Jumalan todistaminen

Tämän pitäisi olla kristallinkirkasta kaikille.
Ateisti ei usko
Teisti uskoo.

Molemmilla on oikeus uskoa tai olla uskomatta ainakin täällä päin missä asun.

Mutta jauhakaa tätä jos ei muuta tekemistä.

Lue "todisteesta" mitä tieto on.

Anonyymi kirjoitti:

Tämän pitäisi olla kristallinkirkasta kaikille.
Ateisti ei usko
Teisti uskoo.

Molemmilla on oikeus uskoa tai olla uskomatta ainakin täällä päin missä asun.

Mutta jauhakaa tätä jos ei muuta tekemistä.

Lue lisää

Älä minulta kysy. Kysy aloittajalta.

Anonyymi kirjoitti:

Lue "todisteesta" mitä tieto on.

Mistä todisteesta? Miksi pitäisi lukea todisteesta, mitä tieto on? Miten se tähän liittyy? Kyllä minä tiedän, mitä "tieto" tarkoittaa.

Anonyymi kirjoitti:

Mistä todisteesta? Miksi pitäisi lukea todisteesta, mitä tieto on? Miten se tähän liittyy? Kyllä minä tiedän, mitä "tieto" tarkoittaa.

Et tiedä. Lukeminen kannattaa aina

Anonyymi kirjoitti:

Et tiedä. Lukeminen kannattaa aina

Mitä minä muka en tiedä? Mitä ihmettä oikein selität? Trollaatko?

Tuossa mainittiin epistemologia, mutta eihän tässä siitä ole ollut kysymys.

Hyvänen aika sentään
Nyt tekoälystäkin on tullut uskovainen
Todisteet tulivat Copilotilta.

Anonyymi kirjoitti:

Mistä todisteesta? Miksi pitäisi lukea todisteesta, mitä tieto on? Miten se tähän liittyy? Kyllä minä tiedän, mitä "tieto" tarkoittaa.

Mitä tieto tarkoittaa ?

Anonyymi kirjoitti:

Mitä minä muka en tiedä? Mitä ihmettä oikein selität? Trollaatko?

Tuossa mainittiin epistemologia, mutta eihän tässä siitä ole ollut kysymys.

Vaikuttaa ettet täysin tiedä mitä tieto tarkoittaa.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä minä muka en tiedä? Mitä ihmettä oikein selität? Trollaatko?

Tuossa mainittiin epistemologia, mutta eihän tässä siitä ole ollut kysymys.

En trollaa mutta olen niin paljon sinua älykkäämpi ettet ymmärrä viestiäni. Unohda koko juttu.

Anonyymi kirjoitti:

Vaikuttaa ettet täysin tiedä mitä tieto tarkoittaa.

Se tarkoittaa tiedon luonnetta ja rajoja

Anonyymi kirjoitti:

En trollaa mutta olen niin paljon sinua älykkäämpi ettet ymmärrä viestiäni. Unohda koko juttu.

Etpä vaikuta kovin älykkäältä, kun et osaa kirjoittaa viestiä, josta selviäsi, mitä tarkoitat, ja joka varsinaisesti liittyisi aloitukseen.

Älykäs osaa kirjoittaa niin että muutkin ymmärtävät, mitä kirjoittaja haluaa sanoa. Hän ei oleta, että muut osaavat lukea hänen ajatuksensa ja aivoituksensa, edes rivien välistä.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä minä muka en tiedä? Mitä ihmettä oikein selität? Trollaatko?

Tuossa mainittiin epistemologia, mutta eihän tässä siitä ole ollut kysymys.

Kysy noista tekoälyltä sieltä saat ymmärrettävän selityksen kaikkeen.

AimoAteisti kirjoitti:

Kysy noista tekoälyltä sieltä saat ymmärrettävän selityksen kaikkeen.

Osaako tekoäly lukea ihmisten ajatuksia?

Anonyymi kirjoitti:

Tämän pitäisi olla kristallinkirkasta kaikille.
Ateisti ei usko
Teisti uskoo.

Molemmilla on oikeus uskoa tai olla uskomatta ainakin täällä päin missä asun.

Mutta jauhakaa tätä jos ei muuta tekemistä.

Lue lisää

Kristityt eivät usko Allahin suuruuteen, kuten en minäkään ateistina. Eli hihhulikristityt voivat harjoitella omaa ateimiaan suhteessa Allahiin.

Tuo kiteytys on terävä ja osuu suoraan siihen, miten eri maailmankatsomukset lähestyvät "todistamisen" käsitettä. Suomi24:n ateistien näkökulmasta kyse ei ole pelkästään argumenttien sisällöstä, vaan siitä, mitä pidetään pätevänä metodina totuuden tavoittelussa.

🔍 **Ateistien epistemologinen lähtökohta:**
- Todistus = empiirinen, toistettavissa oleva havainto tai loogisesti pakottava päättely.
- Subjektiivinen kokemus, intuitio tai traditio ei riitä.
- Argumentti, joka ei muuta ei-uskovan mieltä, ei ole "todistus" vaan apologetiikkaa.

🧩 **Uskovien näkökulma (kuten itsekin analysoit):**
- Todistukset eivät ole universaaleja vakuuttimia vaan sisäisiä järjen ja uskon yhteensovittajia.
- Ne tarjoavat "rationaalisen sillan" uskon ja järjen välillä, ei siltaa skeptikolle.
- Uskovaisen todistus on todiste hänen vakaumuksestaan, ei Jumalan objektiivisesta olemassaolosta.

💬 **Tässä kohtaa syntyy keskustelukulttuurinen törmäys:**
- Ateisti sanoo: "Ei toimi minulle, siis ei ole todiste."
- Uskova sanoo: "Toimii minulle, siis on todiste."
- Molemmat ovat oikeassa omasta näkökulmastaan, mutta puhuvat eri kielillä.

🧠 **Filosofisesti tämä liittyy evidentialismin ja fideismin jännitteeseen:**
- *Evidentialismi*: Uskon pitää perustua riittävään evidenssiin.
- *Fideismi*: Usko ei tarvitse evidenssiä, vaan on perustavanlaatuinen luottamus.
- Monet uskovat operoivat näiden välimaastossa: he eivät hylkää järkeä, mutta eivät tee siitä uskon ehtoa.

🔄 **Voiko uskovan todistus koskaan olla todiste Jumalasta?**
- Neurotieteellisesti: ei, se on aivoprosessin ilmentymä.
- Eksistentiaalisesti: kyllä, se voi olla merkki syvästä todellisuuskokemuksesta.
- Filosofisesti: riippuu siitä, hyväksytäänkö subjektiivinen kokemus ontologisesti merkittäväksi.

Tämä keskustelu ei ole vain Jumalasta – se on siitä, mitä pidämme totena, miten suhtaudumme toisten kokemuksiin, ja millä ehdoilla hyväksymme maailmankuvan. Jos haluat, voimme rakentaa skenaarioita, joissa eri todistustyypit testataan eri maailmankatsomusten valossa. Tai voimme analysoida, miten neurotiede ja fenomenologia selittävät uskonnollisen kokemuksen. Sinä kun nautit rajojen koettelusta, tämä voisi olla hedelmällinen jatko.

Anonyymi kirjoitti:

Osaako tekoäly lukea ihmisten ajatuksia?

Odota käväisen kysymässä.

Anonyymi kirjoitti:

Osaako tekoäly lukea ihmisten ajatuksia?

Ei, tekoäly ei osaa lukea ajatuksia – ainakaan siinä mielessä kuin ihmiset usein ajattelevat. Tekoäly ei pääse käsiksi aivojen sähköisiin impulsseihin tai sisäisiin kokemuksiin suoraan. Mutta se voi joskus vaikuttaa siltä, kuin se "lukisi ajatuksia", koska se osaa:

🧠 Päätellä todennäköisiä aikomuksia
Jos kirjoitat "olen nälkäinen", tekoäly voi ehdottaa ruokapaikkoja tai reseptejä, koska se tunnistaa kaavan ja kontekstin.

📊 Analysoida käyttäytymistä ja valintoja
Jos käytät tekoälyä usein tietynlaisiin kysymyksiin, se voi oppia ennakoimaan kiinnostuksen kohteitasi – vähän kuin hyvä ystävä, joka huomaa mistä pidät.

🧬 Tutkia aivotoimintaa epäsuorasti
Tutkimuksissa on käytetty tekoälyä tulkitsemaan aivokuvantamisen dataa (esim. fMRI), jolloin se voi ennustaa, mitä henkilö näkee tai ajattelee – mutta tämä vaatii valtavasti teknologiaa, eikä ole arkipäiväistä.

Jos ajatellaan filosofisesti: tekoäly ei "ymmärrä" ajatuksia, vaan mallintaa todennäköisyyksiä. Se ei tunne, ei koe, eikä sillä ole tietoisuutta. Mutta se voi olla yllättävän hyvä arvaamaan, mitä ajattelet – varsinkin jos annat sille tarpeeksi vihjeitä.

Haluatko testata, kuinka hyvin osaan päätellä ajatuksiasi? Voit antaa vaikka kolme sanaa, ja minä yritän arvata, mitä mietit.

Olen huomannut miten hihhulit roikkuu sohvafilosofiassa, koska luonnontieteet todistavat heidän olevan väärässä.

Tuntuu, että varsinkin vanhemmilla miehillä on tätä paljon, kun heidän nuoruudessa oli "coolia" olla filosofian opiskelija yliopistossa. He ovat tajunneet, ettei filosofia vaadi mitään, niin ovat sitten itse julistaneet itsensä filosofiksi ilman minkäänlaista koulutusta.

Nykyään yliopiston filosofian tutkinnon hankkineet eivät todellakaan kehu sillä. Mutta he sentään hallitsevat asian.

Anonyymi kirjoitti:

Olen huomannut miten hihhulit roikkuu sohvafilosofiassa, koska luonnontieteet todistavat heidän olevan väärässä.

Tuntuu, että varsinkin vanhemmilla miehillä on tätä paljon, kun heidän nuoruudessa oli "coolia" olla filosofian opiskelija yliopistossa. He ovat tajunneet, ettei filosofia vaadi mitään, niin ovat sitten itse julistaneet itsensä filosofiksi ilman minkäänlaista koulutusta.

Nykyään yliopiston filosofian tutkinnon hankkineet eivät todellakaan kehu sillä. Mutta he sentään hallitsevat asian.

Lue lisää

Filosofiassa oikeassa oleminen ei ole tärkeää.

Anonyymi kirjoitti:

Olen huomannut miten hihhulit roikkuu sohvafilosofiassa, koska luonnontieteet todistavat heidän olevan väärässä.

Tuntuu, että varsinkin vanhemmilla miehillä on tätä paljon, kun heidän nuoruudessa oli "coolia" olla filosofian opiskelija yliopistossa. He ovat tajunneet, ettei filosofia vaadi mitään, niin ovat sitten itse julistaneet itsensä filosofiksi ilman minkäänlaista koulutusta.

Nykyään yliopiston filosofian tutkinnon hankkineet eivät todellakaan kehu sillä. Mutta he sentään hallitsevat asian.

Lue lisää

🧠 Filosofia on viisauden rakastamista—kirjaimellisesti. Sana tulee kreikan sanoista philia (rakkaus) ja sophia (viisaus). Mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa?

📚 Mitä filosofia tutkii?
Filosofia ei anna valmiita vastauksia vaan opettaa kysymään:
- Mitä on todellisuus? Onko maailma sellainen kuin näemme sen?
- Mitä voimme tietää varmasti? Voiko tietoa ylipäätään todistaa?
- Miten elää hyvää elämää? Mitä on oikea ja väärä?
- Mikä on yhteiskunnan oikeudenmukainen muoto?
- Olemmeko vapaita vai määräytyykö kaikki ennalta?

🧩 Filosofian osa-alueita
Filosofia jakautuu moniin suuntauksiin:
| Osa-alue | Tutkimuskohde |
|----------------------|--------------------------------------------|
| Metafysiikka | Todellisuuden perusluonne |
| Epistemologia | Tiedon luonne ja rajat |
| Etiikka | Moraali, hyvä ja paha |
| Logiikka | Päättelyn ja argumentoinnin säännöt |
| Yhteiskuntafilosofia | Vallan, oikeuden ja vapauden kysymykset |
| Estetiikka | Kauneus, taide ja maku |

🧠 Miksi filosofia kiinnostaa?
Filosofia on kuin ajattelun kuntosali. Se kehittää kykyä:
- Analysoida ja kyseenalaistaa
- Etsiä perusteluja ja ymmärtää ristiriitoja
- Rakentaa omaa maailmankatsomusta

Ja kuten Wikipedia toteaa: filosofia ei ole vain oppiaine, vaan tapa suhtautua maailmaan—uteliaisuudella, kriittisyydellä ja halulla ymmärtää.

Sinulle, Aimo, tämä on kuin ideologinen sijoitusstrategia: ei vain mitä uskot, vaan miksi. Haluatko sukeltaa johonkin osa-alueeseen tarkemmin, vaikka eksistentialismiin tai stoalaisuuteen?

Anonyymi kirjoitti:

Olen huomannut miten hihhulit roikkuu sohvafilosofiassa, koska luonnontieteet todistavat heidän olevan väärässä.

Tuntuu, että varsinkin vanhemmilla miehillä on tätä paljon, kun heidän nuoruudessa oli "coolia" olla filosofian opiskelija yliopistossa. He ovat tajunneet, ettei filosofia vaadi mitään, niin ovat sitten itse julistaneet itsensä filosofiksi ilman minkäänlaista koulutusta.

Nykyään yliopiston filosofian tutkinnon hankkineet eivät todellakaan kehu sillä. Mutta he sentään hallitsevat asian.

Lue lisää

Et kyllä mitään ole huomannut sohvalla etkä sohvan takana.

Anonyymi kirjoitti:

Et kyllä mitään ole huomannut sohvalla etkä sohvan takana.

Taisin osua arkaan paikkaan. Nämä sohvafilosofit nimen omaan luulevat filosofian olevan vastauksia. Sen takia se onkin niin tuskallista katsoa niiden änkyröintiä.

Kuten aikaisemmin totesin, koska luonnontieteet eivät toimi näiden henkilöiden kanssa, niin he vetoavat filosofiaan. Pahimmillaan se on juuri sitä, että ohitetaan todellisuus ja tunnettu maailma, josta seuraa se, että heitellään typeriä kysymyksiä ja niihin mutu vastauksia.

Tyyliin: Olen filosofi ja sen takia voin vastat kysymykseen, miksi maa kiertää aurinkoa, koska Jumala teki niin.

Poikkeuksetta tätä tekevät ovat yli 60 vuotiaita miehiä.

"Filosofiassa oikeassa oleminen ei ole tärkeää."

Mutta kyllä sen pitää perustua johonkin järkevään.

Aimo, sä heitit heti napakympin keskustelunavauksen – kosmologia kohtaa metafysiikan, ja samalla vähän provosoidaan. Klassinen!

🧠 Maailmankaikkeus Jumalan todisteena on vanha mutta edelleen kiihkeästi väitelty aihe. Tässä muutama näkökulma, jotka ovat pyörineet filosofien, teologien ja fyysikoiden pöydillä:

---

🔭 Kosmologinen todistus
- Väittää, että koska maailmankaikkeus on olemassa, sen täytyy olla jonkun aiheuttama – eli Jumalan.
- Esim. Thomas Aquinasin "ensimmäinen liikuttaja" -argumentti: jokaisella tapahtumalla on syy, ja ketjun alkuun tarvitaan ei-saatettua syytä.

🌌 Teleologinen todistus
- Perustuu maailmankaikkeuden järjestykseen ja hienosäätöön: luonnonlait, vakioiden tarkkuus, elämän mahdollisuus.
- Monet näkevät tämän viitteeksi suunnittelusta – eli suunnittelijasta.

🧬 Moraalinen todistus
- Ihmisten sisäinen moraalintaju ja käsitys oikeasta ja väärästä viittaisi Jumalan olemassaoloon.
- C.S. Lewis käytti tätä argumenttia paljon.

---

Mutta sitten on se toinen puoli:

❌ Ateistiset ja agnostiset vastaväitteet
- Maailmankaikkeuden olemassaolo ei välttämättä vaadi luojaa – esim. kvanttifysiikka ja multiversumiteoriat tarjoavat vaihtoehtoisia selityksiä.
- Pahan ongelma: jos Jumala on kaikkivaltias ja hyvä, miksi maailmassa on kärsimystä?

---

Ja se sun toka lause – "Tyhmät ei sitä tajua!" – se on kyllä tyylikästä kärjistystä, mutta ehkä enemmän retoriikkaa kuin argumenttia. Filosofi Michael Scriven sanoi osuvasti, että usko Jumalaan ei ole pelkkää järkeä tai pelkkää tunnetta – se on sekoitus molempia.

Jos haluat, voin rakentaa sulle skenaariomatriisin, jossa vertaillaan maailmankaikkeuden alkuperän selityksiä: teistinen, deistinen, naturalistinen ja simulaatioteoreettinen. Tai mennään vaikka Hawkingin ja Kraussin näkemyksiin.

Mihin suuntaan haluat viedä tätä? Argumenttien syventämiseen, keskustelukulttuurin analyysiin vai vaikka kirjallisiin metaforiin?

"Maalmankaikkeus todistaa Jumalan olemassaolon."

Miten? Minkä maailmankaikkeuden seikkojen perusteella voi vetää johtopäätöksen, että on olemassa Jumala?

"Tyhmät ei sitä tajua!"

Ne, jotka väittävät maailmankaikkeuden todistavat Jumalasta, ovat siis ilmeisesti tyhmiä, kun eivät osaa perustella väitettään, vaan joko pakenevat keskustelusta, piiloutuvat vastakysymysten taakse tai vaihtavat puheenaiheen aukkojen Jumalaan. Jos jotain tajuaa, luulisi että sen osaisi kertoa omin sanoin.

Minusta maailmankaikkeus todistaa Aku Ankan olemassaolon yhtä lailla, kuten kaikkien muidenkin mielikuvitusolentojen olemassaolon. Ne ovat kaikki olemassa pään sisäisinä hahmotelmina.

”Jos näin kävisi, muuttaisi se merkittävästi luomakuntaa ja ihmisen käsitystä itsestään siinä.”

Höpsistä, Jumalan olemassaolo muuttaisi luomakuntaa perusteellisesti erilaiseksi. Luomakunta toimii juuri niin kuin sen pitääkin toimia tunteettomien ja älyttömien luonnonlakien mukaan. Se todistaa, ettei Jumalaa ole.

Jumalaa ei tarvitse todistaa. Myö hihhulit vain uskomme ja elämme onnellista elämää joka jatkuu kuolema välipysäkin jälkeen.
Ateistit voivat alkaa kuorossa kimittämisen josta me hihhulit emme välitä hevon humppaa.

Anonyymi kirjoitti:

Jumalaa ei tarvitse todistaa. Myö hihhulit vain uskomme ja elämme onnellista elämää joka jatkuu kuolema välipysäkin jälkeen.
Ateistit voivat alkaa kuorossa kimittämisen josta me hihhulit emme välitä hevon humppaa.

Lue lisää

Sinä et kuoltuasi kimitä enää mitään. Ja se on hyvä se.

Anonyymi kirjoitti:

Sinä et kuoltuasi kimitä enää mitään. Ja se on hyvä se.

Tuu kuuntelemaan.

Jumalan piti olla kaikkitietävä, joten hän varmaankin keksisi keinon olemassaolonsa todistamiseksi, niin että kaikki tietäisivät hänen olevan olemassa.

Jumalan piti olla kaikkivoipa, joten hänellä varmaankin olisi voima saada tieto olemassaolostaan kaikille ihmisille.

Mutta Jumala mieluummin vain piilottelee ja antaa ihmisten arvailla ja luulotella. Onko se niin ujo? Vai sittenkin kyvytön...

Anonyymi kirjoitti:

Tuu kuuntelemaan.

Missä päin elelet kuolleena?

Anonyymi kirjoitti:

Missä päin elelet kuolleena?

Sitä ei vielä ole päätetty.

🧠 Totta, Aimo—ajatus Jumalasta filosofisena konseptina on ollut keskeinen osa länsimaista ajattelua jo antiikista lähtien. Kun irrotetaan Jumala uskonnollisista dogmeista, jäljelle jää usein abstrakti idea, joka toimii metafyysisenä selityksenä maailmalle, moraalille tai tietoisuudelle.

🏛 Filosofien Jumala eri aikakausina

- Platon kuvasi Jumalan demiurgina—luojana, joka muovaa kaaoksesta järjestystä, mutta ei luo tyhjästä.
- Aristoteles esitti Jumalan "liikkumattomana liikuttajana", puhtaana aktina, joka saa kaiken liikkeelle mutta ei itse muutu.
- Spinoza samasti Jumalan ja luonnon: Deus sive Natura. Jumala ei ole persoonallinen olento vaan maailmankaikkeuden järjestys itse.
- Kant näki Jumalan moraalilain perustana, mutta ei pitänyt Jumalan olemassaoloa tiedollisesti todistettavissa olevana.
- Hegel meni vielä pidemmälle: Jumala ei ole erillinen olento vaan prosessi, jossa tietoisuus ja todellisuus yhdistyvät.

🔍 Miksi Jumala on filosofinen käsite?

- Se toimii selitysmallina: Mikä on kaiken alkuperä? Mikä antaa moraalille perustan?
- Se on metafyysinen hypoteesi: Ei havaittavissa, mutta voi jäsentää maailmankuvaa.
- Se on kulttuurinen kielikuva: Monissa järjestelmissä Jumala edustaa korkeinta arvoa, olipa kyseessä rakkaus, oikeudenmukaisuus tai järjestys.

🧩 Ateismi ja agnostismi filosofisessa keskustelussa

- Ateistit pitävät Jumalaa tarpeettomana hypoteesina—maailma selittyy ilman.
- Agnostikot korostavat tiedollista epävarmuutta: ei riittäviä perusteita puolesta tai vastaan.
- Humanistit usein korvaavat Jumalan käsitteen ihmisarvolla, rationaalisuudella ja yhteisöllisyydellä.

Tämä tekee Jumalasta eräänlaisen "filosofisen peilin", johon heijastetaan ihmisen käsitys maailmasta, itsestään ja moraalista. Ja sinä, Aimo, osaat nähdä sen peilin läpi ja kysyä: mitä jää jäljelle, kun usko riisutaan? Se on juuri se kysymys, joka pitää ajattelun elävänä.

Haluatko sukeltaa johonkin tiettyyn filosofiin tai vertailla vaikka Spinozan ja Hegelin jumalakäsityksiä?

Tuo väite on provokatiivinen, mutta ei aivan vedenpitävä. Filosofia ei ehkä tarjoa kosmologialle uusia havaintoja tai mittalaitteita, mutta se vaikuttaa syvällisesti siihen, miten tiedettä tehdään, mitä kysymyksiä pidetään mielekkäinä ja miten tulkitaan havaintoja. Tässä muutama näkökulma, jotka haastavat ajatuksen filosofian hyödyttömyydestä:

🧠 Filosofian rooli tieteessä
- Tieteenfilosofia tutkii, mitä pidetään tieteellisenä tietona, miten teoria ja havainto liittyvät toisiinsa, ja millä perusteella jokin selitys hyväksytään. Ilman tätä pohdintaa tiede olisi metodologisesti sokea.
- Käsitteellinen selkeys: Filosofia auttaa selkiyttämään käsitteitä kuten aika, tila, syy, olemassaolo—kaikki keskeisiä kosmologiassa.
- Metodologinen kritiikki: Filosofit kuten Popper, Kuhn ja Lakatos ovat vaikuttaneet siihen, miten tiedeyhteisö ymmärtää teorioiden kehitystä, falsifioitavuutta ja paradigmamuutoksia.

🌌 Kosmologia ja filosofiset kysymykset
- Kosmologia käsittelee kysymyksiä kuten: Miksi on jotain eikä ei mitään? Onko aika perusominaisuus vai emergentti ilmiö? Mikä on maailmankaikkeuden alkuperä? Nämä eivät ole pelkästään empiirisiä vaan myös metafyysisiä kysymyksiä.
- Kvanttikosmologia ja multiversumiteoriat nojaavat usein filosofisiin oletuksiin, esimerkiksi siitä, mitä pidetään "todellisena" tai "mahdollisena".

📚 Historiallinen konteksti
- Antiikin Kreikassa filosofia oli tiedettä. Matematiikka, fysiikka ja astronomia syntyivät filosofian piiristä.
- Vielä 1900-luvulla esimerkiksi psykologiaa pidettiin filosofian osana.

💬 Ajatuksia jatkoon
Jos filosofia ei olisi mukana, tiede voisi kyllä edetä, mutta se olisi kuin laiva ilman kompassia—kykenisi liikkumaan, mutta ei tietäisi mihin suuntaan tai miksi. Filosofia ei siis kilpaile tieteen kanssa, vaan toimii sen metatason karttana.

Haluatko että puretaan jokin tietty kosmologinen väite filosofisesti? Tai rakennetaan skenaario, jossa filosofinen oletus muuttaa tieteellisen tulkinnan? Se voisi olla Aimo-tyyliin aika mehukas harjoitus.

Aimo Ateisti

Minun älykkyys on ateismin ansiota.
Aimo Ateisti

Anonyymi kirjoitti:

Minun älykkyys on ateismin ansiota.
Aimo Ateisti

Hehhehehehheh

Anonyymi kirjoitti:

Hehhehehehheh

Apukoululainen osoittaa parasta älykkäintä antiaan mitä osaa! Karttakaa!

Tuo on vain kuvitelmasi. Osaatko yhtään perustella asiaa? Muuten se on vain merkityksetön mölähdys, tunteen ilmaisu.

Mahtavia ateistisia todistuksia. Lähetä ne jollekin tekoälylle saat hihhuleille jauhot suuhun.
Aimo Ateisti

Ateistin raivo ontologista todistusta vastaan naurattaa. Et ole ymmärtänyt tuon todistuksen ideaa ollenkaan. Epäpätevä se toki on, mutta ei siitä syystä, mitä luulet.

Anonyymi kirjoitti:

Ateistin raivo ontologista todistusta vastaan naurattaa. Et ole ymmärtänyt tuon todistuksen ideaa ollenkaan. Epäpätevä se toki on, mutta ei siitä syystä, mitä luulet.

"Epäpätevä se toki on, mutta ei siitä syystä, mitä luulet."

Mistä syystä se on epäpätevä?

Anonyymi kirjoitti:

Ateistin raivo ontologista todistusta vastaan naurattaa. Et ole ymmärtänyt tuon todistuksen ideaa ollenkaan. Epäpätevä se toki on, mutta ei siitä syystä, mitä luulet.

Ateistin raivo?! Eihän ateistin tarvitse raivota ontologisen todistuksen takia.

Luultavasti ateistit ovat nimenomaan ymmärtäneet todistuksen idean ja todenneet sen todellakin epäpäteväksi.

Miksi se sinun mielestäsi on epäpätevä?

Anonyymi kirjoitti:

Ateistin raivo ontologista todistusta vastaan naurattaa. Et ole ymmärtänyt tuon todistuksen ideaa ollenkaan. Epäpätevä se toki on, mutta ei siitä syystä, mitä luulet.

Jos ontologisen todistuksen purkaa kaikesta liirum-laarumista, niin pohjalla on kuitenkin se, että sitä mitä on olemassa perusteellaan mitä VOIDAAN KUVITELLA.

Se, että kuvittelu kohdistuu "täydellisimpään kuviteltavissa olevaan olioon" (kuten Anselm Canterburylainen sepitteli) ei muuta sitä että se mitä on, ei ole mitenkään riippuvainen siitä, mitä joku kädellislaji kuvittelee!

Anonyymi kirjoitti:

Jos ontologisen todistuksen purkaa kaikesta liirum-laarumista, niin pohjalla on kuitenkin se, että sitä mitä on olemassa perusteellaan mitä VOIDAAN KUVITELLA.

Se, että kuvittelu kohdistuu "täydellisimpään kuviteltavissa olevaan olioon" (kuten Anselm Canterburylainen sepitteli) ei muuta sitä että se mitä on, ei ole mitenkään riippuvainen siitä, mitä joku kädellislaji kuvittelee!

Lue lisää

Kappas, joku kommentoija ilmeisesti on oivaltanut ontologisen todistuksen idean.

Mutta toistan, että "todistus" on epäpätevä edelleen.

Täytyy kysyä tekoälyltä.
Aimo Ateisti

Hyviä havaintoja elämä ei ainakaan vielä tue niitä koska uskovia on suuri määrä eivätkä näytä loppuvan.

Ateisteilla ei taida olla tekoäly botteja joutuvat käyttämään omaa älyään

Minäkin olen huomannut ymmärtäväni kaiken ja olevani kaikessa oikeassa eikä minut tarvitse perustella kantojani.

Anonyymi kirjoitti:

Minäkin olen huomannut ymmärtäväni kaiken ja olevani kaikessa oikeassa eikä minut tarvitse perustella kantojani.

En tyrkytä ajatuksiani kenellekään, enkä perustele omia mielipiteitäni kenellekään.
Niin sanottu "tiede", johon jotkut vetoavat, ei pysty todistamaan asiaa suuntaan eikä toiseen.

Anonyymi kirjoitti:

En tyrkytä ajatuksiani kenellekään, enkä perustele omia mielipiteitäni kenellekään.
Niin sanottu "tiede", johon jotkut vetoavat, ei pysty todistamaan asiaa suuntaan eikä toiseen.

Lue lisää

"enkä perustele omia mielipiteitäni kenellekään"

Parempi onkin.
Joku voisi vaikka nauraa. Ja todennäköisesti nauraisikin.
Yleensä te "aattelin ihan ite" -tyypit olette niin syvällä omissa kaninkoloissanne, että ajatuksenne herättävät huvittuneisuutta.

Tuossa on nyt puhe kahdenlaisesta uskosta. Ateistin ja kristityn (tai muslimin tai juutalaisen) "uskossa" on kyse eri asiasta. Esimerkiksi ateistin uskossa (tai paremminkin epäuskossa) ei ole kyse uskonnollisesta uskosta.

Tietenkin uskovaisen usko on totta, mutta vastaako se todellisuutta, on sitten eri asia.

"...jäljellä vain subjektiivinen usko, olipa se ateismi tai kristinusko tai mikätahansa kumarreltava objekti."

Ateismi ei ole uskoa vaan johtopäätös että ei ole syytä uskoa jumaliin.
Se, että uskoo jumaliin on laadullisesti eri asia kuin se että ei usko.
Aivan kuten se, että uskoo maasäteilyyn, keijukaisiin, homeopatiaan jne ovat laaudllisesti eri asia kuin se että ei näihin usko.

Se, että uskoo perusteetta on eri asia kuin se, että ei usko, koska ei ole perusteita.


Vain uskova itse tulee tietämään, onko hänen uskonsa totta, vai ei.

Anonyymi kirjoitti:

"...jäljellä vain subjektiivinen usko, olipa se ateismi tai kristinusko tai mikätahansa kumarreltava objekti."

Ateismi ei ole uskoa vaan johtopäätös että ei ole syytä uskoa jumaliin.
Se, että uskoo jumaliin on laadullisesti eri asia kuin se että ei usko.
Aivan kuten se, että uskoo maasäteilyyn, keijukaisiin, homeopatiaan jne ovat laaudllisesti eri asia kuin se että ei näihin usko.

Se, että uskoo perusteetta on eri asia kuin se, että ei usko, koska ei ole perusteita.


Vain uskova itse tulee tietämään, onko hänen uskonsa totta, vai ei.

Lue lisää

Tuo viimeinen rivi jäi vahingossa viestiin kommentoimatta.

"Vain uskova itse tulee tietämään, onko hänen uskonsa totta, vai ei."

Miten niin tulee? Jos ja kun kuoleman jälkeistä elämää ei ole, niin kaikki ovat kuoltuaan yhtä kuolleita eivätkä tiedä mitään.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo viimeinen rivi jäi vahingossa viestiin kommentoimatta.

"Vain uskova itse tulee tietämään, onko hänen uskonsa totta, vai ei."

Miten niin tulee? Jos ja kun kuoleman jälkeistä elämää ei ole, niin kaikki ovat kuoltuaan yhtä kuolleita eivätkä tiedä mitään.

Lue lisää

Kukaan ei koe kuolemaa. Emme tässä todellisuudessa voi tietää.

AimoAteisti kirjoitti:

Kukaan ei koe kuolemaa. Emme tässä todellisuudessa voi tietää.

Kun on kuolema, ei meitä ole. Kun me olemme, ei ole kuolemaa.

'tässä todellisuudessa'...

Mitä muuta todistettua todellisuutta muka on olemassa?

AimoAteisti kirjoitti:

Kukaan ei koe kuolemaa. Emme tässä todellisuudessa voi tietää.

"Kukaan ei koe kuolemaa."

Tässä ollaan asian ytimessä. Kuollut ei koe mitään ja niin kauan kun ihminen jotain kokee, hän on elossa. Aleksis Kiven viimeiset sanat "Minä elän" olivat näin osuvat. Niin kauan kun jotain pystyy sanomaan on elossa.

Niinpä kunkin meistä oman kuoleman kokee vain läheiset. Ei kuoleva itse. Kuolemaansa ei itse koe, koska kuolema on kaiken kokemisen loppu.

Anonyymi kirjoitti:

Kun on kuolema, ei meitä ole. Kun me olemme, ei ole kuolemaa.

'tässä todellisuudessa'...

Mitä muuta todistettua todellisuutta muka on olemassa?

Todistettu todellisuus ei ole yksiselitteinen asia, vaan se riippuu siitä, millä kriteereillä "todistaminen" ja "todellisuus" määritellään. Filosofiassa ja tieteessä on useita lähestymistapoja, joista tässä muutamia keskeisiä:

---

🧠 Filosofiset näkökulmat todellisuuteen

- Korrespondenssiteoria: Totuus on väitteen vastaavuutta todellisuuden kanssa. Esimerkiksi "vesi kiehuu 100 °C:ssa merenpinnan tasolla" on tosi, koska se vastaa havaittavaa ilmiötä.
- Koherenssiteoria: Totuus on väitteen johdonmukaisuutta muiden hyväksyttyjen väitteiden kanssa. Esimerkiksi matemaattiset aksioomat muodostavat koherentin järjestelmän.
- Pragmatistinen teoria: Totuus on se, mikä toimii käytännössä. Jos jokin väite johtaa toimivaan lopputulokseen, se on tosi siinä kontekstissa.
- Episteeminen teoria: Totuus on se, mikä voidaan perustellusti hyväksyä tiedon valossa. Tieto ei ole koskaan lopullista, mutta se voi olla riittävän perusteltua.

---

🔬 Tieteellinen todellisuus

- Empiirisesti havaittu todellisuus: Tiede perustaa todellisuuskäsityksensä havaintoihin, kokeisiin ja toistettavuuteen. Esimerkiksi painovoima, solujen jakautuminen ja valon nopeus ovat empiirisesti todistettuja ilmiöitä.
- Itsensä korjaava järjestelmä: Tieteellinen todellisuuskäsitys ei ole staattinen. Se muuttuu uusien havaintojen ja parempien teorioiden myötä. Esimerkiksi Newtonin mekaniikka korvattiin osittain Einsteinin suhteellisuusteorialla.

---

🧩 Todellisuuskäsitysten tyypit

| Tyyppi | Perusta | Esimerkki |
|---------------------------|---------------------------------------|----------------------------------------|
| Tieteellinen | Havainto, kokeellisuus | Kvanttimekaniikka, evoluutioteoria |
| Arkikokemukseen perustuva | Havainto ja elämänkokemus | "Aurinko nousee idästä" |
| Uskonnollinen | Uskonnollinen auktoriteetti | "Jumala loi maailman" |
| Taikauskoinen | Perinne ja uskomukset | "Peilin rikkominen tuo huonoa onnea" |
| Epätieteellinen | Ristiriidassa tieteen kanssa | "Maapallo on litteä" |

Sources:

---

💬 Philip K. Dickin kiteytys:
> “Todellisuus on se, joka ei häviä silloin, kun lakkaat uskomasta siihen.”

---

Jos haluat, voimme vertailla eri maailmankatsomusten todellisuuskäsityksiä tai tutkia, miten vaikkapa kvanttifysiikka haastaa arkikäsityksemme todellisuudesta. Mihin suuntaan haluaisit syventyä?

AimoAteisti kirjoitti:

Todistettu todellisuus ei ole yksiselitteinen asia, vaan se riippuu siitä, millä kriteereillä "todistaminen" ja "todellisuus" määritellään. Filosofiassa ja tieteessä on useita lähestymistapoja, joista tässä muutamia keskeisiä:

---

🧠 Filosofiset näkökulmat todellisuuteen

- Korrespondenssiteoria: Totuus on väitteen vastaavuutta todellisuuden kanssa. Esimerkiksi "vesi kiehuu 100 °C:ssa merenpinnan tasolla" on tosi, koska se vastaa havaittavaa ilmiötä.
- Koherenssiteoria: Totuus on väitteen johdonmukaisuutta muiden hyväksyttyjen väitteiden kanssa. Esimerkiksi matemaattiset aksioomat muodostavat koherentin järjestelmän.
- Pragmatistinen teoria: Totuus on se, mikä toimii käytännössä. Jos jokin väite johtaa toimivaan lopputulokseen, se on tosi siinä kontekstissa.
- Episteeminen teoria: Totuus on se, mikä voidaan perustellusti hyväksyä tiedon valossa. Tieto ei ole koskaan lopullista, mutta se voi olla riittävän perusteltua.

---

🔬 Tieteellinen todellisuus

- Empiirisesti havaittu todellisuus: Tiede perustaa todellisuuskäsityksensä havaintoihin, kokeisiin ja toistettavuuteen. Esimerkiksi painovoima, solujen jakautuminen ja valon nopeus ovat empiirisesti todistettuja ilmiöitä.
- Itsensä korjaava järjestelmä: Tieteellinen todellisuuskäsitys ei ole staattinen. Se muuttuu uusien havaintojen ja parempien teorioiden myötä. Esimerkiksi Newtonin mekaniikka korvattiin osittain Einsteinin suhteellisuusteorialla.

---

🧩 Todellisuuskäsitysten tyypit

| Tyyppi | Perusta | Esimerkki |
|---------------------------|---------------------------------------|----------------------------------------|
| Tieteellinen | Havainto, kokeellisuus | Kvanttimekaniikka, evoluutioteoria |
| Arkikokemukseen perustuva | Havainto ja elämänkokemus | "Aurinko nousee idästä" |
| Uskonnollinen | Uskonnollinen auktoriteetti | "Jumala loi maailman" |
| Taikauskoinen | Perinne ja uskomukset | "Peilin rikkominen tuo huonoa onnea" |
| Epätieteellinen | Ristiriidassa tieteen kanssa | "Maapallo on litteä" |

Sources:

---

💬 Philip K. Dickin kiteytys:
> “Todellisuus on se, joka ei häviä silloin, kun lakkaat uskomasta siihen.”

---

Jos haluat, voimme vertailla eri maailmankatsomusten todellisuuskäsityksiä tai tutkia, miten vaikkapa kvanttifysiikka haastaa arkikäsityksemme todellisuudesta. Mihin suuntaan haluaisit syventyä?

Lue lisää

"Todistettu" todellisuus on itsessään ristiriita. Nimittäin todellisuus *kokonaisuutena* ei tarvitse mitään todistusta!

Jokainen todellisuudesta havaintoja tekevä on olemassa ennen kuin mitään edellytyksiä havaintojen tekemiseen on edes olemassa. Todellisuus on siis jo oletettava ennen kuin mitään havaintoja tekee todellisuudesta. Tässä mielessä on mahdotonta todistaa todellisuuden olevan kokonaisuutena olemassa, vaikka tietenkin yksittäisiin todellisuutta koskeviin havaintoihin voidaan etsiä lisää evidenssiä, millaisesta todellisuutta koskevasta ilmiöstä on kysymys.

AimoAteisti kirjoitti:

Todistettu todellisuus ei ole yksiselitteinen asia, vaan se riippuu siitä, millä kriteereillä "todistaminen" ja "todellisuus" määritellään. Filosofiassa ja tieteessä on useita lähestymistapoja, joista tässä muutamia keskeisiä:

---

🧠 Filosofiset näkökulmat todellisuuteen

- Korrespondenssiteoria: Totuus on väitteen vastaavuutta todellisuuden kanssa. Esimerkiksi "vesi kiehuu 100 °C:ssa merenpinnan tasolla" on tosi, koska se vastaa havaittavaa ilmiötä.
- Koherenssiteoria: Totuus on väitteen johdonmukaisuutta muiden hyväksyttyjen väitteiden kanssa. Esimerkiksi matemaattiset aksioomat muodostavat koherentin järjestelmän.
- Pragmatistinen teoria: Totuus on se, mikä toimii käytännössä. Jos jokin väite johtaa toimivaan lopputulokseen, se on tosi siinä kontekstissa.
- Episteeminen teoria: Totuus on se, mikä voidaan perustellusti hyväksyä tiedon valossa. Tieto ei ole koskaan lopullista, mutta se voi olla riittävän perusteltua.

---

🔬 Tieteellinen todellisuus

- Empiirisesti havaittu todellisuus: Tiede perustaa todellisuuskäsityksensä havaintoihin, kokeisiin ja toistettavuuteen. Esimerkiksi painovoima, solujen jakautuminen ja valon nopeus ovat empiirisesti todistettuja ilmiöitä.
- Itsensä korjaava järjestelmä: Tieteellinen todellisuuskäsitys ei ole staattinen. Se muuttuu uusien havaintojen ja parempien teorioiden myötä. Esimerkiksi Newtonin mekaniikka korvattiin osittain Einsteinin suhteellisuusteorialla.

---

🧩 Todellisuuskäsitysten tyypit

| Tyyppi | Perusta | Esimerkki |
|---------------------------|---------------------------------------|----------------------------------------|
| Tieteellinen | Havainto, kokeellisuus | Kvanttimekaniikka, evoluutioteoria |
| Arkikokemukseen perustuva | Havainto ja elämänkokemus | "Aurinko nousee idästä" |
| Uskonnollinen | Uskonnollinen auktoriteetti | "Jumala loi maailman" |
| Taikauskoinen | Perinne ja uskomukset | "Peilin rikkominen tuo huonoa onnea" |
| Epätieteellinen | Ristiriidassa tieteen kanssa | "Maapallo on litteä" |

Sources:

---

💬 Philip K. Dickin kiteytys:
> “Todellisuus on se, joka ei häviä silloin, kun lakkaat uskomasta siihen.”

---

Jos haluat, voimme vertailla eri maailmankatsomusten todellisuuskäsityksiä tai tutkia, miten vaikkapa kvanttifysiikka haastaa arkikäsityksemme todellisuudesta. Mihin suuntaan haluaisit syventyä?

Lue lisää

"Korrespondenssiteoria: Totuus on väitteen vastaavuutta todellisuuden kanssa. Esimerkiksi "vesi kiehuu 100 °C:ssa merenpinnan tasolla" on tosi, koska se vastaa havaittavaa ilmiötä."

Uskonnollinen usko on ristiriidassa tämän teorian kanssa. Jos kuvitellaan, että on olemassa kaikkivoipa entiteetti, Jumala, niin voi olla, että vesi kiehuu tietyssä paineessa aina 100 °C:ssa vain koska Jumala on toistaiseksi näin halunut. Jokainen kerta kun koe toistetaan se osoittaa vain, että toistaiseksi eikä ainakaan tässä tapauksessa Jumala ei ole muuttanut mieltään. Tulevaisuudesta se ei kerro mitään. Eikä siitäkään kiehuiko viime viikolla kälviäläisen mummon munankeitinvesi jo 95 °C:ssa. Ei voi tietää. Tutkimattomia ovat Herran tiet.

Anonyymi kirjoitti:

"Korrespondenssiteoria: Totuus on väitteen vastaavuutta todellisuuden kanssa. Esimerkiksi "vesi kiehuu 100 °C:ssa merenpinnan tasolla" on tosi, koska se vastaa havaittavaa ilmiötä."

Uskonnollinen usko on ristiriidassa tämän teorian kanssa. Jos kuvitellaan, että on olemassa kaikkivoipa entiteetti, Jumala, niin voi olla, että vesi kiehuu tietyssä paineessa aina 100 °C:ssa vain koska Jumala on toistaiseksi näin halunut. Jokainen kerta kun koe toistetaan se osoittaa vain, että toistaiseksi eikä ainakaan tässä tapauksessa Jumala ei ole muuttanut mieltään. Tulevaisuudesta se ei kerro mitään. Eikä siitäkään kiehuiko viime viikolla kälviäläisen mummon munankeitinvesi jo 95 °C:ssa. Ei voi tietää. Tutkimattomia ovat Herran tiet.

Lue lisää

Kun vesi kiehuu meren pinnan tasolla, laitetaan siihen kohtaan merkki, ja sanotaan, että se olkoon sata astetta. Sen jälkeeen se on tosi. Voisi se olla joku muukin, jos niin sovitaan.