Vapaa kuvaus

Rauhallinen, asia-asioissa asiallinen, mutta silmäkulmasta löytyy kyllä pilkettäkin, vaimon väittämän mukaan tarpeen vaatiessa huonokuuloinen ja itsepäinen. Nuorempana harrastin aktiivisesti ja jopa tuloksellisesti eri urheilulajeja. Nykyisin muut urheilevat puolestani, ja osallistun telkkarin edessä sohvalla kerien tai venyen. Muut harrastukset:lukeminen, matkailu, tiskaaminen ja kokkaus. Vaimon lisäksi tärkeimmät ihmiset: lapset ja lapsenlapset. Suosikkibändit/artistit: Ruotukaveri Reijo Kallio Lempikirjat: kaikkiruokainen, luen paljon Suosikkipalstat Suomi24 Keskusteluissa: Kahvipirtti Katson tv:stä mieluiten: Uutiset urheilu Saksalaiset dekkarit Parhaat matkakohteet: Kiinanmuuri Ruoka & juoma: Lasange lihapullat, kun itse teen Koulutus: --- Ammatti: Muu Työskentelen: Kotihommat riittää Ase tai siviilipalvelus: Lääkintäkorpraali Santahamina Yhdistykset/kerhot: Eläkeläiset ry. Siviilisääty: Varattu Lapset: Olen ylpeä vanhempi

Aloituksia

17

Kommenttia

2542

  1. Kyllä noista muisteloista voisi tehdä vaikka kirjan, niin paljon niitä on, matkoja ulkomaillekin kymmeniä, kaikki matkat hyvin onnistuneita ja eri vuodenaikaan tehtyjä.
    Niistä aina välillä tulee mieleen hyviä muistoja.
    Elämässä on muutakin Skillan kertoo kuinka vanha neljännen polven lapsi on, vaikka olemme hiukan vanhempia ei meillä neljöttäpolvea edes ole. itse menimme nuorena naimisiin, pojat vain etsivät kumpikin sitä "oikeaa" kauan ja heidän vanhimmat lapset ovat 20 ja toisella 18 joten nykyajan mukaan täysikäisiä. Opiskelevat kumpikin ja se ainakin on hyvä, ettei tuo neljäspolvi ainakaan minuntietääkseni ole alulla.
    Tuo katleijanen on tunnetusti hyvä neuvojen ja vihjeiden antaja ja varmaan hyvä ruuan laittaja. Itsekkin olen innokas kokkaaja ja yritän aina jotain omaperäistäkin valmistaa. Taas voisin sanoa, aina on ruokani muillekkin kelvannut.
    Tuo Saksalainen perunasalaatti tuli hyvin tuttusi minulle, ja meille muillekkin, olihan lankomieheni Saksalainen hänkin innokas ruuanlaittaja, monta vinkkiä sainkin häneltä. Tosiaan tuo hapankaali on myös hänen ansiostaan tuttu ja sitä ensin toimme Berliinistä, nyt sitä ostamme mekin Lidlistä.

    Aivan erikseen nuo työt tuolla Helsingissä, taisimme tuon ynnämuun kanssa tehdä samoja hommia ,en kuitenkaan usko että olisimme olleet samoissa firmoissa, mutta muut jalanjälkemme olivat yhtäläisiä ainakin AY hommissa ja ehkä jonkinverran politiikassakin. Minä tosin asuin täällä maalla ja ynnämuu tietää ainakin yhden paikan missä asuin yli 30 vuotta. Sanoi kerran käyneensä siellä ja meillä oli ainakin yhteisiä tuttuja. Kuitenkaan häntä henkilökohtaisesti en muista.
    Hän innokas maalaustaiteen harjoittelija ja se mies kannonnokassa ei vaikuta tutulta, liekö omakuva lainkaan.
    Merihuiskulle erikoisterveiset kiva kun on lämmintä sisällä, ja täältä löytyy kavereita, niin minullekkin. Late Vaan.
  2. Täällä muisrelevat lapsuus ja kouluaikoja, minä koulun aloitin 1941, siis sotaaikana. Maallahan minä asuin, linnuntietä Helsinkiin reilu 30 km, sota näkyi kylässämme Lentokoneet useasti menivät kohti Helsinkiä ja iltaisin näkyi kun valonheittimet etsivät koneita myös valopommien pudotus näkyi. Muutenkin se meillä tuntui 6 veljeäni oli sodassa mukana, me nuorimmat kävimme koulua, vanhin veli asui Helsingissä, Hänen lapset olivat samanikäisiä meitin nuorempien kanssa Kaksi hänen lastaan olivat Tanskassa sota-aikana. osa asui meillä ja kävivät koulua, samaa mitä minäkin. Kaksi nuorinta syntyi meillä, nuorin pariviikkoa isänsä kuoleman jälkeen, jatkosodan alettua.
    Sota jatkui, siinä meidän naapurissa oli Suojeluskuntatalo sinne tuotiin Venäläisiä sotavankeja, niitä kuljetettiin töissä maalaistaloissa, ehkä jotain muutakin tekivät.
    Meiltä matkaa 100m siihen suojeluskuntataloon, lähelle ei saanut mennä, kuitenkin koulupolku kulki aika läheltä ja hyvin välillä näki niitä vankeja. Joissain taloissa oli oma vanki, joka asui samassa talossa missä töitäkin tekivät.
    Kylän väki lisääntyi kun tuli aika paljon Karjalaisia evakoita, myös muutama Inkeriläinen asui sota-ajan.Sota loppui aikanaan Hesalaiset menivät Helsinkiin, mutta Karjalaiset jäivät kylään. Minulla oli monta hyvää ystävää niissä Karjalaisissa, ja joku vieläkin elelee siellä. Koulun kävin loppuun hyvällä menestyksellä, ei minusta maisteria tullut, mutta helvetin hyvä työmies kuitenkin.
    Kun nyt itse pääsin sanomaan, terveisin Late Vaan.
  3. Minäkin huomasin, ettei vielä ole täysikkuun aika. tuossa ikkunasta näkyy vielä hiukan vajavainen kuu-ukko. 16 päivä on kalenterin mukaan täydenkuun aikaa. Nyt kun on ollut aurinkoinen päivä, huomaa helposti myös päivän pidenneen.
    Kelpaa taas mennä kepeästi kohti kevättä.
    No tuosta kepeydestä tuli mieleen nuo kuntoliikunnat, tunnustan, vähiin on jäänyt minulta, Enkä tehnyt mitään uudenvuoden lupausta. Painoni kuitenkin on kohdallaan jos sanon 72+- Vuodentakaiseen - 6 kg. Liikunnalla tai syämisellä ei mitään osuutta.
    Taitaa ensiyönä olla etelän kylmin yö, aamulla oli -16 nyt melkein täysikuu ja pakkanen taitaa kiristyä.
    Sulattelin päivällä pakastimen sopiva keli viedä tavarat parvekkeelle, nyt voisi taas pakata takaisin, on jo pakkasta kaapissa 18,1 astetta.
    Auto narunnokassa taidan vielä mennä kauppaan. eli moikka Late Vaan.