Mitä on RAUHA? Mitä on SOTA? 26.9.2026
Meillä on sota kolmiliittoista vihollista vastaan. (Raamattu/Biblia)
Mitä ne ovat? Maailma, Paholainen ja oma liha? Miten niin?
Liha sotii Henkeä vastaan ja Henki lihaa vastaan…?
Ei Jumala kiusaa ketään, mutta omilta himoiltanne te kiusataan ja vietellään…
(Vallan himo, lihan himo, rahan himo, elämän koreuden himo, alistamisen himo, väärin tekemisen himo, valehtelun himo, mobbaamisen ja kiusaamisen himo, koston himo sekä esimerkiksi erilaiset, jopa addiktioiksi kehittyvät himot…) –Kukaan, eikä mikään elävä tässä maailmassa kykene täysin vastustamaan omia omakohtaisia himojaan toteamasta ja toteuttamasta. Onko nälkäkin, tai aiheuttaako nälkäkin esim. ruuan tai herkun himoa, jota ihminen ei voi vastustaa niin, ettei ryhtyisi toimeen…

Onko olemassa ns. ongelmattomia himoja? Suhteessa Jumalaan, globaaleihin inhimillisyyskysymyksiin, suhteessa liittolaisiin, valtioon ja julkisyhteisöön, omiin sidos- ja viiteryhmiin, suhteessa arvoihin, uskontoihin, periaatteisiin, etiikkaan, sääntöpohjaisiin kaikenlaisiin järjestelmiin jne.? Ehkä? Vaikka Raamatussa on kirjoitettu: ”Älä rakasta maailmaa, äläkä mitään mikä maailmassa on.” Toisaalta Raamattuun on myös kirjoitettu ns. Rakkauden kaksoiskäsky: ”Rakasta Jumalaa yli kaiken… ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.”
Ajattelen niin, että on myös paljon yhteistä hyvää rakentavia ja keskinäistä kunnioitusta ja rakkautta lisääviä himoja. Mihin teko ja tarkoitus ja mielen yhteys suhteutetaan, se on avainkysymys? Jokainen ymmärtää, että niitä on. Esimerkiksi Raamatun alkulehdillä on jo toteamus: ”Lisääntykää ja täyttäkää maa ja tehkää se itsellenne alamaiseksi.” Tässä on usein yksiavioisissa järjestelmissä, kuten Suomikin on, pohdittu esimerkiksi moniavioisuuden problematiikkaa. Ketä tai keitä yksiavioisuus palvelee ja suojaa, on tärkeä ja hyvä teema pohdittavaksi. Saara-Hagar-Ketura -konsepti ei nykyään tunnu oikealta Suomessa. Mutta uskon kautta uskon esi-isä Abrahamkin sai lahjavanhurskauden.
Hyvyys ja pahuus on dualismi, joka on ilmiönä kaikkialla läsnä. Niin valinnoissa, kuin teoissa ja niistä aiheutuvina seuraamusilmiöinä. Kristillisyys pyrkii hyvään, mutta esimerkiksi keskiajalla inkvisitio ja nykyäänkin syvimmistä pahuuden lähteistä kumpuavat, jopa ns. vallan kolmijaon sovelluksiin ujuttautuvat ja ihmisten välisiin suhteisiin pesiytyvät pahat tuomitsemiset ja tuomitsemisen ja koston himot leimaavat nykyisin yhä konkreettisemmin ja liittoutumienkin kautta turmeltuneen ihmisen ja ihmisryhmien, valtioidenkin pyrkimyksiä ja toimia. Myös noissa pahan tahdon päätöksissä, toimissa ja tuomioissa on läsnä ihmisen turmeltunut mieli, tunneperäiset ja väkivallan hurmiosta: tulkinnat totuudesta, voimasta ja vallasta lähimmäisten alistamiseksi pakottavan kärsimyksen alle. Se poikkeaa Raamatussa kuvatun Hyvän paimenen, Jeesuksen ymmärtävästä ja ohjaavasta traditiosta, pyyteistä ja asenteista sekä armon ja totuuden oikeamielisyydestä.

Jos ja kun päätöspöydissä olevien etiikka ohjautuu ns. materialistisen maailmankatsomuksen kautta, mammonanpalvonnan kautta ja turmeltuneiden mielien kautta, eivät näennäisesti ”hyvän kulissit”, joihin kuuluu myös ns. oikeusvaltioperiaate ja Montesquieun muotoilema vallan kolmijako toteuta demokratiamalleissakaan puhtaan ja vilpittömän oikeamielisyyden vaatimuksia. Silloin oikeus on vain pahan vallan kulissi toteuttaa mielivaltaa sen pahan hengen johdatuksessa, josta kuvataan Ilmestyskirjassa, että se heitetään sen enkeleidensä kanssa ikuisesti palavaan tuliseen järveen...

Mutta niin kauan kuin on elämää, on myös toivoa paremmasta. Ja on olemassa myös Rakkaimman Jumalan ylivoima, joka sanoo myös viimeisen sanan tälle maailmalle. Hänelle on alistettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Kuoleman rajapyykki lähestyy meistä jokaista päivä päivältä. Ihmiselle on annettu ”Tie, totuus ja elämä, Jeesus Kristus valoksi yhä pimenevään aikaan ja maailmaan.

Agape rakkaus on tavoittelemisen arvoinen meille jokaiselle. Voiko myös hyvyys olla himo? Pyyteetön lähimmäisen palvelemisen ja auttamisen tarvekin? Tai ujuttautuuko siihenkin perisynnin turmeltunut mieli selittämään erilaisia Jumalasta vieraannuttavia synnillisiä merkityssuhteita, kuten esim. Jeesuksen moittimaa farisealaisuutta, vallan ja kunnian pyyteitä ja ns. etupenkkien sosiaalisia suhteita?
Huh huh! Jumala meitä auttakoon! Sanotko sinä ..auttakoon, vai ..auttakoot? Jeesus rukoili Jumalalta, että ”He yhtä olisivat, niin kuin mekin Isä olemme yhtä, että he saisivat olla siellä, missä minäkin olen luonasi Taivaassa…” Lue tarkemmin Raamatusta.
Tänä synkkänä sateisenharmaana syysaamunakin paistaa Kristuksen kasvoista pyhä kirkkaus löydettäväksi armossa ja totuudessa kaikille ihmisille tarkoitettuna tälläkin ajalla. Rukoillaan, että mahdollisimman moni kokisi tässäkin ajassa löytämisen ilon ja tunnon rauhan Jeesuksessa Kristuksessa, vapahtajassamme.
el Morisco 007

Ms90