Vapaa kuvaus

Rauhallinen, asia-asioissa asiallinen, mutta silmäkulmasta löytyy kyllä pilkettäkin, vaimon väittämän mukaan tarpeen vaatiessa huonokuuloinen ja itsepäinen. Nuorempana harrastin aktiivisesti ja jopa tuloksellisesti eri urheilulajeja. Nykyisin muut urheilevat puolestani, ja osallistun telkkarin edessä sohvalla kerien tai venyen. Muut harrastukset:lukeminen, matkailu, tiskaaminen ja kokkaus. Vaimon lisäksi tärkeimmät ihmiset: lapset ja lapsenlapset. Suosikkibändit/artistit: Ruotukaveri Reijo Kallio Lempikirjat: kaikkiruokainen, luen paljon Suosikkipalstat Suomi24 Keskusteluissa: Kahvipirtti Katson tv:stä mieluiten: Uutiset urheilu Saksalaiset dekkarit Parhaat matkakohteet: Kiinanmuuri Ruoka & juoma: Lasange lihapullat, kun itse teen Koulutus: --- Ammatti: Muu Työskentelen: Kotihommat riittää Ase tai siviilipalvelus: Lääkintäkorpraali Santahamina Yhdistykset/kerhot: Eläkeläiset ry. Siviilisääty: Varattu Lapset: Olen ylpeä vanhempi

Aloituksia

17

Kommenttia

2542

  1. Vettä satelee, ei ole paljon taukoja ollut, kyllähän nyt kauppareissun voi tehdä, mutta lenkkipolut taitaa jäädä vähiin.
    Amulla kävin terkkarissa ottivat pari näytettä, ei mitään erikoista keväällä sovimme omalääkärin kanssa, jotta käyn näytteet antamassa. Viikonpäästä soittelee.
    Minä tässä odottelen kauniita ilmoja, sovin nuorimman poikani kanssa lentämään lähtemisestä, Pasi on lennellyt ainakin kolme vuotta pienlentokoneella, sellainen harrastus.
    Kunhan ilmat ovat sopivat teemme sellaisen tunnin lennon täällä Hyvinkään tai Malmin kentältä lähdetään.
    Olenhan minä aieminkin pienkoneessa lennellyt lapinreissulla
    Inarissa. Joku päivä se taas tapahtuu.

    Skillanille tiedoksi se metallinen lihanuija ostettiin
    entisestä Leningraadista 70 luvun puolivälissä, ja on edelleen käytössä.
    Ei nyt varsinaisia syksynmerkkejä näkyvissä, mutta kun kalenteria katsoo onhan se sieltä tulossa, puut aika vihreitä, toki kova tuuli on karsinut koivunlehdistä keltaiset pois.
    Keskeyttihän sade myös viljankorjuun.
    Ehkä siitä sateesta on hyötyäkin voihan se nostaa sienet näkyviin.
    Minulle sama, en kuitenkaa sienimetsään mene, mutta ynnämuu ei malta, varmaan tekee lenkin.
    Tällainen päivän saldo, en taida osata enempää.
  2. Suolaa suolaa, enemmän suolaa sanoi taikuri Krunblom. En tiedä onko liika suola terveellistä, mutta taikuri ripotteli aina hattuun lisää suolaa taikatemput onnistui aina.
    Eräs tuttava lääkäri sanoi kerran tavatessa, kun minulla oli alhainen verenpaine, syö suolakurkkua.
    Eihän kukaan taida ilman suolaa tulla toimeen, helteillä varsinkin on juotava paljon, minä aika paljon juon Wisshyä, ja omenamehun sekoitusta.
    Merisuolaa käytän kraavilohta tehdessä, ja jodipitoista ruokasuola Jos ripottelen suolaa on se välimeren merisuolaa. jota korkkia kierämällä hienonee.
    Ihme ja kumma olen näinkin vanhaksi elänyt, tupakkaa en ole polttanut 40 vuoteen, alkoholia sitäkin hyvin harvoin, tänävuonnakin pari kertaa juhlittuni joko omia tai vaimon syntymäpäiviä.
    Ruokapuolen valmistan kotona, aina monipuolinen, kanaa kalaa ja joskus lihaakin,etenkin jauhelihaa. Aina vihanneksia, porkkana, kukkakaali ymm, sekä salaattia joka päivä vähän muunneltuna. Aina jääkaapissa suolakurkkuja. Mausteet maun mukaan, riippuen mitä syödään, mausteita on muitakin kuin suola. Voita käytän aina silakoiden, ja räiskäleitten paistoon.

    Tuo alhainen verenpaine, ja syke aiheutti minulle tilanteen, piti laittaa tahdistin kevättalvella. nyt syke ja paine vakaa Kävin kuukausi sitten tarkistuksessa, tahdistin ja sydän toimi hyvin seuraava tarkistus kahden vuoden kuluttua.

    Emmehän me ole lääkäreitä, emmekä itse aina tiedä mikä meitä vaivaa, käyn kuitenkin säännöllisesti omalääkärillä, ja kokeissa, minulla mukava ja hyvä omalääkäri. Aina olen avun saanut, jos ei omalääkärin avut riitä, on hän ohjannut eteenpäin. Kiitos hänelle.
  3. Hajuista piisaa keskustelua vaikka kuinka paljon, joitakin hajun muotoja sanotaan tuoksuiksi. Kellä hajuaisti toimii hän eroittaa tuoksun, hajusta.
    Tuo ynnämuu mainio kirjoittaja, elänyt nuoruutensa siellä Pohjois-Karjalassa, ja elättänyt itsensä, ja auttanut vanhempiaan savotoissa tekemällä oikeita jätkän töitä. Siellä varmaan syksyisin ,ja talvisin oli varmasti kämpillä hajut niin voimakkaat, jotta melkein veitsellä voisi leikata.
    Myöhemmin muutti pääkaupunkin seudulle, ja oli samanlaisissa hommissa kuin minäkin, maalaustöitä tehtiin, niissä hommissa tosiaan oli myös voimakkaita hajuja, ja myrkyllisiäkin. Niistä moni sai elinikäisiä vammoja. Nyt asiat korjaantuneet kuten ynnämuukin totesi.
    Me olemmme varmasti tavanneetkin muutaman kerran, mutta emme muista missä yhteydessä.
    Ynnämuu oli ansiokas ammattiosaston edustaja, tehnyt paljon työtä sillä saralla työolojen, ja palkkauksien eteen.

    No kevennykseksi kerron erään matkamme yhteydessä sattuneeta haju tapahtumasta.
    Menimme perheeni kanssa Keuruulle junalla 1965. vaimoni kirjeenvaihto ystävän kotiin, no ei siellä mitään hajuongelmia ollut, se oli kiva tapaamianen. Sieltä jatkoimme matkaa Tampereen kautta Nokialle. Vaimoni setä kyyditsi sitten meidät muutaman päivän kuluttua Nurmijärvelle.
    Matkattiin Tampereen kauttaa, tultiin Valkeakoskelle, Reino setä yhtä-äkkiä kysyy pojiltamme Kumpis se oli, pojatkin olivat hajun huomanneet, ja pian olivat toistensa kimpussa.
    Pojat olivat alle 10 vuotiaita.
    Taitaa nekin hajut nykyään olla vähäisiä, liekö lainkaan.