kotleetti
"Elämättömästä elämästä ei saa rahojaan takaisin". Elä siis kuin viimeistä kesäpäivää :)
47v mies, 183 cm, 295 kg (17.8.2020) . Housujen kaulus 230 cm.
fP-Kol 5.2 mmol/l
fP-Kol-HDL 1.59 mmol/l
fP-Kol-LDL 3.2 mmol/l
B -Eryt 5.71 E12/l
B -GHb-A1C 8.0 %
B -Hb 173 g/l
B -HbA1c 64 mmol/mol
B -Leuk 7.2 E9/l
Verenpaine Omron RS-7 rannemittarilla mitattuna 170-180 / 110-120 ja pulssi aamuisin mitattaessa 83-86.
Rohkeasti sähköpostia osoitteeseen [email protected]
Linkit: http://kotleetti.angelfire.com
Koulutus: ---
Ammatti: Muu
Siviilisääty: Sinkku
Lapset: ---
Email: [email protected]
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia1 aloitusta · 2035 kommenttia
- Tuohan on vielä melkein atleetin puolta. Painitaan ihan eri sarjassa :)
- Niinpä niin. Moni voi tuntea itsensä jo melkein normaalipainoiseksi minun rinnallani.
Jos vain lihavat kävisivät terkkarilla ja lekurilla, niin aika paljon olisi turhaa työvoimaa terveydenhuoltoalalla. - Työkiireitä. Loma alkaa seuraavaksi. Sen aikana ei ole todellakaan mitään kiirettä mihinkään suuntaan. Voi vaan olla ja vaikka katsella ulappaa ja tekemättä yhtään mitään.Ja ansaitusti :)
- Saa sinne nähtävyyteen olla ainakin 500 m tai kilometri, niin käyn katsomassa. En minä silti kilometrikaupalla rupea kävelemään. Silloin pitää olla jo jotain erikoista.
Niin, näin minä tuosta sarjasta pari jaksoa. Aiemmassa ylemmässä viestissä tämmöiseen kysymykseen jo vastasin juuri. - Kyllä tiesi. Entäpä sitten?
Yleensä kerron lähes poikkeuksetta, kun kysytään. - Laivaranta on lähempänä kuin koskaan. Sitähän sä kysyit.
Olen minä jo kerennyt heittämään vitsiä minun lihavuudesta ja isokokoisuudesta uudessa työpaikassa.
Satuin katsomaan jälkikäteen niistä pari. Toisessa oli kreikkalainen tms isäntäperhe ja toinen taisi olla kuwaitilainen isäntäperhe, jos oikein muistan. Mitäpä niistä nyt sitten? Elämä ei ole helppoa, on sitten ylipanoa tai ei ;) - Mistäs sitä tietää. Mahan lisäarvo on, ettei ole koko ajan nälkä, kun vetää sen hyvin kerralla :) Mikähän lie oikea termi. Olisko se sitten überlihava :)
Ylipainoa on kuten Rolls-Royce ilmoittaa ominaisuuksistaan, eli riittävästi. - Siivoan oma asunnon edelleen itse. Samoin ajan nurmikon etu- ja takapihalta. Lisäksi ajan pari kertaa kesän aikana parkkipaikan ja autotallien ympäryksien alueen. Sitä on huomattavasti enemmän kuin aiemmissa taloyhtiöissä. Toinen kerta odottaa vielä alkusyksyllä.
Onhan sitä tullut nikkaroitua jotakin aivan pientä eli esimerkiksi porrasaskelman terassin ja nurmialueen väliin. Sellaisen reilun pari metriä leveän ja neljä-viisi lautaa syvän. Molemmat naapurit kopioivat kyseisen idean ja tekivät samanlaisen porrasaskelman terassin ja nurmialueen väliin. "Hienohan se on, en minä sitä väitä" :)
Varsinaisen terassin valokatteineen teetäkin ammattilaisilla.Eipä sitä muuten itse kerkeäisi ja tulipahan parempaa jälkeä heti kerralla. Takapihan uusien multien levittämiseen lainasin pikkuisen pyörökuormaajan, niin reilun 10 kuution mullan siirtäminen sujui näppärästi ja tasoittaminen oli helppoa, kun pieniä kasoja oli ympäri takapihaa.
Tunnen jonkun verran naapureita, ainakin kaikki lähimmät ja mielellään tekevät tuttavuutta, kun näkevät. Ja ovat kyllä huomanneet, että teen pitkiä päiviä töissä.
Antaa naapureiden tuijottaa. Toivottavasti heillä riittää jutun juurta minusta :) - Nykyinen työ on ollut kiireisempi, eikä ole pahemmin kerennyt pitämään kovin montaa etäpäivää. Nyt kiireet näyttävät helpottuvan, joten kesäloman jälkeen pystynee jo tekemään aika normaalin pituisia päiviä. Pidän vuosilomaan liittyvän kesäloman ja lisäksi yhden viikon ylitöistä, että saa niitäkin hiukan pidettyä pois. Silti jää vielä useampi viikko lomaa ylitöistä loppukesälle ja syksylle ja varmaan vielä loppuvuodellekin. Loman jälkeen voi pitää myös enemmän etäpäiviäkin. Viikottainen työmäärä on ollut sellaista molemmin puolin 50 tuntia, eikä ole aiemmin oikein voinut pitää ylitöitä vapaana. Kerkeän jo varmaan paremmin kirjoittamaan foorumillekin :)
- Ei tule kuvaa valokatkaisijasta, jos sitä on ikävä :)
Nyt on edelleen 247 kg. Sitähän sä kysyit.
Niin, sas se. Ei saa olla mitään tusinatavaraa. Lisäarvoa pitää olla monessa suhteessa. - Rivitalo tällä hetkellä. En sinänsä nauti itse muuttotouhusta, pakkaamisesta ja purkamisesta. Tosin, on kyllä hyvä välillä pistää tavaraa myyntiin ja tyhjentää nurkkia tarpeettomiksi käyneistä tavaroista, joita joku hyvinkin tarvitsee. Asunnon ostot ovat ollet nopeita ja samoin päätösten teko. Parhaimmillaan noin tunnissa ilmoituksen näkemisestä on sovittu kaupat ja on pitänyt siinä välissä vielä ajaa paikan päälle katsomaan kohdetta. Ja hitaimmillaankin vuorokaudessa on tullut tehtyä päätös asunnon ostosta (ensimmäinen omistusasunto).
Hmm, varmaan muutama ehkä oli hämmästynyt, kun saavuin paikalle. Ainakin varmaan mielessään vakkei sitä näkynyt ilmeistä ja eleistä. - Sitten pitänee olla ilman pikkuhousuja :)
Kyllä vain, uimahallissa on käyty. Harmi, että kesäisin uimahallit ovat pahasti kiinni, kun on eniten vapaa-aikaa. Pitää tutkailla ja sovitella, että missä on miloinkin uimahalli kiinni ja auki. - No mitä minun sitten pitäisi uinnin lisäksi harrastaa? Sukellusta? Sumopainia? :) Niin ja miten olisi peukaloiden pyöritys? Pitääkö kaikki liittyä jotenkin liikuntaan, jotta sitä voi ylipäätään kutsua harrastukseksi? Onhan sekin varmaan näkökanta.
- Tjaa-a, luulisin, että näytöt puhuvat puolestaan ja samoin suositukset. Ei se sen ihmeellisempää ole.
Viimeksi tänään tuli pari uutta mahdollista yhteistyökumppania tavattua omalla työpaikalla (oli jo eilen tarkoitus tavata ja pitää tämä päivä etänä) ja tuskinpa he nyt järkyttyivät meikäläisen koosta :) Juttua riitti varsinaisen tapaamisaiheen ulkopuoleltakin hyvin paljon.
Niin no, enhän minäkään ole ajatellut samassa työpaikassa olla kovin montaa vuotta. Haasteita pitää olla kunnolla ja jos uudet haasteet työssä ja työn sisällä meinaavat loppua, niin uutta etsimään. En minä halua jäädä mukavuusalueelle töitä tehdessä. Ja kovasti minuun jo turvaudutaan nykyisessä työpaikassa hyvin monessa asiassa monipuolisen osaamisen takia. "Kun sä kuulemma tiedät tästäkin..." - No harmitti tietysti, mutta en antanut sen häiritä.Porukoissa olin aina mukana. Olen minä kiusaajia myöhemmin tavannut ja kiusaajatkin olivat päässeet jo aikuisiksi.
- Tjaa-a, sanotaanko, että nykypainon tietää ainakin kymmenkunta "live-ihmistä". En ole pitänyt mitään lukua. Enkä pidä jatkossakaan.
Rannekelloa käytän vain silloin tällöin erityisissä tilaisuuksissa, en juuri muuten. "Fiksupuhelimen" kellolla pärjää ihan hyvin. Normaali kellon ranneke ei yleensä riitä. - Vaarilla oli sydäninfarkteja, mutta ei hän niihin kuollut, vaan lopulta nuhaan tai nuhakuumeeseen. Niin ja ensimmäinen sydäninfarkti tuli täysin normaalipainoisena (noin 60-65 kg). Syynä eritoten älyttömän paljon työtä. Eikä sitä siihen aikaan sodan käyneet sairauspoissaoloja pitäneet. Mitä lie senaikaista hota-pulveria (muistaakseni) naamaan ja menoksi vaikka olisi pitänyt vain levätä. Eikä tietoakaan,että olisi pidetty vapaata tai lomia ylipäätään. Mummo elää edelleen ja on täysin omatoiminen.
Varoituksiahan on kaikenlaista. Ohittaa ne tai ei.
Nykyään on muotia, että "tällä ruualla" tai "tällä tuotteella" tai "tällä pillerillä" elät x -vuotta pidempään. Kaikkia kun käyttää, niin mitenkähän sitten käy. On jo melkein kuolematon :) - Ja miksi heile kertoisin painoa, jos eivät itse kysy? Ei minua kiinnosta heidän paino. Moni muu ei-pinnallinen asiaa kiinnostaa sitäkin enemmän.
Osa tutuista on normaalipainoisia ja osa lihavia, jotka painoa kysyy. Ei ole tiettyä ryhmää. Yleensä paidat jää mahasta pieniksi ja joskus ovat aika pieniä myös hauiksen kohdalta, mutta se ei haittaa. - En käytä vartalonmyötäisiä.
Molemmat yleensä jäävät samalla kerta pieniksi. Sekä housut että paita. - Ai, pitäisikö sitä jäädä kotiin neljän seinän sisälle, että jos jotakin jossain tapahtuu? ;)
Äkillinen sairastuminen tulee, jos on tullakseen. Eikä siinä aina auta "terveet elämäntavat" ja "kaikkinainen kaikkivoipuus". Pitäisikö valveillaoloaika käyttää tuollaisten asioiden miettimiseen (useinkin?) ja jättää elämä elämättä? "Sitten kun pääsen eläkkeelle jne."
Mahdollista liikenneonnettomuutta on ajatellut silloin, kun on olen pari liikenneonnettomuutta nähnyt livenä. Niin ja olen minä kerran ajanut toisen auton kylkeen oikealta tulevana jo parikymmentä vuotta sitten (en siis ollut syyllinen) ja kerran olen meinannut törmätä talvella hirveen (siitäkin aikaa ainakin 15 vuotta). Silloin tuli myös mietittyä liikenneonnettomuutta ja sen seurauksia. Ei se tilanne muutu miksikään murehtimalla. Mutta kun ajattelee, että kaikki muut liikenteessä olevat ovat hulluja ajokäytökseltään, niin hyvin pitkälle pärjää sillä ohjeella. Näin sanoi eräs opiskeluaikojen englanninkielen opettaja. Se on jäänyt hyviin mieleen yhtenä ohjeena nuorelle jannulle.