valittaja_lkv

Vapaa kuvaus

Monen vuoden kokemuksen omaava Kiinteistönvälittäjä (LKV-pätevyys) Pääkaupunkiseudulta. Vapaa-aika, mikäli sitä on, kuluu veneilessä (jäätilanteen salliessa), lukiessa, uidessa ja ruokaa laittaen.. Lempikirjat: Vares-kirjat, Harjunpää, James Heriotin-kirjat.. Vapaa-aikanani: Veneilen, kokkaan, Luen, uin ym. Suosikkipalstat Suomi24 Keskusteluissa: Suomen upea saaristo Ruoka & juoma: Itse tehdyt ruuat, esim. itse tehty pippuripihvi toimii.. Linkit: http://www.tilannehuone.fi, http://www.finlex.fi, http://www.skvl.fi,, http://www.tiiskeri.fi, http://www.kipparilehti.fi/ Koulutus: Lukio Koulut: Ylempi kiinteistönvälittäjä YKV, LKV, LVV Ammatti: Kauppa/palveluala Ase tai siviilipalvelus: Nylands Brigad,Jääkäri Siviilisääty: Kihloissa

Aloituksia

39

Kommenttia

7184

  1. Ei vaan 5 vuotta.

    Miksi ihmeessä muuten edes ostaa asuntoa pientalosta? Jos hyvin on, niin se ehkä on homeeton vielä kahden vuoden ikäisenä. Tai betoninen on tietenkin homeettomampi vielä 30 v ikäisenä.
  2. 6 kuukautta. Lisäksi sopimus on pätemätön, koska edellinen sopimus sitoi sellaisenaan uutta vuokranantajaa.
  3. Jos metsä on täysin täysikasvuista ja hoidettua, eli kaatokelpoista, niin kokonaisarvo on Etelä-Suomessa n. 10.000 €/hehtaari, Pohjoisessa ehkä n. 6.000 €/hehtaari. Siitä vähennät sitten raakamaan arvon, eli n. 1.000 €/hehtaari.

    Tilaa nyt ainakin ensin metsäarvio.
  4. Kunnon kelkkailuhaalarit, hieman kirpaisee mutta kestävät vuosia.
  5. Taitaa se vain olla ihan eri planeetalta kun DPH. 290 vetarin palkeet vaihtaa itse alle kahdessa tunnissa alkeellississakin oloissa, ainakin jos on sen muutaman kerran tehnyt ennenkin. DPH on paljon painavampi ja siinä on elektroniikkaa keskiverto kotiteatterin verran.

    Jos 290 ei toimi, niin ensin tarkistetaan vahdekaapelin säädöt ja jos ei auta niin hioututetaan kartiot. DPH:ssa katsotaan ensin vaihteensiirron parametrit läppärillä ja muutetaan niitä. Kuulin tuossa muutama vuosi sitten mielenkiintoisen keskustelun Lauttasaaren VP-lafkassa jonottaessani varaosia:

    - laskitte eilen mun veneeni vesille ja ajoin sen tuon lahden yli kotilaituriin
    - niin.....
    - nyt ei toimi vaihteet, ei kumpaankaan suuntaan
    - jaa, mikä kone siinä on?
    - D6
    - pitää sitten laittaa huoltomies katsomaan sitä...
    - hyvä, meidän pitäisi kolmen tunnin kuluttua lähteä matkaan
    - huoltomies ehtii sinne aikaisintaan ensi viikon torstaina (oli keskiviikko kun keskustelu käytiin)
    - mutta kun pitäisi päästä liikkeelle, voinko itse yrittää jotenkin korjata?
    - et voi, siinä on varmaan vain tietokoneohjauksen parametrit sekaisin, eli huoltomies tulee sitten laittamaan ne kohdilleen

    Asiakas ei näyttänyt kovinkaan tyytyväiseltä poistuessaan, nitroja ei kuitenkaan näköjään tarvittu ja verenpainekin taisi pysyä alle 500 yksikössä.

    Eli 290 sarja ja vanhemmat ovat kaikin puolin ok, itse asiassa parhaat kenenkään ikinä valmistamat vetolaitteet. Sen sijaan elektroniikka ja veneet eivät edelleenkään sovi yhteen.
  6. Kyllä, mutta vain häätötuomion ja viranomaisten toimien kautta, ei muuten.
  7. Paitsi sellainen pikku juttu, kun tuollaisen sopimuksen laittomuus. Sääli että pilaat aikaisemmat kommenttisi tuollaisella asiattomalla kommentilla :(
  8. Kyllä pitää olla ostotoimeksianto jos "asiakkaamme etsii". Jos "runsaasti kysyntää" ei tarvitse olla.
  9. Ymmärtääköhän aloittaja ja muutamat muut vastaajat mistä on kyse näissä uusissa tietokonepeleissä?

    Öljyt, sinkit ja suodattimet voit toki vaihtaa ihan itse. Varmaan palkeetkin, tosin se ehkä sekoittaa "vaihdeohjelmiston", jolloin tarvitset paikalle siististi pukeutuneen "asentajan" läppäreineen.

    Ei nykymottoreita huolleta vaihtamalla pelkkiä osia, vaan lukemalla ja korjaamalla softaa. Joten jos ammattilaisen tekemä palkeenvaihto on liian kallis, niin älä ainakaan osta sellaista venettä, sinun rahat eivät siihen vain riitä.
  10. Voimassaoleva asemakaava on aina vahvin iästä riippumatta, tosin se perustuu kaavan laadintahetkellä voimassaolleeseen yleiskaavaan. Eli tällä hetkellä voimassaolevalla yleiskaavalla ei ole mitään merkitystä muun kuin mahdollisen uuden asemakaavan laadinnassa. Ladinnan alla olevalla kaavalla ei ole muuta merkitystä kun se, että sen mukaiseen rakentamiseen on mahdollista hakea sunnittelutarveratkaisua.
  11. Kaavojen määräävyysjärjestelmä on todella helppo, alla heikoimmasta vahvimpaan:

    1. Maakuntakaava
    2. Ei oikeusvaikutteinen yleiskaava
    3. Oikeusvaikutteinen yleiskaava
    4. Asemakaava
    5. Asemakaava jossa sitova tonttijako

    Näin ollen vanhempi asemakaava ohittaa aina uudemman yleiskaavan jne.

    Seuraavaksi ratkaisee se, että aikooko kunta laatia uuden asemakaavan, jonka tietenkin silloin on pakko perustua voimassaolevaan yleiskaavaan. Tietenkin kunnan aikomus purkaa voimassaoleva asemakaava ajaa saman asian. Tällöin rakennuslupaa voi hakea suunnittelutarveratkaisun kautta. Sunnitelutarveratkaisun kyllä yleensä saa kunhan haettu lupa ei ole ristiriidassa suunnitellun uuden kaavan tavoitteiden kanssa. Toimenpideluvan saa melkein aina muutenkin.

    Sitten tulevat tietenkin kaupunki-/kuntakohtaiset eroavaisuudet. Helsingissä piirretään ja lohkotaan helposti voimassaolevan kaavan vastaisia määräaloja, vaikka kysessä olisi sitovan asemakaavan vastainen tonttijako, kunhan asiasta on edes ennakoivasti keskusteltu kiinteistönmittausosaston kahvipöydässä (kiitos Timmo Tutti ja muut osaston virkamiehet). Sama koskee rakennuslupien myöntämistä uudelleenkaavoituksen alla olevilla alueilla. Eli virkamiehet ymmärtävät valtansa ja käyttävät niitä oikein. Täysin vastakkainen kohtelu on jo rajanaapuri Espoossa, puhumattakaan Tuusulasta jossa eräällä alueella on kunnan epämääräisten lausuntojen perusteella tehty asuinkiinteistöjen myynti mahdottomaksi tällä hetkellä. Eli pienenkin maantieteellisen alueen sisällä on äärimmäisen suuria eroja.

    Joten nyt haet vain lupaa, jos se evätään niin aina voi valittaa hallito-oikeuteen.
  12. Vesihän on halpaa, ainostaan lämmityksestä tulee kuluja. Tosin asut omakotitalossa jota ei edes voi myydä ilman merkittäviä parannuksia lämminvesijärjestelmään, tämä ihan toisessa ketjussa atamaasi vastaukseen tukeutuen.
  13. AHVL kyllä tuntee tilanteita joissa alivuokralainen on etuoikeutettu vuokramaan koko huoneiston. Sen sijaan kaupungit ja vastavaat vuokratahot (kuten HOAS) eivät noudata lakia. Eli siinä on se suurin ongelma näiden vuokralaisilla.
  14. Idea on oikein ja samalla väärin. Sellaisessa AsOy:ssä ongelmia tulee esimerkiksi osakkaan tehdessä omalla kustannuksellan kylpyhuoneremonttia. Sähköistä lattialämmitystä ei voi sallia, koska muuten osakkaiden tasavertaisuus kärsii ja huoneistoa on kuitenkin aina halvempi lämmittää kaukolämmöllä kuin sähköllä. Sama koskee huoneiston muita sähkösyöppöjä, pahimmillaan joku osakas joka on vilukissa voisi lämmittää asuntonsa trooppisiin lukemiin muiden maksaessa suurimman osan kuluista. Jos on huoneistokohtainen mittaus ongelmaa ei ole, sen kun lämmittää (säästää silloin yhtiön lämmityskuluja) jne.
  15. Niin, toisaalta kuuman veden tulee aina olla ainakin 50 astetta, mieluiten 55 astetta. Miten saavutat sen jos yöaikaan et lämmitä reippaasti yli suositusten?
  16. Kyllä ja ei, et itse voi myydä sitä ilman pantinhaltijan lupaa. Eli käytännössä sinulla on omaisuutta jonka kohtalosta et voi itsenäisesti päättää.

    Seuravaksi voidaan miettiä tuota omaisuuden kertymistä omistusasumisen kautta. Jos olet ottanut 100 % lainan 30 vuodeksi 200.000 € taloon vuonna 2007, niin olet saanut pakkosäästettyä ehkä kolkytdonaa, loput rahat ovat menneet korkoihin. Mutta sehän ei haittaa, velkaa on enää 170.000 €, tosin kyseisen omakotitalon arvo on tuossa ajassa tippunut 60.000 €, ellei peruskunnostuksia ole sitten tehty velkarahalla.

    Onneksi tilanne ei ole kovinkaan synkkä. Suurimman osan maamme omakotitalojen kauppahinta on alle 100.000 €, kahdellakymmenellätuhannellakin saa ihka oman homepommin (90% pientaloista ovat kuitenkin enemmän tai vähemmään homeessa iästä riippumatta), perhekokoisenkin kerrostaloasunnon saa helposti alle 100.000 €. Tosin silloin ei kyllä ole kun se paikkakunnan yksi iso työnantaja, jos se kaatuu niin hyvästi luottotiedot.
  17. Höpönlöpön. Sinä omistat kyllä maapohjan tien alla, mutta rasiteoikeuden haltija omistaa varsinaisen tien. Ei sinulla ole mitää oikeutta käyttää sitä, vielä vähemmän oikeutta valittaa se kunnosta, ellette ole eriksee asiasta sopineet. Korvauksen maapohjan käytettävyyden menetyksestä olette jo saaneet kun rasite on perustettu.

    Ihan sama kun esimerkiksi vesi- ja viemärijohtorasite, ei rasitetun kiinteistön omistajalla ole mitään oikeutta hyödyntää niitä johtoja vaikka ne kulkevatki hänen kiinteistönsä läpi. Tai kaivorasite, sama asia, käyttöoikeus on lähtökohtaisesti vain rasiteoikeuden omaavan kiinteistön omistajalla. Tai saarikiinteistön hyväksi perustettu venevalkama ja laiturioikeus, ei rasitetun kiinteitön omistajalla ole oikeutta pitää venettä rasiteoikeuden omaavan kiinteistön rakentamassa laiturissa.

    Eli jos nyt väkisin haluat käyttää tietä jota et omista, niin pyydä kauniisti lupa rasiteoikeuden omistajalta korjauttaa tien alkupää sinun omalla kustannuksella
  18. Millä oikeudella edes käytät ko. tietä? Ei kiinteistön omistajalla lähtökohtaisesti ole mitään oikeutta rasitetiehen.
  19. Karmea hinta täysin hyödyttömästä toimenpiteestä!
  20. Miten tuo laskutaito?
    21. 69 / 360
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt