kaiarasola

Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

21

Kommenttia

1511

  1. Jospa minultakin pieni kommentti, vaikka soppa taitaa vain heiketä, kun kokkien määrä kasvaa.

    Adventtikirkko ei ole määritellyt kasteopetustaan yksiselitteisesti ja esimerkiksi evankeliset ja fundamentalistihenkisset adventistit saattavat joskus olla eri mieltä siitä, miten laajaa kasteopetuksen on oltava.

    Kirkon seurakuntakäsikirja määrittelee kastelupaukseen 13 kohtaa, mutta aiheeseen liittyvä kasteopetusta koskeva teksti on epäselvää mainiten välillä 13 ja väliin 28 opinkohtaa. Oma kantani on se, että seurakunta voi tietenkin opettaa kaikkia 28 opinkohtaansa, mutta niistä kaikki eivät ole jäsenyyden ehtoja, joita mainitut 13 kohdaa edustavat. Minulla on tälle mielestäni erinomaiset perustelut, mutta se on pitkä juttu, ja tässä yhteydessä riittänee todeta, että monet adventistit ovat asiasta eri mieltä.

    Omassa kasteopetuksessani, joka viime vuosina on kohdistunut pääasiassa henkilöihin, joilla ei ole paljoakaan aiempaa tietoa kristillisestä uskosta, pääpaino on henkilökohtaisen uskon, rukouksen, Raamattuun luottamisen opetuksessa. Sitten vastaan ihmisten erilaisiin uskoa koskeviin kysymyksiin ja käyn samalla läpi vähintäänkin ne 13 kohtaa ja usein paljon muutakin.

    Niihin kuuluvat:
    -Kolminaisuus
    -Usko Kristuksen sovitustyöhön
    -Syntien anteeksiannon kokeminen
    -Kristuksen vanhurskauden vastaanotto ja Kristus välittäjänä
    -Usko Raamattuun innoitettuna Jumalan sanana
    -Kymmenen käskyn hyväksyminen synnin osoittajana ja elämänohjeena (lepopäiväkäsky mukaanluettuna)
    -Usko Kristuksen takaisintuloon
    -Hengen lahjat, profetian lahja
    -Seurakunta, Jumalan työn tukeminen
    -Raittius ja terveelliset elämäntavat
    -Adventtikirkko (opetus)
    -Kaste
    -Adventtikirkko (halu liittyä)

    Mainituissa kohdissa on toistoa ja ne olisi hyvin voitu supistaa vaikkapa seitsemään, mutta ehkäpä on ajateltu, että joitakin asioita on syytä painottaa kuten uskoa Kristukseen ja syntien anteeksisaamiseen.

    On totta, että suomalaisessa kastekortissa on vuosien varrella ollut useita erilaisia suomessa laadittuja koosteita seurakunnan opetuksesta. Mainittu kastekortti on elänyt omaa elämäänsä muutaman vuosikymmenen ja, mikäli olen oikein ymmärtänyt, on Suomessakin tarkoitus palata seurakuntakäsikirjassa esitettyyn käytäntöön.

    Vielä pari kommenttia viitaten muuhun tähän aiaheeseen liittyvään keskusteluun. Usko Ellen Whiteen ei ole kirkon jäsenyyden ehto eikä siksi mukana edellä mainituissa 13 kohdassa.

    Tämä on vanha adventistinen perinne jo ihan noin historiallisesti. James White, joka oli useampaan otteeseen kirkon johtaja ja tietenkin myös EGWn puoliso, esitti tämän hyvin selvästi jo silloin, kun Adventtikirkko oli vielä syntyvaiheessaan 1850 -luvun lopulla. Hän toisti saman vielä vähän ennen kuolemaansa 1870 -luvulla.

    Toinen asia, joka kannattaa huomioida on se, ettei kaste-ehdoissa ole mitään vuodesta 1844 tai adventtia edeltävästä tuomiosta. Niissä on kyllä yksinkertainen viittaus Heprealaiskirjeen ajatukseen Kristuksesta ylipappina ja välittäjänä.

    Eli, tämän mukaan, jos jonkun mielenkiinto on muissa asioissa tai älykkyysosamäärä ei riitä mainitun asian ymmärtämiseen, ei se tämä ole esteenä seurakuntaan liittymiselle, eikä asian opetusta edes edellytetä.

    Loppusanani totean, että tärkeintähän kai olisi se, että kastettaisiin vain uudestisyntyneitä ja uskossa olevia... eikä sellaisia, joille usko on vain oppia tai teoriaa. Maailmassa (ja Adventtikirkossakin) on jo enemmän kuin tarpeeksi sellaisia, jotka ovat 30 cm päässä pelastuksesta. Totuus on heidän päässään mutta ei sydämessä.

    Kai
  2. Ehdottomasti samaa mieltä. Nimi on kai miestä myöten. Mutta kaiketi se säätiö on vieläkin löytämättä. Ja kaippa armoon tärkeämpiäkin kuuluu kuin tämä.

    Kai
  3. Mitään White "säätiötä" ei ole kuin kirjoittajan mielikuvituksessa. Moisesta säätiöstä kyllä puhutaan, mutta vain suomen kielellä, kun tulkkien mielikuvitus ei ole löytänyt parempaa käännöstä sanoille White Estate.

    Säätiötä ne eivät tarkoita. Kyseessä on EGWn testamentissaan määrittelemä termi, jonka pesänhoitajat myöhemmin rekisteröivät toiminimeksi.

    Kai
  4. Meillä on ateria joka sapatti ja säännöllisesti paljon vieraita kirkossa. Kaikki ovat tervetulleita.

    Kai
  5. Aika moni täällä adventistina kirjoittavista ei ole adventisteja ollenkaan. Eli, kun palstan oikeista adventisteista suurin osa on kesyjä kotikissoja, jotka siunailevat enemmin kuin maalailevat pedon merkkejä, niin nämä adventismin vastustajat yrittävät tuomitsevilla ja typerillä teksteillä kasvattaa adventismin sarvia vähän pidemmiksi. Usein näiden kirjoittajien sanavalinta ja käyttämät lainaukset osoittavat, etteivät kirjoittajat ole adventisteja. Mutta kun tällaisia on koko ajan, eihän niitä kukaan jaksa jatkuvasti sormella osoittaa.

    Toinen ankarien adventistitekstien kirjoittajien ryhmä on entiset adventistit, joille on jäänyt jostakin herne nenään. Ja eihän siihen voi sanoa muuta kuin halleluja. Joissakin tapauksissa kirkko varmaan ansaitsee heidän niherryksensä ja ihan noin yleisesti ottaen on parempi että he purkavat pahaa oloaan täällä, kuin vaikkapa kuluttamalla kalliita veroeuroja jossakin mielenterveystoimistossa.

    Kolmas ryhmä on adventistit, joiden evankeliumi on se, että muut kirkot ovat babylon ja laki Raamatun sydän. Oman arvioni mukaan näitä on varsin harvassa normaaleissa adventtiseurakunnissa, mutta kun heitä ei kukaan heidän omissa kirkoissaan viitsi kuunnella, ovat tulleet tänne oppiaan jauhamaan. Joten siitäkin voi vain Herraa kiittää, muutama seurakunta on rauhassa, kun purkavat sanomaansa täällä.

    Edellämainittujen kirjoittajien ja kirjon vastustajien pyörittäminä normaalimmat adventistit herkästi jäävät jalkoihin. En tiedä voinko itse väittää kuuluvani niihin normaaleihin vaiko en, joka tapauksessa olen jo kauan sitten kyllästynyt ja luopunut palstan säännöllisestä seuraamisesta.

    Mutta onneksi täällä käydessäni huomaan, että taitaa muutama tavallinenkin adventisti sitkeästi täällä mukana roikkuvan.

    Eli nuo suomeksi asian voi sanoa niin, että monia tällä palstalla adventistina esiintyvistä ei kannata kovin vakavasti ottaa. Mutta onneksi Herran sanaan ja mittaamattomaan armoon voi aina luottaa.

    Kai
  6. Ihmettelenpä vain, että missä siitä Mikaelista jatkuvasti jauhetaan paitsi tällä palstalla? Adventtikirkossa en muista Mikaelista kuulleeni mitään vuosiin... ehkä joskus puoli ihmisikää sitten, kun satuin kuuntelemaan jotakin kokoussarjaa... Ja silloinkin käväisi mielessä, että olisihan tuo puhuja voinut valita aiheekseen jotakin, mikä vastaisi vähän todellisempiin kuulijoiden kysymyksiin.

    No tästä joskus, vaikka siitäkin aikaa, ollut jotakin jossakin sapatin raamatuntutkistelussa.

    Edes adentistipastorien koulutuksessa ei tällä aiheella ole mitään mainittavaa osuutta. Joskus vuosia sitten kävin vielä läpi aiheen tekstit esittäen oman kantani ja sen perustelut mutta myös vastakkaisen näkökannan ja sen perustelut. Nykyään, mikäli aiheesta sanon mitään, lähinnä toppuuttelen muistutellen, ettei Mikael ei ole mikään kirkon virallinen opetus vaikka monet adventistit siihen uskovatkin.

    Tiedän muuten suuren määrän adventisteja, joilla korvat eivät hetkahda lainkaan kun Mikael nimen kuulevat, koska aihe ei heille mitään merkitse, ja tiedän myös sellaisia, jotka nimenomaan eivät usko Mikaelin olevan Jeesus.

    Jeesus on tärkeä, Jeesuksen inkarnaatio, lihaksituleminen on tärkeä. Hänen täysi jumaluutensa ja täysi ihmisyytensä on tärkeä. Hänen ristinkuolemansa on evankeliumin ydin.

    Käsitys Mikaelista ei ole minkään ydin, onpahan vain yritys tulkita muutama Raamatun teksti. Niin kauan kuin edellämainitut Jeesukseen liittyvät käsitykset ovat kohdallaan ei ole kysymys tärkeästä asiasta, oli Mikael tulkinta mikä tahansa.

    Väitänkin, ettei Mikael nimeä kukaan adventtikirkossa koskaan käytä, ja jos Jeesuksesta puhutaan tai opetetaan vähän ei syy ole Mikael käsityksissä vaan siitä, että mopo on päässyt muuten karkuteille eikä evanekliumia ole ymmärretty oikein. Jeesusta koskeviin uskonkäsityksiin Mikael ei lisää mitään. Siksi käsitys Mikaelista, oli se sitten sellainen tai tällainen, ei ketään pelasta... ja eipä kaiketi sitten kadotakaan.

    Kai
  7. No tuo tekstihän on ihan riittävän hyvä. Ja mielestäni ensimmäinen järkevä yritys selvittää tätä kadonneiden sukukuntien ongelmaa.

    Jää tähän kuitenkin sellainen kysymys, että muutettuaan niiden neljän sukukunnan joukkoon ne pian sekoittuivat ja menettivät täysin sukukuntaidentiteettinsä avioituessaan monin kerroin ristiin eteläisten heimojen jäsenten kanssa.

    Mutta vaikka siinä vähän täytyy mielikuvitusta venyttää, voi edelläolevaan tekstiin vedoten suhteellisen täysjärkisesti väittää, että jossakin maailman 15-17 miljoonan juutalaisen keskuudessa on riittävä määrä niitä joosefilaisia, ruubenilaisia ja ties mitä muuta, että niistä saadaan kokoon 144.000.

    Mielikuvitusta kuitenkin venyttää vähän lisää se, että Messiaanisia juutalaisia on maailmassa vain noin 350.000, joista liki puolet Yhdysvalloissa. Ehkä salaisesti messiaanisia on vielä toinen mokoma tai enemmänkin lisää. Ja kun määrä on suhteellisen pieni ei ole kovin helppo löytää joukosta 144.000 naimatonta, neitsyttä, miestä, varsinkaan sellaisia, joilla on isän Jahven ja Karitsan Jeesuksen nimi otsassa.

    Tai ehkä odotat juutalaisten keskuuteen messiaanista herätystä ennen ajan loppua niinkuin minäkin. Silloinhan tarvittavan määrän löytäminen olisi helpompaa.

    No, tunnustan vieläkin olevani Ilmestyskirjasta tietämätön, enkä tässä kirjoittele kuin kysyäkseni seuraavia:

    Onko mikään asia Ilmestyskirjassa vertauskuvallinen? Mielestäni ei ole kohtuutonta sanoa, että joku kohta jossakin päin Ilmestyskirjaa sitä on.

    Onko mikään 144.000 liittyvä asia vertauskuvallinen? Hmmmm. Ehkä se se laulu, jota he laulavat on kirjaimellinen, mutta tuo nimi otsassa ja neitsyys? Niistä en ole vieläkään ihan varma.

    Kuka sitten päättää, mihin se raja kirjaimellisen ja vertauskuvallisen tulkinnan tulkinnan välillä vedetään? (Molemmathan voivat edustaa elävää uskoa Sanaan tulkita tarkoittamaan kirjaimellisia todellisia historian tapahtumia.)

    Rajan kirjaimellisuuden ja vertauskuvallisuuden välille vetää parhaiten se, joka johdonmukaisimmin ymmärää Ilmestyskirjan suuret linjat ja joka tulkitsee käytettyjä sanakuvia niin, että ne sopivat kirjan kokonaisuuteen. (Eli se, jolla on paras tulkintametodi.)

    Minä en taatusti ole sellainen tulkitsija. Enkä alkuunkaan väitä, että sen loogisen tulkitsijan täytyy olla edes adventisti, koska mielestäni olemme kirkkona vasta vähän rapsuttaneet Ilmestyskirjan pintaa... ja sitäkin joskus väärästä kohdasta.

    Halusinpa vain sanoa, ettei maksimoitu kirjaimellisuus ole ainoa tai paras avain Ilmestyskirjaan.

    Kai
  8. Eihän niitä heimoja todellakaan meiltä kysellä. Hmmm... ties vaikka adventistit olis yksi heimo ja helluntailaiset... niin tai siis sapattia pitävät helluntailaiset (niitähän on) toinen...

    Mutta tämähän on verrattoman hauska aihe siksi, että harvoissa asioissa palstan kaikkitietävillä on pallo pahasti hukassa. Ei maailmassa ole kymmenien tuhansien juutalaisten ryhmää josta kukaan ei mitään tiedä. Ei missään. Ei venäjällä, ei Andeilla, ei Afrikassa.

    Voi tietenkin olla sellaisia ryhmiä, jotka eivät tiedä olevansa juutalaisia. Mutta silloinkin koko jutusta menee vähän yty pois, kun niitten piti olla vielä messiaanisiakin.

    Minulla ei ole mitään taakkaa tuputtaa Ilmestyskirjaa kenellekään. Kantasi on kuitenkin aika mielenkiintoinen. Kaipa useimmat ihmiset sitten saavatkin Ilmestyskirjasta aivan mahtavat siunaukset, kun sitä ei yhtää selitetä! Hyvä niin. Mutta ajatus siitä, että jossakin on yksi ja ainut Adventtikirkon tulkinta on sekin legendaa.

    Ilmestyskirjan kanssa tai ilman - Herra on kuitenkin hyvä!

    Kai
  9. No hyvä veli, enhän minä sitä epäile, etteikö Herra tietäisi missä ne heimot ovat ja etteikö hän pystyisi niitä myös tuomaan. Minähän vain yritin noin kautta rantain kysellä, tiedätkö sinä?

    Ilmeisesti et!?

    Iloa kuitenkin Herrassa toivottelen!

    Kai
  10. ?? Adventtikirkossa on avoin ehtoollinen, mikä tarkoittaa sitä, että normaalisti kaikki, jotka haluavat saavat vapaasti osallistua ehtoollisen viettoon.

    Käytännössä tämä merkitsee sitä, että olen nähnyt adventtikirkon ehtoollisella vapaakirkollisia, helluntalaisia, luterilaisia, roomalaiskatolisen (joka tuli tilaisuudessa herätykseen), ortodoksin (jonka edellämainittu katolinen toi seuraavaan ehtoolliseen) ja buddhalaisen (itse asiassa useampia, jotka tunnustivat uskoa Jeesukseen, mutta eivät olleet ehtineet tai perhesyistä voineet tulla kasteelle).

    En ole vielä koskaan nähnyt kenenkään adventtikirkon ehtoollisella kysyvän, kuka olet, mistä olet tulossa tai mihin kuulut.

    Kai
  11. Juutalaiset ja nykyinen Israel (Juutalaisen tietosanakirjan mukaan) muodostuu neljän sukukunnan (Juudan, Benjaminin, Simeonin ja Leevin) edustajista. Vuosien aikana kadonnutta kymmentä heimoa (todellisuudessa yhdeksän, koska Simeonin heimo asui suurelta osin Juudan alueella) on etsitty milloin Brittein saarilta, Amerikan intiaanien joukosta tai Afrikan viidakoista - ja kaikki väitetyt löydöt tuntuvat puhtaalta huuhaalta.

    Eli ensimmäinen kysymykseni on se, mistä aiotte löytää 12.000 Ruubenilaista tai Joosefilaista?

    No onhan Intiassa, Etiopiassa, Nigeriassa ja ties missä muualla ryhmiä, jotka väittävät olevansa milloin Efraimilaisia (joita Ilmestyskirjan luettelossa ei mainita), Manasselaisia, Daanilaisia, Sebulonilaisia tai ties mitä.

    Jotenkin keskustelu näiden ryhmien kirjaimellisuudesta tuntuu ontolta ennenkuin joku näyttää, että ne ovat olemassa muualla kuin urbaanilegendoissa.

    Sinänsä minulla ei ole mitään kirjaimellista Ilmestyskirjan tulkintaa vastaan. Luvussa viisi puhutaan Karitsasta Juudan sukukunnasta ja Daavidin jälkeläisestä ja ilmeinen tarkoitus on ottaa niin Juuda kuin Daavidkin kirjaimellisina.

    Toisaalta vähän myöhemmin puhutaan Sodomasta, Egyptistä ja Babylonista, jotka tuskin tarkoittavat kirjaimellisia maantieteellisiä paikkoja. Eli osa Ilmestyskirjan nimistä voi olla kirjaimellisia, osa vertauskuvallisia?

    Luku 7 esittää kaksi ryhmää, 144.000 Israelin heimoista ja suuri joukko kaikista kansoista. Eikä ole ongelmaa pitää Israelin heimoja kirjaimellisina niin kauan, kun niitä heimoja vain jostakin maailman kolkasta löytyy - ja tietenkin kunkin heimon keskeltä riittävä määrä messiaanisia juutalaisia.

    Tuo Messiaanisuus korostuu, kun katsoo luvun 14 alkua. Siellä 144.000 otsaan on kirjoitettu Karitsan ja Isän nimi ja he seuraavat Karitsaa. Samalla voi aiheesta kysyä tarkoitetaanko tällä sitä, että tuo nimi olisi kirjaimellisesti otsassa vaiko sitä, että Kristus ja Jumala ovat heidän ajatuksissaan ykkösenä.

    Edelleen, jos kaikki pitää lukea kirjaimellisesti, joutuu sanomaan, että nämä 144.000 ovat miehiä (kun eivät ole saastuttaneet itseään naisten kanssa), mikä sekin on tietenkin mahdollista. Muualla Ilmestyskirjassa huorintekeminen liittyy kuitenkin selkeästi evankeliumista luopumiseen, joten tässäkin vertauskuvallinen tulkinta tuntuu loogiselta.

    Minun ajatteluni kulkeekin seuraavasti. Jos siis osa 144.000 ominaisuuksista on vertauskuvallisia, niin kysymys on siitä, mihin vedetään raja. Ilmestyskirjassa numerot näyttävät monessa kohdin symbolisilta. Ehkäpä heimotkin voivat olla sitä - varsinkin kun muutkin kuin juutalaiset joutunevat kulkemaan Uuden Jerusalemin porteista, joissa niissäkin on 12 sukukunnan nimet... ja toisaalta pelastetut juutalaisetkin pääsevät sinne vaikka kaupungin perustuksessa on kahdentoista apostolin nimet. Eli Uuden Jerusaleminkin kohdalla sukukuntien nimet näyttävät tarkoittavan jotakin suurempaa kuin muutamaa kirjainta portin päällä!?

    Eli minun mielestäni ei vertauskuvallistakaan tulkintaa pidä ihan heittää pois kehistä. Mutta kuten sanoin, ei minulla mitään ongelmaa kirjaimellisenkaan käsityksen kanssa ole.

    Enkä muutenkaan Ilmestyskirjasta mitään tiedä, kuin sen, että "Ylistys ja kirkkaus, viisaus, kiitos, kunnia, valta ja voima meidän Jumalallemme aina ja ikuisesti!"... ja Karitsalle, joka "kaitsee heitä... elämän veden lähteille."

    Kai
  12. Tarkastin juttua ja huomasin olleeni väärässä.

    Clear Word julkaistiin alunperin 1994 ja julkaisijana oli Blancon työpaikan Southern University Press. Julkaisuoikeudet siirtyivät sieltä Reviewlle, jota kohta kehotettiin jättämään kirjan nimestä sana "Bible" pois ja lopettamaan kirjan kustantaminen.

    Näin 90- luvun loppupuolella myynnissä oli lähinnä Blancon omakustanteena painattamia Clear Wordejä. 2000 -luvun alkupuolella Review alkoi jälleen julkaista Clear Wordiä, ja kun katsoo Reviewn myyntiluetteloa siinä on vieläkin sekaisin sekä Reviewn kustantamia että Blancon omakustanteena painattamia kirjoja. Vaimoni versio on vuodelta 2004 ja on Blancon omakustanne. Samalta vuodelta löytyy kuitenkin myös Reviewn kustantama versio.

    Valitan väärää tietoa. Omaa sen enempää kuin kirkon kantaa Clear Wordiin tämä ei muuta.

    Mitä sitten tulee kirkon muuhun toimintaan tai kirjamyyntiin niin se on eri aaltopituudella oleva juttu. "sitä ihmettelen" taitaa elää historian muisteloissa, kun adventtikirkolla ei Suomessa (eikä juuri missään muuallakaan) ole ollut mitään merkittävää ovelta ovelle kirjamyyntiä vuosikymmeniin. Onneksi kirkon muukin toiminta on viime vuosikymmeninä tullut avoimemmaksi.

    Kai
  13. Onhan tämä ihan hauskaa huumoria. Vai että meillä on ihan ikioma Raamattu. Toivoisin vain, että kirjoittaja ystävällisesti selittäisi, miksi minun Raamatussani... ja suurin piirtein kaikkien muiden tuntemieni suomalaisten adventistien Raamatun sisälehdellä lukee "Suomen evakelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen vuonna 1992 käyttöön ottama suomennos..." En kai ole jäänyt jostakin paitsi?

    Tai liekö kirjoittaja missannut pointin.

    Tottapuhuen, kyllähän minullakin... tai oikeastaan vaimollani Clear Word on. Vaikka ei hänkään ole sitä enää pariin kolmeen vuoteen paljoa lukenut. Häntä vaivaa kaiketi se, ettei Raamattua tai edes sen parafraaseja ole tarkoitettu vitsikirjoiksi ja minulle oli tullut paha tapa hihitellä Clear Wordin väännöksille, kun hän sieltä jotakin luki.

    Oli miten oli, Clear Word ei ole kirkon virallinen sen enempää kuin epävirallinenkaan käännös... ei edes USAssa. Jos sellainen käännös olisi, niin se olisi New King James tai New International Version, joita molempia käytetään ahkerasti kirkon julkaisuissa. Ja takaan sen, että jos haluatte Clear Word tekstin jostakin Adventtikirkon painotuotteesta, lehdestä, kirjasta tai vaikka pääkonferenssin julkaisusta löytää (muusta kuin kustannusliikkeen mainoksesta!) saatte hakea kauan ja pitkään.

    Eli, jos tämä eepos olisi niin kauhean keskeinen, niin kaipa sitä joku joskus myös käyttäisi. Ja jos epäilette, niin ystävällisesti todistakaa väitteeni vääräksi tekemällä tilastoa kirkon tekstien raamattuversioista.

    Vaikka toisin väitetään Clear Word ei myöskään ole kirkon kustannusliikkeen julkaisu vaan kirjoittaja Blancon perustaman oman firman tuote.

    Vaimonikin kappaleen ostopaikka oli USAlainen Adventtikirkon kirjakauppa ABC, mutta omakustanteiden tapaan kirjan nimilehdillä mainitaan vain tekijänoikeuksien kuuluvan Blancolle ja painopaikan olevan Belgiassa.

    Eli Blanco vastatkoon omista synneistään samoin kuin kirkon kirjamyyntiliikkeet, jotka ovat ottaneet Clear Wordin myyntiartikkelikseen.

    Samoin omista synneistäni vastannen minäkin, joka Clear Wordiä vastustan. Pelkäänpä, että ihan oikean Raamatun (eikä vain Clear Wordin) mukaan tekin, jotka tällä palstalla kerran toisensa jälkeen jäpätätte selvästi virheellistä tietoa tästä aiheesta, vastaatte aikanaan omista sanoistanne.

    Adventtikirkollahan voi olla ties mitä pahoja syntejä ja kukaties vaikka hirveitä oppeja (ja minäkin kirkon piirissä kauan olleena pystyisin tekemään ihan todellisista asioista pitkän luettelon). Clear Wordkin voi tietenkin olla synti, mutta kirkon synniksi sitä on turha laskea.

    Kirkkohan pitää Clear Wordiä pikemminkin jonkinlaisena piiriinsä päätyneenä syöpäläisenä kuin ihanana omana käännöksenään. Olen itse 90-luvulla istunut Adventtikirkon korkeimmassa teologisia kysymyksiä käsittelevässä istituutiossa eli pääkonferenssin Biblical Research komitean kokouksessa ja kuullut teräviä, kovia ja kielteisiä kommentteja Clear Wordistä. Onneksi jo ennen tätä kirkko oli sanoutunut Clear Wordistä irti ja määrännyt Reviewn lopettamaan sen kustantamisen. Eli se siitä virallisuudesta.

    Myynnissähän Clear Word on ja kaipa sitä joku ostaakin, mutta suomalaisen adventismin kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.

    Eli taitaa haukku kaikua väärän puun juurella.

    Kai
  14. Totta! Jos minä, joka satun saamaan kirkolta palkkaa, sanon: Uskokaa Kristukseen... järkevät kuulijat herkästi ajattelevat, että tuo taitaa vain heiluttaa leukojaan, kun hänelle siitä maksetaan. Kun taas henkilö, joka saa palkkansa muusta työstä sanoo saman, niin on paljon suurempi mahdollisuus, että joku uskoo puhujan olevan tosissaan.

    Eli olen tässä aivan samaa mieltä. Minäkin arvostan eniten niitä Herran työn tekijöitä, jotka toimivat Paavalin tavoin ja mielestäni ihanteellisessa seurakuntajärjestyksessä tuo Paavalin malli olisi normaali toimintatapa.

    Kai
  15. kertomaan, että paikallinen palkkani (suurin piirtein sama kuin vanhemman täkäläisen pastorin palkka) on noin 34000 Thai Bahtia... :) siis kuukaudessa... ja sitten joku euro päälle, etten ulkomaalaisena ihan kuole nälkään.

    Suomen palkkaa en tiedä. Viime kesänä asiaa kysyessäni vanhempien saarnaajien ja hallinnossa toimivien palkka oli jossakin seuraavan viestin väittämien lukujen puolivälissä.

    Enkä muuten alkuunkaan tajua sellaista ajatusta, että pastori ansaitsisi ylimääräistä matkakorvauksilla. Kun viimeksi olin Suomessa työssä matkabudjetit olivat sitä luokkaa, että ne useimmilta loppuivat alkusyksystä - niin minulta hallintoon kuuluvana kuin paikallisilta pastoreiltakin... Mutta olen tällä rupeamalla ollut 12 vuotta pois Suomesta, joten tilannehan voi nykyään olla paljon heikompi. Vaikka niinkuin täällä, missä tavalliset pastorit eivät edes tunne käsitteitä kulu- tai matkakorvaus.

    Mutta löytyihän silloisessa Suomen tilanteessa muutaman kuukauden omasta pussista maksetuista matkoista kiitoksenkin aihetta... Niillä kun sai täydet työmatkakuluvähennykset verotuksessa.

    Adventtikirkon palkat lienevät samaa tasoa ja osaltaan selvästi heikompia kuin muissa vapaissa suunnissa tai herätysliikkeissä sillä erolla, että adventtikirkossa kaikki saavat suurin piirtein saman verran riippumatta seurakunnan koosta tai vastuun määrästä. Kuitenkin jostakin kumman syystä jatkuvasti joku pitää näitä palkkoja kohtuuttomina.

    Kirkko on myös aika säännöllisesti tiedottanut, mitä se pastoreilleen maksaa ja on urbaanilegendaa kuvitella näitä palkkoja salaisiksi.

    Johtuukohan tämä kaikki siitä, että Herra vieläkin pitää hulluistaan huolta (niin adventtikirkon piirissä kuin varmaan muissakin yhteisöissä) ja sitten ne, jotka ovat viisaita eivät tätä oikein ymmärrä ja alkaa käydä kateeksi.

    Kai
  16. Hohhoijaa... enpä taida moisia ryhtyä laskemaan. Uni painaa silmäkulmaa (täällä on puoliyö) ja taidan olla vähän pettynyt siihen, että niin monet ovat kiinnostuneista jostakin toisarvoisista kummallisuuksista eikä juuri kukaan Paavalista.

    Kai
  17. En vieläkään aio ryhtyä tällä palstalla EGWstä kirjoittamaan eikä syynä ole se, että pelkäisin sanoa kantaani adventtikirkon sen enempää kuin sen vastustajien kannalta.

    Syynä on se, että jos sanon enemmän kuin: "Raamattu riittää..." tai Paavalin "tutkikaa ja pitäkää se, mikä hyvää on..."

    ...jutusta tulee sen verran pitkä, etten ala sen kirjoitamisella itseäni enkä tämän väkeä sen lukemisella kiusata.

    Kai
  19. Taidan kuulua laskoihin lukijoihin... ja lisäksi lienen ollut liian pitkään pois Suomesta, kun en mainitsemastasi Myllykoskesta mitään tiedä.

    Waltaria, Lutheria, Roseniusta, Ruotsalaista - ja vaikka Muromaa ja Laestadiustakin on kyllä joskus tullut luettua Sidottu Ratkaisuvalta mukaanluettuna. Ja aina sieltä joku siunauksen helmikin on löytynyt...

    Kai
  20. Ainoat Raamatussa mainitut kymmenen käskyä?? Ainoat?

    Onhan tämä täällä jo todettu, mutta mikäs siinä, sanotaan vielä kerran.

    Ilmeisesti et ole vieläkään päässyt Raamatussasi viidenteen Mooseksen kirjaan asti, jossa 4.13 ja 10.4 viittaavat Jumalan sormellaan kivitauluihin kirjoittamaan perinteiseen kymmeneen käskyyn eli dekalogiin (kymmeneen sanaan - hepreankielinen ilmaisu on aivan sama kuin 2M 34.28).

    Jos luettuasi mainitut 5 Mooseksen kirjan kohdat vielä pidät kiinni 2 Moos 34 tulkinnastasi, joudut joko väittämään, että Jumala kirjoitti kivitauluihin kaksi eri kymmenen käskyn lakikokoelmaa - toisen 2Moos 34 ja toisen 5Moos 4-10 mukaan tai sitten sanomaan, että viides Mooses on eri Mooses, joka ei toisesta Mooseksesta mitään tiedä!? :)

    Pienellä tekstisaivartelulla täsä selviää helpommin. Nimittäin mainitsemasi käskyt kirjoittaa muistiin Mooses, ei Jumala (2M 34.27). Tämän jälkeen kerrotaan, että Herra itse, ehkä myöhemmin kun aikaa oli 40 vuorokautta, kirjoittaa kivitauluihin kymmenen käskyä (joita tekstissä ei toisteta)(2M 34.28).

    Lisäksi väitteessäsi on se ongelma, ettei 2Moos 34 löydy selvää kymmentä käskyä vaan laskutavasta riippuen niitä on 11-14.

    Jo toistasataa vuotta sitten ensin Johann Wolfgang Goethe ja myöhemmin pentateukkikritiikin isä Julius Wellhausen tekivät saman ehdotuksen ja pitivät mainitsemaasi lakikokoelmaa alkuperäisenä kymmenenä käskynä. Wellhausen kutsui 2Moos 34 lakeja nimellä kulttidekalogi.

    Vaikka Wellhausenin lähdeteoria muuten hallitsee koko VTn tulkintaa ei ajatus mainitusta kultillisesta dekalogista alkuperäisenä dekalogina ole enää kovin suosittu edes kriittisten teologien piirissä. Eli liberaaliteologiaakin voi tehdä paremmin kuin jankkaamalla 2Moos 34 lakikokoelman alkuperäisyyttä.

    :) Kai
    21. 68 / 76
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt