weha

Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

212

Kommenttia

12428

  1. tuota kieltänyt, mutta taas menit toiseen aiheeseen tuosta paavalin kohdasta:)
  2. Jumalahan se sanan kautta ihmisen uudestisynnyttää, niinkuin ottamani teksti sanoi, kun Paavali julisti evankeliumia.

    Biblia puhuu vielä tässäyhteydessä siittämisestä.
  3. Suomeksi: Paavali (itse) siis sanoi synnyttäneensä korintolaiset evankeliumia julistamalla ja kastaneen vain muutaman korintossa.

    Tehän ei voi nyt seata muita kohtia.

    Paavali synnytti siis korintoalaiset evankeliumia julistamalla.
  4. sitä, vaan että Paavali oli synnyttänyt korintolaiset evankeliumin sanalla, sillä hänhän(Paavali) sanoo heidät synnyttäneensä:


    1.kor.4:15. Vaikka teillä Kristukseen uskovina olisi tuhansia kasvattajia, teillä on vain yksi isä. Minähän teidät olen evankeliumia julistamalla synnyttänyt Kristukseen Jeesukseen uskoviksi.

    Ja kuitenkin Paavali oli kastanut korintossa vain muutaman: 1.kor.1:16. Niin, Stefanaan perhekunnan olen myös kastanut, mutta ketään muuta en muista kastaneeni.


    17. Eihän Kristus lähettänyt minua kastamaan vaan julistamaan evankeliumia, ei kuitenkaan viisain puhein, koska Kristuksen risti silloin menettäisi merkityksensä.
  5. etkä, vastannut kysymykseen. Mielestäni tuollainen suhtautuminen on vilppiä mennä olettamiisi kastekohtiin.

    Tähän haluan lisäksi laittaa vastaansanomattoman kohdan Raamatusta:

    1.kor.4:15. Vaikka teillä Kristukseen uskovina olisi tuhansia kasvattajia, teillä on vain yksi isä. Minähän teidät olen evankeliumia julistamalla synnyttänyt Kristukseen Jeesukseen uskoviksi.

    Siis Paavali oli synnyttänyt heidät korintossa evankeliumia julistamalla
    ...Ja kuitenkin Paavali oli kastanut korintossa vain muutaman: 1.kor.1:16. Niin, Stefanaan perhekunnan olen myös kastanut, mutta ketään muuta en muista kastaneeni.



    17. Eihän Kristus lähettänyt minua kastamaan vaan julistamaan evankeliumia, ei kuitenkaan viisain puhein, koska Kristuksen risti silloin menettäisi merkityksensä.
  6. pidänkin aloitusta huonona käytöksenä ja ilman nimimerkkiä vielä, niin yhtään ei ole kommentoitu alustuksessa olevaa Raamatunkohtaa, joka siis kuuluu:

    2.Piet.1:23. Niinkuin ne, jotka jälleen syntyneet ovat, ei katoovaisesta, vaan katoomattomasta siemenestä, elävästä Jumalan sanasta, joka ijankaikkisesti pysyy.
    24. Sillä kaikki liha on niinkuin ruoho ja kaikki ihmisen kunnia niinkuin ruohon kukkanen. Ruoho on kuivunut, ja sen kukkanen lakastunut;
    25. Mutta Herran sana pysyy ijankaikkisesti, ja se on se sana, joka teidän seassanne saarnattu on.

    Tähän haluan lisäksi laittaa vastaansanomattoman kohdan Raamatusta:

    1.kor.4:15. Vaikka teillä Kristukseen uskovina olisi tuhansia kasvattajia, teillä on vain yksi isä. Minähän teidät olen evankeliumia julistamalla synnyttänyt Kristukseen Jeesukseen uskoviksi.

    Ja kuitenkin Paavali oli kastanut korintossa vain muutaman: 1.kor.1:16. Niin, Stefanaan perhekunnan olen myös kastanut, mutta ketään muuta en muista kastaneeni.
    17. Eihän Kristus lähettänyt minua kastamaan vaan julistamaan evankeliumia, ei kuitenkaan viisain puhein, koska Kristuksen risti silloin menettäisi merkityksensä.
  7. vaan ei anneta kasteelle niin mahdotonta merkitystä kuin monet ns. luterilaiset.
    Usein seurakunnassani lapset säilyvät uskomassa, jopa suvuttain.

    Lestaadiolaiset eivät kiellä millään tavoin perisyntiä, vaan opettavat, että lapset syntyvät kaksiosaisina.

    Luonnollinen ihminen on mitä ilmeisemmin, se epäuskoinen vanhaihminen, joka asuu uskovaisessakin tämän elämän ajan. Jumalan vanhurskaus siirtyy uskosta uskoon, josta vanhurskas on elävä.

    Lestaadiolaiset kastavat lapsia, koska nämä ovat Jumalan lapsia ja uskovat. Sellaisellehan kaste kuuluu varsinaisesti. Eihän voi kääntää asioita päälaelleen.

    Lestadius totesi: "Jolla on usko ennen kastetta, hän on saanut syntien anteeksiantamuksen. Kaste on vain sen vahvistus. Kaste pelastaa synnistä ja iankaikkisesta kuolemasta, mutta sillä ehdolla, että vanhaihminen on jokapäiväisesä parannuksessa ja katumuksessa kuoletetaan (Luther). Epäuskoisilta puuttuu juuri tämä ehto.

    On selvää, että ilman edeltävää sanaa yksikään ei tule lähetystyössä uskoon. Tunnustuskirjoissamme on kohta, joka sanoo: "Myös ne jotka ovat uskossa ennen kastetta tai tulevat kasteessa uskoon, saavat uskon ulkonaisen, edeltävän sanan välityksellä" (s.276 kohta 7). Usko siis syntyy edeltävän sanan kautta.
  8. missäs nyt käytät Raamattua? Valheita on helppo keksiä mutu jutuista.
  9. Miksi kyselet tollaisia? Vain veli voi sen tehdä veljelle.
  10. mitä hyötyä on pitää uskonnollisia tilaisuuksia,jossa tuo opettaa toisin ja toisessa paikassa välistä aivan toisin?
    Helppoheikkejäkö?

    Sittn todetaan: "Kaikki pääsee taivaaseen kun vain uskovat".

    Yllättävän lähelle menee Kylliäisen oppi.
  11. koitas muistella kahdeksatta käskyä.
    Mutta sanon edelleen, että sekaoppia ei tulisi viljellä.


    2.kor.11:4. Sillä jos joku tulee ja saarnaa jotakin toista Jeesusta kuin sitä, jota me olemme saarnanneet, tai jos te saatte toisen hengen, kuin minkä olette saaneet, tai toisen evankeliumin, kuin minkä olette vastaanottaneet, niin sen te hyvin kärsitte.
  12. huomannut, että tällä palstalla muutamat toisoppiset puhuvat armosta, mutta tarkoittavat tekoja. Laki ja evankeliumi sekoittuvat kohtalokkaasti pahemman kerrat, vaikka kuinka sanot uskovasi. Tuo tie on toinen tie ja sillä ei voi autuaaksi tulla. Ei varmasti voi, koska Raamattu tämän kertoo:

    1. Mitäs siis meidän pitää sanoman? Pitääkö meidän vielä synnissä oleman, että armo suuremmaksi tulis?

    Rakkaus totuuteen ilmene siis lopunajan luopumuksena : ”Niin seisokaa siis, veljet, lujina ja pitäkää kiinni niistä opetuksista, joita olette oppineet joko meidän puheestamme tai kirjeestämme”(2.Tes.2:15).
  13. mitä olen palstalla kuunnellut noita väittäjiä, oon huomannut, että heidän perusoppinsa on aivan eri (jo keskenäänkin) mikä on seurakunnassani. Se lyö pohjan kaikesta uskottavuudesta, jos on totuus hyljätty ja ruvettu puuhailemaan omiaan.
    Tämä on lähtökohta!

    Muutenkin 70-luku on kaukana.

    Mutta tuollaista en ole havainnut mitä kerrot. Onko tarkoituksesi mustamaalata, myös tämän ajan Jumalan lapsia?
  14. esim. nim. "uskovainen nainen" väittää nyt muuta...

    Kohta kertoo siis, Pyhän Hengen virasta myös, jota ei yleensä tunnusteta. Kun olen itse ollut väärässä hengellisyydessä, niin minulla on siitä henkilökohtainen todiste sisimmässä.
  15. ihminen tulee uskoon, hän täytyy aina Pyhällä Hengellä...9. Sillä hänessä asuu jumaluuden koko täyteys ruumiillisesti,
    10. ja te olette täytetyt hänessä, joka on kaiken hallituksen ja vallan pää,

    Näin oli siis myös Paavalin kohdalla, kun suomukset tippuivat ja hänet täytettiin Pyhällä Hengellä.

    Opetuslapset sensijaan odottivat voimaa korkeudesta, että saivat mm. lahjan puhua erikielillä.

    Käsittääkseni Jumalan valtakunnan raja on selvä (Tiit.3:10-11).
  16. empä ole tiennytkään, mutta jos noin olisikin ollut, ne eivät ole olleet sitten meitä, vaan valheapostoleita, joita ei ole enään tai ovat nöyrtyneet parannukseen.

    Nimittäin niin ei meillä tehdä.

    Asiat seurakunnasta, jota kerroin löytyy Raamatusta.
  17. ihminen tulee uskoon, hän täytyy aina Pyhällä Hengellä...9. Sillä hänessä asuu jumaluuden koko täyteys ruumiillisesti,
    10. ja te olette täytetyt hänessä, joka on kaiken hallituksen ja vallan pää,

    Käsittääkseni Jumalan valtakunnan raja on selvä (Tiit.3:10-11).
  18. pyydän sinulta vain seuraavaan asiaa käsitystäsi: Kiitos!

    Synnyttääkö Jumala kastamattomia lapsia kadotukseen?


    Näin siis on aina johdonmukaisesti tuon ns. luterilaisen opetuksen mukaan, koska kaste vasta antaa lapselle uskon ja uudestisyntymisen.
  19. enpä ole ajatelut asíaa noin, vaan olen ajattelemassa, että Jeesus teki puolestani parannuksen ristillä ja tämä omistetaan uskolla. Näinhän se Raamattu opettaa.

    Niin, tottakai lapsi siunataan kasteessa kolmiyhteisen Jumalan nimeen.
  20. nyt vääristelet sanomisiani. En ole sanonut, että lapsi on syntyessään synnitön, vaan kaksiosainen. Tässä pieni, mutta tosin ratkaiseva korjaus. Tässä on synnynnäinen synti, joka meissä asuu, jo syntyessämme tähän maailmaan ja siksipä teemmekin syntiä. Sitten on se sovitus, jonka Jeesus perisynnistä teki (Room.5:18; matt.18:6).

    Jumala on säätänyt mahdollisimman yksinkertaisen armojärjestyksen, jota ihminen ei voi muuttaa. Siksi ei ole monia eri keinoja tulla Jumalan lapseksi ja saada synnit anteeksi.
    Tästä mulle selkisi se yksinkertainen tie mitä ns. luterilaisetkin joskus hämmästelee: Ylösnoustuaan Jeesus sanoi opetuslapsilleen: ”Rauha olkoon teille! Niin kuin Isä Minut lähetti, niin myös Minä lähetän teidät.” Ja kun Hän nämä sanonut oli, puhalsi Hän heidän päällensä ja sanoi heille: ”Ottakaa Pyhä Henki: Joille te synnit anteeksi annatte, niille ne anteeksi annetaan, ja joilta te ne pidätätte, niille ne ovat pidätetyt.” Joh.20: 21-23 Room. 1:17 Sillä siinä Jumalan vanhurskaus ilmestyy uskosta uskoon, niin kuin kirjoitettu on: "Vanhurskas on elävä uskosta”.
    On hienoa, että olen vapautunut tuosta kaste fanaattisuudesta: On sitä evankeliumissa muutakin. Usko ja uudestisyntyminen on selvästi Raamatussa ensin ja kasteessa palataan hyvän omantunnon liittoon; Kun turvaa parannuksen armoon, haukutaan perkeleeksi.

    Vaikka jotkut tietyt kohdat tuntuvat laittavan painoa kasteelle, niin sitä ennen on usko/ uudestisyntyminen. Kun kuitenkin on VL:seuroissa on usein-puhuttu siitä, että lapset ovat usein uskomassa, eikä usko ole heillä kuollut toiminto. Kol.3:13: Ja kärsikäät toinen toistanne ja anteeksi antakaat toinen toisellenne, jos jollakin on kannetta toista vastaan; niinkuin myös Kristus teille on anteeksi antanut, niin myös tekin tehkäät.
    Taitaa tuo kasteoppi helpolla korostua väärin ja ihminen tulee toimeen omillaa ja se johtaa passiivisuuteen ja kuolleeseen uskoon. Kun joissain noissa luterilaisissa piireissä pyörii, niin joissain ei muuta paljon puhutakkaan kuin kasteesta. On se evankeliumin tärkein asia? Miksi ei voi puhua omilla nimillä ja selkokieltä?, kuten Jeesus ja parannuksen armo. Onko niin että muu keskeinen;opetus täytyy lähes sivuuttaa? Tiedän jotain lehtiä, joissa puhutaa pääasiassa kasteesta. Mutta onko sillä hyvät hedelmät? Ei, sille se näyttäisi luterilaisten keskuudessa. kovin on yksipuolista ja miksei se tympäännytä silloin.
    Otan muutamia sanan todistuksia: 2.Kor.5:18. "Mutta ne kaikki ovat Jumalasta, joka meitä on itse kanssansa sovittanut Jesuksen Kristuksen kautta, ja antoi meille viran sovinnosta saarnata. 19. Sillä Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itse kanssansa, ja ei lukenut heille heidän syntiänsä, ja on meissä sovintosaarnan säätänyt. 20. Niin olemme me Kristuksen puolesta käskyläiset; sillä Jumala neuvoo meidän kauttamme. Niin me rukoilemme siis Kristuksen puolesta, että te Jumalan kanssa sovitte". Eli kärjistäen sanon: "mitään emme voi saara, ellemme sitä pyydä".
    Mitä parannus tarkoittaa: "parannuksesta opetetaan, että ne, jotka kasteen jälkeen ovat tehneet syntiä, saavat milloin hyvänsä, kun tulevat parannukseen, syntien anteeksiantamuksen. Seurakunta ei saa evätä heiltä synneistäpäästöä. Todellinen, oikea parannus taas ei itseasiassa ole mitään muuta kuin katumista ja hätää eli peljästystä synnin tähden, mutta kuitenkin sen ohessa evankeliumin ja synneistäpäästön uskomista, että synti on anteeksiannettu ja armo Kristuksen kautta ansaittu. Tämä usko lohduttaa ja rauhoittaa sydämen. Sitten pitää seurata ja sen, että synnistä luovutaan; juuri näiden näet pitää olla parannuksen hedelmiä, niinkuin Johannes, Matteuksen evankeliumin kolmannessa luvussa sanoo: "Tehkää parannuksen soveliaita hedelmiä" (Ausburgin tunnustus).
    21. 608 / 622
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt