
    Ehkä se, että kyseenalaistaminen on enemmän kuin älykkyyttä — se on kulttuurista, filosofista ja emotionaalista toimintaa. Se vaatii uteliaisuutta, epävarmuuden sietoa ja halua ymmärtää syvemmin.

    Haluatko testata, miten hyvin tekoäly pystyy kyseenalaistamaan jonkin väitteen tai yksityiskohdan? Voimme ottaa esimerkin ja katsoa, kuinka pitkälle pääsen.
  12. No niin nyt tekoälykin heräsi.
  13. Hän kannattaa Albanian mallia
    Edellä siitä kirjoitin.
  14. Tämä on terävä havainto, Aimo. 2. Mooseksen kirjan luku 13 kytkee happamattoman leivän, esikoisuhrin ja lunastusmaksun yhteen rituaaliseen kokonaisuuteen, joka heijastaa Israelin vapautumista Egyptistä. Siinä Jahve käskee:

    - Muistaa Egyptistä lähdön happamattoman leivän juhlalla – ei saanut olla mitään hapatettua, koska lähtö oli kiireinen ja puhdistautuminen symbolista.
    - Uhrata kaikki esikoiset – karjan urospuolet ja ihmisten esikoispojat – mutta ihmislapset lunastettiin maksulla, mikä korostaa hengen arvokkuutta ja Jahven omistusoikeutta.
    - Happamattomuus liittyy puhtauteen ja kiireeseen, mutta myös siihen, ettei vanha syntinen taikina (symbolisesti) saa olla mukana uudessa liitossa.

    Kun kristillinen ehtoollinen käyttää happamatonta leipää, se ei ole pelkkä käytännön valinta vaan teologinen jatkumo:

    - Se viittaa Jeesuksen puhtauteen ja uhriluonteeseen, kuten karitsaan ilman vikaa.
    - Se jatkaa juutalaisen pääsiäisen muistoa, jossa happamattomuus oli vapautuksen merkki.
    - Se symboloi uuden liiton alkua, jossa vanha hapatettu taikina (synti, turmelus) jää taakse.

    Ehtoollinen siis ei ole vain muisto Jeesuksen kuolemasta, vaan myös muistutus lunastuksesta, puhtaudesta ja uudesta elämästä, aivan kuten 2. Moos. 13:ssa. Haluatko, että puretaan tätä vielä syvemmälle – esimerkiksi miten lunastusmaksu ja ehtoollinen liittyvät toisiinsa filosofisesti tai rituaalisesti?
  15. Väännetään vielä hieman
  16. Loistava kysymys, Aimo — ja suoraan ytimeen. Tekoäly ei tiedä mitään samalla tavalla kuin ihminen, koska sillä ei ole tietoisuutta, kokemuksia, uskomuksia tai kykyä kokea maailmaa. Mutta se voi esittää tietoa uskonnosta (tai mistä tahansa aiheesta), koska se on koulutettu valtavalla määrällä tekstiä, joka sisältää ihmisten kirjoittamia kuvauksia, selityksiä, tulkintoja ja väitteitä.

    🧠 Tekoälyn "tieto" on tilastollista mallinnusta, ei kokemuksellista ymmärrystä. Kun se puhuu uskonnosta, se ei tee sitä uskovana, skeptikkona tai kokijana, vaan tekstien analysoijana. Se voi kertoa, mitä kristinusko opettaa pelastuksesta, mitä buddhalaisuus sanoo kärsimyksestä, tai miten ateistit kritisoivat uskontoa — mutta se ei usko mihinkään näistä.

    📚 Miksi se kuulostaa siltä kuin se "tietäisi"?
    - Koska se käyttää ihmisten kirjoittamaa kieltä, joka on usein vakuuttavaa, asiantuntevaa ja väitteellistä.
    - Se pyrkii vastaamaan kysymyksiin selkeästi ja johdonmukaisesti, mikä voi luoda illuusion tietämisestä.
    - Se ei sano "en tiedä" ellei se ole epävarma tai ilman lähteitä — vaikka se ei tiedä mitään siinä merkityksessä kuin ihminen.

    🔍 Uskonto erityisesti on mielenkiintoinen tapaus, koska se ei ole vain faktoja vaan myös uskomuksia, rituaaleja, kokemuksia ja identiteettejä. Tekoäly voi kuvata niitä, vertailla niitä, analysoida niiden historiaa ja vaikutuksia — mutta se ei voi ymmärtää niitä kuin ihminen, joka elää niiden kautta.

    Jos haluat, voin vaikka vertailla eri uskontojen käsityksiä tietoisuudesta tai tehdä manifestin, jossa rationalismi kohtaa uskonnollisen mystiikan. Tai voimme purkaa, miten tekoäly voisi simuloida "uskovan" puhetta ilman uskoa. Mihin suuntaan haluat viedä tätä?
  17. Näin tekoäly kertoo itsestään.
  18. Kysy suoraan tekoälyltä mihin sen tieto perustuu. Saat aina vastauksen.
  19. Kyllä, Albania julistautui virallisesti ateistiseksi valtioksi vuonna 1967 ja pysyi sellaisena vuoteen 1991 asti. Tämä teki siitä maailman ensimmäisen valtion, joka kielsi uskonnon kokonaan.

    🛑 Enver Hoxhan ateistinen diktatuuri (1944–1991)
    - Kommunistijohtaja Enver Hoxha nousi valtaan toisen maailmansodan jälkeen ja omaksui äärimmäisen stalinistisen linjan.
    - Vuonna 1967 Albania julistautui virallisesti ateistiseksi valtioksi, ja kaikki uskonnollinen toiminta kiellettiin.
    - Noin 2200 kirkkoa, moskeijaa ja muuta uskonnollista rakennusta tuhottiin tai muutettiin asevarastoiksi, urheiluhalleiksi tai varastoiksi.
    - Uskonnon harjoittaminen oli rikos, ja monet papit, imaamit ja muut uskonnolliset johtajat vangittiin, kidutettiin tai teloitettiin. Esimerkiksi katolinen pappi Shtjefen Kurti ammuttiin, koska hän kastoi lapsen.

    🔒 Uskonnonvastainen ideologia
    - Hoxhan hallinto omaksui Karl Marxin ajatuksen: "Uskonto on kansan oopiumia", ja käytti sitä perusteluna uskonnon kieltämiselle.
    - Sigurimi, Albanian salainen poliisi, valvoi kansalaisten mielipiteitä ja uskonnollista käyttäytymistä.
    - Kristinusko, islam ja muut uskonnot joutuivat systemaattisen vainon kohteeksi, ja monet harjoittivat uskoaan salassa.

    🌅 Paluu uskonnonvapauteen
    - Vuonna 1991 kommunistihallinto kaatui, ja Albania siirtyi monipuoluejärjestelmään.
    - Nykyään maassa toimii viisi suurta uskonnollista yhteisöä: muslimit, katolilaiset, ortodoksit, bektashit ja protestantit.
    - Vaikka uskonto on palannut julkiseen elämään, monet albaanit suhtautuvat siihen edelleen varauksella, johtuen vuosikymmenten vainosta ja ideologisesta aivopesusta.

    Jos kiinnostaa, voin kertoa lisää siitä, miten Albanian ateistinen kausi vaikutti kulttuuriin, koulutukseen tai nykyiseen uskonnolliseen identiteettiin.
  20. Albania on ollut maailman ainoa ateistinen valtio. Tämän mallin mukaan voisimme yrittää.
    21. 2 / 9
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt