tublat

Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

27

Kommenttia

5230

  1. Jäi vielä hampaankoloon :D

    Tuli mieleen,että Koiramme-lehdessä oli (ellen nyt ihan väärin lähdettä muista),lista roduista,jotka on näytelmissä eniten hammastelleet tai saaneet muikkareita asian tiimoilta(jotain tuon suuntaista).Ne kun kirjataan nykyään.
    Siellä oli aika mielenkiintoinen se lista.Mutta kun en pahus vie sitä muista tarkemmin.Mutta jotenkin hämärästi jäi mieleen,että norjan harmaallinen olisi ollut siinä listalla ainakin.
    Jos joku muistais...
  2. Lyödään ja ei.Onhan niitä,mutta on isoissakin.Pienet vaan lyödään helposti yhteen sumppuun,kun isot käsitellään roduittain....

    Ensinnäkin,kun puhutaan tutkimuksista,niin pitäisi näkyä vähintään,mihin perustuu ja otannan laajuus.
    Koirista tehdyt tutkimukset on usein luokkaa koiransafkafirmat " meidän safkalla elää vuosia kauemmin..."
    Jos jotkut tutkimukset koiriin liittyen vielä tehdään jenkkilässä,niin sama,kuin olisi marssilaiset rantautuneet ja tehneet tutkimusta. Jenkit on ihan oma ihmislajinsa :D ja niin kauan,kun niitten koiran kanssa toimiminen usealla on sitä mitä on (jos tosiaan on jotain koiraohjelmaluokkaa),niin tutkimukset saa ihan oman käsitteensä.

    Ja sitten kun roduista puhutaan,niin ensin pitäisi määrittää,mitä aggressiolla tarkoitetaan.Sisäsyntyistä,geeneistä tulevaa (?),vai opittua.Kaksi ihan eri asiaa.Tuossa oli maininta geneettisesti.Miten se on todettu? Miten on eritelty pois kasvatuksen vaikutus ym.?
    Kun tuollaisia tutkimuksia tehdään,niin pitäisi olla tutkittu valtava määrä koiria,valtavalla määrällä ihmisiä.
    Tehty luonteenmittaukset pentueille ym.
    Noit haluaisin nähdä.Noissa haastatteluista myös pitäisi tietää,kuinka moni omistaja kuuluu sarjaan tumpelot ja kuinka moni ihan muuta.Sekin kun on oma juttunsa.

    Pikkukoirien "kouluttamattomuus ongelma",on minun mielestäni muutaman asian tuotos.Eli ensinnä,ne monen ulkonäöt vetoaa niin tunteisiin,että koira inhimillistetään liikaa.Niitä otetaan helpommin tutustumatta kunnolla rotupiirteisiin,kun ne on vaan niin lutusia.Pienet koirat on helpompi hallita kuin isot fyysisesti.Ja kun niiiiiin monen koiran hallittavuus,koosta riippumatta perustuu lähinnä (vaan) siihen fyysiseen puoleen,valitettavasti.
    Pikkukoirille myös jo jotkut kasvattajat lyö leiman pakettiin : särkyvää,tissinvälistavaraa,ei voi kouluttaa (ei sovellu),helppo kiva seurakoira vaan,paitsi toki näytelmiin.
    Siinä se valmis soppa.Pikkukoirien monen rodun valtava toimintakapasitetti jää käyttämättä,ja sitten tulee ongelmat.Ne sitten on,mitä onkin millekkin rodulle tyypillistä mm.alkuperäisen käytön puolesta.Ja sitten taas selitetään,että epänormaalihan on ihan normaalia tässä rodussa...
    Että ihan normaalia,että ruikkii sisälle,kun on niin pieni rakko,rähisee,kun on rodulla niin suuri ego ym.ym.ym

    Ja niin,minä ymmärrän ison egon ihan muuna,kuin negatiivisesti.Minusta se on kunnon itsevarmuutta,hyvässä mielessä.Pullistelut on pikkuegoisten hommia.Niin neli-kuin kaksijalkaisissakin :D

    Tirriäiset on ihan samalla lailla koiria,kun isot.Ihan samat jutut.Ohittaa hyvin,kun opetetaan,ei se ole mikään koko tai "luulo koostaan" kysymys.Enpä usko,että ne koissut sitä kokoaan miettii.Pikemmin jotain ihan muuta,jos ylipäätään miettii :D

    Ja koirakoulujahan on nykyään vaikka hurumykke.Ja aikas vähän niitä,joissa on pääsyvaatimuksena kokoraja.
    Lähinnä ne on sitten palveluskoirapuolella,että on varsinkin tietyissä lajeihin liittyen karsintaa.
    Tosin moniin pk-kentillekkin voi soppaan mukaan mennä.Enemmän se on sieltä narun korkeammasta päästä kiinni.
  3. "Tietääkö..." Ilmeisesti,kun on sitten taidettu kehittää ihan oma muunnos "heitä" varten :P
  4. Farkku Volvolla mennään.
    Mutta tulee linkkaakin käytettyä jokusen verrankin,kun on hyvät yhteydet ja pysäkki lähellä.
    Myös käveltyä tulee aika paljon,niin saa sitä hyötyliikuntaakin kätevästi samalla :)

    Kivoin meijän menopeleistä :D oli tuo pikkumaasturi aikoinaan,mutta sen verran epäkäytännöllinen isojen koissujen kannalta,niin vaihettiin matalampaan menopeliin.
  5. Itseasiassa suurin ongelma minusta on se,että nykypäivänä on maalaisjärki häviävä luonnonvara.
    Ei ihme,jos ihmiset ei tunne piirunvertaa koirankäyttäytymistä,kun ei ne tunnu aina tuntevan edes itseään.
    Ja se kun on aika oleellista...
    Pitäisi rehellisesti miettiä,että sopiiko ylipäätään jonkinlaisen elukan omistajaksi,sopiiko se omiin(perheen) kuvioihin.Jos ei,niin sitten ei oteteta.Sitten pitäisi miettiä,mikä elukka sopii.Kun koiraan päädytään,niin sitten sen perusjutut,eli mikä rotu nimenomaan omiin tarpeisiin.Ja sitä sitten ensin työstetään,ennenkuin koira taloon tuleen.
    Nykypäivänä kun välillä tuntuu,että mennään koko tuo letka,kuten sanonnassa perse edellä puuhun...

    Tuosta ohjeesta sen verran,että jos se menisi minun mukaan,mitä usein esille tuon :D,niin sanoisin Opeta,Motivoi,Vaadi :)
  6. Kyllä ainakin joidenkin piireissä on vanhempiakin.Kannattaa kysyä ja toki tarkoin selvittää,jos sopivaa vaikka löytyisi.Itsellä ei kokemusta,mutta olen kuullut,että on löytynyt ihan päteviä ja sitä kautta pitkä-aikaisiakin apulaisia.
  7. No jos tosiaan näin on ja on ihan normielämäksi tehty ja tarkoitettu,niin puhdas mielipide,että suoraan hanurista.
    Miksi koira on ylipäätään otettu,onhan niitä akvaarioitakin mitä katella otuksia kehää kiertämässä...
    Tosin en tiedä nauttiiko ne fisutkaan siitä,kun en siitä lajista ymmärrä hölynpöläystäkään...
  8. Rotua ei mainittu,mutta yksi vaihtoehto on,että jos on kyseessä "ei vaikeammasta päästä",niin voisi kysyä vaikka 4H kerhosta,jotain joka olisi kiinnostunut vaikka touhuamaan enemmänkin koiran kanssa,vähän kouluttamaan ja harrastamaan.Voisitte sitten keskenään sopia pelisäännöt,miten haluat koirasi kanssa toimivan ja vaikka aluksi,vähän yhdessä.Jos nyt tuntuu siltä,että on kyse koirasta,jolla olisi virtaa niin paljon,että se osaltaan vähän hankaloittaa yhteisoloa tässä tilanteessa.
    Jos nyt ei mistään ihan virtapiirikoirasta ole kyse,niin kyllä se koira kestää vähän vähätoimintaistakin elämää,ainakin jonkun aikaa.Riippuu niin koirasta.Mutta pääasia,että pidetään niistä rutiineista kiinni.ja ollaan jämptejä,siinä miten mennään,varsinkin tuon ikäisen kanssa.Jos näyttää,että tuntuu ongelmaiselta koiran käytös,niin voisi ottaa yhteyttä johonkin koirankouluttajaan,esim.yksityiseen,joka voisi tulla paikan päälle antamaan vaikka muutamia yksityistunteja.Ongelmakoirakouluttajista niitä myös löytyy.Eli sitten vaan mietit,minkä tyyppisellä tapaa haluat koirasi työstää,ja koetat löytää siihen sopivan.

    Ei ne koirat niin helposti pilalle mene,ja on teillä jo pohjia,mistä pitää kiinni ja jatkaa,miten jatkattekin.
    Tsemppiä !
  9. No et sää ;D ,vaan tuo RZB ,jolle vastasin.Eli kun oli kyseessä taajama,josta Kukkishatuton setä yllä kertoi.
    Taajaman järjestyssäännöt on muuttuneet jokusiakin vuotta sitten,ja vanhassa oli eri sanamuoto,koska sai pitää ehdoin auki.
  10. En taida osata avata,koska jokaisella voi olla omanlaisensa näkemys,ja riippuu nimenomaan tapauksista.

    Mutta meillä näin,eli verta ei saa kaivaa nokasta,"pomottaa" ei saa, turhat räpinät pois,ja nauha ei saa jäädä päälle. Eli vain satunnaiset märähdykset,oikein tehtynä ja oikeassa kohdin,sallitaan.
  11. Tuossa olikin hyviä ehdotuksia.Lisäisin vielä,että suurimmissa näyttelyissä on myynnissä,ja hyvätkin valikoimat useasti.

    Tosin minäkin olen sitä mieltä,että se "henkinen panta" on paras ja siihen pitäisi ensisijaisesti pyrkiä.
    Itse asiassa bullmastiffin kanssa olisi pare,jos se olisi jo tuossa iässä siinä pannassa aika hyvinkin...

    Hauskaa vuodenalkua sinnekkin :)
  12. Mahdatko sekoittaa (muistaa) vanhaan järjestyssääntöön (taajaman)?
    Ennenvanhaan oli sana tuo kytkettävissä,kunnes järjestyssääntöjä yleisesti rukattiin.
    Eli koiraa sai silloin pitää vielä auki,jos se oli hallinnassa ja välittömästi kytkettävissä.Myös pentukoiraa sai pitää auki.Ikäraja oli muistaakseni 6kk.
  13. Vähän vaikea vastata,mutta yritetään jotain,kun on niin kuin moni muukin,kokonaisvaltaisen kasvatuksen tulos.Ei minkään yksittäisen osajutun.

    Eli pennusta luodaan kunnon suhde,opetetaan kunnolla mitä halutaan,motivoidaan se siihen,ja tarpeen vaatiessa vaaditaan.Pääpaino aina opetuksella eli opetetaan mahdollisimman hyvin (minä käytän pääasiassa positiivista vahvistamista).Myös kieltosana opetetaan,nimenomaan opetetaan,että koira varmasti tietää,mikä sen merkitys on.Pyritään ehdottomuuteen,eli aina kun käsky annetaan,se toteutetaan ja nopeasti.Tuossa jotain lyhyesti peruskamaa.

    Loppu onkin sitten ihan kuin "osasuoritusten" opettamista. Eli opetetaan,ettei kenenkään luo mennä,koirien ja ihmisten (paitsi luvalla),elukoita ei ajeta,eikä perään lähdetä. Luoksetulo pitää olla ehdoton.Sitten riippuen koirasta,niin opetetaan irtoamisen (korkeintaan ) raja.Kontaktin otto on tärkeä,joka toisille on luonnostaan helppoa,toisille ei niinkään. Ja mikä tärkeää myöskin,ehdoton pysähdyskäsky.

    Siinä nyt,mitä mieleen tuli ja miten meillä.Tähän mennessä noihin raameihin kaikki on mennyt.
    Työtä tuollainen vaatii ja paljon,ja lähtökohtana kannattaa pitää,ihan kaikkien kannalta,että jos raameihin ei sovi,niin kiinni pidetään.

    Järjestyssääntöjä noudatettaessa koirat pitää olla kiinni taajamassa.Koulutuskentät ja omat pihat poislukien(niihinkin määritteensä). Taajaman ulkopuolella on sitten voimassaomat sääntönsä.
  14. Aloituksessa ei sen tarkemmin myöskään määritelty,mikä on tulipalon alku.Sen voi ymmärtää hyvinkin eri lailla,ja nähdä myös. Tulipalon aluksi voi joku sanoa eli näkemys asiasta (kuullutkin tuonlaisen),vaikka sitä tupakan tumppia siellä lattialla.Ja tarkennus tähän,ilmeisesti vaatii ;D,kun en ihan tarkasti huomannut sanoa,siis lattialla nimenomaan,ei ulkona maassa :D.
    Ja voi sen ilman muuta itsekkin polkaista. Edellisessä viestissä jo lukikin missä tapauksissa ottaa yhteyttä mihinkin ;)
  15. Riippuu täysin,mitä tarkoittaa tulipalon alku kellekkin.Jos vaikka maassa on kytevä tupakan tumppi,se on eri asia,kuin selkeä palo,jolle esim.ei voi mitään ja paras olisi palokunta.Jos on kyseessä jo selkeästi sammunut uhka,mutta sellainen tapahtuma,missä on hyvä tehdä ilmo,niin ottaisin yhteyttä huoltomieheen ja jättäisin homman hänelle. Riippuu siis mistä kyse.
  16. Ei ole ollut vielä yhtään paukkuarkaa koiraa,joten eivät ole pelänneet. Sääliksi kyllä käy niitä koiria,jotka paukkuarkoja ovat.

    Tosin jos minusta riippuisi,niin kaikki kaupungissa,asuinalueilla ym.tiiviissä rakennetuissa pitäisi pistää ampumiset luvanvaraiseksi niin,että vain tietyillä alueilla saa ampua.
    Niitä paukkuja kun on ihan riittävästi ammuttu toisten omaisuuksiin,oli sitten kenenkin tontilta tai sen vierestä.
  17. Ihan korrektisti kun toimitaan,niin kasvattaja kertoisi jo pentua tiedusteltaessa,jos on tekemässä siihen jotain ehtoja.Ja selittäisikin ne kunnolla.Ei viimehetkellä pelkästään.Jos viimehetkellä,niin ei se kuitenkaan muuta sitä,että asioissa kannattaa ostajienkin olla huolellisia ja miettiä vaikka viimetingassakin mihin nimensä pistää.Jos on vähänkään epäselvää,niin silloin kuuluu kysyä asiat selväksi,ihan niinkuin muutakin kauppatavaa ostaessa.
    Jalostusoikeuksissa yleisin käytntö on se,että koira myydään jonkinverran halvemmalla,ja sen jälkeen ei mitään korvauksia enää ostaja saa.Sijoitussopimukset on taas erilaisempi käytäntö.
    Myöskin sellaisia on tehty,että koira myydään koko hinnasta,mutta jos/kun jalostusoikeutta käytetään,niin silloin suoritetaan korvaus,joka ehkä yleisemmin on jotain samaa luokkaa kuin hinnanalennus.
    Nämä sitten KIRJATAAN kaikki tarkkaan ylös. Kohtuullista on myös,että papereihin laitetaan ylös,mihin saakka jalostusoikeus on voimassa.Eli takaraja olisi hyvä laittaa,muutoin siltä osin voidaan katsoa sitä kohtaa kohtuuttomaksi.
    Näissä tapauksissa kasvattaja maksaa kaikki jalostukseen liittyvät kulut.

    Alhaalla viestissäsi koitte ongelmaksi sen,että koira lähtee kasvattajalle synnyttämään.
    Ettekö tienneet sitä vai miksi se on ongelma? Jos on asiasta jo sovittu,niin eihän se silloin ole ongelma vaan normaali tapa toimia. Mitään ihmeellistä siinä ei ole,koska normaalikäytännössä (yleisemmin) sijoituksessa ja jalostusoikeustapauksissa narttu penikoi luovuttajan luona(joskus myös tehdään sopimuksia,että luovuttajan luona).Silloin jos ei halua sitä,niin ei ota koira noilla lisäehdoilla eli ostaa koiran omaksi ilman noita sopimuksia.
    Se sitten onko korvaus kohtuullinen vai ei,on vaikea sanoa mitään mielipidettä,kun ei tiedä koiran hintaa tai mitä on luvattu korvaukseksi.

    Viralliset tahot mistä tiedustella on lähinnä kennelpiirin neuvoja,kennelliitto (lakineuvontaahan siellä ei enää ole ) ja kuluttaja-asiamies (siinä vähän saattaa riippua,onko kyseessä ammattia harjoittavaksi laskettava vai ei.
  18. "Molossi kultapieni" Hui o_O. Tyhmästä kultapieneen,mitähän tästä pitäisi ajatella kirjoittajasta,kun mennään laidasta laitaan... :D

    Niin noh,ehkä sitten olen kasvattanut tai/ja osuneet jokainen koira (erirotuisiakin) luonteensa puolesta kohdalleen.Vaikea sanoa itse.Ehkä joillekkin sitten osuu ne monipuolisemmin ne luonteetkin kohdalleen ;D
    Liittyikö tämä kenties edellisen viestin kysymykseesi minulle huomiosta koiraan,vai mistä moinen kunnia onnitteluihin :)

    Kiva kun pevissä on keksitty toiminnoille omia nimiä.Ei siinä mitään huonoa ole.Ennenvanhaanhan niinkään normaalille toiminnalle,kun koiran huomioiminen siten,kun normaalisti useimmat tekevät käytetty siitä mitään nimitystä.Tosin ei varmaan nytkään taida käyttää...

    "Katsoppas..." Niin,ja mikä on tämän kappaleen pointti ?Kerrohan se ensin selkokielellä,niin tiedän,mitä siitä pitäisi ajatella ehkä tarkemmin :D
    Sillä eiköhän se ole ihan selvää useammallekkin täällä kirjoittaville,että on koiranomistajia,joilla on ongelmia koiransa kanssa ja tulee aina olemaan sellaisia.Monestakin erilaisistakin syistä.
    Ja tuskin on sekään ihan outoa,että koiratkin on hyvin eriluontoisia.Ja jopa ihan rodutkin hieman erilaisia rotupiirteistä johtuen...
    Joten en nyt oikein ymmärtänyt,mitä ajoit takaa,vaan oliko se pelkkää kertomusta...
    Selvää kysymystä en siitä ainakaan löytänyt.Mutta ei siinä mitään,vaikka olisikin ihan kerrontaa :)

    " Kun peviin..." Tämäkin kenties oli jokin esittely,vai?
    Yleensäkin koiran kanssa toimiminen koostuu monesta asiassa.Ihan samoin,jos käyttää ruuanhankkimisviettiä hyväksi,niin eihän sekään pelkästään ole.Muutakin sisältyy ;)
    Mutta tuo oli erittäin hieno lausahdus ylipäätään,että "Eikä koirasta tule mikään flegmaattinen,jos sen kanssa harrastaa jotain ja pitää koiran aktiivisena " :) Näin meilläkin on huomattu,kun melkein 13 v.papparainenkin vielä tuossa vieressä leluaan retuuttaa :)

    Ps.En ole vielä saanut vastausta,miksi kouluttamisella ei ole MITÄÄN tekemistä kasvatuksen kanssa tai mikä se sellainen namikouluttaja on.
    Mutta eihän toki mihinkään pakko ole vastata.Muutakin kirjoittamistakin piisaa :)
  19. Eli täsmentää millä lailla? Kirjoitit,että kertaakan et nakkia käyttänyt. Niin entä sitten,jos et ole.Ei kaikki myöskään ole purkkia käyttänyt. En minä tuon tarkemmin asiaa voi täsmentää,kun se on jo sanottu.

    "Jos koirasi hakemalla hakee..." No eipä ole moista tilannetta ollut vielä yhdenkään kanssa.
    Tiedä sitten viime kädessä miksi. Ehkä osaltaan ainakin siksi,että ne on pennusta asti tottuneet siihen,että huomiota saa,silloin kun saa. Ei siitä sen ihmeempää numeroa ole saatu aikaiseksi.Puolin tai toisin.
    Eikä ole kukaan herättänyt minua yöllä.Meillä koirat on tavanneet nukkua öisin ja omassa huoneessaan pääasiassa.
    Jos taas niin kävisi,että jostain hypoteettisestä syystä taloon tulisi koira,siis valmiina tuollainen :D,niin toki pitäisi lähteä miettimään miksi se noin toimii ja toimia sen mukaan. Eli varmaksi en voi sanoa,miten toimisin,kun täytyisi tarkalleen tietää miksi ja millaisesta koissusta kyse.
    Mutta ehkä suunnilleen kuiteskin samalla tavalla,kuin pennunkin kanssa.Huomiota saa,kun annetaan. Ei siinä mitään jääkausien kanssa ole tekemistä. Mitkään jääkaudet kun ei ole mitenkään minun juttujani.
    Mutta kuten sanoin,ensin selvitellään kuten muissakin mistä johtuu,ja sen mukaan mietitään juuri ko.tapaukseen kokonaisvaltaisesti toimintatavat.
  20. Noihin ohjeisiin voi lisätä,että radion tai tv voi laittaa sen verran kovalle,että äänet vähän hälvenisivät.
    Tuo on tärkeää,että käyttäytyy itse mahdollisimman normaalisti.
    Tosin kannattaa muistaa,että jos normaalistikkin on tapana usein vastata koiran kontaktinhakuun,niin jos ei sitä yht äkkiä teekkään,niin sekään ei ole normaalia.On kaksi eri asiaa paapoa koiraa,kuin vastata sen yhteyden hakuun sitä vahvistavasti tai normaalisti.

    Jos oikein pahalta näyttää,niin kannattaa hakea apua tuleviin koitoksiin.Niitä löytyy nykypäivänä jokusiakin.

    Ja miten meidän suhtautuu. Tähän mennessä ei ole yhtään paukkuarkaa koiraa ollut. Aikoinaan yksi narttu hoiteli noin viikon vanhaa poikuettaan rakettien paukkuessa.Se koitos itseä vähän jänskätti,koska oli kyseessä sijoituskoira,joka ei meillä asunut, ja ollut kasvanut.
    Se olikin ainoa,jonka kanssa ollaan toimittu erilailla.Erilailla siinä mielessä,ettei sen kanssa ole käyty raketteja ulkona kattelemassa,kuten muitten...
    Noh,eipä ois kakaroistaan vapaaehtoisesti irronnutkaan :D
    21. 128 / 262
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt