Vapaa kuvaus

Olen syntymähumalassa mutta en ympäristölle vaarallinen. Luonteeltani olen erittäin optimistinen pessimisti. Perusvärit: kalkkilaivan kapteenin ja maantien väri Kirjoitan pelkästään rekatulla nikilläni. Puskasta huutelee varjo-olentoni Puskasuleima, jolla on lupa mollata persoonaani kunhan tekee sen kotipaikkakunnan murteella. Olen oppinut tuntemaan täällä aivan ihania ihmisiä sekä virtuaalihenkilöinä että osan myös livenä. Omasta ja Puskasuleiman puolesta lähetän lämpimät terveiset kaikille. Palstoilla tavataan! Suosikkibändit/artistit: Hvorostovsky Suosikkileffat: Tuntematon sotilas, Kurjet lentävät Lempikirjat: Tuntematon Sotilas, Rikos Ja Rangaistus, Kilpi ja miekka Vapaa-aikanani: Eläkeläisen elämähän on yhtä vapaa-aikaa Suosikkipalstat Suomi24 Keskusteluissa: Kaupungit ja kunnat, Kahvipirtti Katson tv:stä mieluiten: Sydämen asialla, saksalaisdekkareita, luonto- ja matkailuohjelmia Kotieläimet: Villakoirat sänkyjen alla En pidä: Ei tule nyt mieleen muuta kuin kieroilu Parhaat matkakohteet: Suomen Lappi, Bulgaria, Berliini. Tosin aika merkittävältä kokemukselta tuntui seistä Kiinan muurillakin. Ruoka & juoma: Kaurapuuro ja maito Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Työskentelen: Oloneuvoksetar Ase tai siviilipalvelus: Itsellä ei palvelusta, mutta mieheni on lääketieteen ja kirurgian sattumakorpraali (nostoväessä) Yhdistykset/kerhot: Eläkeläiset Siviilisääty: Varattu Lapset: ---

Aloituksia

28

Kommenttia

3298

  • Uusimmat aloitukset
  • Suosituimmat aloitukset
  • Uusimmat kommentit
  1. sen lauluja laulat. Niinhän se on.
    Kolme esimerkkiä valtuustotasolta:
    1. Pienen tilan ja suuren lapsikatraan omistaja oli isosti velkaa x-pankille.
    ja äänestystilanteissa hän joutui äänestämään aina x-pankinjohtajan kannan mukaisesti.
    Sitten tuli asia, jossa hän ei millään olisi pystynyt äänestämään vastoin omaa käsitystään. Valtuutetun onneksi ryhmässä oli vaikutusvaltainen henkilö, jolla oli vaikutusvaltaa toisessa pankissa. Valtuutettu sai lainan sieltä ja maksoi itsensä irti x-pankista.
    2. Muuan valtuutettu oli tehnyt aloitteen, jossa kunnan/kuntalaisten etu ja x-pankin/x-pankinjohtajan etu olivat täysin vastakkaiset.
    Myös tällä valtuutetulla oli useita lapsia ja asuntolaina x-pankista. Ihmis-parka joutui äänestämään omaa esitystään vastaan!
    3. Vastaavanlainen eturistiriita tuli vastaan kunnanhallituksessa.
    X-pankinjohtaja oli tällöin esittänyt eräälle kunnanhallituksen jäsenelle, että jos tämä äänestäisi tyhjää, olisi tarvittaessa asuntolaina edullisesti tarjolla x-pankista. Lahjontahan siinäkin oli kyseessä, mutta x-pankkihan ei ollut kh:n jäsentä valinnut, eivätkä hänen äänestäjänsä olleet valinneet häntä olemaan hiljaa, joten x-pankki/x-pankinjohtaja hävisi, ja kuntalaiset voittivat.

    Sieltä, missä tosi isot rahat pyörivät, paljastuu silloin tällöin esimerkkejä.
    Kuinkahan moni suurfirma hyväntekeväisyystarkoituksessa tukee. En uskalla väittää, että tuki olisi laillistettua lahjontaa, mutta epäillähän aina voi...

    Ja nyt minä otan kupillisen kahvia ja syön Kahvipirtin leipää sen kera.
    En kuitenkaan laula, mutta oikein antoisaa päivää toivotan kaikille.
  2. Aamu heräsi kauniina, ja aurinko on niin kirkas, että sitä pitäisi katsoa noetun lasin läpi.
    Pihalla oli jo eilen niin ihania lätäköitä, että heittäydyin kakaramaiseksi ja sain ihan tapella itseni kanssa etten olisi kiertänyt rapa roiskuen niitten kautta.
    Pienemmät tiet, ja varsinkin risteykset, ovat niin loskaisia, että nyt tulee talviajokokemusta. Muuten kylläkin nautin ajamisesta, mutta autoomme on tehty kytkinremontti, ja sen peevelin kytkimen kanssa olen riidoissa. Varsinkin pakin kanssa on vaikeuksia, mutta se varmaan johtuu siitä, etten ole horoskooppimerkiltäni rapu.

    Heräsin tänään ennen viittä hirvittävään suonenvetoon, kun en ole vieläkään löytänyt muorin suosittelemia kuparilantteja villasukkiini. Tosin en eilen löytänyt villasukkianikaan. Minulta hukkuu nykyisin kaikki. Tänäänkin olen hukannut neljä tuntia, ja välillä hukkuu kokonainen päivä. Onneksi sentään villasukat löytyivät tokaluokkalaisen romukorista.

    Olen tässä itsekkäästi huolissani Hintriikan englanninopinnoista. Meneekö korvakuulolle välisilmän puutteessa? Olen kyllä lukenut pitkän englannin, mutta tämä tietokone-englanti on ihan hepreaa.
    Track oli ennen vanhaan polku ja vaikka mitä, ja cookie meriteerasi pikkuleipää, mutta ajattelin epäidenttiseltä udella, mitä tarkoittaa trackin cookies. Polkuilevat pikkuleivät, vai? Laite väittää, että siinä on jotakin häikkää tai ainakin suojaus alhainen.

    Mitenkäs emäntämme suojauksen laita on? Pitäisiköhän jonkun ruveta keksimään laitetta, joka estäisi käsien työntämistä taikinakoneeseen? Siinä saa helposti näpeilleen! Toivottavasti sormesi paranevat pian.
    Entäs sitten tämä aamuvirkku Irkku? Mitenkähän sinä totut nukkumaan yösi heräilemättä? Sinulle tulee aikamoinen elämänmuutos. Ja niin tulee Jorillekin. Rivien välistä olen ollut lukevinani, että hän innoissaan odottaa muuttoa. Pidämme peukkuja, että hän alkaa viihtyä uudessa kodissaan ja löytäisi sieltä mukavia kavereita.
    Kerro hänelle oikein paljon terveisiä sekä minulta että Mr Greengrassilta, joka edelleen ylpeilee sillä, kun Jori tuli häneltä kysymään, onko sinulla auto ja vietkö meidät junalle.

    Taitaa taas olla niin pitkää jorinaa, että sydän kylmänä odotan, miten ylläpitohirviö tähän reagoi.
    En taida uskaltaa enää lisätä, että ehdinkin jo kaivata herran ylikypsän tervaksia.
    Siispä terveisiä vain kaikille!
  3. Päivää jälleen!
    Mitähän tuolla seitsenkymppisten porttivahdilla on nokassaan?
    Milloin se väittää, ettei sivua voi näyttää, milloin että salasana on väärä tai nimimerkki toisen käytössä, ja kaiken huippuna on, että kun kerrankin omasta mielestäni olen kirjoittanut asiaa, se pyyhkäisee koko litanian olemattomiin.
    Taisi närkästyä, kun kv naistenpäivänä yritin tehdä aloituksen naistenlehtien sisällöistä. Tutkielmani perustui kälyltä saamaani 7,5 kilon kassilliseen materiaalia, joten en minä ihan kylmiltäni siitä aiheesta paasannut.
    Saattaahan tietysti olla niinkin, että portsari päätti julkaista sen omana kolumninaan jossakin bittitaivaallisessa naistenlehdessä.

    Siltä varalta, että syynä oli liiallinen pituus, olen nyt varovaisempi.
    Juon kupillisen kuumaa ja haukkaan Irkun evästyksiä ynnä lähetän Hintriikalle sellaiset terveiset, että nytpä osaat taas antaa arvoa omalle sängyllesi. Äläkä aliarvio aivoituksiasi. Kyllä ne niin notkeita ovat, että varmasti oppivat nopeasti toimimaan sekä liki- että kaukonäköisen silmäsi mukaan.

    Ja sitten vain hyvää päivänjatkoa kaikille!
    Nähdään, jos nähdään, ja nyt sitten nähdään, nähdäänkö tämä...
  4. Huomenta!
    Uskokaa tai älkää, täällä oli fasaanikukko, joka kulki kevyen liikenteen väylää ja ylitti tien suojatietä pitkin varmistettuaan ensin, että autot osaavat varoa sitä.
    Ensimmäisellä kerralla oletimme, että kysymyksessä oli sattuma. Seuraavana päivänä sama toistui; fasaani pysähtyi odottamaan, menemmekö ohi vai pysäytämmekö.
    Tietysti pysäytimme, ja herra fasaani asteli arvokkaasti tien yli. Kolmantena päivänä kävi samoin, ja toisten autoilijoitten hiljentämisestä totesimme, että muutkin osasivat arvostaa viisasta fasaanikukkoa.

    Ihana päivä! Pakkastakin vain seitsemän astetta.
    Yritän ottaa itseäni niskasta kiinni ja lähteä lenkille, jonka jälkeen pitäisi aloitella suursiivousta. Tekisi mieleni kokeilla, jaksanko siirtää mööpeleitä paikasta toiseen, ja jos se onnistuu, aion katsoa, miltä olohuone näyttää, jos...

    Yritin eilen kirjoittaa muorin viestiin jatkoksi, että vauva on jo löytynyt, mutta tuuli vei koko litaniani.
    Sairas temppu, mutta onneksi päättyi hyvin. Lehtien mukaan vauva löytyi seitsemän metrin päästä vaunuistaan, ja ihmeellisintä oli, ettei hän ollut tukehtunut, vaikka hänen päällään oli kaksikymmentä senttiä lunta.

    Ei, nyt ei passaa enää jatkaa pohdintoja. Jäävät hyvät päätökset pelkiksi päätöksiksi, jos en vähitellen tartu toimeen.
    Ensin kylläkin tartun kahvikupin kahvaan ja sitten rupean pikkuhiljaa toimintaan.

    Pitäkää minulle peukkuja, että puhtia riittäisi, ja nauttikaa auringosta!
  5. Huomenta!
    Istuskelin kahvimuki kourassa parvekkeella ja katselin aamun heräämistä. Kullanvaalea taivaanranta lupaili aurinkoista päivää, ja jossakin nyt aurinko paistaa, koska hangella on valoa ja timantteja.

    Jaahas, meidän työhullu emäntämme on jälleen eilen raatanut urakalla! Nytkin taas työmaa kutsuu häntä. Mahdatkohan sinä, SkillaN, tulla kipeäksi, jos kaikki maailman työt olisi jo tehty? No, eihän siitä pelkoa ole. Siispä työn iloa sinulle!
    Minä se laiskottelen kyllä sitten sinunkin puolestasi.

    Olen muuten samaa mieltä siinä, että lakkotilanteessa on kaksi osapuolta.
    Aina jauhetaan, että pieni avainryhmä sabotoi lakkoilemalla ja jopa että lakot pitäisi kieltää. Kuitenkin kaikki, mitä tässäkin maassa on saavutettu, on saavutettu lakkoilemalla tai lakon uhalla: yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, viisipäiväinen työviikko, vuosilomat, ilmainen koulutus, eläkkeet...
    Anteeksi, että saarnaan kuin kolportööri, mutta kuinkahan olisivat nyt pullat uunissa, jos olisi nöyrästi kädet ristissä odoteltu, mitä ylhäältä annetaan.
    Yleensähän on ollut niin, että kun lama on ollut uhkaamassa, ruvetaan jakamaan köyhyyttä. Kuitenkin suurfirmoille riittää valtiolta miljardeja ja miljardeja, joita perustellaan sillä, että muuten tulisi työttömyys. Sitten nämä samaiset firmat jakavat omistajilleen - usein ulkomaalaisille - huippusuuret osingot.
    Näistä asioista ei paljon huudella, ja minäkin lopetan nyt huutamiseni tältä erää ja tukin suuni voisilmäpullalla, jonka löysin tuolta kaapista.

    Aurinkoista päivää!