o1l123o7

Vapaa kuvaus

Olen syntymähumalassa mutta en ympäristölle vaarallinen. Luonteeltani olen erittäin optimistinen pessimisti. Perusvärit: kalkkilaivan kapteenin ja maantien väri Kirjoitan pelkästään rekatulla nikilläni. Puskasta huutelee varjo-olentoni Puskasuleima, jolla on lupa mollata persoonaani kunhan tekee sen kotipaikkakunnan murteella. Olen oppinut tuntemaan täällä aivan ihania ihmisiä sekä virtuaalihenkilöinä että osan myös livenä. Omasta ja Puskasuleiman puolesta lähetän lämpimät terveiset kaikille. Palstoilla tavataan! Suosikkibändit/artistit: Hvorostovsky Suosikkileffat: Tuntematon sotilas, Kurjet lentävät Lempikirjat: Tuntematon Sotilas, Rikos Ja Rangaistus, Kilpi ja miekka Vapaa-aikanani: Eläkeläisen elämähän on yhtä vapaa-aikaa Suosikkipalstat Suomi24 Keskusteluissa: Kaupungit ja kunnat, Kahvipirtti Katson tv:stä mieluiten: Sydämen asialla, saksalaisdekkareita, luonto- ja matkailuohjelmia Kotieläimet: Villakoirat sänkyjen alla En pidä: Ei tule nyt mieleen muuta kuin kieroilu Parhaat matkakohteet: Suomen Lappi, Bulgaria, Berliini. Tosin aika merkittävältä kokemukselta tuntui seistä Kiinan muurillakin. Ruoka & juoma: Kaurapuuro ja maito Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Työskentelen: Oloneuvoksetar Ase tai siviilipalvelus: Itsellä ei palvelusta, mutta mieheni on lääketieteen ja kirurgian sattumakorpraali (nostoväessä) Yhdistykset/kerhot: Eläkeläiset Siviilisääty: Varattu Lapset: ---

Aloituksia

28

Kommenttia

3298

  • Uusimmat aloitukset
  • Suosituimmat aloitukset
  • Uusimmat kommentit
  1. Istuin aamulla terassilla ihailemassa hangella kaikissa sateenkaaren väreissä välkehtiviä timantteja.
  2. Olenkohan minä olen tyhjännauraja ja ukkoni ylen alistettu? Ainakin hän vähintään hymyilee, kun käyn nyppäsemässä kirjan hänen nenältään ja kerron, mitä taas on osunut silmiini.

    Muutama humoristi kyllä pitäisi vähäksi aikaa panna jäähylle. Onko se nyt laitaa,että nauratetaan vanhoja ihmisiä niin että vesi tulee silmistä ja jalat on pakko pitää ristissä!
    Heiveröinen henkikultahan siinä on vaarassa.
  3. Silakka on nykyisin niin kallista, että siihen on varaa vain rikkailla!
  4. Mitä mieltä olet siitä, että suurin osa suomalaisista ottaisi opikseen sinun elämäntavastasi?

    Mitähän varten me jotkut olemme niin tyhmiä, että perustamme perheitä, otamme velkaa saadaksemme katon niin omamme kuin lastemmekin pään päälle?
    Me vanhemmat olemme siinäkin mielessä holtittomia, että haluamme pitää huolta lapsistamme ja vieläpä yritämme kasvattaa heistä yhteiskuntakelpoisia kansalaisia.

    Eikö ole ihan turha synnyttää lisää suomalaisia? Eihän tämä maa tyhjäksi jää, vaikka yksi kansa sukupuuttoon kuolisikin, ja jos jää tyhjäksi, mitä väliä silläkään on?

    Minä ja mieheni valitettavasti emme ole olleet niin viisaita kuin arvoisa nimim. juttu. Töitä on painettu niska limassa, tehty pari mukulaa ja kasvatettu heidät kunnon kansalaisiksi, jotka nyt vuorostaan ovat valinneet väärän elämäntavan: puolison ja lapset!

    Mikä pahinta, vaikuttaa siltä, että vanhempien tyhmyys kostautuu lapsille kolmanteen ja neljänteen polveen.

    Toivottavasti näille typerille suomalaisille löytyy töitä ja toimeentuloa viimeistään silloin, kun nykyisissä halvan työvoman maissa ihmiset heräävät huomaamaan, että heitä riistetään ja alkavat vaatia kunnon työstä kunnon palkkaa.
  5. Telkkarista ei tule katsomisen arvoista eikä lukeminen huvita. Taidan mennä chattiin katsomaan, jos joku olisi keskustelutuulella.
    Tosin minäkin olen havainnut, että siellä poikkeaa muutakin kuin omaa ikäluokkaa. Sitten on sellaisia, joiden kohdalla lukee, että sejase liittyy keskusteluun, eivätkä he edes vaivaudu vastaamaan, vaikka heitä tervehtisivätkin jo paikalla olevat.
    Tuota chattietikettiäkään minä en ymmärrä. Olen tottunut siihen, että sisään tuleva tervehtii ja sisällä olevat vastaavat. Onko chatissa päinvastoin, vai onko kyseessä tapojen puute?
    Mutta nyt: rauhallista yötä täällä pyöriville.
    Parempihan se on täällä pyöriä kuin unettoman sängyssä.
  6. Lisään kunniaasi ihmettelemällä, mistä tuollaisia epäilyksiä olet päähäsi saanut.
    Täällähän käy kaikenlaisia ihmisiä.
    Omasta puolestani voin vakuuttaa,että täällä vierailee vähintään kaksi ihmistä, joilla on suhteet kunnossa sekä omaan väkeen että vieraisiin.
    Uskallan epäillä, että todellisuudessa lukumäärä on vieläkin suurempi!
  7. Ajattelin katsoa James Bondia, mutta vaikutti niin älyttömältä, että tulin kärkkymään pääsyä koneelle.
    Sain tosi makeat naurut!
    Jos tositilanteeseen joutuu, kannattaa lukea ja lausua h i t a a s t i !
  8. Jos kerran terveydentila, aistit ja yli neljän vuosikymmenen aikana hankittu ajotaito sallivat, miksi en ajaisi!
    En ole ikinuori, olen seitsemänkympppinen ja siis vanha. Mielestäni ei siinä eikä autoilussani ole mitään häpeämistä.
    Sielultani olen samalla aaltopituudella 6-vuotiaan lapsenlapseni kanssa, mutta en siltikään ole tullut lapseksi jälleen. Vielä kymmenen vuotta sitten jaksoin kontata talutushihnassa pitkin lattioita, kun pojantytär halusi leikkiä pienen koiran omistajaa. Nyt en enää jaksaisi!
    Vaikka henkinen vireys on säilynyt, olen fyysisesti vanha ihminen. Enää ei hyvin valvotun yön aamu näytä kauniilta. Minulla ole mitään tarvetta piilottaa itseltäni eikä muilta sitä, että elämä on opettanut paljon - mm. hiljaa kävelemään!
  9. Juuri, kun alkaa pilkottaa kirkkaansinistä ja päivä paistaa risukasaan, romahtaa harmaa taivas niskaan. Kaikki on niin synkkää, ettei ole väliksi, heräänkö aamulla elävänä vai kuolleena.

    Hyvin nukutun yön jälkeen huomaankin, että on niistä vaikeuksista ennenkin selvitty. Mitä siitä, jos tiukille vetää eikä suunnitelmia pysty tekemään seuraaviksi viideksi vuodeksi.
    Niinhän se on, että ukkosenmustaa taivasta vasten sateenkaari on värikkäimmillään!
  10. No, voi helekkari! Juur simmottii vaarivainaan suksii miä olenki himoinnu. Kattelij jo kerran Ruattin armeijan ylijäämäsuksiiki, mut kyl neet olivatten vähäl liika pitkät minulle.
    Poikkeisim miälelläni lainaamaan niit sinun suksiis, ku mennään Pohjos-Karjalaam, mut sinne mei lähäretääv vasta suvella.
    Kiitos nyk kummiski ystävällisest tarjouksestas.
    Se lämmitti juur samav verran ku toi Kuitusen kultamitali, ku äskön tuli!
  11. voisit hihtää yhrev venkin! Miä en näil nykyliuskoil pääsem muuta kut takappäin!
    Ne likat ov vissii salaa reenannu kotomaas niiren muaviens kans ku nii hyvim pärjävätten.
    Miä tairanki mennä tonne haaveppalstalle kertomaa et havittelen kunnon puusuksii.
    Simmottet ku viäl joskus sais ja kunnom monot!
  12. Ääpilkuton esitti jj:lle kysymyksen, joka mielestäni on vastauksen ansainnut.
    Siis: Onko jjoutava5 näillä palstoilla seikkaillessaan itse muuttunut ja jos on niin miten?

    Terveisin vastuksesta kiinnostuneena ja kiitollisena: Venlastiina
  13. Kyllä kunnon pikkula aina sisävessan voittaa!
    Mikä on sen romanttisempaa kuin istua varhain aamulla kesälukiossa opiskelemassa vanhoja lehtiä.
    Linnut laulavat, kukkaset kukkivat ja käki kukkuu kehumassa avokkiaan siitä, että se on löytänyt hyvän kasvatuskodin uudelle käkisukupolvelle.
  14. Minun tilkuissani on syksystä lähtien ollut paljon tummia raitoja.
    Eilen iloitsin siitä, että yli seitsemän viikon päivittäinen luonnon saatuttaminen tältä erää päättyy tänään. En vielä ehtinyt edes sovitella sädekehää pääni päälle, kun jo luinkin lehdestä, ettei autoilu saastutakaan niin paljon kuin lihan syönti! Ihan on amerikoissa tehty tieteellinen tutkimus asiasta, että karjankasvatus meitä lihansyöjähirviöitä varten turmelee luonnon ja tuhoaa metsät.
    Kai tässä on ruvettava viljelemään luomuporkkanoita ja siirryttävä niiden järsimiseen. Tilkussani on siis pokkanankeltaista, naatinvihreää ja mullanmustaa.
    Mutta siitä en tingi tippaakaan, että jostakin pilkottaa vanhaa roosaa!
  15. Ei ole päätä, ei ole häntää
    runossa tässä,
    jota olen väsäämässä,
    ja ulkona sataa räntää...
  16. Mutta niin oli meidän upea kullanruskea englantilainen De Luxemmekin. Siinä oli kaikki viat, mitä autossa voi olla, ja talvella se oli niin kylmä, että varpaat ja sormet olivat jäätyä.
    Yksi talvi riitti. Ennen kuin takuuaika meni umpeen vaihdoimme sen Siperiassa testattuun Ladaan, jossa tarkeni pahimmallakin pakkasella vaikka ilman takkia.
    Tämän brittiupeuden rekkari oli 21.
  17. Elämäni ensimmäinen lentomatka oli ikimuistoinen.
    Paluumatkalla kone laskeutui jonnekin kaatopaikan lähelle, jossa sitä odotti vastaanottokomitea: paloautot, ambulanssit ja poliisiautot vilkut päällä.
    Joku hullu, ei kyläsellainen, oli ilmoittanut, että Interflugin koneessa on pommi.
    Samanlaisia ilmoituksia oli tullut aiemminkin ja tuli senkin jälkeen. Seurannassa vihdoin huomattiin, että aina pommihälytyksen tullessa lentoasemalla pyöriskeli mies, joka naureskeli itsekseen. Hän oli lentoasemalta soittanut varoituksen ja nautiskeli piipaa-autoista ja vilkkuvaloista. Linnareissuun päättyi tämä huvi.
  18. Killittelen pelkääjän paikalla istuessani silmä kovana rekkareita, sillä keksimme aikoinaan työtoverini kanssa, että päivä on pelastettu, jos näemme jotakin merkitsevän rekisterilaatan.

    Viime viikolla näin peräti kolme, mutta ahneella on se tunnettu loppu: sain 40 euron paikoitussakon.
    Tänään tuli vastaan ISI, ja paluumatkalla saimme makeat naurut poiketessamme ostoksille.
    Tapasimme vanhan tutun, vaihdoimme muutaman sanan ja lähetimme terveisiä vaimolle.
    Mies meni ihan pöllähtäneen näköiseksi, palasi juosten kauppaan ja huusi mennessään: - Perkele, mullahan oli vaimo matkassa!
  19. Olin lukiossa, kun tulivat muotiin ensin patella-vyö ja sitten sellaiset lyhytvartiset mokkasaapikkaat, joissa oli korkeat korot.
    Eihän meidän kaikkien vanhemmilla ollut varaa hankkia meille kaikkia uutuuksia, mutta haikealta tuntui, kun luokalla oli erään maikan sukulaistyttö, joka sai kaiken ikäneitotädiltään: ensin patella-vyön ja sitten ne saapikkaat.

    Alemmilla luokilla ollessamme eräs lukiolaistyttö oli saanut aidot nailonit. Kateuksissamme irvimme lukion tyttöjä, jotka saksanlukijoina eivät edes osanneet lausua oikein. Raukat puhuivat nyyloneista, mutta me, koulun ensimmäiset englannilla aloittaneet, tiesimme, että nylon lausutaan nailon!
  20. Ensinnäkin vannoutuneena pitkien hameitten ystävänä kiitän Likkaa321 hyväatä vihjeestä.
    Nyt tuli meilläkin vanhoille autohuoville käyttöä!
    Ja sitten se huipputyylittömin: p:nruskeapohjaisesta, mustaraitaisesta kankaasta itse ompelemani kotelomekko. Kuinka näin tyylikäs nainen on voinutkin mennä sellaisessa jopa työpaikalleen!!!
    Sitähän ei alita kuin nykyinen kesäeleganssini:
    ikivanha, teltaksi kai tarkoitettu marimekko ja olkihattu, jonka sininen väri on päivettynyt rusehtavaksi ja jonka lieri repsottaa toisesta paikkaa, kun juuri olen torsinut sitä toisaalla.
    Kun oudompia ihmisiä ilmestyy näkösälle, olen katsonut välttämättömäksi ilmoittaa, että olen talon frouva enkä paikallinen variksenpelätti.
    21. 156 / 165
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt