Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

101

Kommenttia

418

  1. niihin kirkkoihin, joihin pätee se sääntö, että korkeimmaksi johtajaksi valitaan se henkilö, joka lupaa eniten ja puhuu hurskaimmin.

    Sääntöön kuuluu sekin erityispiirre, että tavallisesti mitä hurskaammat puheet, sitä saastaisempia ovat teot.

    Toki tähän sääntöön on poikkeuksiakin, mutta yleensä ne ovat - mihin tuo sana "poikkeus" viittaa - tosiaankin poikkeuksia.

    Sen takia ei Ted Wilsonilta kannata odottaa hurskaita tekoja.

    Olisin tyytyväinen siihenkin, että hoitaisi virkakautensa ilman suuria skandaaleja. Taitaa olla liikaa odotettu?
  2. >>>>Jos Jeesuksen esimerkkiä seuraat, niin pikkasen jo ottasin tällaisiin palstoihin etäisyyttä ja tekisin kuin Hursti työtä. Oletko ajatellut tällaista vaihtoehtoa? >>>

    Olenko tulkinnut kysyjän oikein, kun ymmärrän, ettei hänen mielestään sillä ole väliä, mitä asioita a-kirkko kertoo tai jättää kertomatta jäsenistölleen,

    ja onko silläkään väliä, onko se virallinen informaatio edes puoleksikaan totta?

    Jos ei sillä kysyjän mielestä ole väliä, niin minun mielestäni kuitenkin on. Ei kai totuuden Hengen johdossa puhuta ja kirjoiteta vuodesta toiseen paksuinta palturia?

    Ja jos kirkon omissa kirjoituksissa joskus kerrotaankin, kuinka "valitettavasti on päässyt käymään" niin ja niin,

    tällä palstalla esiintyvät kiihkoilijat väittävät valheiksi juuri kirkon noita kirjoituksia, vaikka kaikki muut a-kirkon kirjoitukset ovatkin "puhdasta kultaa".

    Jos taas kirjoittajan mielestä totuuden tietäminen - ja tärkeitä totuuksia ovat muutkin kuin ne kuuluisat 28 opinkohtaa - on tärkeää,

    kuka sen sitten jäsenistölle kertoo, jos en minä, Bushmanni tai joku kolmas?

    Ottaako kysyjä sen tehtävän itselleen ja miten hän aikoo siitä selviytyä?

    Jos esimerkiksi kymmenyksien maksaminen kuuluu a-kirkon totuuksiin, miksi kymmenysten valumisesta vääriin käsiin ei saisi kirjoittaa? Ei se riitä, että _tuodaan_ täydet kymmenykset jonnekin, jos niistä osa valuu paikkoihin, joista Herra yksin tietää minne, ja sen lisäksi ne asianosaiset.

    Ei se riitä, että on kaksinkertainen kirjanpito, jos on yksinkertaiset tilintarkastajat tai sellaiset, jotka tarkastavat sukulaistensa tilejä, puhumattakaan siitä, että tarkastavat niiden tileja, joista ovat taloudellisesti riippuvaisia.

    Tästä tilitarkastusasiasta 10 v sitten USA:ssa yritettiin ryhtiliikettä, mutta asia kuivui kokoon.


    Tai jos adventisti ei saa tehdä huorin, miksi pitäisi salata se, jos joku kirkon palkkalistoilla oleva tällaista harrastaisi. Laitontahan se ei maallisen lain tulkinnan mukaan ole, jos kirkon vahtimestari sitä harrastaisi, mutta kriminalisoitua se käsittääkseni on, jos se tapahtuu sielunhoitotilanteessa ja etenkin jos aloitteen tekijä on se sielunhoitaja.

    Jotenkin minusta on jo kauan, yli 30 vuoden ajan, tuntunut siltä, että totuus on kuin seisova pöytä, josta adventisti hyvin nirsosti valitsee, mitä kelpuuttaa lautaselleen.

    Ja suuttuu joskus kovastikin, kun kuulee huomautuksen, että totuutta löytyy sieltä pöydästäkin, eikä vain adventistin lautasella olevasta suppeasta otoksesta.
  3. Wikipedia tiesi kertoa, että
    "In a 1985 survey of North American Adventist academics, Guy tied for fourth place among the Adventist authors who had most influenced them.[1] In 1989, Gary Chartier noted a widespread view that Guy "was the leading Adventist systematic theologian of his generation.""

    Toisin sanoen niiden mielestä, jotka asioita tuntevat muutenkin kuin kuulopuheiden perusteella, professori Guy, siis _adventisti_professori, oli oman aikansa johtava systemaattisen teologian edustaja, ja vaikutusvallaltaan sijoittui neljä, viiden johtavan hahmon joukkoon.

    Ja tuollaisen miehen mielipide ei edellisen kirjoittajan mielestä merkkaa mitään, jos vertailukohteena on Suomen vähiten ?) arvostetussa yliopistossa äskettäin väitellyt keltanokka!

    Jo on epätoivoista meininkiä.

    Eikö teille taukeille jo ole valjennut, että mitä enemmän te kiihkoadventistit vedätte lokaan adventtikirkon maineen, sitä nolommaksi olonsa tuntevat ne entiset adventistit, jotka tätä palstaa seuraavat.

    Ei-adventistituttavillemme me yritämme soperrella, ettei se meno ollut meidän aikanamme noin päätöntä, kuin se näyttää olevan nykyään.