kaiarasola

Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

21

Kommenttia

1511

  1. :) Adventisteja kirkon opit eivät yleensä huolestuta sen enempää kuin 1844 tai muut profetiat. Sen sijaan oikeampi analyysi adventistisesta pelastusvarmuudesta on se, että adventistit usein ovat lähempänä körttiläisyyden tai herännäisyyden ajattelua kuin uudestisyntymisellä ja pelastusvarmuudella riemuitsevaa muuta suomalaista herätyskristillisyyttä. Herännäisyyden ja monen adventistinkin mielestä ihminen on parhaimmillaan ollessaan nöyrä armon kerjäläinen. Armoa on tarjolla ylenmäärin, mutta siksi, ettei pelastus muuttuisi ontoksi farisealaisuudeksi, on parempi jatkaa armon kerjäläisenä kuin ryhtyä pelastuksesta liikaa kerskumaan.

    Kai
  2. Tästä kerettiläinen kirjoittaa ihan viisaasti. Todennäköisesti useimmille maallistuneille suomalaisille sana Adventtikirkko ei merkitse mitään eivätkä he liitä sanaa lauantaihin. Toisaalta näille ihmisille asialla ei ole mitään merkitystä, koska mahdollisuus, että he koskaan adventtikirkon vaikutuspiiriin on minimaalisen pieni.

    Sen sijaan useamman niistä ihmistä, jotka ovat jollakin tavalla uskonnosta kiinnostuneita voi olettaa eri kirkoista jotakin tietävän tai pystyvän tietoa niistä hankkimaan.

    Kai :)
  3. "Suomessa ei ole englantilaista Adventtikirkkoa." Kyllä on, Seed on virallinen adventtikirkon seurakunta. Muut mainitsemani ovat ryhmiä.

    "Miksi häpeilette sapattia...?" Vastaukseksi oikeastasan riittää ????.

    Jankkauksesi kuullostaa suurin piirtein yhtä fiksulta kuin se, että jonkun nimi olisi vaikkapa Kalle. Sinä tulet ja toteat, ettei henkilö näytä yhtään Kallelta vaan on ihan Villen näköinen. Ja kun Kalle edelleen kutsuu itseään Kalleksi väität hänen huijaavan, kun hän ei voi olla Kalle vaan hänen pitää olla Ville.

    Väitteen esittäjä ei vieläkään ole antanut mitään perustetta sille, miksi adentistit eivät saisi itse valita nimeään, vaan hänen pitäisi valita se adventistien puolesta.

    Aiheesta kiinnostunut voi miettiä kirkkojen nimiä. Jokaisella kirkolla on yleensä vain yksi asia nimessään... Luterilaisuus, helluntailaisuus, baptismi, vapaakirkollisuus jne... Kyllä näidenkin kirkkojen opissa tai käytännössä riittäisi muita aiheitas nimeen lisättäväksi. Miksi adventisteilla pitäisi olla kaksi asiaa... tai ehkä jonkun mielestä 28. Koko tässä keskustelussa ei ole mieltä. Ei nimeen tarvitse kaikkea sulloa. Taianpa ehdottaa, että Amerikassakin vaihtaisivat hyvään suomalaiseen malliin. No, ehkä se ei siellä menisi läpi, koska siellä, toisin kuin Suomessa, on muitakin adventtikirkkoja.

    Viimeisenä perustana sille, ettei nimessä ole mitään sen kummempaa ongelmaa ole on se, että jokainen normaalin yleissivistyksen omaava suomalainen tietää, että Adventtikirkko pitää sapattia. Joka ei tiedä, näkee sen kirkon ovelta Jumalanpalveluksen ajankohasta.

    Suosittelen vieläkin elämän hankkimista ja järkeviin keskusteluaiheisiin palaamista. :)

    Kai
  4. Ehkä sana kirkko ei ollut paras sanavalinta, käytin sitä kun ajattelin Jumalanpalveluksia.

    Helsingissä on kaksi englanninkielistä jumalanpalvelusta. Toinen on Seed International Annankadulla ja toinen on Ruotsalaisen piirikunnan järjestämä englanninkielinen Jumalanpalvelus Itäkeskuksen lähellä. Tämä viimeksimainittu on aika äskettäin alkanut ja tiedän enemmän, kunhan keväällä käyn tutustumassa molempiin näistä helsinkiläisistä englanninkielisistä ryhmistä. Vaasassa kokoontuu ruotsinkielisen seurakunnan yhteydessä kansainvälinen ryhmä.

    Sehän ei tähän kuulu, mutta on myös venäjänkielinen seurakunta Helsingissä ja jotakin toimintaa afrikkalaisilla kielillä muutamassa kaupungissa.

    Kai
  5. "Mistä lie johtuu" jaksaa sitkeästi jatkaa pohtimistaan. Mutta en oikein jaksa ymmärtää sitä miksi, kun kerran "muualla englannin kielisessä maailmassa" on nimenä [suomennettuna] "Seitsemännen päivän adventistikirkko" [ei adventtikirkko], tämä olisi ainoa oikea nimi Suomeen. Vastaus lienee yksinkertainen. Ainakin viimeksi, kun asiaa mietin, päädyin vakaan harkinnan jälkeen siihen tulokseen, että Suomi ei ole englantia puhuva maa.

    Kirkon yhdyskuntajärjestyksessä on kuitenkin kirkon englanninkielinen nimi myös mainittu, koska Suomessa on englanninkielisiä adventtikirkkoja.

    Ehkä nyt joku voisi valistaa minua, miksi kirkko ei olisi saanut jo vuosikymmeniä sitten valita nimekseen Suomen adventtikirkko ja miksi sen sijaan pitäisi valita täällä vänkäävän henkilön ehdottama nimi ja mitä kumman salalittoa ja ihmispelkoa siinä on, jos kirkko valitsee nimekseen Adventtikirkko??? Koko tämän argumentoinnin juju on minulta täysin hukassa, mutta olen tietenkin ennenkin ollut eksyksissä. :D

    Kai
  6. Nimimerkit hallinnon kanta ja sapattipuljailua voisivat opiskella historiaa. Itse en ole asiaa selvittänyt, mutta Suomen adventtikirkko on ollut kirkon nimenä vähintäänkin puoli vuosisataa, kenties siitä asti, kun kirkko sai uskonnonvapauslain mukaisen asemansa joskus 1900 ensimmäisellä puoliskolla. Kirkko ei ole nimeään muutellut eikä nimeen liity mitään salaliittoa.

    On totta, että kourallinen adventisteja on aina välillä pitänyt älämölöä siitä, että nimi on muka väärä, viimeksi laajempaa keskustelua aiheesta käytiin 90 -luvun alussa, kun yhdyskuntajärjestykseen tehtiin täysremontti. Nykyaika lehdessä esitettiin erilaisia mielipiteitä ja asiasta äänestettiin edustajiston kokouksessa. Pieni nimenmuutosta ajanut kanta ei saanut merkittävää tukea ja vanha vakiintunut Suomen adventtikirkko säilyi.

    Pidän suorastaan koomisena sitä, että jotkut tästä nimenmuutosporukasta jatkavat papatustaan täällä vielä nyt, kun ovat siirtyneet kirkon vastustajaksi. Hankkikaa nyt ihmeessä elämä, koska kirkolla, niinkuin joku totesi, on oikeus pitää perinteinen nimensä tai muuttaa sitä niinkuin haluaa ja ruikuttajatkin voidaan ottaa mukaan antamaan ehdotuksia ja äänestämään, jos ovat seurakunnan jäseniä.

    Kai :)
  7. Sanotaan nyt vielä uudestaan, että on adventistisen pyhäkkökäsityksen väärinymmärrystä väittää sen tarkoittavan sovituksen jatkumista. Sellaista kirkko ei opeta. Jeesuksen sanat "Se on täytetty" koskevat adventistia yhtä lailla kuin muitakin uskovia. Jopa pyhäkköä koskeva opinkohta 24 sanoo Jeesuksen sovitusuhrin olevan kertakaikkinen. Jeesuksen työn pyhäkössa sanotaan olevan tämän sovituksen tarjoamista syntiselle ihmiselle ja hänen Jumalasuhteensa vahvistamista.

    Jotkut yksittäiset adventistit ML Andreasenin jäänteenä saattoivat opettaa sovituksesta osan jääneen pyhäkössä tehtäväksi, mutta se ei ole kirkon opetus. Olet siis ymmärtänyt kirkon opetuksen väärin.

    Ford ja Cottrell edustavat kahta eri tilannetta. Cottrellin ongelmana oli englantilaisen kuningas jaakon käännöksen teksti ja Dan 8.14 sana "puhdistaa", Fordin ongelma taas oli vähän monimutkaisempi. Cottrell jatkoi tuomioon uskomistaan, Ford ei. Heidän argumentointinsa ei kuitenkaan ollut aukotonta - jos ei kirkonkaan kaikilta kohdin. Näin puolen vuosisadan tai 30 vuoden jälkeen ole suurta merkitystä sillä, mitä he sanoivat. Adventistinen eksegeesi on nyt parempaa kuin se oli muutama vuosikymmen sitten ja osin juuri Cottrellin ja Fordin antamien haasteiden ansiosta.

    Ja voi sitä vieläkin parantaa.

    Olen lukenut Yli-Luoman kirjan ja pidän sitä mielenkiintoisena. En kuitenkaan tässä ala sitä enemmälti kommentoida. Periaate on se, että asioiden tutkiminen ja haastaminen (tulevat haasteet sitten Cottrellilta, Fordilta, Brinsmeadilta tai Yli-Luomalta) saa aivot toimimaan ja herättää asioissa uusia toivottavasti entistä selkeämpiä näkökulmia.

    Viimeisenä toteamuksena. Paraskaan profetiatulkinta ei voita yksinkertaista lapsen uskoa ja lämmintä kristillistä rakkautta - ja jälkimmäinen saisi kohdistua myös toisinajatteleviin.

    Kai :)
  8. Rehellisyyttä nimimerkille totean ensin, että niin adventisteilla kuin heidän vastustajillaankin on suorastaan hämmästyttävä taito jämähtää sivuasioihin. Eikö kukaan osaa kysyä, mikä tässä on oleellista??

    Nimimerkki rehellisyyttä väittää uskovansa tuomioon, mutta väittää adventistien tuomion yhdistämisen yleiseen kristilliseen tuomiokäsitykseen olevan "epärehellinen yritys". Hän ei kuitenkaan sano, miksi näin olisi. Mikä ero siinä on, jos uskossa oleva kristitty sanoo ihmiselle, että tuomion aika tulee, tee parannus tai jos adventisti sanoo saman. Tai jos nimimerkki rehellisyyttä on lukenut vähänkään viime vuosina julkaistuja adventistien kirjoja tuomiosta, ne kaikki yhdestä suusta (ja mielestäni heikohkolla logiikalla) vakuuttavat, ettei tuomiota tarvitse pelätä. Mutta senhän kaikki evankeliset tietävät. Mutta mikä asian ytimessä on erilaista?? Mitä väliä sillä on, jos joku haluaa tulla yleiseen kristilliseen johtopäätökseen jotakin monimutkaista pyhäkköreittiä - niin kauan kuin oleellinen ydinopetus on sama?

    En oikein jaksa uskoa, ettei nimimerkki rehellisyyttä uskoisi Jeesuksen vertaukseen kuninkaan pojan häistä tai kymmestä morsiusneidosta. Ne edustavat tämän asian hengellistä opetusta. Jos et usko, ne löytyvät tät aihetta käsittelevistä luvuista jopa kaikkien kauhistelemasta kirjasta Suuri Taistelu. :) Nämä kaksi vertausta opettavat, mikä on "tutkivan tuomion" todellinen merkitys.

    Voisin palauttaa nimimerkin myös maan pinnalle sikäli, että kirkon opinkohdassa ei mainita 22.10.1844 vaan vuosi 1844, mikä on eri asia.

    Kyllähän tähän voisi kirjoittaa pitkänkin epistolan vanhan testamentin pyhäkköön liittyvästä typologiasta, mutta totean vain, että onhan näitä ylitulkittu tai tulkittu väärin niin adventistien kuin muidenkin toimesta. Rehellisyyttä näyttää kuitenkin olettavan, ettei näitä teemoja tai tekstejä voisi tulkita oikein??? Miksei voisi. Voin jopa kertoa, mikä oikean VT vertauskuvien tulkinnan avain: Se on Uusi Testamentti ja evankeliumi pelastuksesta Jeesuksessa.

    Kai
  9. Kyselijä sanoo, ettei vieläkään ymmärrä. Siis mitä kohtaa? En kirjoittanut mitään vuosiluvuista. Ei kai mikään aika voi olla pelastuksen ytimessä, ainakaan kun 170 vuotta on kulunut? Mutta Jeesuksen vanhurskaus ja Hengen kaste ovat asian ytimessä. Kaiken tuomiosanoman idea on aina ollut johtaa ihmiset näkemän oma heikkoutensa ja Kristuksen tarpeensa.

    Jos kyselijä ei pidä aikaprofetioista lukekoon vaikka Matt 24... kyllä sekin kertoo, missä ajassa eletään.

    Kai
  10. Penan kysymykseen pari lyhyttä kommenttia.

    Ensinnäkin, sovitus on loppuun suoritettu Jeesuksen ristillä. Nyt kysymys on vain siitä, että mahdollisimman moni ottaisi sovituksen vastaan.

    Toiseksi pieni kommentti siitä, että adventistit ovat vähän lapsellisia siinä mielessä, että he yleensä korostavat oman tuomiokäsityksensä erilaisuutta verrattuna muihin protestantteihin ja varmistavat sen, että muut eksyvät täysin lukiessaan tai kuunnellessaan heidän monisanaisia selityksiään koskien pyhäkköä, sen eri osia, heprealaista juhlakalenteria ja erityisesti suurta sovintopäivää ja vielä sen päälle Danielin kirjan luku kahdeksan ja varsin monimutkainen aikalaskelma. Joillekin adventisteille tämä on peruskauraa, mutta tämä tavanomainen selitys on sen verran monimutkainen, että moni keskiverto adventisti ja vaikka keskimääräistä fiksumpi ei-adventisti ovat tyystin pyörällä päästään ennenkuin selitys loppuu.

    Kolmanneksi oma yksinkertainen selitykseni tuomiolle ja väitän tätä ihan oikeaksi adventistiseksi tutkivan tuomion tulkinnaksi. Selitykseni on aikanaan kiertänyt kirkon kansainvälistä keskustoimistoa myöten ja sitä on pidetty sopivana kirkon pastoreille opetettavaksi. Olen myös kokeillut sitä useampaan kirkkoon kuulumattomaan eikä kukaan ole vielä pitänyt sitä vaikeana eikä epäraamatullisena.

    Selkein mahdollinen kuvaus siitä, mitä tutkiva tuomio tarkoittaa on kaksi Jeesuksen lopunajallista vertausta: vertaus kuninkaan pojan häistä ja vertaus kymmenestä neitsyestä. Ensimmäisessä hääjuhlaan kutsutaan väkeä ja mukaan tulee mies, jolla ei ole juhlapukua - Kristuksen vanhurskautta. Toisessa on myös hääjuhla ja kutsutuista jätetään ulkopuolelle viisi morsiusneitoa, joilla ei ole Hengen öljyä.

    Vertaukset kuvaavat ihmisiä, kristittyjä (?), lopun aikana. Joka uskoo näihin kahteen vertaukseen, uskoo adventistiseen tuomiokäsitykseen juuri niinkuin kirkko parhaimmillaan sitä opettaa. Vertaukset sanovat myös kaikkein oleellisimman asiasta. Nämä vertaukset ovatkin ihan perinteisen kristillisen tulkinnan mukaan eskatologisia - puhuvat lopun ajasta.

    Viittaukset suureen sovintopäivään ovat oma lukunsa ja saman aiheen pitkää (ja ehkä useimmille liian raskassoutuista) selitystä. Monet kuitenkin näkevät Vanhan testamentin juhlissa, pääsiäinen, viikkojuhla (helluntai), suuri sovintopäivä ja lehtimajan juhla, kristilliseen sanomaan liittyvää symboliikkaa. Niin UTn kirjoittajat kuin monet myöhemmät kristityt ovat tätä symboliikkaa selittäneet. Suuri sovintopäivä on kuitenkin näistä juhlista yleensä jäänyt hämärämmäksi ja se, että adventistit sitä tarkasti selittävät usein hämmentää enemmän kuin kirkastaa.

    Kaikki tarpeellinen on kuitenkin sanottu noissa kahdessa Jeesuksen vertauksessa ja jos Pena uskoo niihin, hän uskoo tuomioon niin adventistit. (Tutkiva tuomio taitaa olla jo aikansa elänyttä terminologiaa...)

    Lisäkommenttina vielä se, että kaikki Raamattuun uskovan protestantit yleensä uskovat tuomioon. Niin adventistitkin. Tuomiosanoma on osa Jeesuksen sanomaa ja osa kristiillistä opetusta.

    Kai :)
  11. Huomaatte varmaankin sen, että barelyadventist sivujen uutisten ei oleteta olevan totta vaan satiiria. Ihan tervettä adventistien nauraa vähän itselleen ja korjata asenteitaan.

    Sivuilla voi joskus olla oikeastakin uutisesta tehtyä satiiria, tässä mainitut kaksi uutista lienevät fiktiota.

    :D Kai
  12. Minulla on epäilyksiä siitä, että aloituskirjoituksen tekijät ja säestäjät eivät pysty tästä aiheesta asialliseen keskusteluun, mutta laitan kuitenkin kantani.

    1. Eivät adventistit Milleriä puolusta korjatessan jonkun Milleriä koskevan historiallisen tiedon. Adventistithan eivät Milleristä juuri mitään tiedä.

    Yleensä se vähä, minkä adventistit tietävät on myönteistä, koska adventitien kirjat näin Milleriä kuvaavat. Totuus on se, että hänessä, niinkuin kaikissa ihmisissä, oli joitakin hyviä puolia: hän oli looginen, harkitseva, vakuuttava puhuja, hyvä väittelijä, kunniallinen ja rehti ihminen, joka vielä hartaasti osasi vedota kuulijoitaan pakenemaan Jeesuksen veren turvaan. Mutta, niinkuin yleensä ihmisillä, hänelläkin oli pimeä puolensa: usein hän oli lapsellisen jääräpäinen, ei pystynyt näkemään toisen kantoja, monet hänen näkemyksistään olivat naiveja ja perustuivat tutkimattomaan tietoon. Toisin sanoen, hänessä oli pientä fanaatikon kapeakatseisuutta.

    Jos Miller silloisine näkemyksineen nyt ilmeistyisi tämän päivän adventtikirkkoon, kansa juoksisi kiljuen karkuun (samoin kuin adventistit tekisivät, jos heidän keskuuteensa ilmestyisi vaikkapa vuosien 1842-1860 Ellen White).

    2. Miller teesiä täällä ajavat eivät selvästi usko, että deisti ja vapaamuurari voi tulla kääntymykseen.

    Miller luopui deismistään ja tuli uskoon, liittyi Hamptonin pikkukaupungin baptistikirkkoon vuonna 1812 ja hänen työnsä tämän jälkeen pohjautuu siihen, että hän halusi todistaa deismin vääräksi. Ehdottaisinkin, että ne, jotka deismistä täällä jauhavat, etsivät yhdenkin Millerin ajatuksen, joka todistaisi muuta.

    Miller palasi sodasta arvostettuna sotasankarina ja hänet valittiin pian erilaisiin kunnallisiin luottamustehtäviin. Tässä yhteydessä hän liittyi myös paikalliseen vapaamuurariloosiin, josta säilyneet tiedot osoittavat sen olleen varsin biblisistinen - siinä sekoitettiin vuolaasti Raamattua vapaamuurarihömpötykseen. Se anti-muurarius henki, jota niin useimmat adventistit kuin tässä viestiketjussa kirjoittajat kannattavat, ei herännyt Amerikassa ennenkuin 1820 -luvulla, jolloin monet kristityt ja kirkot alkoivat epäillä vapaamuurariutta salaliitoista myös kristinuskoa vastaan.

    Kun Miller alkoi yhä enemmän kiinnostua profetioista ja niistä saarnata, hän ei ehtinyt käydä loosinsa kokouksissa ja kirjoitti syyskuussa 1831 erokirjeen loosilleen, vaikka ei siinä vaiheessa vielä oikein ymmärtänytkään, miksi hänen uskovat veljensä olivat niin ankarasti vapaamuurariutta vastaan. Ei ole mitään tietoa, että hän olisi kertaakaan osallistunut mihinkään vapaamuurariuteen liittyvään tämän jälkeen, eikä hänen kirjoituksissaan ole mitään vapaamuurariuden aatteisiin viittaavaa. Joka väittää muuta, käyköön läpi Millerin 20 julkaistua kirjaa ja muutaman kymmenen artikkelia ja osoittakoon, että vapaamuurariuden peikko siellä kummittelee.

    3. Pointtini on se, että ihminen voi olla väärässä vuoden 1843 ja monen muun asian suhteen ilman, että so johtuu aiemmasta deismistä tai vapaamuurariudesta.

    Ei Millerissä mitään erityisesti puolustettavaa ole, mutta jos häntä kuvataan, niin on fiksumpaa kuvata häntä oikein.

    Kai
  13. Mielipiteitä saa tietenkin olla.

    Kun puhutaan varhaisadventismista, sapattia pitäviä adventisteja oli pari tusinaa ja vähitellen muutamia satoja. Muita Adventisteja oli tuhansia tai kymmeniä tuhansia mutta Miller oli kaikille niin sapattia kuin sunnuntaitakin pitäville adventisteille tärkeä henkilö ja henkinen johtaja kuolemaansa asti.

    Ellen White oli varhaisadventisti, mutta hänen toiminnallaan ei ollut merkitystä ennen kuin adventtikirkko oli vakiintunut ja järjestäytynyt 1860 -luvulla. Varhaisadventismin kehitykselle Ellen Whiten painoarvo on olematon.

    Kai
  14. Jos puhutaan "varhaisadventismista" ei puhuta opinkohdasta 27 eikä myöskään Ellen Whitesta, vaan Milleristä, Himesista, Storrsista, Batesista, James Whitesta jne.

    Saahan näistäkin puhua, mutta tällä kertaa onnistuin pysymään aloituskirjoituksen aiheessa. :)

    Kai
  15. Pieni historiallinen kommentti näin illan ratoksi. Varhaisadventismissa ei paasattu helvettioppia. Oletus on se, että milleriläiset julkaisut heijastelevat sitä, mitä heidän kokouksissaan puhuttiin. Itse asiassa, en muista aiheesta yhtään kirjoitusta niissä 685 artikkelissa, jotka kävin läpi Advent Herald, Signs of the Times ja Midnight Cry lehdistä. Lähes kaikki kirjoitukset koskivat profetioita tai ajan merkkejä. Joukossa oli vain 6 muita Raamatun oppeja koskevaa artikkelia, joista joku saattoi käsitellä kuolemakysymystä, koska Himes ja Miller eivät pitäneet George Storrsin ylösnousemusta korostavaa ja sielun kuolemattomuusoppia vastustavasta kannasta, he julkaisivat ehkä pari kirjoitusta hänen näkemyksiään vastaan. Helvettikysymyksestä en muista yhtään kirjoitusta.

    Kai
  16. Bisnestäpä hyvinkin, vaikkakaan ei rahaa tuottavaa bisnestä. Raakuudesta en tiedä, tuskin abortti Amerikassa on sen kummempi kuin suomalaisessa keskussairaalassa. Mutta onhan jokaisella oikeus mielipiteeseensä.

    Jos aloituskirjoituksen kirjoittaja aiheestaan tietäisi jotakin, hän olisi varmaankin maininnut, ettei kirkko oikeastaan omista Pohjois-Amerikkalaisia sairaaloitaan vaan ne kuuluvat Adventist Health nimiselle organisaatiolle, joka on yleishyödyllinen (=voittoa tuottamaton) sairaalatoimintaan erikoistunut yhtiö. Käsitykseni on se, että jotkut näistä sairaaloita ovat hyvinkin tuottoisia, mutta niiden tuotot on käytettävä Adventist Health organisaation sisällä sairaalatoiminnan kehittämiseen tai vähemmän tuottoisten sairaaloiden tukemiseen.

    Muualla maailmassa kirkko omistaa toistasataa sairaalaa, klinikkaa tai muuta terveysalan yksikköä. Niistäkin useimmat on eriytetty kirkosta eri mittaisten juoksunarujen päähän. Kuitenkin saa kaivaa hyvin aikaa ennenkuin niidenkään joukosta löytää jonkun, joka olisi rahasampo. :)

    Kai
  17. Taitavat unohdukset olla molemminpuolisia... :)

    Keskustelukumppanini on nimittäin taas unohtanut (vaikka se täällä harva se viikko toistetaan), ettei ole olemassa "säätiötä." Se on vieläkin vain ei tosikoille tarkoitettu suomennos sanasta perikunta. Vaikea kuvitella perheellistä kuollutta, jolla ei olisi perikuntaa????

    Et ehkä ole kuullut adventistipastorin puhuvan EGWtä vastaan. Minä olen. Useammin kuin kerran.

    Perinteisessä adventtikirkon korkeakoulujen teologisessa ohjelmassa on yleensä yksi vaadittu kolmen tai neljän opintopisteen kurssi koskien EGWtä. Näin ei kuitenkaan ole aina. Opinto-ohjelmassamme Thaimaassa ei ollut yhtään White kurssia ja sama pätenee joidenkien muiden adventistikorkeakoulujen opinto-ohjelmiin. Monissa tapauksissa vaatimus on myös suht helposti kierrettävissä, vaikka kirkon osastojen koulujaoston teologian vaatimukset useimmiten tuota vanhaa kaavaa seuraavatkin.

    Avondalen eläkkeellä oleva proffa Graeme Bradford on kirjoittanut kirjan, jonka nimi suomennettuna on "Enemmän kuin profeetta." Hän nyt ei ole kovinkaan korkealla kirkon hierarkiassa... Aika huvittava juttu oikeastaan ja edelleen yksi todiste sille, ettei "enemmän kuin profeetta" alkuunkaan tarkoita, mitä keskustelukumppanini kuvittelee sen tarkoittavan.

    White "säätiö" on sanoutunut irti Bradfordin kirjasta ja pitää useita sen teesejä kyseenalaisina. Muun muassa Bradford sanoo VTn profeettojen ollevan tärkeämpi kuin profeetat UTssa ja sen jälkeen. Lisäksi Bradford toteaa Whiten lainaavan paljon ja näin osoittavan, että monet hänen ajatuksistaan tulevat inhimillisistä lähteistä.

    Edelleen hän muun muassa toteaa Whiten tehneen paljon virheitä, minkä tämä säätiöimätön säätiömmekin hyväksyy, mutta näyttää surevan sitä, että Bradford sanoo sen niin suoraan. Bradford ajaa siis kirjallaan varsin realistista White kuvaa ja jos palstan White kriitikot vaivautuisivat uudempaa tutkimusta lukemaan heidän mustavalkoisuutensa voisi vaihtua johonkin vähän pirteämpään väriin.

    Eli sellainen on "enemmän kuin profeetta." Ei siis alkuunkaan mitä keskustelukumppanini näyttää kuvittelevan. Mutta vieläkin Raamattu on uskontunnustuksemme ja White leppoisa ajanviete... paitsi tällä palstalla

    Kai :D
  18. Kyllä adventistit näistä kaikista puhuvat - useimmat näistä asioista, siis ne osat, jotka eivät ole täyttä huuhaata niinkuin astraaliprojektiot tai kuolleilta neuvojen kysymiset - ovat nimenomaan adventistien esille tuomia asioita. Paitsi sikäli, että adventistit pystyvät niistä keskustelemaan ilman sitä yksipuolista kiihkoa, joka täällä vallitsee.

    Kai
  19. En mielelläni White keskusteluihin sekaannu, mutta miksikäs ei tällä kertaa, kun kyse ei ole Whiten tulkinnasta vaan asemasta.

    Hämmästyttää tämä krooninen White paniikki. White sanoo sitä tai tätä... tai sai näyn tai ennusti tuota. Jutut eivät kertakaikkiaan tunnu kovin tasapainoisilta.

    Esimerkki: "Pastoreille White on enemmän kuin profeetta..." Pitää heti kysyä keille pastoreille. Adventisteille, adventistien uskonpuhdistajille (siellä väite voisi jossakin määrin ehkä pitää paikkansakin) vaiko onko White ehkä enemmän kuin profeetta joidenkien muiden kirkkojen pastoreille?

    Kyllä joku adventistipastori lienee käyttänyt sanontaa, White on enemmän kuin profeetta. Mutta pitäisi myös miettiä, mitä "enemmän kuin profeetta" tarkoittaa. Se ei adventistipastorin lausumana tarkoita, että White olisi tärkeämpi kuin vaikkapa Raamatun profeetat, vaan sitä, että sanoja viittaa EGWn omaan kommenttiin työnsä moninaisuudesta ja siitä, ettei hän halunnut itsestään käytettävän nimitystä profeetta.

    Todellisuus adventistipastoreiden suhteesta Whiteen on se, että jotkut harvat usein Whiteen viittaavat ja hänen tekstejään jatkuvasti lainaavat. Useimmat pastorit arvostavat jollakin tavalla Whiten työtä adventtikirkon hyväksi ja joskus häneen viittaavat. Tiedän kuitenkin monia adventtikirkon pastoreita, jotka eivät koskaan puheissaan lainaa Ellen Whitea ja muutamia, jotka mieluummin sanovat jotakin Whitea vastaan kuin hänen puolestaan.

    Adventtikirkon pastorit eivät ole yhtenäinen joukko.

    Haaste kertoa, montako EGWn kirjaa jaetaan ja miksi tappiolliseen hintaan. Ehdottaisin EGW fanin tekstin uudelleen lukemista. Siinä ei puhuta mitään tappiollisesta myynnistä vaan sanotaan, ettei White säätiö kirjoja ollenkaan myy tai kustanna. Siksi tätä lukumäärätietoa ei voi saada. White säätiö tuottaa oheismateriaalia ja tutkimusmateriaalia. Eikä omakustannushinta ei ole tappiollinen hinta vaan omakustannushinta.

    Kyllähän Whiten kirjoja jaetaan paljon ilmaiseksi. Se on tietenkin tappiollista. Sitä ei kuitenkaan tee White säätiö, vaan tekijänä on joku kirkon yksikkö, unioni, piirikunta, lähetys, seurakunta... tai monta kertaa joku yksittäinen jäsen tai muutama henkilö seurakunnan sisällä, jotka seurakunnan kannustamana tai joskus vastoin kirkon toivetta päättävät, että nyt hankitaan Whiten kirjoja jakeluun.

    Koska kaikissa Whiten kirjoissa ei ole tekijänoikeusrajoituksia, tällainen kirkon yksikkö tai yksittäinen jäsen saattaa painaa kirjaa omakustanteena jakaakseen kirjaa tai myydäkseen sitä puoli-ilmaiseksi. Kukaan ei tietääkseni edes yritä laskea, paljonko tällaisia kirjoja on levitetty tai parhaillaan levityksessä. Numeroita lasketaan vain, jos kyseessä on joku laajempi kampanja kuten Ted Wilson suurkaupunkiprojekti. Uutisissa on ollut tietoja jaettujen kirjojen määrästä eri puolilla, mutta näiden uutisten summaaminenkaan ei antaisi kokonaiskuvaa.

    Tämän lisäksi näitä kirjoja kustannetaan ja myydään kirkon kustannusliikkeissä. Niistä otetaan joku (nykyään usein pieni) painos, se saatetaan myydä loppuun - tai sitten ei. Adventtikirkolla on yli 60 kustannusliikettä ja ne tuottavat kirjallisuutta vajaalla 400 eri kielellä alueensa tarpeiden mukaan. Kustannusliikkeet eivät tietääkseni raportoi yksittäisten kirjojen myyntimääriä ja niiden päätuotteita ovat muut kui Whiten kirjan. Halu saada jonkinlainen numero myytyjen tai levitettyjen Whiten kirjojen perään on turha toive. Siitä voisi jonkinlaisen tiedon saada, jos kirjoittaisi kaikille 62 kustannusliikkeelle ja kaikille kirkon yli 120 unionille ja 600 piirikunnalle ja lähetykselle ja vaikka vielä liki 8000 koululle ja kysyisi tietävätkö he, paljonko EGWn kirjoja on heidän reviirillään levitetty. Tai sitten ei saisi tietoa. Luulisin useimpien yksiköiden väen olevan sen verran fiksuja, etteivät näin ilmiselvästi turhaan kysymykseen viitsisi vastata. Kukaan ei siis tiedä, ei voi tietää, eikä kenenkään tarvitse tätä tietää.

    Riittää varmaan, että näitä kirjoja on levitetty paljon ja yli sadalla eri kielellä. Niitä on myyty paljon... niitä on paljon annettu kokoussarjojen tai muiden kampanjoiden yhteydessä. Voisi olettaa, että niitä on luettu paljon mutta useammin jätetty lukematta (niin kirkon sisällä kuin sen ulkopuolellakin). Niitä on todennäköisesti enemmän kirjahyllyn täytteenä kuin käytössä. Ja niitä on myös tuhansittain roskapöntöissä - ainakin silloin, kun kun niitä on annettu ilmaiseksi tai kun niitä on turhaan tuputettu ihmisille, jotka eivät ole aiheesta kiinnostuneita.

    Ytitän tällä sanoa, että tasapainoinen kuva adventismista tai Whiten asemasta ei ole se, että kaikki adventistit tai kaikki adventistipastorit ovat rähmällään Whiten edessä. Näin ei ole. Raamattu on uskontunnustuksemme!

    Kai
  20. Kerettiläinen miettii sitä, saiko ahdas ajattelutapa kristikunnassa alkunsa opetuksesta ainoasta oikeasta kirkosta. Ehkä. Tai sitten ajatus ainoasta oikeasta kirkosta on saanut alkunsa joidenkin ihmisten pilkkuja viilaavasta ehdotonta auktoriteettiä kaipaavasta asenteesta. Kumpikin selitys on mahdollinen. Selvästi maailmassa (ja myös adventtikirkossa samoin kuin adventtikirkon vastustajien joukossa) on paljon ihmisiä, jotka näyttävät ajattelevan, että kaikkien muiden pitäisi ajatella juuri niinkuin he. Ehkä minä olen ainoa, joka ajattelee, että jos kaksi ihmistä on jostakin asiasta ihan samaa mieltä, niin toinen heistä on tarpeeton.

    Veli Kerettiläisen ajatusmalli kuitenkin paranisi, jos hän tekisi eron kahden asian välillä. Toinen on Jumalan lapseus, pelastus. Tässä adventtikirkko ja käytännöllisesti katsoen kaikki adventistit uskovat, että Jumalan lapsia on kaikissa kirkossa ja myös, että kaikki adventistit eivät pelastu. On näkymätön Jumalan seurakunta, joka on todellinen Jumalan kansa ja jonka tuntee yksin Jumala. Siihen kuuluvat kaikki, oikeat uskovat riippumatta siitä kuuluvatko mihinkään kirkkoon vai ei tai jopa, näin oletan, sellaisia, jotka eivät välttämättä edes tunnusta kristillistä uskoa. Pelastuksesta monet kirkot ja kristityt opettavat oikein ja kunnon adventistit ihan EGW mukaanluettuna ovat todenneet, että joskus muut kui adventistit ovat saattaneet opettaa pelastusta paremmin kuin adventistit ovat sitä tehneet.

    Toinen asia on kysymys opetuksesta. Siinä, niinkuin sanot, adventtikirkko uskoo opettavansa oikein. Mutta niin uskovat kaikki kirkot. En minä ole vielä kuullut sellaisesta yhteisöstä, joka sanoisi opettavansa jostakin asiasta väärin. Adventtikirkko uskoo myös, että sen Raamatusta löytämä opetus valmistaa ihmisiä Kristuksen tulolle, mutta ei tämä opetus tarkoita samaa kuin pelastus. Pelastus on yksin armosta ja yhteinen kaikille. Opetus on asia, josta voi keskustella ja joka parhaimmillaa tukee sitä yhtä tärkeää asiaa. Adventtikirkko ei minun tietääkseni ole vielä pelastanut ketään - Jumala on.

    Kai
    21. 29 / 76
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt