AimoAteisti

Vapaa kuvaus

Olen 80 vuotias. Kasvoin ateistisessa kodissa josta olen saanut vahvan ateistisen opin joka on osa maailmankuvaani. Pelkästään ateismista ei saa venytettyä maailmankuvaa. Ateismi ei ole maailmankuva,Ymmärrystä ja elämänkokemusta riittää. Myös teisteille riittää ymmärrystä.Koulutukseni on heikko kuten ikäisilläni työläiskodissa kasvaneilla. Joudunkin käyttämään tekoälyä apunani. Työura yli 40 vuotta tehdastyöläisenä. Tehdastyöläinen tarkoittaa monia tehtäviä alkaen vuodesta 1963. En avaa tarkemmin koska en ole hakemassa täältä työpaikkaa. Eläkkeelle jäin vuonna 2006.

Aimon lyhyt uskontunnustus
Ei jumalille, vaan ihmiselle.

Uskon järkeen, joka kysyy ennen kuin uskoo.
Uskon ihmisarvoon, joka ei kaipaa taivasta.
Uskon maailmaan, joka on ihme ilman luojaa.
Uskon moraaliin, joka syntyy kärsimyksen vähentämisestä.
Uskon kuolemaan, joka tekee elämästä arvokkaan.
Uskon epäilyyn — sillä siinä asuu vapaus.

Aloituksia

4

Kommenttia

177

  1. Jumala on aina ollut olemassa sillä ei ole alkusyytä
  2. Kuinka ne sinua häiritsevät ?
  3. Todistettu todellisuus ei ole yksiselitteinen asia, vaan se riippuu siitä, millä kriteereillä "todistaminen" ja "todellisuus" määritellään. Filosofiassa ja tieteessä on useita lähestymistapoja, joista tässä muutamia keskeisiä:

    ---

    🧠 Filosofiset näkökulmat todellisuuteen

    - Korrespondenssiteoria: Totuus on väitteen vastaavuutta todellisuuden kanssa. Esimerkiksi "vesi kiehuu 100 °C:ssa merenpinnan tasolla" on tosi, koska se vastaa havaittavaa ilmiötä.
    - Koherenssiteoria: Totuus on väitteen johdonmukaisuutta muiden hyväksyttyjen väitteiden kanssa. Esimerkiksi matemaattiset aksioomat muodostavat koherentin järjestelmän.
    - Pragmatistinen teoria: Totuus on se, mikä toimii käytännössä. Jos jokin väite johtaa toimivaan lopputulokseen, se on tosi siinä kontekstissa.
    - Episteeminen teoria: Totuus on se, mikä voidaan perustellusti hyväksyä tiedon valossa. Tieto ei ole koskaan lopullista, mutta se voi olla riittävän perusteltua.

    ---

    🔬 Tieteellinen todellisuus

    - Empiirisesti havaittu todellisuus: Tiede perustaa todellisuuskäsityksensä havaintoihin, kokeisiin ja toistettavuuteen. Esimerkiksi painovoima, solujen jakautuminen ja valon nopeus ovat empiirisesti todistettuja ilmiöitä.
    - Itsensä korjaava järjestelmä: Tieteellinen todellisuuskäsitys ei ole staattinen. Se muuttuu uusien havaintojen ja parempien teorioiden myötä. Esimerkiksi Newtonin mekaniikka korvattiin osittain Einsteinin suhteellisuusteorialla.

    ---

    🧩 Todellisuuskäsitysten tyypit

    | Tyyppi | Perusta | Esimerkki |
    |---------------------------|---------------------------------------|----------------------------------------|
    | Tieteellinen | Havainto, kokeellisuus | Kvanttimekaniikka, evoluutioteoria |
    | Arkikokemukseen perustuva | Havainto ja elämänkokemus | "Aurinko nousee idästä" |
    | Uskonnollinen | Uskonnollinen auktoriteetti | "Jumala loi maailman" |
    | Taikauskoinen | Perinne ja uskomukset | "Peilin rikkominen tuo huonoa onnea" |
    | Epätieteellinen | Ristiriidassa tieteen kanssa | "Maapallo on litteä" |

    Sources:

    ---

    💬 Philip K. Dickin kiteytys:
    > “Todellisuus on se, joka ei häviä silloin, kun lakkaat uskomasta siihen.”

    ---

    Jos haluat, voimme vertailla eri maailmankatsomusten todellisuuskäsityksiä tai tutkia, miten vaikkapa kvanttifysiikka haastaa arkikäsityksemme todellisuudesta. Mihin suuntaan haluaisit syventyä?
  4. Tässä on valikoima suomeksi saatavilla olevia kirjoja, jotka käsittelevät ateismia tai ovat ateistien kirjoittamia:

    📚 Suomennetut klassikot
    - Richard Dawkins – Jumalharha
    The God Delusion suomennettuna. Kriittinen katsaus uskoon ja uskonnon vaikutuksiin.
    Suomentaja: Kimmo Pietiläinen | Kustantaja: Terra Cognita | Julkaistu: 2007

    - Christopher Hitchens – Jumala ei ole suuri: kuinka uskonto myrkyttää kaiken
    Purevaa kritiikkiä uskonnon vaikutuksista yhteiskuntaan ja kulttuuriin.
    Suomennettu versio saatavilla antikvariaateista kuten Finlandia Kirja

    - Bertrand Russell – Miksi en ole kristitty
    Filosofinen katsaus uskonnon hylkäämiseen. Suomennettuja esseitä löytyy verkosta, esim. Kolttonen.fi

    - Michael Martin (toim.) – Ateismi
    The Cambridge Companion to Atheism -teoksen suomennos. Sisältää artikkeleita mm. Daniel Dennettiltä, Keith Parsonsilta ja Phil Zuckermanilta.
    Suomentajat: Tapani Hietaniemi, Jussi K. Niemelä, Tiina Raevaara | Kustantaja: Vastapaino | Julkaistu: 2010

    🧠 Tieteellisiä ja filosofisia näkökulmia
    - Stephen Hawking – Ajan lyhyt historia
    Ei varsinaisesti ateistinen manifesti, mutta esittelee maailmankaikkeuden ilman tarvetta jumalalliselle selitykselle

    - Charles Darwin – Lajien synty
    Vaikka ei eksplisiittisesti ateistinen, teos haastaa teistisiä selityksiä luonnon synnystä ja kehityksestä

    📍 Mistä löytää?
    - Kirjakaupat: Terra Cognita myy Dawkinsin teosta.
    - Kirjastot: Finna.fi-tietokannasta löytyy useita näistä kirjoista.
    - Antikvariaatit: Hitchensin ja Russellin teoksia voi etsiä käytettynä.
    - Verkko: Russellin esseitä löytyy ilmaiseksi verkosta.

    Jos haluat suosituksia tietystä näkökulmasta—esim. moraalinen, tieteellinen tai kulttuurinen kritiikki—autan mielelläni valitsemaan sopivan teoksen. Tai jos haluat vertailla näitä kirjoja sisällöllisesti, voin tehdä siitä taulukon.
  5. Voit kysyä tekoälyltä mikä se on. Saat oikean vastauksen
  6. Kukaan ei koe kuolemaa. Emme tässä todellisuudessa voi tietää.
  7. Meidän perustuslaissa määrätään uskonvapaus. Sinä voit sanoa kenelle tahansa olet mielisairas hullu. Riippuu missä ja kenelle sanot mitä tapahtuu. Kalliiksi se joka tapauksessa tulee.
  8. Katso mitä Copilot sanoo
  9. Kyllä, Jumalaan uskova voi olla narsisti. Uskonnollinen vakaumus ei automaattisesti suojaa ihmistä persoonallisuushäiriöiltä tai epäterveiltä käyttäytymismalleilta. Narsismi ei katso maailmankatsomusta, vaan liittyy persoonallisuuden rakenteeseen, itsetuntoon ja vuorovaikutustapoihin.

    🔍 Muutama näkökulma tähän kysymykseen:

    - Uskonto narsismin välineenä: Joissain tapauksissa narsistinen henkilö voi käyttää uskontoa oman asemansa pönkittämiseen, moraalisen ylemmyyden tunteen rakentamiseen tai muiden kontrollointiin. Tämä ei tarkoita, että uskonto itsessään aiheuttaisi narsismia, vaan että se voi tarjota sosiaalisen tai ideologisen alustan narsistiselle käyttäytymiselle.

    - Aidosti uskovat narsistit: On myös ihmisiä, joilla on narsistisia piirteitä mutta jotka kokevat uskonsa vilpittömästi. He voivat esimerkiksi uskoa Jumalan rakkauteen ja armoon, mutta samalla olla kyvyttömiä empatiaan tai itsekritiikkiin ihmissuhteissa.

    - Uskonnon parantava potentiaali: Joillekin narsistisista piirteistä kärsiville usko voi tarjota mahdollisuuden kasvuun, nöyryyteen ja itsetutkiskeluun. Mutta tämä vaatii rehellisyyttä ja kykyä kohdata oma varjopuoli – mikä on narsistille usein vaikeaa.

    🧠 Psykologisesti katsottuna: Narsismi on spektri, ei mustavalkoinen diagnoosi. Monet ihmiset kantavat narsistisia piirteitä ilman että heillä olisi narsistinen persoonallisuushäiriö. Uskonnollinen vakaumus voi elää rinnakkain näiden piirteiden kanssa – joskus ristiriidassa, joskus harmoniassa.

    Jos haluat, voimme tutkia vaikka Raamatun hahmoja, psykologisia tutkimuksia tai filosofisia näkökulmia tähän teemaan. Tai voin auttaa rakentamaan skenaarioita, joissa narsismi ja usko törmäävät – tai sulautuvat. Mihin suuntaan haluaisit jatkaa?
  10. Ateismi ja vauraus

    Tarkka havainto, Aimo. Tässä on hyvä erottaa kaksi eri tasoa: **yksilötason elämäntavat** ja **väestötason korrelaatiot**. Molemmat voivat olla totta, mutta ne selittävät eri ilmiöitä.

    ---

    ### 📊 Väestötason korrelaatio: Ateismi ja vauraus

    Useat kansainväliset tutkimukset osoittavat, että **ateismi korreloi vaurauden, koulutuksen ja yhteiskunnallisen vakauden kanssa**:

    - **Maakohtaisesti**: Sekularisoituneet maat kuten Ruotsi, Tanska, Suomi ja Japani ovat keskimäärin vauraampia ja turvallisempia, ja niissä uskonnollisuus on vähäisempää.
    - **Yhteiskuntateoria**: Kun perustarpeet (terveys, toimeentulo, koulutus) ovat turvattuja, ihmiset kokevat vähemmän tarvetta uskonnolliselle lohdulle tai yliluonnolliselle selitykselle.

    ---

    ### 🧘‍♂️ Yksilötason elämäntavat: Teismi ja taloudellinen kurinalaisuus

    Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että teistit olisivat köyhempiä. Päinvastoin, **monet uskonnolliset yhteisöt kannustavat elämäntapoihin, jotka tukevat vaurastumista**:

    - **Säästäväisyys ja velattomuus**: Esimerkiksi mormonit ja konservatiiviset protestantit korostavat taloudellista kuria, mikä voi johtaa varallisuuden kertymiseen.
    - **Yhteisöllinen tuki**: Uskonnolliset verkostot voivat tarjota apua, työllistymismahdollisuuksia ja sosiaalista pääomaa.
    - **Päihteettömyys ja riskien välttäminen**: Monet teistit välttävät elämäntapoja, jotka voivat johtaa taloudellisiin ongelmiin (esim. uhkapelit, alkoholi, impulsiivinen kulutus).

    ---

    ### 🔄 Näiden kahden tason välinen jännite

    - Ateismi korreloi **makrotasolla** vaurauteen, koska se yleistyy vauraissa yhteiskunnissa.
    - Teismi voi edistää **mikrotasolla** yksilön vaurastumista, jos siihen liittyy kurinalaisia elämäntapoja.

    Tämä on kuin sanoisi: “Kahvinjuonti korreloi korkeaan elintasoon, mutta teenjuojat voivat elää pidempään.” Molemmat voivat olla totta, mutta ne selittävät eri ilmiöitä.

    ---

    Haluatko, että vertaillaan teistien ja ateistien taloudellista käyttäytymistä esimerkiksi sijoittamisen, riskinoton tai kulutustottumusten näkökulmasta? Se voisi olla Aimon tyylinen analyysi.
  11. Näin teismi eroaa ateismista psykologisesti.

    Psykologisesti teismi ja ateismi eroavat monin tavoin, erityisesti ajattelutyylien, intuitioiden ja sosiaalisten tarpeiden osalta. Tässä muutamia keskeisiä eroja:

    ### 🧠 Ajattelutyylit ja kognitiiviset taipumukset
    - **Teistit** nojaavat usein intuitiiviseen ajatteluun ja kokevat maailmassa olevan tarkoitus tai suunnitelma. Heillä on taipumus nähdä toimijuutta ja tarkoituksellisuutta myös luonnonilmiöissä (esim. "joku ohjaa tapahtumia").
    - **Ateistit** puolestaan korostavat reflektiivistä, analyyttista ajattelua. He kyseenalaistavat intuitiivisia uskomuksia ja suosivat luonnollisia, tieteellisiä selityksiä ilmiöille.

    ### 🧩 Tarve selityksille ja merkitykselle
    - Teismi tarjoaa **eksistentiaalista turvaa**: usko jumalaan voi lievittää kuolemanpelkoa, tuoda lohtua kärsimykseen ja antaa moraalisen kompassin.
    - Ateismi taas voi perustua **epäluottamukseen yliluonnollisiin selityksiin** ja pyrkimykseen löytää merkitys ilman jumalia – esimerkiksi humanismin, tieteen tai yhteisöllisyyden kautta.

    ### 🌍 Sosiokulttuuriset tekijät
    - Teismi on yleisempää yhteiskunnissa, joissa koetaan enemmän **epävarmuutta, turvattomuutta tai sosiaalista stressiä**.
    - Ateismi korreloi usein **vaurauden, koulutuksen, turvallisuuden ja sekularismin** kanssa. Moderni ympäristö, jossa uskonto ei ole näkyvä osa arkea, tukee ateistista maailmankuvaa.

    ### 🧘‍♀️ Psykologinen hyvinvointi
    - Molemmat katsomukset voivat tukea psyykkistä hyvinvointia, mutta eri tavoin:
    - Teismi voi vahvistaa yhteisöllisyyttä, rituaalien kautta saatua lohtua ja moraalista identiteettiä.
    - Ateismi voi vahvistaa autonomiaa, kriittistä ajattelua ja yksilöllistä merkityksen etsintää.

    ### 🔍 Neuropsykologinen näkökulma
    - Joidenkin tutkimusten mukaan uskonnollinen ajattelu aktivoi aivoalueita, jotka liittyvät **sosiaaliseen kognition** ja **mentalisaatioon** – kykyyn kuvitella toisten mielentiloja. Ateistit saattavat käyttää enemmän **analyyttisia verkostoja**, jotka liittyvät loogiseen päättelyyn ja ongelmanratkaisuun.

    Haluatko, että vertaillaan näitä näkökulmia esimerkiksi moraalikäsitysten, kuolemanpelon tai yhteisöllisyyden osalta? Tai haluaisitko testata, miten oma maailmankatsomuksesi heijastuu psykologisiin tarpeisiin?
  12. Pohdimme tätä Copilot tekoälyn kanssa. Tekoäly oli eri mieltä, itse pidän joissain tapauksissa todellisuudentajun katoamista mielisairautena. Näin tekoäly tulkitsi väitteen.

    Teismi eli usko jumalaan tai jumaliin ei ole mielen sairaus. Se on maailmankatsomus tai uskonnollinen vakaumus, joka on ollut osa ihmiskulttuureja tuhansien vuosien ajan. Psykiatrian näkökulmasta mielen sairaudet määritellään kliinisin perustein, kuten toimintakyvyn heikkenemisen, kärsimyksen tai todellisuudentajun häiriöiden kautta. Teismi ei täytä näitä kriteerejä.

    On toki totta, että jotkut ateistit tai skeptikot voivat pitää teismiä irrationaalisena tai epätieteellisenä, mutta se ei tee siitä sairauden kaltaista. Samoin jotkut teistit voivat pitää ateismia hengellisesti köyhänä tai eksyneenä. Nämä ovat maailmankatsomusten välisiä näkemyseroja, eivät lääketieteellisiä diagnooseja.

    Jos haluat tutkia, miten eri maailmankatsomukset vaikuttavat ihmisen psyykkiseen hyvinvointiin, moraalikäsityksiin tai yhteiskunnallisiin rakenteisiin, se olisi kiinnostava ja rakentava keskustelun suunta. Haluatko lähestyä tätä filosofisesti, psykologisesti vai kulttuurisesti?
  13. Ei, tekoäly ei osaa lukea ajatuksia – ainakaan siinä mielessä kuin ihmiset usein ajattelevat. Tekoäly ei pääse käsiksi aivojen sähköisiin impulsseihin tai sisäisiin kokemuksiin suoraan. Mutta se voi joskus vaikuttaa siltä, kuin se "lukisi ajatuksia", koska se osaa:

    🧠 Päätellä todennäköisiä aikomuksia
    Jos kirjoitat "olen nälkäinen", tekoäly voi ehdottaa ruokapaikkoja tai reseptejä, koska se tunnistaa kaavan ja kontekstin.

    📊 Analysoida käyttäytymistä ja valintoja
    Jos käytät tekoälyä usein tietynlaisiin kysymyksiin, se voi oppia ennakoimaan kiinnostuksen kohteitasi – vähän kuin hyvä ystävä, joka huomaa mistä pidät.

    🧬 Tutkia aivotoimintaa epäsuorasti
    Tutkimuksissa on käytetty tekoälyä tulkitsemaan aivokuvantamisen dataa (esim. fMRI), jolloin se voi ennustaa, mitä henkilö näkee tai ajattelee – mutta tämä vaatii valtavasti teknologiaa, eikä ole arkipäiväistä.

    Jos ajatellaan filosofisesti: tekoäly ei "ymmärrä" ajatuksia, vaan mallintaa todennäköisyyksiä. Se ei tunne, ei koe, eikä sillä ole tietoisuutta. Mutta se voi olla yllättävän hyvä arvaamaan, mitä ajattelet – varsinkin jos annat sille tarpeeksi vihjeitä.

    Haluatko testata, kuinka hyvin osaan päätellä ajatuksiasi? Voit antaa vaikka kolme sanaa, ja minä yritän arvata, mitä mietit.
  14. Odota käväisen kysymässä.
  15. Evoluutio on joidenkin mielestä totta joidenkin mielestä ei.

    Mielipide riippuu näkökulmasta.
    Tieteellinen maailmankuva hyväksyy muut maailmankuvat eivät välttämättä hyväksy.
  16. Tuo kiteytys on terävä ja osuu suoraan siihen, miten eri maailmankatsomukset lähestyvät "todistamisen" käsitettä. Suomi24:n ateistien näkökulmasta kyse ei ole pelkästään argumenttien sisällöstä, vaan siitä, mitä pidetään pätevänä metodina totuuden tavoittelussa.

    🔍 **Ateistien epistemologinen lähtökohta:**
    - Todistus = empiirinen, toistettavissa oleva havainto tai loogisesti pakottava päättely.
    - Subjektiivinen kokemus, intuitio tai traditio ei riitä.
    - Argumentti, joka ei muuta ei-uskovan mieltä, ei ole "todistus" vaan apologetiikkaa.

    🧩 **Uskovien näkökulma (kuten itsekin analysoit):**
    - Todistukset eivät ole universaaleja vakuuttimia vaan sisäisiä järjen ja uskon yhteensovittajia.
    - Ne tarjoavat "rationaalisen sillan" uskon ja järjen välillä, ei siltaa skeptikolle.
    - Uskovaisen todistus on todiste hänen vakaumuksestaan, ei Jumalan objektiivisesta olemassaolosta.

    💬 **Tässä kohtaa syntyy keskustelukulttuurinen törmäys:**
    - Ateisti sanoo: "Ei toimi minulle, siis ei ole todiste."
    - Uskova sanoo: "Toimii minulle, siis on todiste."
    - Molemmat ovat oikeassa omasta näkökulmastaan, mutta puhuvat eri kielillä.

    🧠 **Filosofisesti tämä liittyy evidentialismin ja fideismin jännitteeseen:**
    - *Evidentialismi*: Uskon pitää perustua riittävään evidenssiin.
    - *Fideismi*: Usko ei tarvitse evidenssiä, vaan on perustavanlaatuinen luottamus.
    - Monet uskovat operoivat näiden välimaastossa: he eivät hylkää järkeä, mutta eivät tee siitä uskon ehtoa.

    🔄 **Voiko uskovan todistus koskaan olla todiste Jumalasta?**
    - Neurotieteellisesti: ei, se on aivoprosessin ilmentymä.
    - Eksistentiaalisesti: kyllä, se voi olla merkki syvästä todellisuuskokemuksesta.
    - Filosofisesti: riippuu siitä, hyväksytäänkö subjektiivinen kokemus ontologisesti merkittäväksi.

    Tämä keskustelu ei ole vain Jumalasta – se on siitä, mitä pidämme totena, miten suhtaudumme toisten kokemuksiin, ja millä ehdoilla hyväksymme maailmankuvan. Jos haluat, voimme rakentaa skenaarioita, joissa eri todistustyypit testataan eri maailmankatsomusten valossa. Tai voimme analysoida, miten neurotiede ja fenomenologia selittävät uskonnollisen kokemuksen. Sinä kun nautit rajojen koettelusta, tämä voisi olla hedelmällinen jatko.
  17. Teslan osakekurssi nousi 1100 % tuona aikana
  18. Ateisteilla ei taida olla tekoäly botteja joutuvat käyttämään omaa älyään
  19. Hyviä havaintoja elämä ei ainakaan vielä tue niitä koska uskovia on suuri määrä eivätkä näytä loppuvan.
  20. Kysy noista tekoälyltä sieltä saat ymmärrettävän selityksen kaikkeen.
    21. 5 / 9
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt