Vapaa kuvaus

Olen syntymähumalassa mutta en ympäristölle vaarallinen. Luonteeltani olen erittäin optimistinen pessimisti. Perusvärit: kalkkilaivan kapteenin ja maantien väri Kirjoitan pelkästään rekatulla nikilläni. Puskasta huutelee varjo-olentoni Puskasuleima, jolla on lupa mollata persoonaani kunhan tekee sen kotipaikkakunnan murteella. Olen oppinut tuntemaan täällä aivan ihania ihmisiä sekä virtuaalihenkilöinä että osan myös livenä. Omasta ja Puskasuleiman puolesta lähetän lämpimät terveiset kaikille. Palstoilla tavataan! Suosikkibändit/artistit: Hvorostovsky Suosikkileffat: Tuntematon sotilas, Kurjet lentävät Lempikirjat: Tuntematon Sotilas, Rikos Ja Rangaistus, Kilpi ja miekka Vapaa-aikanani: Eläkeläisen elämähän on yhtä vapaa-aikaa Suosikkipalstat Suomi24 Keskusteluissa: Kaupungit ja kunnat, Kahvipirtti Katson tv:stä mieluiten: Sydämen asialla, saksalaisdekkareita, luonto- ja matkailuohjelmia Kotieläimet: Villakoirat sänkyjen alla En pidä: Ei tule nyt mieleen muuta kuin kieroilu Parhaat matkakohteet: Suomen Lappi, Bulgaria, Berliini. Tosin aika merkittävältä kokemukselta tuntui seistä Kiinan muurillakin. Ruoka & juoma: Kaurapuuro ja maito Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Työskentelen: Oloneuvoksetar Ase tai siviilipalvelus: Itsellä ei palvelusta, mutta mieheni on lääketieteen ja kirurgian sattumakorpraali (nostoväessä) Yhdistykset/kerhot: Eläkeläiset Siviilisääty: Varattu Lapset: ---

Aloituksia

28

Kommenttia

3298

  • Uusimmat aloitukset
  • Suosituimmat aloitukset
  • Uusimmat kommentit
  1. Meillä on ihan pilvessä, ja vaikka pakkasta on vain kuuden asteen vaiheilla, on kamalan kylmä. Hytisin toppatakissa. Tänään on untuvatakkki haettava kellarikomerosta. Ehkä sillä vähän paremmin tarkenee.
    Mitähän sitten päälleni vedän, kun miinuksia on kymmenen?

    Autovarkausyritys oli minullakin kerran. Autoni oli paloauton punainen Lada Combi, ja työpaikallani paikoitin sen aina samaan paikkaan. Yhtenä aamuna vakipaikallani seisoi vieras auto, ja ajoin omani toiseen paikkaa.
    Pois lähtiessäni marssin vakipaikalleni, jossa oli paloauton punainen Lada Combi. Työnsin avaimen lukkoon, mutta ovi ei auennut. Piti ihan tarkastaa, että kädessäni oli autoni avain, ja tein uuden, tuloksettoman yrityksen.
    Takaani kuului miesääni: - Ei se aukea. Ei minunkaan avaimella teidän autoonne pääse. Olen kokeillut!
    Minun paikkani oli ollut tyhjä, kun mies oli tullut töihin, ja tietysti hän ajoi autonsa vapaaseen paikkaan.
    Sen jälkeen olen varmuuden vuoksi tarkastanut autojen rekkarit ennen kuin työnnän avaimen lukkoon.

    Olin tänään naapurikaupungin sairaalassa. Onneksi ajoittavat kaikki tutkimukset samalle päivälle, kun on lääkärin vastaanotto. Tuntejahan siellä meni, mutta nyt on seuraava visiitti sinne vasta 19.5.2011, ja verikokeissa pitää käydä omassa terveyskeskuksessa 16.5.
    Hieno juttu, että on noin pitkä varoitusaika.
    Omalääriltä pitää kyllä tilata aika mahdollisimman pian, mutta sinnehän ei ole matka eikä mikään.

    Luulin jo, että pääsen helpolla, mutta eikös yksi peijakkaan hammas lohjennut!
    En kyllä enää ikinä syö piparkakkuja! En edes jouluna.

    Sen sijaan alan virkata korteista tarve-esineitä. Malli on SkillaNilta, ja kerran jo virkkasinkin muutaman moulinelangasta, mutta sitten lanka loppui, eikä koko kunnasta saa sen paremmin muliini- kuin helmilankaakaan.
    Tänään sitten päätin lyödä kaksi kärpästä yhdellä iskulla, ja löytyihän lasarettireissulla oikein virkkauslangaksi nimettyä lankaa. Virkkuukoukkukin on tällä kertaa sellaisessa tallessa, että löydän sen vaikka tältä istumalta.
    Enkä tässä joudakaan nyt turhia löpisemään, kun täytyy lähteä ahkerasti askaroimaan niin kauan kuin innostusta riittää.

    Kirjoitellaan!
  2. Taivaanranta on haalean kullanrusehtava, ja miinuasteita 10,7.
    Heräsin uutistenlukijan iloiseen ilmoitukseen, että Irlanti SUOSTUU ottamaan lainaa EU-mailta!
    Ajatella! Suostuu!
    Tämän ilouutisen jälkeen ympäri maailmaa nousivat pörssikurssit.
    Vahinko, ettei meikäläisillä ole muita osakkeita kuin asuntomme hallintaan oikeuttavat, eikä niitä näin kylmän aikaan kannata ruveta kauppaamaan, kun ei teltassa tarkene.
    Mahtavatko ne korotukset edes asunto-osakkeita koskeakaan, kun meidänkään As.Oy:mme ei ole pörssissä...

    SkillaN tuskailee muistinsa kanssa. Niin tein minäkin ja kävin oikein muistihoitajalla testissä.
    Sen tuloksena kuulin, että muistini on erinomainen! Mistähän johtuu, että nimet ovat jo vuosia sitten alkaneet kadota. Jos ei allakan nimiluettelosta napsahda kohdalleen etunimi, menee pari viikkoa ennen kuin nimi muistuu mieleen. Hullunkurisinta on se, että yleensä osaan kertoa kyseisestä henkilöstä kokonaisen elämäkerran ja vielä esitellä hänen sukujuurensakin.
    Joskus tunnen olevani oikea tonttujen tonttu.
    Näin pikkujoulujen aikaan tonttuilu ei pahemmin haittaa, ja minullakin on odotettavissa yksi pikkujoulu. En vain muista, milloin se on, mutta eiköhän tuo toinen puolisko ole merkinnyt sen seinäkalenteriin.
    Sellainen seinätaskukalenteri on hyvä olemassa.
    Minä-galleria taas ei ole hyvä. Pitäisi kai oikein ruveta opiskelemaan sitä, mutta päivät menevät ohi ihan itsestäänkin, eikä tässä vauhdissa ehdi muistamaan, että opiskellakin pitäisi.

    Jokohan tässä tuli löpinää tarpeeksi yhdelle aamulle?
    Oikein mukavaa maanantaita tässä enää toivottelen.
  3. ... niin hyvässä, ettei niitä hakemallakaan löydy. Kansioita, laatikoita ja salkkuja on vaikka muille jakaa, mutta juuri se paperi, joka olisi tarpeen, on jossakin loogisessa paikassa. Valitettavasti minulla ei ole pienintäkään käsitystä, minkä logiikan mukaan olen sen taltioinut.
    * * *
    Tänään on sitten ihan oikea talvi. Maa, taivas, puut ja pensaat ovat kaikki lumivalkoisia, ja kaiken aikaa lunta pyryttää lisää. Ikkunoitten alareunoihin on kinostunut lumiraja.
    Pakkasta on vain 1,6 astetta, mutta sitä on riittävästi, jotta maahan satanut lumi ei ole sulanut.
    * * *
    Eilenillalla polttelin kynttilöitä, ja kohta sytyttelen niitä taas, vaikka päivä onkin nyt eilistä valoisampi. Onneksi meillä molemmat rakastavat elävää valoa, ja hamstraammekin vuoden mittaan valtavasti erilaisia kynttilöitä, kun sellaisia kohdalle osuu.
    * * *
    Oikein valoisaa ja tunnelmallista mieltä kaikille toivottaa eräs, joka lähtee nyt pitsan tekoon. Jos tykkäätte salamipitsasta, tulkaapa maistamaan.
    Moi!
  4. Pesueet tulivat iltapimeällä, kun formulakisat oli kisattu. Vanhempi aikamiespoika arveli, että pikkuveli saattaisi olla Sodankylässä, jonne hän oli viikonvaihteessa lähtenyt.
    Olin juuri valitsemassa numeroa, kun ovikello rupesi musisoimaan, ja omin silmin saatoimme todeta, että mies oli jo kotiutunut Lapista. Pikareissu!
    Kyllä kai tässä vähitellen alkaa vanhuus painaa, kun tuollaista meno-paluu -matkaa ei millään pystyisi tekemään. Jos oikein sisulla yrittäisi, niin sen jälkeen olisimme petin pohjalla ainakin puoli viikkoa. Sitä paitsi meille riitti nuoruusvuosinakin päivän ajon päämääräksi Tornio.

    Täällä on valtava sumu. Tulee mieleen ensimmäinen lentomatkani. Helsinki-Vantaalla sumu oli niin paksu, että vain suomalaiset koneet pystyivät sinne laskeutumaan. Monta tuntia jouduimme odottamaan Interflugin koneen tuloa ja lähtemistä, mutta onnistuihan se lopulta.

    Jassoo! Tuli kaupunkireissu. Isäntä sai sähköpostia, ja nyt pitäisi lähteä tuonne "hernerokan" sekaan ajamaan. Ei se lähteminen ihan tunnin päälle ole. Katsotaan nyt jonkin aikaa, jos sumu vähän hälvenisi.
    Tässä ehtii oikein hyvin juoda kahvit, ja vaikka särvintäkin olisi, on pulla- ja kakkukiintiöni täynnä ainakin muutamaksi päiväksi. Sitä paitsi Pirtin kissojakin täytyy vähän silitellä, kun molemmat tulivat uuninpankolta tuohon venyttelemään.
    Jos täältä kuuluu melkoinen hyrinä, se ei ole minun kuorsaamistani vaan kissojen kuorohyrräämistä.

    No, nyt saa riittää. Paijataan taas sitten seuraavalla kerralla. Nyt vain sydämelliset terveiset kisuilta ja minulta.
  5. Alkajaisiksi onnittelen ystäväämme Iiristä: - Onnea, onnea, onnea vaan, punainen tupa ja perunamaa!
    Tuon nimen kohdalla tuli ongelma. Olen tottunut sanomaan ja kirjoittamaan "Iiriksen", mutta jos nykysuomen suosituksen mukaan kirjoitetaan tai lausutaan s-päätteinen nimi, Iiris olisi "Iirisen".
    Toivottavasti suositus koskee vain erisnimiä. Jos esim. vannas taivutettaisiin tuon säännön mukaan, se olisi vannasen. Siitä tulisi mieleen, että perusmuoto olisi vannanen, siis pieni vanna, johon meikäläinen ei mahtuisi, vaikka kenkälusikalla avittaisi.

    Jesses, kun olen tänään syvämietteinen! Muutenkin olen vähän muuttanut rutiineja. Kaikiksi kakkupäiviksi olen rustannut kermakakun, mutta tämänkertainen isänpäiväkakku on tyystin erilainen.
    Sokeriton rahkapohja, jonka päälle mustaherukkahyytelöä ja puolukoita. Tänään levittelin paistokselle sokeritonta kermavaahtoa, jonka peittelin veistelemällä sille muhkean kerroksen tryffelilastuja. Tein tryffelin eilen, ja se sai yön yli olla kylmässä kovettumassa.

    Päivänsankari kävi ilmoittamassa, että hän aikoo paistaa ohukaispannulla ison kasan plättyjä. Sulkee kuulemma keittiön oven, että ei kukaan tule etukäteen norkoilemaan ja vohkimaan.
    Ei nyt juuri tule mieleen, kuka mahtaisi meidän kahden hengen huushollissamme olla se ei kukaan...

    Päivä näyttää olevan poutainen ja lämpötilaltaan plusmerkkinen. Tyyntäkin on, mutta aina silloin tällöin lippu kuitenkin hulmahtaa. Pitäähän sen näyttää, että pystyy se muuhunkin kuin likomärkänä roikkumaan runkoa vasten.
    Aurinkokin näyttää osallistuvan isänpäivän viettoon. Hieno juttu!

    Ja oikein hyvää juhlapäivää kaikille!