weha

Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

212

Kommenttia

12429

  1. Eivät nuo hatusta vedetyt Raamatunlauseet todista sitä, etteikö vauva olisi Jumalalle otollinen. Nehän kertovat sen, että:
    "sillä sen, joka Jumalan tykö TULEE, täytyy uskoa,..." Hebr 11:6

    weha: "Juuri näin, tulee uskoa ja olla kohde sille uskolle. Puhumme nyt kohteena, kasteen armosta."

    ps. on hurmahenkisyyttä väittää, että lapsi olisi armosta osallinen pelkän lihasta syntymänsä vuoksi, kuten vanhoillislestadiolaiset opettavat. Sen sijaan Raamattu ja luterilaiset tunnustuskirjamme, että mitä ilman sanaa ja sakramentteja henkenä ylistetään on perkeleestä. Tämä koskee myös pieniä lapsia (Joh.3:5).
  2. Voi myös varmaksi päätellä, että kyseisissä Raamatun kohdissa ei ollut aina vettä edes upotusta varten. Pyhä Henki ei ole kertonut, eikä asettanut Raamatussa upotuskastetta, eikä siitä ole mitään säädöstä, sitä ei tarvitse myöskään käyttää. Pyhä Henki olisi tietenkin kertonut miten vaikeissa oloissa olisi olisi voitu upottaa. Pyhä Henki ei sitä kuitenkaan ole Raamatussa kertonut ja sivuuttaa kasteen muodon vaieten.
  3. Tuossa yllä olikin alkukieltä sen osaajista. Se riittäköön...

    Kreikan kielen verbi baptizo tarkoittaa mm. upottamista, mutta se tarkoittaa myös valelemista, pirskottamista ja vedellä pesemistä, kaikenlaista vedellä koskettamista. Sanat baptidzoo = "kastaa" ja baptisma = "kaste" merkitsevät myös UT:ssa varsinaisen kasteen lisäksi "peseytymistä", "käsien ja jalkojen pesemistä", "sumupilvestä kostumista" jne. Baptidzoo -sana merkitsee Uudessa testamentissa kaikenlaista vedellä koskettamista. Baptidzoo -sana ei vielä itsessään kerro, millä tavalla kosketus tapahtuu. Uudessa testamentissa ei ole yhtään kohtaa, jonka perusteella voitaisiin osoittaa, että baptidzoo merkitsee ainoastaan upottamista.
    Uuden testamentin sanonnat "hän nousi heti vedestä" (Matt. 3:16), "astuivat veteen", "Kun he olivat nousseet vedestä" (Apt. 8:38s.) eivät nekään sinänsä sisällä ajatusta "upottamisesta". Nämä sanonnat tarkoittavat eri syvyyksiin veteen menemisestä ja siitä nousemisesta, myös vain nilkkoihin tai polviin asti menemisestä ja nousemisesta. On erehdys väittää, että ne sinänsä viittaisivat upotuskasteeseen. Kastajan ja kastettavan täytyi astua veteen, koska se aivan rannassa on tavallisesti liejuista ja roskaista. Kun evankeliumeissa käytetään tätä sanaa astioiden, pöytien ym. pesemisestä, on selvää, ettei se voi tarkoittaa yksinomaan upottamista. Kun puhutaan Pyhällä Hengellä kastamisesta (Luuk.3:16; Apt. 1:5) olisi luonnotonta sanoa, että se oli Pyhään Henkeen upottamista. Gazan lähettyvillä, missä Filippos kastoi etiopialaisen hoviherran (Apt. 8:36-38), saattoi korkeintaan olla pieni kevätpuro, joka kesäisin oli melkein kuiva. Kun Ananias kastoi Sauluksen Damaskoksessa, Juudaksen talossa, on uskaliasta väittää, että siellä olisi ollut amme upottamista varten. Kun Filippin vanginvartija otti Paavalin ja Silaan kotiinsa "samalla yön tunnilla", ja kun "hänet ja hänen perhekuntansa kastettiin heti" (Apt. 16:33), niin on ilmeistä, että sitä ei voitu tehdä upottamalla. Kun joku otti sanan vastaan, hänet kastettiin heti, vaikka keskellä yötä, kuten Filippin vanginvartijakin perhekuntineen. Kuulijakunnalla ei tietenkään ollut kastepukuja mukanaan - eihän köyhillä ihmisillä edes ollut muuta vaatepartta, kuin päällä oleva. Siihen kääriytyneenä mentiin nukkumaankin. Myöskään alastomana ei voitu esiintyä, sillä toimitusta seurasi yleisöjoukko. Jeesuksen kastetta esittävät varhaiskristilliset maalaukset paljastavat, että valelu on todennäköisesti ollut alkukirkon yleinen kastetapa: kastettava seisoi vedessä ja kastaja valeli vedellä hänen päänsä ja olkapäänsä. Tällainen Rooman katakombissa Pyhän Calixtuksen kastekappelissa säilynyt vanhin Jeesuksen kastamista esittävä kuva on syntynyt heti ensimmäisen vuosisadan jälkeen, joten sen todistusvoima on suuri.

    Samoin Apostolien opetus (7:3) n. vuodelta 100 kertoo myös valelemalla kastamisesta ("valele päähän kolmesti vettä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen"). Ilmeisesti alkuseurakunta käytti useita eri kastetapoja, tilanteesta riippuen. Kasteen muoto on siis siinä mielessä vapaa, että se voidaan tehdä joko upottamalla, valelemalla tai pirskottelemalla (vihmomalla).

    Veden määrä ei vaikuta kasteen "tehokkuuteen", mikä johtuu kasteen olemuksesta: se ei ole pelkkää vettä, vaan Jumalan sanaan yhdistettyä vettä. Ef 5:26. Vesihän ei sinänsä vaikuta kasteen lahjaa, vaan Jumalan sana, joka on vedessä ja veden kanssa, ja usko, joka uskoo veteen yhdistettyyn Jumalan sanaan (Luther). On tarpeetonta kiivailla vain kasteen muodollisen toimittamistavan puolesta, varsinkin jos hylätään kasteen ydin, kasteen armo ja Jumalan sana, joka kasteessa on.
  4. Missä sitä Jeesuksen verta muualla on kuin sanassa? Siksi kasteen vesi onkin Jeesuksen verellä punattu (Room.6:3)-
  5. Ei se ole kasteen vika vaan epäuskon vika. Armon voi näet hyljätä.
  6. Room.6:3 "Vai ettekö tiedä, että me kaikki, jotka olemme kastetut Kristukseen Jeesukseen, olemme hänen kuolemaansa kastetut?"

    Apt.2:
    38 Niin Pietari sanoi heille: "Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä KASTEEN Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen LAHJAN.
    39 Sillä teille ja TEIDÄN LAPSILLENNE tämä lupaus on annettu ja kaikille, jotka kaukana ovat, ketkä ikinä Herra, meidän Jumalamme, kutsuu."
  7. UT:n baptidzoo-sanan vanhatestamentillinen tausta

    Uuden testamentin baptidzoo-sanalla on vanhatestamentillinen tausta. Erilaiset ‘pesot’ (Hepr. 9:10), ‘vihmonta’ (Jes. 52:15; Hes. 36:25; Hepr. 12:24) ja ‘pirskottaminen’ (4. Moos. 8:7) olivat vanhassa liitossa yleisiä tapoja:

    Herra käski Moosesta tekemään vaskialtaan peseytymistä varten ilmestysmajan ja alttarin välille. Samassa yhteydessä Raamattu selittää peseytymisen tarkoittavan käsien ja jalkojen pesemistä: “Tee peseytymistä varten pronssinen allas ja sille pronssinen jalusta, sijoita se pyhäkköteltan ja alttarin väliin ja täytä se vedellä. Aaron ja hänen poikansa peskööt siinä kätensä ja jalkansa. Kun he ovat menossa pyhäkkötelttaan, heidän on ensin peseydyttävä vedellä, etteivät he kuolisi. Myös silloin kun he astuvat alttarin ääreen palvelustoimiinsa polttamaan tuliuhreja Herralle, heidän on ensin pestävä kätensä ja jalkansa, etteivät he kuolisi.” (2. Moos. 30:18–21)

    Jesaja ennusti Messiaasta: “Niin hän on vihmova monet pakanakansat” (heprealaisen tekstin mukaan, Jes. 52:15). Leeviläisten puhdistamiseksi oli ‘pirskotettava’ heidän päälleen synneistä puhdistavaa vettä (4. Moos. 8:7)

    Uusi testamentti:

    Muusta kuin varsinaisesta kasteesta käytettyinä sanat baptidzoo ja baptismos esiintyvät seuraavissa kohdissa:

    “…ennen kuin ovat itseään vedellä vihmoneet (baptidzoontai = peseytyä; muutamissa käsikirjoituksissa on rantisoontai = puhdistautua) ; ja paljon muuta…, niin kuin maljain ja kiviastiain ja vaskiastiain pesemisiä” (baptismuus) (Mark. 7:4). ‘Astia’ (batos) on nestemitta, 36,4 litraa. Kukaan ei pese sen kokoisia kiviastioita upottamalla ainakaan vähävetisessä Palestiinassa.

    “Fariseus hämmästyi huomatessaan, että hän ei ennen ateriaa peseytynyt” (ebaptisthee, passiivin aoristi verbistä baptidzoo) (Luuk. 11:38). Sanat baptidzoo ja baptismos tarkoittavat näissä kohdissa ilmeisesti samaa kuin heprean ja aramean taval ja tevila: vedessä eriasteisesti kastamista tai pesemistä, harvoin upottamista.

    “…ja erilaiset pesut (baptismois) nämäkin menot perustuvat ulkonaisiin säädöksiin…” (Hepr. 9:10) “…isämme vaelsivat kaikki pilven johdattamina ja kulkivat meren poikki. Kaikki he saivat pilvessä ja meressä kasteen (ebaptisanto) Mooseksen seuraajiksi.” (1. Kor. 10:1–2)

    Näin siis sanat baptidzoo (= kastaa) ja baptisma (= kaste) merkitsevät myös Uudessa testamentissa varsinaisen kasteen lisäksi ‘peseytymistä’, ‘käsien ja jalkojen pesemistä’, ‘sumupilvestä kostumista’ jne.
    Lähde:(lapsikaste on Raamatullinen)
  8. Baptidzoo-sana merkitsee Uudessa testamentissa kaikenlaista vedellä koskettamista. Baptidzoo-sana ei vielä itsessään kerro, millä tavalla kosketus tapahtuu. Uudessa testamentissa ei ole yhtään kohtaa, jonka perusteella voitaisiin osoittaa, että baptidzoo merkitsee ainoastaan upottamista eikä mitään muuta. Väite, että sanat baptidzoo ja baptisma merkitsisivät aina upottamista, ei täten pidä paikkaansa. Uusi testamentti käyttää upottamisesta (Matt. 18:6) ja veteen vajoamisesta (Matt. 14:30) kokonaan toista sanaa katapontidzoo.

    Uuden testamentin sanonnat “hän nousi heti vedestä” (Matt. 3:16), “astuivat veteen”, “kun he olivat nousseet vedestä” (Apt. 8:38 s.) eivät nekään sinänsä sisällä ajatusta ‘upottamisesta’. Näitä sanontoja käytetään eri syvyyksiin veteen menemisistä ja siitä nousemisista.

    Kun apostolit kastoivat kuulijakuntaa, jolla ei tietysti ollut kastepukuja mukanaan (köyhillä ei ollut edes muuta vaatepartta kuin päällä oleva), oli pakko kastaa valelemalla, koska yleisön takia ei voitu esiintyä alastomanakaan. Jeesuksen kastetta esittävät varhaiskristilliset maalaukset (kuten Rooman katakombissa Pyhän Calixtuksen kastekappelissa oleva heti ensimmäisen vuosisadan jälkeen syntynyt kuva) paljastavat, että valelu on ollut alkukirkon yleisin kastetapa: kastettava seisoi vedessä ja kastaja valeli vedellä hänen päänsä ja olkapäänsä.

    Didakhe vuosien 50–100 vaiheilta mainitsee valelukasteen. Justinus Marttyyri (110–165 jKr.) mainitsee Apologiassaan epäjumalain pappien matkivan kristillistä kastetta pirskottaessaan itsensä vedellä. Tertullianus (145–220 jKr.) mainitsee kirjassaan De Baptismo, ettei ole väliä kastetaanko ihminen meressä tai lammikossa, virrassa tai maljassa, järvessä tai ruuhessa. Cyprianus (200–258 jKr.) sanoo kirjassaan Fidukselle, ettei kenenkään tule vaivaantua pirskottelemalla tai valelemalla suoritetusta kasteesta.

    Kirkkohistoria kertoo upotuskasteitakin olleen, mutta Raamatussa ei ole ohjetta, että kaste olisi toimitettava tällä tavalla. Mikäli upottamista käytettiin, se oli kirkollinen perimätapa, ei Raamatussa määrätty muoto.

    On yhdentekevää, valellaanko, vihmotaanko vai upotetaanko, kunhan vain kaste toimitetaan kolmiyhteisen Jumalan nimeen puhtaalla vedellä. Valeleminen sopii hyvin kuvaamaan ‘puhdistusta synneistä’ ja ‘elävän veden virtoja’. Vihmominen eli pirskottaminen kuvaa ‘puhdistusta’ ja ‘Jumalan armon siunausta’. Upottaminen kuvaa paitsi ‘puhdistusta synneistä’ myös ‘vanhan ihmisen kuolemaa’ ja ‘uuden ihmisen syntymistä’. Alkukirkko ymmärsi, että kasteen olemus ei riipu veden määrästä vaan laadusta: sen on oltava ‘Kristuksen veren punaamaa’! Näin ollen kasteen muoto on Jumalan sanan mukaan varsin vapaa, ja tämä on myös luterilaisen kirkon kanta.
  9. Aivan samoin kun kuollut voisi herättää itseään, (vertaus Lasadus), voisi hengellisesti kuollut herättää itseään-

    Joh.6: 63 "Henki on se, joka eläväksi tekee; ei liha mitään hyödytä. Ne sanat, jotka minä olen teille puhunut, ovat henki ja ovat elämä."
    weha: "Kun ei lihasta ole mitään hyötyä, niin se on turha ylpeillä. Kun Jumala luo uutta, hän ei paikkaile vanhaa."
  10. Eihän uudesti kastaja villihenki voi tunnustaa Raamatun opetuksia, vaan oman mielikuvituksen mukaan tekee oppeja.

    Vedestä Ja Hengestä syntymistä kasteessa opettaa Raamattu, alkukirkko, uskonpuhdistus ja luterilaisen kirkon tunnustuskirjat.
  11. Niin, Jeesuksen kyljestä vuoti vettä ja verta...Sana antaa mitä lupaakin kasteessa.
  12. Niin, Jeesuksen kyljestä vuoti vettä ja verta...Sana antaa mitä lupaakin kasteessa.
  13. Uskon voi menettää, sillä tästä on paljon kohtia Raamatussa:
    "Kalliolle pudonnut siemen tarkoittaa niitä, jotka sanan kuullessaan ottavat sen iloiten vastaan mutta uskovat vain hetken aikaa. Heillä ei ole juurta, ja niin he koetukseen joutuessaan luopuvat."(Luuk.8:13).

    Kaste on Jumalan tekemä liitto ja aina voimassa: (1.Piet.3:21) ja määrältään yksi (Ef.4).

    Kun hengellisesti kuollut ihminen saa palata sanan kautta kasteen armoon ja siihen samaan uudestisyntymiseen, tarvitsee hän uudelleen uskomista.
  14. Kohta ei puhu kasteesta, vaan ihmisen ratkaisusta. Ylpeät henget röyhistelevät rintaa kun ovat muka tehneet hengellisen ratkaisun.
  15. Tuona aikana ehkäisyä ei käytetty ja lapset oli suurin osa perhettä. Sana "kaikki" oikos" "koko" perhekunta osoittaa, että koko perhekunta kastettiin. Perhekunta sisälsi myös lapset. Raamattu ei voisi käyttää tuollaista sanaa, ellei se sisältäisi myös vauvoja.
  16. On lain ja evankeliumin sekoittamista kieltää lapsikaste koska vauva ei osaa tehdä ratkaisua. Osaatko sinä ottaa evankeliumin vastaan ja siis tehdä hengellisen ratkaisun? Raamattu ei opeta niin vaan sanoo selvästi, siis selvästi:

    Joh.1:13 "jotka eivät ole syntyneet verestä eikä lihan tahdosta eikä miehen tahdosta, vaan Jumalasta."

    Sen sijaan hylkäämisen ihminen osaa.
  17. risto2, taivaassa ei ole väärähengellisiä, ei varmasti ole. Vaikka he kuinka väittäisivät olevansa jeesuksen verellä pestyjä ja kuitenkin samalla tuovat mukanaan vääriä opetuksia. Todella härskiä touhua.

    Jeesus sanoo jo lähetys käskyssään, kaste jälkeen pitämään kaikki: Matt.28:20"... ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää. Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti."
  18. Täälläkö omavanhurskaat UKastajat hilluvat? Esim. kun vanginvartija kastettiin sanottiin näin:
    apt.16:33 Ja hän otti heidät mukaansa samalla yön hetkellä ja pesi heidän haavansa, ja hänet ja kaikki hänen omaisensa kastettiin kohta.
    34 Ja hän vei heidät ylös asuntoonsa, laittoi heille aterian ja riemuitsi siitä, että hän ja koko hänen perheensä oli tullut Jumalaan uskovaksi.

    weha: "Kun koko perhekunta kastetaan, tarkoittaa se, että se sisältää pienet lapsetkin, siis "KAIKKI". Älä sepittele siis sinä Ukastaja omaa vanhurskauttasi."
  19. Aloittaja Ukastajalle vielä, ettei kaste ole ainut erimielisyyden kohde. Sen lisäksi on paljon muutakin, kuten ehtoollinen, vanhurskauttaminen, rukous, tuhat vuotisen valtakunnan oppi jne, jne...
  20. Matteus 28: 18 Jeesus tuli heidän luokseen ja puhui heille näin: "Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. 19 Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen 20 ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa.

    Ukastaja: "Mitä Jeesus käski meitä tekemään? Ensin julistamaan evankeliumia ja sen jälkeen, kun heistä on tullut Jeesukseen uskovia opetuslapsia kastamaan heidät. Joka sen uskoo ja saa kasteen pelastuu ja vain Jeesukseen uskovat opetuslapset kastetaan."

    weha: "Eikös kohdassa ole kaksoispiste? joka neuvoo miten opetuslapsia tehdään. Kerrotaan siis lakia evankeliumia ja otetaan evankeliumiin kaste syntien anteeksisaamiseksi. Kohta ei siis kerro uskovien kasteesta, vaan uskoon tulevien kasteesta".
    Selkeämpi on vielä 38-käännös tässä:

    Matt.28:19 "Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen 20 ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää. Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti."
    21. 109 / 622
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt