r.riusa

r.riusa profiilikuva
Joulu 2024
Vapaa kuvaus

Elämään! "Näin menee päivä kerrallaan!" Odotan vain askeleita aamusta iltaan - aina turhaan. Päivästä päivään jono tuskalla järjestyy jokaisen päivän ikävä ja tyhjyys - maalima on hylännyt. Jospa sittenkin...yritän, muutun. Risteilen hurjasti ajassa tässä eilisestä tulevaan. Vanhasta valikoin sopivat eväät ilta - aurinkoon. Päivästä päivään rutisevat luuni pystyyn nostan! Venytän, juoksen, humppaan, verryn luen, piirrän, jonkun seuraan kerryn! Enhän ole yksin yksinäinen jossain odottaa, huokaa seuralainen. Turha odottaa lopun päivää auttaa vain tätä elettävää. ... ynnämuu Kirjoittelen silloin tällöin 70 palstalle yo.nimimerkilläni. Joskus muuallekin, silloin usein toinen nimimerkki. ... Pistin "esittelykuvani "lisäksi kuvia maalaamistani tauluista. On tullut harrasteltua väreillä rötväämistä. Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Liittynyt 17v sitten
29 aloitusta · 4483 kommenttia
Eipä ollut radiota kotimökillä sinä aikana kun siellä asustin. Lähin sähköpistoke oli 15 km. päässä, autokelpoiselle tielle lähes 10 km.

Naapurissa, parin kilometrin päässä oli akulla toimiva radio, siihen oli pitkät lankaviritykset kuuluvuuden saamiseksi. Sinne minutkin joskus komennettiin kuulemaan säätiedot, sehän naapureillakin oli tärkein ja vähän uutisia lisäksi. Jälkeen päin ajattelin, että isä-ukko ei kehdannut yhtenään kylään mennä; pantiin poika asialle ja olihan siellä ikäistäni seuraakin. Rutisihan se heidän radionsa, mutta selvän sai ja isäntä nappasi radion kiinni ja aina sama lause:" Akkuu pittää siästee."

Polkupöyrä ehti olla. Se piti jättää muutaman kilometrin päähän kotoa. Eihän se pitkospuilla ja louhikossa olisi ollut kuin raahattavana.

Aika nuorena tuli päätös, että lähden, kunhan "kynnelle kykenen." Kyllä siinä naarurin pojan kanssa haaveiltiin, että olisihan se mukava nappaskengässä ulos lähteä ja kylille lähteä.

Seitsemäntoista oli ikää, kun ripustin pokasahan kuusen oksaan ja ajattelin, että tätä en enää tarvitse. Katajannokalle asuntolaan tuli eka kortteeri muutamaksi kuukaudeksi ja sopeutuminen alkoi. Ja sitähän tämä on vieläkin, tosin nyt eläkkeellä olen palannut kesäksi lapsuusaikojen tapaisiin ympyröihin, tosin eri paikkaan.'
Ne kotiseutuni mökit ovat kaikki tyhjiä, osa myyty ostajina kiertäneille "huijareille" alihintaan.
Taas oli yllätys! Tässä se Pirtti heti ekana seistä jorotti kun koneen avasin. Ajattelin, että otanpa tervetuliaistoivotukset heti vastaan. Kiitos!
Eilen oli ihan hölsekeliä kun aurinko rävötti lähes koko päivän. Nyt on muutama pykälä pakkasen puolella.

SkillaN, mainitsit joskus, että sinua tervehtii koneellasi mökkiranta. Minulla on malaamani männikkö, eikö lie ollut kuukauden äherrys siellä korpimökilläni. Monena aamuna nousin aikaisin katsomaan maisemaa kuinka aurinko valaisi ja varjosti männikköä. Siitä sitten aihe muotoutui, auringon valo vähän yli puolen välin killotteli kirkkaana yläosassa leikkien varjoilla ja alaosa hämärämpää varjoa.

Ajattelin kertoa tästäkin harrastuksestani, eihän tämä mitään harvinaista puuhaa näytä olevan. On se vaan rauhallista, lähes lepohetkeä, kun tätäkin aihetta pohdiskelee ja suunnittelee. Tulosten laadusta nyt ei viitsi puhua, mutta itsestä se tuntuu mukavalta kun tuntuu onnistuneensa. Aika paljon niitä kankaita ja värejä on ajan kuluksi tuhraantunut.

Tämä jaarittelu pätkähti päähäni kun eilen katselin auringon kirkastamia maisemia. Alkaa pikkuhiljaa kevätkuume nousta. Niinhän ne ennen sanoivat, että hulluuteen taipuvaisia kevät villitsee.
Nyt häippäsen täältä hyvänsään aikana. Hyvää jatkoa teille, niillekin jotka unen pöpperössä vielä hakevat suuntaa päivälle.
Varhain olen ollut pystyssä. Eipä silti huolta unihäiriöistäni. Tarpeellinen riittää ja remputuksetkin olen tehnyt. Tästä se alkaa päivä.

Vähän turhaan SkillaN, väheksyt noita kirjoitustaitojasi. Selvää, hyvää ja persoonallista tekstiähän sulta tulee ja paljon muiden hommiesi lisäksi.

Tottahan täällä on viimesen päälle hyviä kirjoittajia, mutta eipä ole tullut mieleeni sen takia siirtyä syrjään. Minäkin opin vähän "virallista" kieltä työtehtävissäni. Sitä jumittunutta julistamista on turhan paljon jäljellä. Siitä haluaisin repäistä itseni irti. Viis virheistä, mitäpä säännöistä, kunhan alkaisi muistuttaa elämää.

Kun on seurannut te- sopimusneuvotteluja ja niiden tuloksia, niin panee pähkäilemään omiaan. Siellä ne neuvottelijat istuvat loppusuoralla yötä myöten, hiovat lopputekstejä, yrittävät rakentaa sisään kuoppia, joita voi kukin leirissään jälkeenpäin selitellä. Olettehan nähneet, että ensimmäiset tulkintaerimielisyydet tulee heti kun neuvottelijat astuvat ulos.

Nämä paperit sitten tulee työkentälle ja alkaa uudestaan kymmenet neuvottelut, mitä mikin tarkoittaa. Tuskinpa näissä suoranaisia kirjoitusvirheitä on, mutta muuten sekavaa. Että tälleenkin kieltä käytetään.

Minusta esim. kirjailija ei saa eri persoonia ulos, esille tekstistään, jos roikkuu sitkeästi kielioppisäännöissä.
Hyvähän silti on hallita kohtuullinen oikeinkirjoitustaito ja sitten lähteä menemään.

Hitto minkä paasauksen sain aikaan. Nyt ukko ulos Pirtistä!
Hyvää jatkoa teille!