o1l123o7

Vapaa kuvaus

Olen syntymähumalassa mutta en ympäristölle vaarallinen. Luonteeltani olen erittäin optimistinen pessimisti. Perusvärit: kalkkilaivan kapteenin ja maantien väri Kirjoitan pelkästään rekatulla nikilläni. Puskasta huutelee varjo-olentoni Puskasuleima, jolla on lupa mollata persoonaani kunhan tekee sen kotipaikkakunnan murteella. Olen oppinut tuntemaan täällä aivan ihania ihmisiä sekä virtuaalihenkilöinä että osan myös livenä. Omasta ja Puskasuleiman puolesta lähetän lämpimät terveiset kaikille. Palstoilla tavataan! Suosikkibändit/artistit: Hvorostovsky Suosikkileffat: Tuntematon sotilas, Kurjet lentävät Lempikirjat: Tuntematon Sotilas, Rikos Ja Rangaistus, Kilpi ja miekka Vapaa-aikanani: Eläkeläisen elämähän on yhtä vapaa-aikaa Suosikkipalstat Suomi24 Keskusteluissa: Kaupungit ja kunnat, Kahvipirtti Katson tv:stä mieluiten: Sydämen asialla, saksalaisdekkareita, luonto- ja matkailuohjelmia Kotieläimet: Villakoirat sänkyjen alla En pidä: Ei tule nyt mieleen muuta kuin kieroilu Parhaat matkakohteet: Suomen Lappi, Bulgaria, Berliini. Tosin aika merkittävältä kokemukselta tuntui seistä Kiinan muurillakin. Ruoka & juoma: Kaurapuuro ja maito Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Työskentelen: Oloneuvoksetar Ase tai siviilipalvelus: Itsellä ei palvelusta, mutta mieheni on lääketieteen ja kirurgian sattumakorpraali (nostoväessä) Yhdistykset/kerhot: Eläkeläiset Siviilisääty: Varattu Lapset: ---

Aloituksia

28

Kommenttia

3298

  • Uusimmat aloitukset
  • Suosituimmat aloitukset
  • Uusimmat kommentit
  1. Upea päivä!
    Tienristeyksessä ovat lumikasat alenneet niin paljon, että nyt näkee jo sivutieltä tulevat autot. Jos oikein tarkasti katsoo, näyttäisivät talomme pihassa olevat aurauskinoksetkin aavistuksen verran madaltuneen (ehkä?).
    On se vain sääli, ettei talossa asu yhtään lasta. Kyllä olisi omassa pihassa monta hyvää peffamäkeä.

    Yksi hyvä mäki olisi Helsingissäkin: Tähtitorninmäki. Jos sinne kiipeäisi kaukoputken tai kiikarin kanssa, voisi nähdä miten SkillaN Toompealla vilkuttelee meille.
    Hänen retkueensa sai tosi ihanan reissuilman. Mahtaneekohan palata ennen pääsiäislentoa? Toivottavasti, kun kissatkin ovat jotenkin alakuloisia. Syliin ne tulivat mutta eivät millään silittelemisellä suostuneet kehräämään.

    Kuka sitä mustaa kissaa haikaili? Meillähän on Pirtissä peräti kaksi kattia, ja vaikka ne eivät mustia olekaan, niin onhan noitaryhmämmekin sen verran ainutlaatuinen, ettei kissojenkaan mustia tarvitse olla. Vai kuinka?
    Mielestäni Wiiwidearin Piskikin voisi tulla mukaan. Jos joku kysyisi minkä vuoksi meillä on koirakin mukana, voisimme vain sanoa, että se on näyte meidän noitumistaidostamme, sillä vielä eilen se oli kissa.
    Luulen, että Piskillä on sen verran huumorintajua, ettei se moisesta nokkansa ottaisi.

    Minun nokkaani leijuu nyt kyökistä sellainen tuoksu, että on pakko mennä pelastamaan lämpenemässä oleva vihanneskeitto ennen kuin se on pohjaan palanutta muhennosta.
    Jos tuli lyöntivirheitä, hypätkää oli. Hyppinen on kuulemma terveellistä.
    Hiiop!
  2. Hahaa! Taas on paljon asiaa!

    SkillaNille ilmoitus, että ainakin viime elokuussa jätimme Tallinnan paikalleen. Siellä se lienee vieläkin, ellei joku turisti ole kaapannut sitä. Oikein mukavaa ja turvallista matkaa!

    Olen tässä sieluni silmin katsellut sitä Hintriikan suunnittelemaa konferenssiluutaa. Puoliahan (pinnoja) siinä ei välttämättä tarvita, jos on sen verran vahvat luudanvarret, että ne työnnetään vanteessa olevien reikien kautta keskiöön.
    Saattaa olla, että nimitykset eivät ole oikein, mutta luulen, että YM tajuaa ajatukseni paremmin kuin rakas petikaverini, joka oli kuolla nauruun, kun esittelin suunnitelmani.

    Minua taas nauratti se, että maan päällä töllöttäisivät ihmiset Tulenlieskan "tähdenlantoja" ja lähettelisivät turhia toiveita avaruuteen!
    Omaa vaatetustani en ole vielä pohtinut, mutta eiköhän ainakin suurin venäläisistä kukkahuiveistani päädy hartioilleni, ettei lennon aikana tule vilu.

    Ja omat eväät tietysti, ettei jouduta syömään kärmekeittoa!
    Sitä paitsi saattaahan jollekulle tulla jo matkalla nälkä, joten pientä purtavaa on hyvä ottaa matkaan.

    Joku toivoi, että osaamme perille. On ainakin ennen osattu, mutta voimmehan me varmuuden välttämiseksi ottaa navigaattorin mukaan, niin varmalla osataan Kahvipirtiltä Kyöpelinvuorelle.

    Vaan nyt minä lähden katsomaan Kalle-Kustaa Korkkia!
    Moi!
  3. - Päivää, pienet ystäväiseni, päivää jälleen, sanoi Markus-setä aikoinaan.

    Ja sitten asiaan. Sitä nimittäin on:

    Jos sinä, SkillaN, et heti lopeta maalarinlahjojesi väheksyntää , saat tukkapöllyä!
    Taulusihan ovat aivan ihania.
    Sen kyllä ymmärrän, ettei ole niinkään helppo aloittaa maalaamista, vaikka kuinka mieli tekisi. Koen itse samanlaista vaikeutta kirjoittamisen kanssa. Entinen himokirjoittaja ei saa edes kirjeestä aikaan kuin muutaman rivin.

    Sitten terveiset Joutavoiselle: Kumpikohan nauroi makeammin, Jyrki Omenassa vai minä tänään täällä kotona? Osasipa Rouva heittää hauskat kiitokset.
    Oli niin hauska poliittinen tarina, että vaikkei täällä eduskuntaehdokkaita olekaan, on täällä paikkakunnan paras kahvi.
    Kai huomasit edes kupposen ottaa ja pullaa myös. Kyllä nokkela Rouvakin olisi kahvit ja paakelssit ansainnut.

    Lohdutukset Meri-kukalle:
    Olipa hyvä, ettei sitä 7,5 miljoonaan kukaan saanut. En nimittäin onnistunut löytämään vielä sitä potkukelkkaa, joten voin jatkaa etsimistä. Ehkä ne jo ensi lauantaiksi osuvat kohdalle, potkukelkka ja jättipotti.

    Pääsiäiseen on vielä melkein kuukausi, mutta lentovälineitten hankintaan ja suunnitteluun on kuitenkin ryhdyttävä hyvissä ajoin.
    H* lanseerasi (eiks ole hieno verbi?) täällä eestiläisen konferenssifillarin.
    Ehtisikö hän siltä pohjalta suunnitella kimppaluudan? Olisihan sellainen yhteislento paljon mukavampi kuin yksinlento. Jos yksin eksyy matkalla, on vähän orpo olo, mutta jos on koko kimppaluudallinen, lähtee meistä ääntä sen verran, että se kuuluu Kyöpelinvuorelle asti. Varmaan sieltä ilomielin lähettävät pelastuspartion.

    Moikka!
  4. Paisteista päivää!
    Siis päivänpaisteista.
    Paistattelen käsiäni takan lämmössä. Ovat kuin jääkalikat, kun kävin paljain käsin avaamassa edellisen Pirtin oven ja lukaisemassa Paulamarian eilisen säätiedotuksen.
    Se oli kuin meidän maisemistamme. Välillä lumi lensi vaakasuoraan, välillä paistoi aurinko ja sitten tuli rakeita niin että ikkunat helisivät.
    Auringonlasku oli upea: taivaanranta sulaa kultaa.

    Sattuuko kukaan tietämään, kuka on eilen ryypiskellyt minun piikkiini?
    Mulla on kaamea kankkunen, eikä sellainen kahvista ja maidosta voi tulla.
    Pää on mielettömän kipeä ja joka rööri tukossa.
    Yritän nyt parantaa sitä Pirtin maankuululla kahvilla, enkä malta olla ottamatta yhtä paakelsiakin. Kyllä kurkussa aina on sen verran reikää, että yksi leivos siitä sisään mahtuu.

    Kiitokset kahvista ja paakelssista ja paljon, paljon onnea uuteen Pirttiin!

    J.k.
    Eipä tarvitse ensi kerralla kirjastossa valita luettavaa entten-tentten-teelika-mentten -menetelmällä. Rupesi tuo Bagdadin prinsessa kiinnostamaan.
  5. Päivää!

    Olen yrittänyt muutaman kerran kirjoittaa ihan asiaa, mutta avaruuteen ovat kirjelmöintini lentäneet. Tosin ei tänne mitään kirjoittamisen arvoista kuulukaan.
    Päivä toisensa jälkeen melkein sitä samaa ja taas sitä samaa.

    On tässä tosin lenneltykin siellä sun täällä, ja meidän neidotkin piipahtivat vaaria ja mummua moikkaamassa ja, uskokaa tai älkää, nukkumassa!
    Se on sitä nuoruutta, ja väsyyhän siinä, kun harrastuksia on vaikka muille jakaa.
    Todennäköisesti niitä olisi vieläkin enemmän, mutta kun koulunkäynti tuppaa haittaamaan harrastuksia...

    Meri-kukalle lähetän sellaisia terveisiä, että kerta se on ensimmäinenkin.
    Niinpä eilisillan ja tämän päivän olen käyttänyt tuttavien luona kiertämiseen potkukelkkaa lainaamassa. Ei ole vielä onnistunut.
    Kun kevään tulo näyttää toistaiseksi päättyneen, ajattelin lähteä hyvissä ajoin Meri-kukan lottojuhliin. Potkukelkalla olisi ekologista matkata ja lykätä Mr. Geetä kelkassa. Voisi sillä kyydillä sukeutua henkevä keskustelukin, kun rakas puolisoni tiedustelisi, että mitäs huono huokaa, kun on turva kelkassa.

    Onneksi kirjasto on niin lähellä, että sinne pääsee nopeimmin kävelemällä.
    E. Tuomiojan "Häivähdys punaista" oli ollut lainassa, ja Mr. G ilmoittautui jonoon.
    Tänään tuli sähköpostissa ilmoitus, että kirja on noudettavissa.
    Kunhan tuo pyry lakkaa, vedetään pitkää tikkua siitä, kumpi lähtee kirjastoon. Sitten kinataan siitä, kumpi ensin saa lukea teoksen.
    Luultavasti annan luovutusvoiton, sillä luen nykyisin vain pätkän kerrallaan ja sitten kohellan jotakin muuta. Ratkon vaikka ristikoita, jos en muuta keksi.

    Ohoi!
    Äsken lensi lumi ihan poikittain, ja nyt ponnahti aurinko esiin.
    Taidanpa tarjoutua kirjastoreissulle.

    Heippa ja toivorikasta torstaita!
  6. Obj. tutkijalle

    Kaikki kirjoittamanne pitää paikkansa. Mennyt on kuitenkin mennyttä, emmekä enää ole "allmoge folket" vaan itsenäisen valtion kansalaisia.
    Mitä hyödyttää penkoa vanhoja tunkioita. Turhalla suunsoitolla ei ole koskaan saatu aikaan mitään.

    Mielestäni meidän olisi erittäin paljon tärkeämpää yrittää vaikuttaa siihen, ettei itsenäisyyttämme lahjoiteta EU:lle.

    Ja tulkoon vielä mainituksi, että en kannata pakkoruotsia. Valinnan vapaus luonnollisesti pitää olla heilläkin, jotka haluavat ruotsin valita.
  7. Liputetaan sitä meilläkin pari kertaa vuodessa: kesäkuun neljäntenä ja lokakuun kymmenentenä.
    Sitä vain ihmettelen, milloin ruvetaan liputtamaan mätäkuun ensimmäisenä. Olenhan minä kuitenkin edellä mainittujen liputettavien alku ja juuri.
  8. Lattia tärisi jalkojen alla. Tuntui kuin joku olisi kellarikerroksessa käytellyt tylsähköä kiviporaa. Se kesti vain hetken, mutta tärinä tuntui todellakin hyvin selvästi jalkapohjissa.
  9. Tapakristittyjen maa suurimmaksi osaksi.
  10. Voihan sapramentti!
    Olin aamulla aikeissa tulla pirttiin ja ajattelin, että ehkä täällä tapaisi pitkästä aikaa Lokarinkin. Päätin ensin lukaista pari sivua ODESSAn miehistä ja tietysti nukahdin!
    Terkkuja nyt kuitenkin sinne rapakon taakse.
    Pari ihmistä sai ikälisää siitä sinun tilitantti-naapuristasi. Kiitoksia.

    Mr. G rupesi muistelemaan niitä aikoja, kun tilit maksettiin käteen eikä pankkiin.
    Oli muuan mies, jonka vaimo seisoi vieressä, kun mies kuittasi tilinsä. Sen jälkeen vaimo poistui tilipussi taskussaan.
    Saattoi olla kokemuksen sanelema juttu. Luottamuspula, mutta oli myös itseluottamuspulaa potevia.
    Oli muutama mies, jotka ottivat tilipussista hiukan rahaa ja lykkäsivät sen jälkeen tilipussin Mr. Geelle sanoen, että annat sitten rahaa, kun minä pyydän, niin ei tarvitse heti maanantaina kottia kysellä.

    Täällä on miltei jouluinen tunnelma. Lunta tulee kaiken aikaa, ja taivaskin on lumivalkoinen.
    Täytynee kohta lähteä shoppailemaan maitoa ja muuta murkinoitavaa ja sen jälkeen laittaa joulusauna lämpiämään.

    Oikein rattoisaa ja terveellistä saunapäivää!
  11. Lähes kaikki on on nykyisin laktoositonta tai kevyttä.
    Olen itse tykönäni pohtinut, saako kerrostalon parvekkeella pitää lehmää.
    Osaan lypsää ja kirnuta voita, ja syntyyhän kirnuamisen jäljiltä kunnon kirnupiimääkin.
  12. Upea aamu!
    Osaa tuo aurinko olla aika vekkuli. Kun se nauraa täysillä, hyväntuulisuus tarttuu ihan huomaamatta.
    Eipä sillä, kyllä olen osannut iloita kunnon talvestakin. Ei räntää vaan valkoiset hanget. Voiko talvelta enemmän odottaa?
    Kohta tulee kevät, tulee varmasti, vaikka vielä saisimme lisää luntakin. Sulaa se aikanaan pois, ja vaihtuuhan se kevätkin kesäksi ja suvi syksyksi.
    On ihana asia, että kotimaassa on vuodenaikojen vaihtelu.

    Koko talvena ei oikeastaan lintuja ole pihassa näkynyt, mutta nyt alkavat "muuttolinnut" palailla: ensin muutama varis ja harakka ja eilen ilmestyi pihaan pari fasaanikukkoakin. Eikös aurauskinoksen päälle lennähtänyt juuri talitinttikin! Siellä se terhakasti hyppelee ja pyrähtää välillä koivun oksalle katsomaan, löytyisikö sieltä paremmin einestä.

    MInä olen aamumurkinani einehtinyt ja lähden parvekkeelle kuuntelemaan, laulaako tämän talon talitintti maaliskuussa...

    Aurinkoa ja valoisaa mieltä!
  13. Aivan varmasti mannerlaatat ovat olleet tiedossa, samoin mahdollisuus tai uhka, että laatat liikkuvat ja aiheuttavat tsunamin.
    Ihmettelen, eikö ole suorastaan rikollista välinpitämättömyytta ihmisiä kohtaan rakentaa ydinvoimaloita niin epävakaisiin paikkoihin kuin ne on rakennettu.

    Mitenkähän meillä? Suomihan ei ole likellä mannerlaattojen rajoja, eikä meillä taida olla tsunamien pelkoakaan. Kuitenkin maailmassa on monta ihmeellistä asiaa, niinpä Suomessakin.
    Kun ajattelee, miten uusimman ydinvoimalan rakentamisessa on kaiken aikaa ollut jotakin korjattavaa, tulee etsimättä mieleen, että koko laitos on susi.

    Kuka vastaa seurauksista, jos laitos sattuu pamahtamaan?
    Entä ydinjätteiden säilytys? Saastekuormako jätetään perinnöksi tuleville sukupolville?
  14. Ihanaa aamua!
    Hyvänen aika, eivätkö Hintriikka ja SkillaN ole lainkaan tietoisia siitä, että tuima vaalitaisto on alkanut?
    Kun jotkut nautiskelevat viininPUNAISTA kuohuviiniä, ovat pianoVIHREET olettaneet, että kysymyksessä on piilomainos. Niinpä nekin tunkivat palstalle erittäin salaisen mainoksensa.
    Eihän noita ehdokkaitten numeroita kukaan ulkoa muista, mutta fibaa ei unohda kukaan.
    Tässä taisi vain tulla turhan kiire; eihän numeroita ole vielä edes arvottu eivätkä samat numerot välttämättä ole joka vaalipiirissä samoilla puolueilla.

    Vaan eipä näin kauniina päivänä kannata tätä sisäpolitiikkaa pohtia. Lähden tästä katsomaan ulkopuolista maailmaa ja nauttimaan niin auringosta kuin raittiista ilmastakin.

    Heippa!
  15. Olen oppinut tuon vanhan kansan viisauden muodossa
    "Mikä maariana katolla, se vappuna vaolla".

    Oikeastaan pitäisi seurata, pitääkö sanonta vielä paikkansa nykymaailmassa.
  16. Oletko googlettanut YLE Areenasta?
  17. Ensinnäkin protestoin: Ei viisikymppinen vielä ole ikäloppu!
    Työvoimaviranomaisten mielestä 55-vuotias liian vanha koulutukseen, vaikka olisi esittää muutaman kuukauden ikäinen kiitettävä opintotodistus kahden vuoden opiskelusta.

    Tässä keskustelussa kuitenkin tarkoitetaan "oikeaa" vanhuutta.
    Omalta kohdaltani tiedän olevani vanhus sitten, kun uskon, että peilissä näkyvä isoäitini ei ole mummoni vaan minä itse.

    Ja mitähän se vanhuus loppujen lopuksi on?
    Itse uskon tulevani lapseksi jälleen!
  18. Aurinkoista on!
    Kyllä taas nauru kelpasi, kun luin SkillaNin ristiäisjutun. Siinä oli tilannekomiikkaa kerrakseen. Ihan olin olevinani kärpäsenä katossa.

    Vai on sätissä rekkaamispakko.
    Toisaalta se olisi hieno asia täälläkin, mutta toisaalta se merkitsisi sitä, että eräät tosi hyvät kirjoittajat, jotka periaatteesta eivät rekisteröidy, jäisivät pois.
    Ainakin rekattujen nikkien pitäisi saada ilmoittaa, ketkä rekkaamattomat ovat palstalla niin olennainen osa, ettei heitä voi sulkea ulos.

    Ulos tästä kohta lähden minäkin, joten jätän palopuheen tällä erää pitämättä.
    Toivottelen vain oikein auvoista päivää...
  19. Onnea koko äitijoukolle!
    Ja tietysti myös sille suloiselle tyttövauvalle.
  20. No niin!
    Kun oikein koheltaa, niin virheitähän siinä syntyy.
    Se ylihuominen vieraamme ei tietenkään ole havinainen vaan harvinainen!
    21. 56 / 165
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt