ankdam
[email protected]
Kotimaa: ---
Koulutus: ---
Ammatti: Muu
Siviilisääty: ---
Lapset: ---
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia184 aloitusta · 18435 kommenttia
- Se kielikokeilu oli Sampo Terhon kärkihanke, Terhon puffaama märkä uni ja nuoruuden aikainen unelma! Vaan kuinkas kävikään? Terho olikin unelmansa kanssa varsin yksin. Reisille meni kuten koko Terhokin puolueineen!
Tack och hei! - Minä tiedän, sinä et!
Jokaisen tieteellisen raportin, julkaisun tutkimuksen jne lopussa on aina julkaisuluettelo!
Julkaisuluettelo kertoo mitä lähdeaineistoa julkaisun tekemiseen on käytetty.
Väitöskirja koostuu yleensä 2-3 osajulkaisusta. Julkaisujen tulee olla julkaistu jossain riittävän arvovaltaisessa alan julkaisussa eli vertaisarvioituja. Kaiken mitä väitöskirjan osatutkimuksessa esittää tulee todistettavasti olla faktoihin perustuvaa, ja faktan lähde on julkaisussa aina ilmoitettava.
Kielikylpyä tutkitaan Vaasassa ja Jyväskylässä! - Lycka till!
- Palveluvelvoite koskee vain viranomaisia! Kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun edellyttäminen ei millään mittarilla ole vittuilua!
- Helsingissä on kierretty / pyritty kiertämään johtavan terkkarilääkäriviran lakisääteisiä pätevyysvaatimuksia kerran, suunniteltu menettely oli sen verran harvinainen ja merkittävä poikkeus että siitä tehtiin jopa lehteen juttu. Kyse oli Pitäjänmäen terkkarista.
Väitteesi että kielilain vaatimusten kiertäminen olisi Helsingissä jotenkin rutiininomaista ei pidä paikkansa. - Väitit ettei kielikypyä opetusmetodina ole tutkittu, ja ettei siitä ole riittävästi tietoa.
En linkittänyt sinulle mitään yksittäistä tutkimusta vaan kattavan luettelon Vaasan yliopiston kielikylpyä käsittelevistä tutkimuksista! Niistä voit vapaasti valita aiheen joka kiinnostaa.
Vaasan yliopisto Suomessa on se yliopisto jossa kielikylpyä tutkitaan! Vaasan yliopisto on Suomen kielikylpytoiminnan kehto!
Kielikylpyä on tutkittu paljon! MOT - ”+Suomenkielisistä+47+%+ei+ole+saanut+edes+ensiapua+äidinkielellään.”
- Kaksikielisen kunnan on tarjottava palvelua sekä suomen että ruotsin kielellä, mikä ei tarkoita sitä että jokaisen lääkärin on osattava sekä että.
Sijaisiksi voidaan palkata lääkäreitä jotka puhuvat vain jompaa kumpaa.
Pietarsaari varmasti mieluiten palkkaisi sekä suomea että ruotsia osaavia lääkäreitä mutta jos sellaisia ei ole tarjolla niin ruotsalaiset lääkärit ovat ratkaisu, koska Pietarsaaren alueella asuu paljon ruotsinkielisiä. Muuallakin rannikkoseudulla on Ruotsista saatu apu terkkarilääkäripulaan, m.m. Paraisilla.
Eiväthän venäläiset ja virolaisetkaan lääkärit yleensä osaa ruotsia, ja kuitenkin heitä on pilvin pimein myös kaksikielisissä kunnissa.
Kielilain vaatimukset kohdistuu itse palveluun, ei yksittäisiin lääkäreihin! - Virkaan, eli vakinaiseen työsuhteeseen, ei palkata hlöitä jotka eivät täytä viran pätevyysvaatimuksia. Sijaiseksi sen sijaan pääsee vaikkei kaikkia kielitaitovaatimuksia täytäkään.
Kaksikielisessä kunnassa ne kielilain edellyttämät palveluvaatimukset on täytyttävä, mikä ei tarkoita että kaikkien on osattava suomea tai ruotsia.
Virkojen pätevyysvaatimukset on kirjattu lakiin, toimien pätevyysvaatimukset ovat työnantajan päätettävissä, jolloin lähtökohtana on lain kyseiselle virastolle tai palvelulle asettamat vaatimukset. - Suomi on virallisesti kaksikielinen maa, akateemiseen loppututkintoon kuuluu vaatimaton ruotsin kielen osaamisen vaatimus.
Lähde Viroon opiskelemaan jos siellä on kannaltasi asiat paremmin. Pidä kuitenkin mielessä että jos et osaa ruotsia yhtään ja suunnitelmissasi on palata Suomeen, niin uramahdollisuutesi on typistetyt.
Moni esim. opiskelee lääkäriksi Virossa. Virossa opiskellut ruotsin kielen taidoton lääkäri, voi saada viran vain yksikielisen Suomen alueella. - Oli syy mikä tahansa niin vanhemmat päättävät kuten kaikesta lähes kaikesta muustakin alaikäisten lasten elämässä. Vanhemmat päättävät kielikylpyyn hakeutumisesta, ei kukaan muu!
Kielikylpytoiminta ei ole politiikkaa, se on opetusmenetelmä jonka tavoitteena on luonnollisella tavalla opettaa lapsille kieltä, josta heille myöhemmässä elämässä tulee olemaan iloa ja hyötyä. - ”+Ruotsinkielisissä+kouluissa+noin+11+%+oppilaista+on+muita+kuin+ruotsinkielisiä.+Suomenkielisten+osuus+on+noin+4+%+ja+vieraskielisten+7+%.+Valinta+ei+välttämättä+ole+oma.”
- Kaksikielisessä Suomessa joutuu opiskelemaan ruotsia mutta ei täällä kukaan joudu käymään koulua ruotsiksi / suomeksi vastoin omaa tahtoa.
Äläs nyt sekoita kieliopintoja ja koulunkäyntikieltä! Leikitkö tahallasi tyhmää? - Saksa, ranska, venäjä, espanja y.m. ovat vieraita kieliä, mutta ruotsi on kotimainen kieli, siksi niitä ei voi verrata. Ruotsilla on ja tulee aina olemaan erityisasema.
Sitä paitsi noin laajan kielipaletin tarjoaminen meidän peruskoulussamme on käytännössä mahdotonta, siihen ei mitkään resurssit riitä. Koko peruskoulun idea on tarjota kaikille yhtäläiset, tasavertaiset lähtökohdat elämälle ja jatko-opiskelulle, liialle sooloilulle se ei anna tilaa.
Saahan sitä haaveilla ja toivoa mutta pitää ajatella nykyhetkeä pitemmälle.
Tannoin tarjottu mahdollisuus opiskella jotain muuta ruotsin tilalla ei kenellekään lopulta kelvannut. Yhteiskuntamme on kaksikielinen ja ruotsin pois jättämisellä olisi korkea hinta tulevaisuuden opiskelua ja työelämää ajatellen. Sen ilmeisesti moni tajusi kun tarkemmin ajatteli asiaa. - Ei suomenkielinen milloinkaan joudu käymään koulua ruotsiksi, ellei hän itse halua!
Ei kielen opiskelu ole koulun käymistä ko kielellä! Eihän täällä käydä koulua englanniksikaan, tai ranskaksi tai saksaksi, ne ovat oppiaineita.
Suomessa on oppivelvollisuus ja kaikki lukevat koulussa niitä oppiaineta jotka viranomaiset suuressa viisaudessaan on päättänyt.
Oletko täysin seonnut? - 😮 VMP!
Ruotsinkielinen koulutus ja opiskelupaikat eivät ole teiltä suomenkielisiltä pois, vaan myös teidänkin käytössä. - Väitit ettei kielikylpyä opetusmetodina ole tutkittu, ja että vanhempia johdetaan harhaan.
Sinä:
” Pelkkää yksisilmäistä mainospuhetta.
Et edelleenkään myönnä, että kielikylpyjen hyödyistä ja haitoista ei ole kattavaa tutkimusta. Vanhemmat eivät sitä välttämättä tiedä.”
Avaa linkki!
https://www.univaasa.fi/sv/sites/immersion/publications/reports/ - Nyt sinä horiset.
Sinusta oli puhe.
Mitä suomenkielisten oikeuksia puolustat? Onko kova homna? - Heität taas lonkalta täysin hatusta vedetyn väitteen! Kielikylpyopetuksesta on olemassa lukuisia tutkimuksia ja lisää tehdään.
Tiivistelmä
” Varhaista täydellistä kielikylpyä on tarjottu Suomessa varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa vuodesta 1987 lähtien. Tässä julkaisussa tarkastellaan 2000- luvun kotimaisten kielten kielikylpyä laajaan tutkimustietoon perustuen eri näkö- kulmista.
Kotimaisten kielten kielikylpy on perusopetuksen monikielinen opetusohjelma ja täten osa suomalaista koulutusjärjestelmää ja yhteiskuntaa. Julkaisussa kuvataan kielikylvyn syntyvaiheet niin sen kotimaassa Kanadassa kuin Suomessakin, mää- ritellään kielikylpyohjelman tunnuspiirteet ja tarkastellaan tunnuspiirteiden taus- talla vaikuttavia kaksikielisyysteorioita. Julkaisussa pohditaan kielikylpyopetta- juutta, kielikylpykoulujen toimintakulttuuria ja niiden opetussuunnitelmia, kieli- kylpyoppilaan monikielistä kasvua ja kehitystä ja kielikylvyssä saavutettuja op- pimistuloksia. Julkaisussa annetaan kokonaiskuva nykypäivän kielikylvystä ja nostetaan samalla esiin opetusohjelman kehittämisen eri osa-alueita.”
https://www.univaasa.fi/materiaali/pdf/isbn_978-952-476-617-3.pdf - Lakkaa kirjoittamasta kielikylpytoiminnasta passiivissa! Ketään ei ”kielikylvetetä” kenenkään ulkopuolisen tai edes viranomaisten toimesta, vaan opetus tapahtuu asianomaisten toiveesta ja aloitteesta! Kielikylpytoiminta ei ole politiikkaa vaan se on syntynyt tarpeesta.
Ranskankieliset eivät ryhtyneet opettamaan englanninkielisille ranskaa kylpymetodilla, vaan englanninkieliset vanhemmat halusivat lastensa oppivan ranskaa. Englanninkieliset vanhemmat keksivät ja loivat olemassa olevan opetusjärjestelmän puitteissa uuden opetusmenetelmän! Missään päin maailmaa, niissä kaksikielisissä maissa joissa kielikylpyopetusta järjestetään se ei ole pakollista.
Suomessa kielikylpyopetuksen tarjonta ei vastaa suurta kysyntää, halukkaita on paljon enemmän kuin opiskelupaikkoja.