Kielen hävitessä supistuu koko ihmiskunnan pääoma.Jokaisen kielen huonontuessa,välinpitämättömässä käytössä, alkaa myös ko.kansan identiteetti rapistua.
Englanti jyrää päälle.Valtakieli on vallan kieli.Muistatteko,kun ravintoloiden ja baarien nimet alkoivat muuttua englanninkielisiksi.Minä ainakin vielä siihen aikaan uhosin ja puhisin kiukusta,samoin vaikkapa moi-sanan tullessa käyttöön tervehdyksenä.Sanoin,etten koskaan tuollaista sanaa käytä...no hah.
Jokainen kieli on kuin taideteos,jonka katoaminen on peruuttamaton menetys.
Maailmassa puhutaan noin kuuttatuhatta kieltä,200 on jo kadonnut,Unescon mukaan maailmassa on esimerkiksi enää vain yksi ihminen,joka puhuu liivinkieltä äidinkielenään.No Suomessahan saame ja Suomen romanikieli ovat olleet jo kauan häviävien listalla.
Suomen kielenkin katoamisesta on jo merkkejä,sillä suomalaiset eivät enää osaa puhua suomea.Ei välitetä osata.
Ei osata nomenomaan enää kirjoittaa suomea,sanotaan...hällä väliä,kunhan tulee vain ymmärretyksi.Jopa älähdetään,jos uskaltaa huomauttaa vaikkapa yhdyssanojen kirjoittamisesta,puhumattakaan siitä,osataanko sanoja taivuttaa oikein,laittaa pilkkuja paikoilleen.
Nuorten ja lasten huono suomenkielen taito huononee koko ajan.Mesessä,tekstareissa ei ole niin väliä,kirjoitetaanko sanat oikein.
En ole vielä tähän mennessä käynyt tällaisella "oikolukukorjaajalla",josta jotkut puhuvat,en edes tiedä,miten sinne mennään.Täytyypä tässä kokeilla kuitenkin joskus,jotta senkin sitten tuntee.
Luotan vielä toistaiseksi omaan kykyyni kirjoittaa.
Ne sanat katoavat ensimmäisinä,joita ei enää tarvita jokapäiväisessä elämässä.Miettikääpäs itse...no,äkisti tuli mieleni vaikkapa äes,laes,riihikin.
Olemmeko viimeinen sukupolvi vanhojen sanojen säilyttäjänä.Viimeinenkö sukupolvi,joka vielä osaa puhua ja kirjoittaa suomenkieltä oikein.
Kieli on osa ihmisen kulttuuria.
58
2672
Vastaukset
oo tarkotus olla enkähän mie oo olnutkaa mikkää kielneuvoja,kuhan nyt vuan miust ol hyvä aihe ottaa esille.Unohtuko mainita,miten suur piäoma meil nää omat omituiset murteemme ovat,terveiset vuan Monicallaki tuasen täl miun sekasotkusel murreyhistelmäl.
- Maalaismies*
Siinä on kaksi suojeltavaa asiaa, kaksi asiaa jotka jokaisen pitäisi saada oppia ja omistaa. Kun pieni tyhjä taulu (tabula rasa) lapsen muodossa ilmestyy maailmaan, hänen ensimmäiset näkö, kuulo ja muut aistinsa kohdistuvat äitiin ja siihen maahan, missä hän ensiaskeleensa ottaa. Ne ovat pyhiä ja koskemattomia asioita - tai pitäisi olla.
Ulkomaille aikuisiässä muuttaneistä tiedetään, että vaikka he ovat oppineet uuden kotimaansa kielen, niin vanhuuden muistista ne ensimmäisenä häviävät.Vaikka muu muisti olisi kadonnut, äidin laulamat kehtolaulut ovat muistissa.
Kotimaa vetää puoleensa monia ulkomailla menestyneitä heidän vanhetessaan. Jotkut tulevatkin takaisin mutta kaikille se ei ole mahdollista.Äidinkielen merkitys ajattelun . luovuuden, tiedon ja kaiken kommunikaation välineenä on niin valtava, että sitä on vaikea kiteyttää. Tarja Halonen kirjoitti runoilija Lasssi Nummen 80-vuotisjuhlakirjaan:
“Kieli on mielen koti. Kun olemme olemassa toisillemme, otamme myös vastuun toisistamme.”
Isänmaasta ei Aleksis Kiveä kauniimmin ole kukaan muu sanonut:
“Vaan tiesipä hän, missä oli se maa, se kallis maailmankulma, jossa Suomen kansa asuu, rakentelee ja taistelee ja jonka povessa lepäävät isiemme luut. Hän tiesi sen rajat, sen meret, sen salaisesti hymyävät järvet ja nuo risuaitoina juoksevat hongistoiset harjanteet. Kotomaamme koko kuva, sen ystävälliset äidinkasvot olivat ainiaaksi painuneet hänen sydämensä syvyyteen.”
Kaukana kotimaasta Amerikkaan siirtolaiseksi muuttanut on tehnyt laulun, josta osa:
“Siellä ensi kerran kuulin lintuin laulun lehdossa, siellä äiti hymyhuulin tuuditti mua kehdossa.”Ramoona1 kirjoitti:
Äidinkielen merkitys ajattelun . luovuuden, tiedon ja kaiken kommunikaation välineenä on niin valtava, että sitä on vaikea kiteyttää. Tarja Halonen kirjoitti runoilija Lasssi Nummen 80-vuotisjuhlakirjaan:
“Kieli on mielen koti. Kun olemme olemassa toisillemme, otamme myös vastuun toisistamme.”
Isänmaasta ei Aleksis Kiveä kauniimmin ole kukaan muu sanonut:
“Vaan tiesipä hän, missä oli se maa, se kallis maailmankulma, jossa Suomen kansa asuu, rakentelee ja taistelee ja jonka povessa lepäävät isiemme luut. Hän tiesi sen rajat, sen meret, sen salaisesti hymyävät järvet ja nuo risuaitoina juoksevat hongistoiset harjanteet. Kotomaamme koko kuva, sen ystävälliset äidinkasvot olivat ainiaaksi painuneet hänen sydämensä syvyyteen.”
Kaukana kotimaasta Amerikkaan siirtolaiseksi muuttanut on tehnyt laulun, josta osa:
“Siellä ensi kerran kuulin lintuin laulun lehdossa, siellä äiti hymyhuulin tuuditti mua kehdossa.”Minusta on tärkeää,että lapselle opetetaan, kunnollista kieltä,heti syntymästä asti.
Muistan,kun yksi tyttäreni oli pieni ja lauloi:
"Jänis istuu maassa torkkuen..Mikä sinulla on jänönen ,kun et enää..." Ihmetteli,kun sanat eivät oikein sopineet nuottiin.(sinulla=sulla)..Silloin, oikein huomasin,miten hyvin olin puhunut heille,
tätä kieltämme.Tuo oli vain yksi esimerkki,mikä tuli mieleeni.Vaikka osaan Stadin slangia,niin
harvoin sitä käytin puheessani,lapsena..
On ikävää,kun englanninkieli valtaa alaa ja puheen
nuotti myös.Olette varmaan huomanneet,miten
nuoriso pistää painon toiselle tavulle,kun se suomenkielessä on ensimmäisellä tavulla.
Kyllä kielentaito on tärkeää,myös meille itsellemme,kuin myös maahanmuutajillekin.
Tällaista tuli mieleeni.Mukavaa päivää! t.IrkkuMoni suomalainen on löytänyt uuden kotimaan synnyinmaan rajojen ulkopuolelta. Suomen epävakaiset taloustilanteet esim -90 luvun alkupuolella vei monen lahjakkaan nuoren tien työmahdollisuuksien vuoksi ulkomaille.
Kotimaassa suoritetut loppututkinnot ja ulkomailla hankittu tieto-taito osaaminen on antanut mahdollisuuden moniin huippuvirkoihin, joka takaa ulkomailla asumisen jatkuvuuden. Vaikea on tulla kovan kokemuksen omaavan Suomeen "oppipojaksi".
Eläkeiän saavuttaneet karsastavat Suomen verotusta, joten synnyinmaassa käydään vain tervehtimässä nuoruuden ystäviä ja sukulaisia.
Näinhän Irwin Goodman laulussa jo kymmeniä vuosia sitten totesi:
"Suomessa olen minä syntynyt,
mutta nyt asun ulkomailla.
Eihän siellä Suomessa toimeen tullut
kun olin työtä vailla.
Suomessa olen minä syntynyt,
mutta tänne mun täytyi tulla.
Vaikka täällä pärjään
niin kotimaahan on kaipuu mulla......"
Tämä on monen suomalaisen kohtalo ollut vuosikymmenien varrella. Muuttajat ovat sopeutuneet hyvin uusiin olosuhteisiin ja eivät kaipaile synnyinmaan epävakaisia tilanteita ja
pimeää loskaista aikaa.- noidanjuuri
reetta5 kirjoitti:
Moni suomalainen on löytänyt uuden kotimaan synnyinmaan rajojen ulkopuolelta. Suomen epävakaiset taloustilanteet esim -90 luvun alkupuolella vei monen lahjakkaan nuoren tien työmahdollisuuksien vuoksi ulkomaille.
Kotimaassa suoritetut loppututkinnot ja ulkomailla hankittu tieto-taito osaaminen on antanut mahdollisuuden moniin huippuvirkoihin, joka takaa ulkomailla asumisen jatkuvuuden. Vaikea on tulla kovan kokemuksen omaavan Suomeen "oppipojaksi".
Eläkeiän saavuttaneet karsastavat Suomen verotusta, joten synnyinmaassa käydään vain tervehtimässä nuoruuden ystäviä ja sukulaisia.
Näinhän Irwin Goodman laulussa jo kymmeniä vuosia sitten totesi:
"Suomessa olen minä syntynyt,
mutta nyt asun ulkomailla.
Eihän siellä Suomessa toimeen tullut
kun olin työtä vailla.
Suomessa olen minä syntynyt,
mutta tänne mun täytyi tulla.
Vaikka täällä pärjään
niin kotimaahan on kaipuu mulla......"
Tämä on monen suomalaisen kohtalo ollut vuosikymmenien varrella. Muuttajat ovat sopeutuneet hyvin uusiin olosuhteisiin ja eivät kaipaile synnyinmaan epävakaisia tilanteita ja
pimeää loskaista aikaa.Eräässä ikivanhanhassa laulussa ovat sanat: Ripustimme harppumme pajujen oksille ja sanoimme, kuinka me voisimme laulaa vieraalla maalla.
Se on maahanmuuttajan syvällinen kokemus, tosin silloin kysymyksessä olivat ilmeisesti pakkotyöhön joutuneet orjat.
Itselläni kuitenkin mielenkiintoinen kokemus:
Matkalla Suomeen kesälomalle humaltunut mies istuu laivan baarissa vastapäätä minua. Itkee murheensa käsi nyrkkiin puristettuna-- Mä en saatana ruotsia puhu enkä tartte saatana. Tajuaks sä saatana, mitä mä puhun,saatana. Näillä käsillä mä saatana hitsaan...--
Miehellä hyvä palkka, mahdollisesti vaimo ja lapsia, silti tuo purkaus antoi aihetta pysähtyä ajattelemaan. Jotain korvaamatonta menetty.
Tai dementikko suomalainen vanhainkodissa vailla
mitään kontaktia. Oppinut puhumaan sujuvasti ruotsia, nyt ei pysty ilmaisemaan tarpeitaan.
Opittu kieli kadonnut, Kalevalasta muistuu mieleen säkeitä, joita ei ole käyttänyt vuosikymmeniin.
Tai toinen vanhus...-- mie flyttasin tänne femtisex, mulla on lägenheetti täällä.
Lukemattomia samankaltaisia tapauksia, juurettomia, yksinäisiä ihmisiä, Suomesta puhuttaessa punainen tupa ja perunamaa. Kaipaus ja menetys konkretisoituu johonkin koettuun tai omistettuun.
Tuo dementikkojen kohtalo samalla aikapommi Suomeen tulleiden siirtolaisten osalla, ellei heidänkielisiään palveluja ole saatavilla. - uzma-m
miksi sanotaan aidinkielei,eiko isalla ole kielta tai isanmaa entas jos onkin aidinmaa?
Meilla lapset oppivat isankielen.
Minakin varmaan unissani puhun suomea koska muut eivat sita ymmarra.Ajattelenko suomeksi vai englanniksi,ehka molemmiksi.
Tuo on totta etta ikaantyessa kotimaan kaipuu lisaantyy,nuorena meni vuosia ennenkuin kavaisin Suomessa nyt yritan kayda joka kesa,yli 70v ei sita tieda millon on viimeinen kerta.Jos onnistun tanakesana kaymmaan Suomessa kaivan kotimultaa ja ja istutan katajan,kasvaisikohan taalla?
Täytyy myöntää, että "kansallisuus"-termin käytön kohdalla usein joutuu miettimään, mikä siinä on olennaista. Näin suomalaisena tunnen henkilökohtaisesti oman kielen, suomen, olevan suomalaisuuden ytimen. Tämän omakohtaisen tajuamisen ohella tulee eteen kysymys: Miten saamelaiset ja meidän ruotsinkielisemme ymmärtävät kansalaisuuden? Suomalaisuuden? Kieli on silloinkin olennaisinta. Vai onko?
Muualla maailmalla on moninainen valikoima kansallisuuksia. Neuvostoliiton jälkeen itäisenä naapurinamme oleva Venäjä on yksi muoto valtioista. Maan valtaväestön taholta haluttiin korostaa jo heti Venäjän "itsenäistymisen" alussa v.1992, että Venäjä on venäläisten valtio. Entä laajan maan muut kansallisuudet, joitten olennaisin tunnusmerkki on oma kieli? On nostettu esille käsite "venäjäläisyys", jonka alle mahtuisivat kaikki Venäjän kansallisuudet.
Kun Jugoslavia hajosi, niin siellä nostettiin esille "kansallisuuksien" väliset ristiriidat hajaantumisen syynä. Kuitenkin tietääkseni serbit, kroaatit ja sloveenit puhuvat samaa kieltä, jota nimitetään yleensä serbiaksi, mutta myös serbokroatiksi. Serbiassa kieltä kirjoitetaan kyrillisin kirjaimin, Kroatiassa ja Sloveniassa latinalaisin aakkosin.
Uskonto vaikuttaa olevan entisen Jugoslavian alueella olennainen erottava tekijä. Serbialaiset ovat kreikkalais-katolisia, ortodokseja, kun taas kroattialaiset ja slovenialaiset ovat roomalais-katolisia. Montenegrossa puolestaan on sekä serbinkielistä että albaninkielistä väestöä. Kosovon tilanteen tunnemme kaikki. Makedoniassa enemmistön kieli on lähellä bulgarian kieltä ja albaanit ovat runsaslukuinen vähemmistö.
Historiakin on mukana kuvassa Balkanilla. Bosnia-Herzegovinan alueella on enemmistö islamilaista väkeä ja kyrillisesti kieltään kirjoittavat ortodoksiset serbit ovat vähemmistönä niin kuin myös latinalaisittain samaa kieltä kirjoittavat roomalaiskatoliset kroaatitkin. Ottomaanien turkkilaisvallanpito heijastuu nykyaikaankin.
Nämä muutamat esimerkit antavat aiheen todeta, etttä meillä suomalaisuus ja suomen kieli samaistuvat varsin hyvin kansallisuuteen. Asia ei muuksi muutu, olimmepa me uskonnoltamme luterilaisia, ortodokseja tai siviilirekisteriläisiä. Mahtaisivatko saamelaiset ja ruotsinkielisemme samoin kuin runsastuva venäjänkielinen vähemmistömme hyväksyä termin "suomenmaalaisuus" omaksi kansallisuudekseen Suomessa?Olen yhtä suomalainen kuin muutkin. Muiden kielien jonkinlainen taito ei arvoani huonontane.
Minusta ei pieniä kieliä tarvitse keinotekoisesti ylläpitää. Suomessa voisivat niin saamelaiset kuin romaanitkin käydä koulunsa suomeksi.
Minusta olisi hyvä tilanne jos jokaisella olisi yksi puhuttu äidinkieli ja koulussa yksi maailmankieli. Edistäisihän yksi yhteinen kieli kanssakäymistä.
Meillähän on olemassa ainakin englantilainen, ranskalainen, saksalainen ja venäläinenkin koulu. Noilla on tärkeä merkitys kansainvälistymisessä.
Kohtahan meillä on muuten somalian ja venäjän kielen opetusta ikäänkuin virallisena kielenä.- Hintriika*
Ruuneperi kirjoitti:
Olen yhtä suomalainen kuin muutkin. Muiden kielien jonkinlainen taito ei arvoani huonontane.
Minusta ei pieniä kieliä tarvitse keinotekoisesti ylläpitää. Suomessa voisivat niin saamelaiset kuin romaanitkin käydä koulunsa suomeksi.
Minusta olisi hyvä tilanne jos jokaisella olisi yksi puhuttu äidinkieli ja koulussa yksi maailmankieli. Edistäisihän yksi yhteinen kieli kanssakäymistä.
Meillähän on olemassa ainakin englantilainen, ranskalainen, saksalainen ja venäläinenkin koulu. Noilla on tärkeä merkitys kansainvälistymisessä.
Kohtahan meillä on muuten somalian ja venäjän kielen opetusta ikäänkuin virallisena kielenä.Jos olet tuota mieltä, miksi jätit ruotsinkieliset pois luettelosta?
En ole kanssasi samaa mieltä, oikeus omaan äidinkieleen on perusoikeus. Hintriika* kirjoitti:
Jos olet tuota mieltä, miksi jätit ruotsinkieliset pois luettelosta?
En ole kanssasi samaa mieltä, oikeus omaan äidinkieleen on perusoikeus.Lähden vähän sivuraiteelle ja totean, että minua itseäni ovat alkaneet kiinnostaa "pienet kielet". Pienuus ja suuruus on suhteellista. Kielitieteilijät ovat sanoneet, että suomi on kielenä itse asiassa suuri kieli, kun ajatellaan globaalia kielikirjoa.
Toisaalta on sanottu, että suomi on pieni kieli siinä kuin ruotsikin. Joka tapauksessa niin suomi kuin ruotsi kuten myös esim. unkari ja monen monet muut vastaavassa mitassa puhutut kielet ovat sivistyskieliä. Kielitutkija Pertti Virtaranta sanoi, että suomi on kielenä erittäin kultivoitunut kieli. Kauneimpana suomalais-ugrilaisena kielenä hän mainitsi Tverin Karjalan kielen, kun asiaa häneltä kysyttiin.
Maailman kielien valikoimaa on kiinnostavaa tarkastella ja siinä puuhassa tämä internetti on erinomainen apuneuvo. Katsotaanpa vaikka Intian eteläisiä dravida-kieliä. Nehän muistuttavat suomalais-ugrilaisia kieliä monella tavalla. Samoin Etelä-Amerikan inka ja ketsua ovat kielinä taivutuksellisia kieliä. Maailmalla on edelleen monia kieliä, joitten sukulaisuussuhteista toisiin kieliin ei ole selvyyttä. Euroopassa baski kuuluu siihen sarjaan.
Olematta varsinainen kielitieteilijä, rohkenen olla eri mieltä Sinun kanssasi, arvoisa Ruuneperi. Pienilläkin kielillä on oikeus olemassaoloon ja jokapäiväiseen käyttöön sekä kehittymiseen. Juuri niin kuin on tapahtunut suomen kohdalla.Hintriika* kirjoitti:
Jos olet tuota mieltä, miksi jätit ruotsinkieliset pois luettelosta?
En ole kanssasi samaa mieltä, oikeus omaan äidinkieleen on perusoikeus.Missähän yhteydessä minun olisi pitänyt ruotsin kieli mainita.
Ei ruotsi mikään suuri kieli ole, kuitenkin suomea merkittävämpi.
Pitäisikö ruotsin opetus Suomessa lopettaa samoin perustein kuin mainitsemani pienkielet.
Tuohan vaatisi jo Perustuslain muutoksen koska ruotsi on toinen virallisista kielistämme.
Olen sitä mieltä, että ruotsalaisuus on antanut meille suuret mahdollisuudet kehittyä. Nytkö te pienkielten ystävät haluatte hävittää ruotsin.
Teollisuus tuli Suomeen ruotsinkielisten välityksellä. Heillä oli rahaa ja oppineisuutta ja teollisuutta syntyi. Ei ollut Virtasen, Järvisen eikä Lahtisen konepajoja tai tehtaita.
Suomalaiset maaatyömiehet pääsivät töihin ja ansaitsemaan rahaa kouluttaakseen lapsiaan.
Suomen kirjakielikin on ruotsalaistaustainen. Alkujaan ruotsalainen, Johan Vilhelm Snellman, huomasi suomalaisten oman kielen tarpeen voidakseen oppia ja sivistyä.
Ruotsin kielen vihaajia kuunnellessani olen ihmetelly: Miten olisimme seviytyneet sotakorvauksista ilmaan ruotsinkielisten suomalaisten omistamia teollisuuslaitoksia.- Hintriika*
Ruuneperi kirjoitti:
Missähän yhteydessä minun olisi pitänyt ruotsin kieli mainita.
Ei ruotsi mikään suuri kieli ole, kuitenkin suomea merkittävämpi.
Pitäisikö ruotsin opetus Suomessa lopettaa samoin perustein kuin mainitsemani pienkielet.
Tuohan vaatisi jo Perustuslain muutoksen koska ruotsi on toinen virallisista kielistämme.
Olen sitä mieltä, että ruotsalaisuus on antanut meille suuret mahdollisuudet kehittyä. Nytkö te pienkielten ystävät haluatte hävittää ruotsin.
Teollisuus tuli Suomeen ruotsinkielisten välityksellä. Heillä oli rahaa ja oppineisuutta ja teollisuutta syntyi. Ei ollut Virtasen, Järvisen eikä Lahtisen konepajoja tai tehtaita.
Suomalaiset maaatyömiehet pääsivät töihin ja ansaitsemaan rahaa kouluttaakseen lapsiaan.
Suomen kirjakielikin on ruotsalaistaustainen. Alkujaan ruotsalainen, Johan Vilhelm Snellman, huomasi suomalaisten oman kielen tarpeen voidakseen oppia ja sivistyä.
Ruotsin kielen vihaajia kuunnellessani olen ihmetelly: Miten olisimme seviytyneet sotakorvauksista ilmaan ruotsinkielisten suomalaisten omistamia teollisuuslaitoksia.Sanoit olevasi sitä mieltä, että mm. saamenkieliset tulkoon toimeen suomen kielellä. Samaan vähemmistäkielten luetteloon kuuluu ruotsikin, vaikka se ryhmänä on suurempi. Saamelaisalueilla saamen kieli on yhtä virallinen kuin suomen tai ruotsin kieli muualla Suomessa.
Sanoinhan jo, että minusta oikeus omaan äidinkieleen kuuluu jokaiselle. En ole vaatimassa omaa äidinkieltä pois edes suomenruotsalaisilta! Hintriika* kirjoitti:
Sanoit olevasi sitä mieltä, että mm. saamenkieliset tulkoon toimeen suomen kielellä. Samaan vähemmistäkielten luetteloon kuuluu ruotsikin, vaikka se ryhmänä on suurempi. Saamelaisalueilla saamen kieli on yhtä virallinen kuin suomen tai ruotsin kieli muualla Suomessa.
Sanoinhan jo, että minusta oikeus omaan äidinkieleen kuuluu jokaiselle. En ole vaatimassa omaa äidinkieltä pois edes suomenruotsalaisilta!En ole vaatimassa äidinkieltä pois keneltäkään, en koko maailmassa.
Saanee kuitenkin senkin sanoa, että pienten kielten merkitys on merkityksetön hiukan laajemmin ajatellen.
Pitäisikö olla saamen- ja romaninkieliset yliopistotkin?
Kun resusrssit ovat rajalliset ei ainakaan peruskoulua korkeampaa opetusta tarvitse pienryhmille antaa.
Jatko-opinnot tosin vaikeutuvat, ymmärrettävästi.
Jatkan vielä opiskelusta ja oppineisuudesta.
Akateemisesti koulutettuja on Suomessa liikaa. Vanhemmat haluavat lapsilleen paremman tulevaisuuden ja mielellään maisteriksi tms:ksi.
Kun olet vaikkapa maisteri, ei tavallista työtä enää tarvitse vastaanottaa. Tavallinen työtön menettää työttömyyskorvauksensa jos kieltäytyy.
Suomessa on muuten n. 10-kertainen virkamieskunta tarpeeseen nähden, akateemisten toisilleen järjestämiä.- uzma-m
Ruuneperi kirjoitti:
En ole vaatimassa äidinkieltä pois keneltäkään, en koko maailmassa.
Saanee kuitenkin senkin sanoa, että pienten kielten merkitys on merkityksetön hiukan laajemmin ajatellen.
Pitäisikö olla saamen- ja romaninkieliset yliopistotkin?
Kun resusrssit ovat rajalliset ei ainakaan peruskoulua korkeampaa opetusta tarvitse pienryhmille antaa.
Jatko-opinnot tosin vaikeutuvat, ymmärrettävästi.
Jatkan vielä opiskelusta ja oppineisuudesta.
Akateemisesti koulutettuja on Suomessa liikaa. Vanhemmat haluavat lapsilleen paremman tulevaisuuden ja mielellään maisteriksi tms:ksi.
Kun olet vaikkapa maisteri, ei tavallista työtä enää tarvitse vastaanottaa. Tavallinen työtön menettää työttömyyskorvauksensa jos kieltäytyy.
Suomessa on muuten n. 10-kertainen virkamieskunta tarpeeseen nähden, akateemisten toisilleen järjestämiä.ensin saamelaiset vai suomalaiset,kenen isanmaa Suomi alunperin oli?
- sinisirkku
Leiriniekka kirjoitti:
Lähden vähän sivuraiteelle ja totean, että minua itseäni ovat alkaneet kiinnostaa "pienet kielet". Pienuus ja suuruus on suhteellista. Kielitieteilijät ovat sanoneet, että suomi on kielenä itse asiassa suuri kieli, kun ajatellaan globaalia kielikirjoa.
Toisaalta on sanottu, että suomi on pieni kieli siinä kuin ruotsikin. Joka tapauksessa niin suomi kuin ruotsi kuten myös esim. unkari ja monen monet muut vastaavassa mitassa puhutut kielet ovat sivistyskieliä. Kielitutkija Pertti Virtaranta sanoi, että suomi on kielenä erittäin kultivoitunut kieli. Kauneimpana suomalais-ugrilaisena kielenä hän mainitsi Tverin Karjalan kielen, kun asiaa häneltä kysyttiin.
Maailman kielien valikoimaa on kiinnostavaa tarkastella ja siinä puuhassa tämä internetti on erinomainen apuneuvo. Katsotaanpa vaikka Intian eteläisiä dravida-kieliä. Nehän muistuttavat suomalais-ugrilaisia kieliä monella tavalla. Samoin Etelä-Amerikan inka ja ketsua ovat kielinä taivutuksellisia kieliä. Maailmalla on edelleen monia kieliä, joitten sukulaisuussuhteista toisiin kieliin ei ole selvyyttä. Euroopassa baski kuuluu siihen sarjaan.
Olematta varsinainen kielitieteilijä, rohkenen olla eri mieltä Sinun kanssasi, arvoisa Ruuneperi. Pienilläkin kielillä on oikeus olemassaoloon ja jokapäiväiseen käyttöön sekä kehittymiseen. Juuri niin kuin on tapahtunut suomen kohdalla.Täytyy ihan kertoa ulkomaalaisesta ystävästä,joka opetteli suomen kielen.Ajaessaan ympäri suomea,
hän oli tullut puusillalle,jossa oli kyltti:
Ajakaa hiljaa yli sillan.
Myöhemmin hän kertoi sen olleen kauneinta mitä oli kokenut kielessämme.
PS. Hänen muistolleen kerron vielä,että hän osallistui vapaaehtoisena suomen sotaan --39.
Ruotsinmaalainen ystävä.
barinja ja uusi nikki:) uzma-m kirjoitti:
ensin saamelaiset vai suomalaiset,kenen isanmaa Suomi alunperin oli?
Kysymyksesi oli varmaankin retorinen, mutta en malta olla vastaamatta: - Saamelaisten.
Leiriniekka kirjoitti:
Lähden vähän sivuraiteelle ja totean, että minua itseäni ovat alkaneet kiinnostaa "pienet kielet". Pienuus ja suuruus on suhteellista. Kielitieteilijät ovat sanoneet, että suomi on kielenä itse asiassa suuri kieli, kun ajatellaan globaalia kielikirjoa.
Toisaalta on sanottu, että suomi on pieni kieli siinä kuin ruotsikin. Joka tapauksessa niin suomi kuin ruotsi kuten myös esim. unkari ja monen monet muut vastaavassa mitassa puhutut kielet ovat sivistyskieliä. Kielitutkija Pertti Virtaranta sanoi, että suomi on kielenä erittäin kultivoitunut kieli. Kauneimpana suomalais-ugrilaisena kielenä hän mainitsi Tverin Karjalan kielen, kun asiaa häneltä kysyttiin.
Maailman kielien valikoimaa on kiinnostavaa tarkastella ja siinä puuhassa tämä internetti on erinomainen apuneuvo. Katsotaanpa vaikka Intian eteläisiä dravida-kieliä. Nehän muistuttavat suomalais-ugrilaisia kieliä monella tavalla. Samoin Etelä-Amerikan inka ja ketsua ovat kielinä taivutuksellisia kieliä. Maailmalla on edelleen monia kieliä, joitten sukulaisuussuhteista toisiin kieliin ei ole selvyyttä. Euroopassa baski kuuluu siihen sarjaan.
Olematta varsinainen kielitieteilijä, rohkenen olla eri mieltä Sinun kanssasi, arvoisa Ruuneperi. Pienilläkin kielillä on oikeus olemassaoloon ja jokapäiväiseen käyttöön sekä kehittymiseen. Juuri niin kuin on tapahtunut suomen kohdalla.En ole edes yrittänyt väheksyä mitään kieltä.
Jos kuitenkin jonkin kielen puhujia on vain yksi, niinkuin tuon liivin kielen, ei sen merkitys ole kovin suuri.
Minä olen mitä vähimmässä määrin kielitieteilijä, pohdinpahan jotakin muiden mukana.
Kukaan ei ole kirjoittanut mitään yhden maailmankielen mahdollisuudesta. Keinotekoisella esperantolla yritettiin mutta huonohkolla tuloksella. Vain äidinkieli voi tulla yleiskieleksi.
Kaikki korkea opetus tapahtuu jollain suurella kielellä, tyypillisesti englannilla. Ei pienellä kielellä kannata kalliita kirjoja julkaista.
Espanjalaisten englannintaito on huomattavan huono. He voivat suorittaa yliopisto-opntonsakin äidinkielellään. Kiukkiusen häädön sain espanjalaisesta (ilmaisesta) terveyskeskuksesta kun yritin puhua englantia.- Petra Pan
Ruuneperi kirjoitti:
En ole edes yrittänyt väheksyä mitään kieltä.
Jos kuitenkin jonkin kielen puhujia on vain yksi, niinkuin tuon liivin kielen, ei sen merkitys ole kovin suuri.
Minä olen mitä vähimmässä määrin kielitieteilijä, pohdinpahan jotakin muiden mukana.
Kukaan ei ole kirjoittanut mitään yhden maailmankielen mahdollisuudesta. Keinotekoisella esperantolla yritettiin mutta huonohkolla tuloksella. Vain äidinkieli voi tulla yleiskieleksi.
Kaikki korkea opetus tapahtuu jollain suurella kielellä, tyypillisesti englannilla. Ei pienellä kielellä kannata kalliita kirjoja julkaista.
Espanjalaisten englannintaito on huomattavan huono. He voivat suorittaa yliopisto-opntonsakin äidinkielellään. Kiukkiusen häädön sain espanjalaisesta (ilmaisesta) terveyskeskuksesta kun yritin puhua englantia.Nukku-Matti eksyi taas, niinpä torjotan vielä valveilla. Kirjoitin juuri ystävä-aiheesta ja nyt huomasin tämän kielijutun.
Olen ehdottomasti sitä mieltä, että lapsen täytyy saada äidinkielistä opetusta. Pohjois-Suomen kunnilla on vaikea ja haastava tehtävä, jotta kolmen eri saamenkielen opetus pystytään järjestämään lapsille koko kouluajan. Kunnilla on tosi iso tehtävä, kun saamenopettajista on jatkuva pula ja ryhmät ovat pieniä mutta kalliita kuntien varoille. Kokemuksesta tiedän.
Itelleni on tärkeetä vualia ommoo murrettaen, pohjoessavolaesta savvoo Pieksämäen ja Kuopion väliltä. Opiskeluaikana yliopettaja kehotti unohtamaan murteet koulutyössä, jotta opettaja ei vaikuttaisi rahvaanomaiselta! Voe pyhä kiesus, mitähän siitä olisi tullut minunkin kohdallani? Minähän olin ollut "rahvasta" koko elämäni ajan, miten minä olisin siitä muuksi muuttunut? Hyvä kun en muuttunut. Nyt opiskelijat kirjoittavat palautteissaan aika usein että "ihanaa kun puhut murteella, älä jätä sitä". Voitte arvata, että tuntuu hyvälle.
Emmekö alkaisi vaatia MURREKYLPYJÄ kielikylpyjen tavoin?!
Kirjoitit, Ruuneperi, että espanjalaiset osaavat huonosti englantia. Nyt minua alkoi kovasti huolestuttaa. En ole opiskellut koskaan espanjaa ja olen kuitenkin lähdössä kuukaudeksi Torreviejaan kirjoituslomalle jo ensi viikon lopulla.
Olen matkustanut aikoinaan paljon valmiilla matkoilla ja selvinnyt englannilla. Nyt edessä on erilainen matka, ihan oma seikkailu, eli huolehdin kaikesta itse. Mukana kamppeet ja kannettava, netistä löytyi sattumalta upea edullinen asunto Costa Blancalla.
Mutta se kieli..en osaa espanjaa ollenkaan. Serranon perheen puhetta olen yrittänyt kuunnella, en ymmärrä mitään nopeasta puheesta. Vanha laudatur-latina on alkanut puskea selkäytimestä, uskon ymmärtäväni jotain ainakin kirjoituksista.
Hyvä Ruuneperi ja joku toinenkin tämän vuodatuksen lukija, voisitteko lähettää ajatusenergiaa, että voisin lähteä matkalle turvallisin mielin ja suorittaa siellä aikomaani tehtävää eli kirjoittaa mahdollisimman paljon elämäntarinaani?
Kirjoituskurssi alkoi syyskuussa, päättyy maaliskuun alussa, ja matkustan Torreviejaan samantien.
PS. Miksi juuri sinne, olisi helpompiakin paikkoja? Siksi, että haluan kokea jotain täysin uutta ja katsoa miten selviän. Ja ennen kaikkea siksi, että olisin siellä täysin vapaa keskittymään kirjoittamiseen. - Puhutuimmasta
Petra Pan kirjoitti:
Nukku-Matti eksyi taas, niinpä torjotan vielä valveilla. Kirjoitin juuri ystävä-aiheesta ja nyt huomasin tämän kielijutun.
Olen ehdottomasti sitä mieltä, että lapsen täytyy saada äidinkielistä opetusta. Pohjois-Suomen kunnilla on vaikea ja haastava tehtävä, jotta kolmen eri saamenkielen opetus pystytään järjestämään lapsille koko kouluajan. Kunnilla on tosi iso tehtävä, kun saamenopettajista on jatkuva pula ja ryhmät ovat pieniä mutta kalliita kuntien varoille. Kokemuksesta tiedän.
Itelleni on tärkeetä vualia ommoo murrettaen, pohjoessavolaesta savvoo Pieksämäen ja Kuopion väliltä. Opiskeluaikana yliopettaja kehotti unohtamaan murteet koulutyössä, jotta opettaja ei vaikuttaisi rahvaanomaiselta! Voe pyhä kiesus, mitähän siitä olisi tullut minunkin kohdallani? Minähän olin ollut "rahvasta" koko elämäni ajan, miten minä olisin siitä muuksi muuttunut? Hyvä kun en muuttunut. Nyt opiskelijat kirjoittavat palautteissaan aika usein että "ihanaa kun puhut murteella, älä jätä sitä". Voitte arvata, että tuntuu hyvälle.
Emmekö alkaisi vaatia MURREKYLPYJÄ kielikylpyjen tavoin?!
Kirjoitit, Ruuneperi, että espanjalaiset osaavat huonosti englantia. Nyt minua alkoi kovasti huolestuttaa. En ole opiskellut koskaan espanjaa ja olen kuitenkin lähdössä kuukaudeksi Torreviejaan kirjoituslomalle jo ensi viikon lopulla.
Olen matkustanut aikoinaan paljon valmiilla matkoilla ja selvinnyt englannilla. Nyt edessä on erilainen matka, ihan oma seikkailu, eli huolehdin kaikesta itse. Mukana kamppeet ja kannettava, netistä löytyi sattumalta upea edullinen asunto Costa Blancalla.
Mutta se kieli..en osaa espanjaa ollenkaan. Serranon perheen puhetta olen yrittänyt kuunnella, en ymmärrä mitään nopeasta puheesta. Vanha laudatur-latina on alkanut puskea selkäytimestä, uskon ymmärtäväni jotain ainakin kirjoituksista.
Hyvä Ruuneperi ja joku toinenkin tämän vuodatuksen lukija, voisitteko lähettää ajatusenergiaa, että voisin lähteä matkalle turvallisin mielin ja suorittaa siellä aikomaani tehtävää eli kirjoittaa mahdollisimman paljon elämäntarinaani?
Kirjoituskurssi alkoi syyskuussa, päättyy maaliskuun alussa, ja matkustan Torreviejaan samantien.
PS. Miksi juuri sinne, olisi helpompiakin paikkoja? Siksi, että haluan kokea jotain täysin uutta ja katsoa miten selviän. Ja ennen kaikkea siksi, että olisin siellä täysin vapaa keskittymään kirjoittamiseen.Jos pitäisi olla kielet puhutuimmassa järjestyksessä olisi kovasti vaikeuksia, puhutuin kun on mandariininkiina n 874 miljoonaa taitaa tämän.
Englanti vasta Espanjan kielen jälkeen n 341 miljoonaa.
Costa Blancalla pärjää kyllä englannilla, kyllä siellä niin paljon turisteja on.
En ymmärrä miksi suomalaisten kielitaidolla hymyillään, olemme kaksi kielisiä ja vielä englanti ja saksa taittuu moneltakin ymmärrettävästi, esim. englantilaiset monikaan ei osaa kuin sen oman kielensä! - W.Leiriniekka
Puhutuimmasta kirjoitti:
Jos pitäisi olla kielet puhutuimmassa järjestyksessä olisi kovasti vaikeuksia, puhutuin kun on mandariininkiina n 874 miljoonaa taitaa tämän.
Englanti vasta Espanjan kielen jälkeen n 341 miljoonaa.
Costa Blancalla pärjää kyllä englannilla, kyllä siellä niin paljon turisteja on.
En ymmärrä miksi suomalaisten kielitaidolla hymyillään, olemme kaksi kielisiä ja vielä englanti ja saksa taittuu moneltakin ymmärrettävästi, esim. englantilaiset monikaan ei osaa kuin sen oman kielensä!Takavuosina joku "korkea-arvoinen" ruotsalainen, olisiko ollut peräti kuninkaallisia, oli käymässä täällä meillä Suomessa ja eräässä vaiheessa hän oli menossa muistaakseni Varkauteen. Yleisradion uutisoinnissa ilmaistiin tilanne niin, että kyseinen arvohenkilö oli matkalla Ummikko-Suomeen. Lienee tarkoittanut se uutisoija, että Varkaus ei ole virallisesti kaksikielinen kaupunki eli ruotsi ei ole siellä virallinen toinen kieli.
Jos jossain päin Ruotsia yksikielisesti ruotsinkielisellä seudulla visiteerataan, niin sanotaanko, jotta ollaan Ummikko-Ruotsissa? Tai jossain keskisen Euroopan yksikielisissä maissa, jotta Ummikko-Saksassa tai Ummikko-Ranskassa? Tuo espanjalaisen terveysalan henkilökunnan osoittama englannin vierastus saattaa juontua historiastakin. Ehkä Espanjassa ei ole unohdettu Armadan tuhoutumista? Portugalissa taas tykätään englantilaisista juuri siitä samasta syystä. Ne naapurisuhteet, ne naapurisuhteet.
Piti sanoa vielä, että puhe Ummikko-Suomesta on omituista sikälikin, että mm. Varkauden tienoilla niin kuin muuallakin maassamme on runsaasti kielitaitoisia ihmisiä. Minäkin olen lukenut aikoinani koulussa pitkän saksan. Ja olen kotoisin Karjalasta. Meidän suomalaisten olisi aika jättää ruotsalaisuus omaan mittaansa ja ryhtyä elämään globaalia elämää, jossa ruotsin osaaminen ei ole mikään sivistyneisyyden mittatikku. Petra Pan kirjoitti:
Nukku-Matti eksyi taas, niinpä torjotan vielä valveilla. Kirjoitin juuri ystävä-aiheesta ja nyt huomasin tämän kielijutun.
Olen ehdottomasti sitä mieltä, että lapsen täytyy saada äidinkielistä opetusta. Pohjois-Suomen kunnilla on vaikea ja haastava tehtävä, jotta kolmen eri saamenkielen opetus pystytään järjestämään lapsille koko kouluajan. Kunnilla on tosi iso tehtävä, kun saamenopettajista on jatkuva pula ja ryhmät ovat pieniä mutta kalliita kuntien varoille. Kokemuksesta tiedän.
Itelleni on tärkeetä vualia ommoo murrettaen, pohjoessavolaesta savvoo Pieksämäen ja Kuopion väliltä. Opiskeluaikana yliopettaja kehotti unohtamaan murteet koulutyössä, jotta opettaja ei vaikuttaisi rahvaanomaiselta! Voe pyhä kiesus, mitähän siitä olisi tullut minunkin kohdallani? Minähän olin ollut "rahvasta" koko elämäni ajan, miten minä olisin siitä muuksi muuttunut? Hyvä kun en muuttunut. Nyt opiskelijat kirjoittavat palautteissaan aika usein että "ihanaa kun puhut murteella, älä jätä sitä". Voitte arvata, että tuntuu hyvälle.
Emmekö alkaisi vaatia MURREKYLPYJÄ kielikylpyjen tavoin?!
Kirjoitit, Ruuneperi, että espanjalaiset osaavat huonosti englantia. Nyt minua alkoi kovasti huolestuttaa. En ole opiskellut koskaan espanjaa ja olen kuitenkin lähdössä kuukaudeksi Torreviejaan kirjoituslomalle jo ensi viikon lopulla.
Olen matkustanut aikoinaan paljon valmiilla matkoilla ja selvinnyt englannilla. Nyt edessä on erilainen matka, ihan oma seikkailu, eli huolehdin kaikesta itse. Mukana kamppeet ja kannettava, netistä löytyi sattumalta upea edullinen asunto Costa Blancalla.
Mutta se kieli..en osaa espanjaa ollenkaan. Serranon perheen puhetta olen yrittänyt kuunnella, en ymmärrä mitään nopeasta puheesta. Vanha laudatur-latina on alkanut puskea selkäytimestä, uskon ymmärtäväni jotain ainakin kirjoituksista.
Hyvä Ruuneperi ja joku toinenkin tämän vuodatuksen lukija, voisitteko lähettää ajatusenergiaa, että voisin lähteä matkalle turvallisin mielin ja suorittaa siellä aikomaani tehtävää eli kirjoittaa mahdollisimman paljon elämäntarinaani?
Kirjoituskurssi alkoi syyskuussa, päättyy maaliskuun alussa, ja matkustan Torreviejaan samantien.
PS. Miksi juuri sinne, olisi helpompiakin paikkoja? Siksi, että haluan kokea jotain täysin uutta ja katsoa miten selviän. Ja ennen kaikkea siksi, että olisin siellä täysin vapaa keskittymään kirjoittamiseen.Tässä ajatusenergiaani, por favor!
Voi voi! Kyllähän Sinä latinoinesi, ja ilmankin, siellä pärjäät.
On tietysti esanjalaisia, jotka puhuvat englantia mutta eivät vanhemmat kansanihmiset. Lisäksi sana on painotuksineen kaikkineen "kiekaistava" jetsulleen tai puhuteltava ei ymmärrä yhtään mitään.
Kyllähän virastoissa osataan englantia ja turisteja palvelemaan tottuneet suomea.
Eräs iäkäs miestuttavani opiskeli espanjan alkeita ennen ensimmäistä espanjan matkaansa. Meni sitten baariin ja pyysi: Tres cervezas, por favor. Jaha, kolome kylmöö kaljoo, oli tarjoilijan suomennos.
Vastaava tilanne oli eräässä tanssiravintelissa kun savolaismies pyysi: Votkoo raitilla! Kerkesin mielessäni ihmettelemään, että mitäköhän äijä saa. Mitään vaikeutta ei tuo tuottanut
tarjoilijalle.
Lopuksi huomautus! Huomaatteko, että Ruuneperillein voi kirjoittaa ihan asiallisesti ja ystävällisesti? Mukavaa tuntea itsensä ihan ihmiseksi - vaihteeksi.W.Leiriniekka kirjoitti:
Takavuosina joku "korkea-arvoinen" ruotsalainen, olisiko ollut peräti kuninkaallisia, oli käymässä täällä meillä Suomessa ja eräässä vaiheessa hän oli menossa muistaakseni Varkauteen. Yleisradion uutisoinnissa ilmaistiin tilanne niin, että kyseinen arvohenkilö oli matkalla Ummikko-Suomeen. Lienee tarkoittanut se uutisoija, että Varkaus ei ole virallisesti kaksikielinen kaupunki eli ruotsi ei ole siellä virallinen toinen kieli.
Jos jossain päin Ruotsia yksikielisesti ruotsinkielisellä seudulla visiteerataan, niin sanotaanko, jotta ollaan Ummikko-Ruotsissa? Tai jossain keskisen Euroopan yksikielisissä maissa, jotta Ummikko-Saksassa tai Ummikko-Ranskassa? Tuo espanjalaisen terveysalan henkilökunnan osoittama englannin vierastus saattaa juontua historiastakin. Ehkä Espanjassa ei ole unohdettu Armadan tuhoutumista? Portugalissa taas tykätään englantilaisista juuri siitä samasta syystä. Ne naapurisuhteet, ne naapurisuhteet.
Piti sanoa vielä, että puhe Ummikko-Suomesta on omituista sikälikin, että mm. Varkauden tienoilla niin kuin muuallakin maassamme on runsaasti kielitaitoisia ihmisiä. Minäkin olen lukenut aikoinani koulussa pitkän saksan. Ja olen kotoisin Karjalasta. Meidän suomalaisten olisi aika jättää ruotsalaisuus omaan mittaansa ja ryhtyä elämään globaalia elämää, jossa ruotsin osaaminen ei ole mikään sivistyneisyyden mittatikku.Varkaus ei kylläkään ole ollut kaksikielinen kaupunki, mutta kyllä täällä oli aikoinaan paljon ruotsia puhuvia.
Tehtaan myötä tänne muuttivat ja muistan miten heillä oli toisen puolen jalkakäytäväkin omaksi puolekseen jätetty.
Kyllä kuuli kaduilla ja kujilla, missä ruotsia puhuvat kulkivat.
Onhan täällä vieläkin ruotsikielinen koulu, muistaakseni toimii vielä.
Tänä päivänä ei enää samaa huomiota voi tehdä ja asunnotkin/asuinalue on muuttunut paikkakunnan näköiseksi.
Ennen oli osa kaupunkia heidän asuinaluetttaan.Puhutuimmasta kirjoitti:
Jos pitäisi olla kielet puhutuimmassa järjestyksessä olisi kovasti vaikeuksia, puhutuin kun on mandariininkiina n 874 miljoonaa taitaa tämän.
Englanti vasta Espanjan kielen jälkeen n 341 miljoonaa.
Costa Blancalla pärjää kyllä englannilla, kyllä siellä niin paljon turisteja on.
En ymmärrä miksi suomalaisten kielitaidolla hymyillään, olemme kaksi kielisiä ja vielä englanti ja saksa taittuu moneltakin ymmärrettävästi, esim. englantilaiset monikaan ei osaa kuin sen oman kielensä!Mandariininkiinasta tulee varmaan merkittävämpi kun maa talousmahtina kasvaa.
Venäjästä eikä sen kielestäkään olla koskaan pidetty. Tieteiskirjallisuus on kuitenkin korkeatasoista.
Espanja on meille vieras vaikkakin suuri kieli. Kielen suuruushan on kyllä aikaansaatu kepulikonstein. Koko Etelä-Ameriikka, suurta Brasiliaa lukuunottamatta, valloitettiin ja "kielistettiin". Perun Inkavaltiokin tuhottiin, kulta ryöstettiin ja ihmisiä teurastettiin.
Englannin valta-asema maailmankielenä on ymmärrettävää.
Punaintiaanien omistamat maat immigroitiin maahanmuuttajien toimin. Piirrettiin maahan vaikkapa sadan ha:n "tontti". Maapala oli näin hankittu omaksi. Lopuksi vietiin terveys ja henkikin kun siirtolaiset joutuivat käymään sotaa alkuperäisasukkaita vastaa. Tuliase voitti jousen ja englanninkielen käyttö laajeni.
Australian alkuasukkaiden, aborginaalien, kävi yhtä huonosti kuin intiaanien Pohjois-Amerikassa. Englannista tuli sielläkin virallinen kieli.
Englanti on tietokonekieli. Lapset oppivat sen jo pienenä tietokoneleikeissään ym. Tämän valta-asemaa tuskin voidaan horjuttaa.- Suonenjoelta?
Petra Pan kirjoitti:
Nukku-Matti eksyi taas, niinpä torjotan vielä valveilla. Kirjoitin juuri ystävä-aiheesta ja nyt huomasin tämän kielijutun.
Olen ehdottomasti sitä mieltä, että lapsen täytyy saada äidinkielistä opetusta. Pohjois-Suomen kunnilla on vaikea ja haastava tehtävä, jotta kolmen eri saamenkielen opetus pystytään järjestämään lapsille koko kouluajan. Kunnilla on tosi iso tehtävä, kun saamenopettajista on jatkuva pula ja ryhmät ovat pieniä mutta kalliita kuntien varoille. Kokemuksesta tiedän.
Itelleni on tärkeetä vualia ommoo murrettaen, pohjoessavolaesta savvoo Pieksämäen ja Kuopion väliltä. Opiskeluaikana yliopettaja kehotti unohtamaan murteet koulutyössä, jotta opettaja ei vaikuttaisi rahvaanomaiselta! Voe pyhä kiesus, mitähän siitä olisi tullut minunkin kohdallani? Minähän olin ollut "rahvasta" koko elämäni ajan, miten minä olisin siitä muuksi muuttunut? Hyvä kun en muuttunut. Nyt opiskelijat kirjoittavat palautteissaan aika usein että "ihanaa kun puhut murteella, älä jätä sitä". Voitte arvata, että tuntuu hyvälle.
Emmekö alkaisi vaatia MURREKYLPYJÄ kielikylpyjen tavoin?!
Kirjoitit, Ruuneperi, että espanjalaiset osaavat huonosti englantia. Nyt minua alkoi kovasti huolestuttaa. En ole opiskellut koskaan espanjaa ja olen kuitenkin lähdössä kuukaudeksi Torreviejaan kirjoituslomalle jo ensi viikon lopulla.
Olen matkustanut aikoinaan paljon valmiilla matkoilla ja selvinnyt englannilla. Nyt edessä on erilainen matka, ihan oma seikkailu, eli huolehdin kaikesta itse. Mukana kamppeet ja kannettava, netistä löytyi sattumalta upea edullinen asunto Costa Blancalla.
Mutta se kieli..en osaa espanjaa ollenkaan. Serranon perheen puhetta olen yrittänyt kuunnella, en ymmärrä mitään nopeasta puheesta. Vanha laudatur-latina on alkanut puskea selkäytimestä, uskon ymmärtäväni jotain ainakin kirjoituksista.
Hyvä Ruuneperi ja joku toinenkin tämän vuodatuksen lukija, voisitteko lähettää ajatusenergiaa, että voisin lähteä matkalle turvallisin mielin ja suorittaa siellä aikomaani tehtävää eli kirjoittaa mahdollisimman paljon elämäntarinaani?
Kirjoituskurssi alkoi syyskuussa, päättyy maaliskuun alussa, ja matkustan Torreviejaan samantien.
PS. Miksi juuri sinne, olisi helpompiakin paikkoja? Siksi, että haluan kokea jotain täysin uutta ja katsoa miten selviän. Ja ennen kaikkea siksi, että olisin siellä täysin vapaa keskittymään kirjoittamiseen.Joka tappaaksessa tervehin Sinuva aarinkoesesti!
- Atolfia
Petra Pan kirjoitti:
Nukku-Matti eksyi taas, niinpä torjotan vielä valveilla. Kirjoitin juuri ystävä-aiheesta ja nyt huomasin tämän kielijutun.
Olen ehdottomasti sitä mieltä, että lapsen täytyy saada äidinkielistä opetusta. Pohjois-Suomen kunnilla on vaikea ja haastava tehtävä, jotta kolmen eri saamenkielen opetus pystytään järjestämään lapsille koko kouluajan. Kunnilla on tosi iso tehtävä, kun saamenopettajista on jatkuva pula ja ryhmät ovat pieniä mutta kalliita kuntien varoille. Kokemuksesta tiedän.
Itelleni on tärkeetä vualia ommoo murrettaen, pohjoessavolaesta savvoo Pieksämäen ja Kuopion väliltä. Opiskeluaikana yliopettaja kehotti unohtamaan murteet koulutyössä, jotta opettaja ei vaikuttaisi rahvaanomaiselta! Voe pyhä kiesus, mitähän siitä olisi tullut minunkin kohdallani? Minähän olin ollut "rahvasta" koko elämäni ajan, miten minä olisin siitä muuksi muuttunut? Hyvä kun en muuttunut. Nyt opiskelijat kirjoittavat palautteissaan aika usein että "ihanaa kun puhut murteella, älä jätä sitä". Voitte arvata, että tuntuu hyvälle.
Emmekö alkaisi vaatia MURREKYLPYJÄ kielikylpyjen tavoin?!
Kirjoitit, Ruuneperi, että espanjalaiset osaavat huonosti englantia. Nyt minua alkoi kovasti huolestuttaa. En ole opiskellut koskaan espanjaa ja olen kuitenkin lähdössä kuukaudeksi Torreviejaan kirjoituslomalle jo ensi viikon lopulla.
Olen matkustanut aikoinaan paljon valmiilla matkoilla ja selvinnyt englannilla. Nyt edessä on erilainen matka, ihan oma seikkailu, eli huolehdin kaikesta itse. Mukana kamppeet ja kannettava, netistä löytyi sattumalta upea edullinen asunto Costa Blancalla.
Mutta se kieli..en osaa espanjaa ollenkaan. Serranon perheen puhetta olen yrittänyt kuunnella, en ymmärrä mitään nopeasta puheesta. Vanha laudatur-latina on alkanut puskea selkäytimestä, uskon ymmärtäväni jotain ainakin kirjoituksista.
Hyvä Ruuneperi ja joku toinenkin tämän vuodatuksen lukija, voisitteko lähettää ajatusenergiaa, että voisin lähteä matkalle turvallisin mielin ja suorittaa siellä aikomaani tehtävää eli kirjoittaa mahdollisimman paljon elämäntarinaani?
Kirjoituskurssi alkoi syyskuussa, päättyy maaliskuun alussa, ja matkustan Torreviejaan samantien.
PS. Miksi juuri sinne, olisi helpompiakin paikkoja? Siksi, että haluan kokea jotain täysin uutta ja katsoa miten selviän. Ja ennen kaikkea siksi, että olisin siellä täysin vapaa keskittymään kirjoittamiseen.hotelleissa ja useimmissa kaupoissakin ymmärretään englantia ja sen kanssa pärjää ihan hyvin, mutta jos aloitat puhumaan espanjaa, senjälkeen he kyllä mieluummin puhuvat sitä kuin englantia.
Espanjalaiset ovat tavattoman onnellisia, jos he huomaavat turistin puhuvan heidän omaa kieltään.
He todella arvostavat sitä, vaikka kuinka huonosti puhuisit.
niin minäkin,viimeksi eilen kaupassa ,kassalla ollessani,nuori myyjätär purkkaa jauhaen tervehti minua Moi-sanalla. Kuitenkin oli kyse kaikkein uusimmasta suurmyymälästämme. Ajattelin itsekseni,että eikö näille nuorille enää opeteta ,mitenkä tulisi asiakaspalvelussa käyttäytyä,minkälaista kieltä puhua j.n.e.
Oma kieli, sama mieli, ei pidä aina paikkaansa, mutta oma äidinkieli ja sen säilyminen ovat kyllä tärkeitä asioita yhä muuttuvassa maailmassa.
Ulkomaillakin, kuullessaan suomalaisen puhuvan omaa äidinkieltä, tulee ihan lämmin tunne. Monet ovat asettuneet pysyvästi kaukomaille ja monilla on kieli köyhtynyt, koska kaikki kielet kehittyvät, sanavarasto laajenee ja uusiutuu.
Kuuntelin vanhaa sukulaistani, joka oli muuttanut -30 luvulla suureen enäjän maahan paremman elämän toivossa. Hän puhui suomea, mutta sanat olivat "vanhoja", mutta kuvastivat kuinka opittu murre säilyy vuosikymmenet. Hän ei ollut kuullutkaan monia käyttämiämme sanoja ja aikaa vierähti kielen päivityksessä vanhan naisen seurana.
Murteet ovat kielen rikkaus.
Joku viisas täälläkin jo esitti saamen kielisen opetuksen lopettamista. Sehän on kieli siinä kuin muutkin käytössä olevat kielet joilla ihmiset kommunikoivat keskenään. Romaanikieli on heidän äidinkielensä, sekin on kai katoava kieli kuten saamekin.
Meillä on vielä mahdollisuus puhua omaa kieltämme. Kuinka on tämän maailmakielten tunkeutuminen aikanaan vaikuttamassa oman kielemme sanastoon ja katoamiseen, se on tulevien sukupolvien kuultavissa, mutta toivottavasti kaiken muutoksen keskellä kansalla on oma kieli.
Murteet ovat puhuttua kieltä elävimmillään, niitä kannattaa vaalia nyt, kun niitä vielä puhutaan ja ymmärretään.- aimankaki
Mä olen just jetsulleen samaa mieltä susmorsiamen kanssa, tässä kielikysymyksessä.
Ennen kun ruvetaan meuhkaamaan muista kielistä (mm. ruotsin kielestä) pitäisi kaikkien Suomessa asuvien osata puhua ja kirjoitta Suomen kieltä. Ja kaiken lisäksi oikein.
Pari esimerkkiä kirjoittamisesta.
Kuritushuone on yhdyssana ja perkele kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella.
Näin opasti eräs johtaja myyntimiestään, joka toi johtajalle hyväksyttäväksi karhumakirjeen, huonosti maksavalle asiakkaalle.
Johtaja hyväksyi kirjeen muutoin, mutta vaati sen korjaamista, mainittujen kirjoitusvirheiden vuoksi.
Täällä keskustelupalstoilla on silloin tällöin huomautettu kielestä ja aivan erityisesti kirjoitusvirheistä.
Nythän on niin, että kirjoituseditoreissa on tämä oikolukujärjestelmä,joka huomauttaa virheistä. Se antaa myös vaihtoehtoja korjaamista varten. Käyttäkää ihmiset sitä hyväksenne.
Ei kirjoitusvirheet ole harvinaisia meille kenellekään, mutta kohtuus kaikessa, sanoi akka, kun kanoja piiskasi.
Kirjoitellaan ja yritetään kirjoittaa oikeata Suomen kieltä oikein. Se on kohteliasta lukijoita kohtaan.suurinpiirtein olemmekin äidinkielen tärkeydestä täällä kirjoitelleet.Samoin toivottavasti murteiden säilymisestä.
Ruuneperi vähän kärjistelit asiaa.
Itse tulen toimeen kuudella kielellä.En ole arvoa hakeakseni niitä opetellut.Samoin omaksi ilokseni olen opetellut kansalaisopistossa italian,espanjan ja portugalin alkeet.Kielioppi ja ääntämisalkeet omaksuttuaan voikin jo sanakirjan avulla tulla toimeen.
Edellytykselle oppia muita vieraita kieliä on oma hyvä äidinkielen taito.Ei äidinkielensä opettelun laiminlyönyt myöskään kunnolla muita kieliä opi.
Yhden esimerkin mainitsen oman kansallisen kulttuurin ja identiteetin säilyttämisestä:
tuttavani Iranin kurdit ja albaanit...ovat pakolaisia eivät elintasoa hakevia maahanmuuttajia...(Iraniin jäivät kodit,viljelykset ja kotieläimet) ovat säilyttäneet oman (omat) äidinkielensä.Pärjäävät myös suomenkielellä.
Mutta ihailtavaa on,että lapset puhuvat täydellisesti suomea sekä omaa äidinkieltään.- En uskalla nikkiäni laittaa!
Tässä ketjussa on muutamia suurenmoisia kirjoittajia,
kiitos teille kaikille, oli i l o lukea tekstejänne!
Ikävää, että murteita ja väärinkirjoittamisia ihannoidaan täällä.
Nyt, kun suomen kieli on uhanalainen,
olisi hyvä suosia kaunista ja hyvää suomea ainakin kirjoitettaessa.
Puhuessa murre on helpompaa sekä puhujalle itselleen
että ymmärtämistä yrittelevälle.
En käytä oikolukukorjaajia, sillä yritän pitää aivokopassani
yllä jotain pientä liikettä näin 70:n paalun ohitettuanikin vielä.
Anteeksi siis näppisvirheeni! :)
- Sus morsijo
Opettelehan siekii muutamat perusasiat oikein. Puhut suomen kieltä, et suomenkieltä. Oppios samalla: ruotsin kieli, eestin kieli jne.
- uzma-m
ja jokainen saa sanoa ja kirjoittaa miten taitaa,tama 70 leppoisa keskustelu foorumi,tule vain rohkeasti mukaan. Minua ainakin kiinnostaa kirjoituksen sisalto enitinen,ei kaikki meidan ikaiset ole kouluja kayneet eivatka osaa kirjakielta, mutta heillakin on sanavapaus.
Itse olen ollut ulkomailla yli 50 vuotta ja osaan pari muutakin kielta,mutta kayn lukemassa keskustelupalstoja parantaakseni suomen kieltani.
Tama on hyvin mielenkiintoinen aihe ja hyvia kirjoittajia,otetaan nyt iisisti ja annetaan kaikkien kukkien kukkia,kiitos Sus morsijo. - sana tuli?
uzma-m kirjoitti:
ja jokainen saa sanoa ja kirjoittaa miten taitaa,tama 70 leppoisa keskustelu foorumi,tule vain rohkeasti mukaan. Minua ainakin kiinnostaa kirjoituksen sisalto enitinen,ei kaikki meidan ikaiset ole kouluja kayneet eivatka osaa kirjakielta, mutta heillakin on sanavapaus.
Itse olen ollut ulkomailla yli 50 vuotta ja osaan pari muutakin kielta,mutta kayn lukemassa keskustelupalstoja parantaakseni suomen kieltani.
Tama on hyvin mielenkiintoinen aihe ja hyvia kirjoittajia,otetaan nyt iisisti ja annetaan kaikkien kukkien kukkia,kiitos Sus morsijo.Oudolta tuntui kun palasin Suomeen vuosien jälkeen. Ei tuota sanaa käytetä englanninkielisissä maissa. Englannin kieli on yleistynyt Suomessa huomattavasti, mutta mikä minua huolestuttaa eniten, on se että ruotsin kieli on kaikkialla, mitä pienemmissä purkeissakin, ja kaikki viralliset tiedoitteet sain kahdella kielellä. Ei se näin ennen ollut.
Miksi kaikki täytyy kääntää kahdelle kielelle, vaikka ruotsinkieliset osaavat suomea. Mitä täällä on oikein tapahtunut poissaollessani?
Nyt meidän on kyllä syytä olla huolissamme suomen kielestä. tidoksi,että oikein on sekin.Selitänpä:
Jos sanot ääneen Suomen kieli,paino on molempien sanojen alkutavulla.Mutta kirjoittaessasi suomenkieli...niin,sanopa nyt ääneen se,niin painotetaan vain su-tavua.Huomaatkos jujun!
Ja täällähän kirjoittelemme kuten ennenkin,eikös juu.Kysymys olikin hiukan suuremmista asioista kuin tämän pikkuruisen vaatimattoman palstamme kirjoittelusta.
Hyvää alkavaa viikkoa ja liukasta laskiaista,lunta onkin riittämiin.- sama kuin edellä
susmorsian kirjoitti:
tidoksi,että oikein on sekin.Selitänpä:
Jos sanot ääneen Suomen kieli,paino on molempien sanojen alkutavulla.Mutta kirjoittaessasi suomenkieli...niin,sanopa nyt ääneen se,niin painotetaan vain su-tavua.Huomaatkos jujun!
Ja täällähän kirjoittelemme kuten ennenkin,eikös juu.Kysymys olikin hiukan suuremmista asioista kuin tämän pikkuruisen vaatimattoman palstamme kirjoittelusta.
Hyvää alkavaa viikkoa ja liukasta laskiaista,lunta onkin riittämiin.ihan hiki kihos otsalle..heh,virhepaholainen iski taas;tietysti painotat tavua suo-.
Suo siellä,vetelä täällä,tai mitenkäs se olikaan...
Suomen kielihän maailman vaikeimpia kieliä,tavutukset ja tää pilkun käyttökin,mikä on kyllä jonkin verran vähentynyt. - oikeinkirjoitus olisi
sama kuin edellä kirjoitti:
ihan hiki kihos otsalle..heh,virhepaholainen iski taas;tietysti painotat tavua suo-.
Suo siellä,vetelä täällä,tai mitenkäs se olikaan...
Suomen kielihän maailman vaikeimpia kieliä,tavutukset ja tää pilkun käyttökin,mikä on kyllä jonkin verran vähentynyt.hyvä opetella, sillä Suomi,
mutta suomen kieli, suomalaiset. Tämä kieliopillinen oikeinkirjoitus, mitä väliä sen niin pilkun tarkkaan on täällä on onnistua, kyllä me toistemme tarkoituksen varmasti ymmärrämme, vaikka yhdyssanat olisivat väärin kirjoitettuja, tai pilkku väärässä paikassa.
Ei minulle ainakaan tuota vaikeuksia ymmärtää tarkoitetaanko suomen kieltä, vai suomenkielisyyttä, Suomi nyt on kuitenkin hyvä kirjoittaa isolla alkukirjaimella, vaikka sekin on puhutussa kielessä vaikea huomata.
Sano mitä ajattelet, kunhan sanot selvästi. Sehän kai takoittaa puhutun kielen ilmaisemista sellaisenaan, ilman välimerkkejä tai isoja kirjaimia.
Turha kieliopillisen oikeinkirjoituksen vaatiminen täällä on kyllä sitä pahimman laatuista kirjoittajien latistamista, eli, suomeksi, sitä pilkun -?Tuoksuvattu kirjoitti:
Tämä kieliopillinen oikeinkirjoitus, mitä väliä sen niin pilkun tarkkaan on täällä on onnistua, kyllä me toistemme tarkoituksen varmasti ymmärrämme, vaikka yhdyssanat olisivat väärin kirjoitettuja, tai pilkku väärässä paikassa.
Ei minulle ainakaan tuota vaikeuksia ymmärtää tarkoitetaanko suomen kieltä, vai suomenkielisyyttä, Suomi nyt on kuitenkin hyvä kirjoittaa isolla alkukirjaimella, vaikka sekin on puhutussa kielessä vaikea huomata.
Sano mitä ajattelet, kunhan sanot selvästi. Sehän kai takoittaa puhutun kielen ilmaisemista sellaisenaan, ilman välimerkkejä tai isoja kirjaimia.
Turha kieliopillisen oikeinkirjoituksen vaatiminen täällä on kyllä sitä pahimman laatuista kirjoittajien latistamista, eli, suomeksi, sitä pilkun -?Justiinsa jetsulleen oikein myös meikäläisen mielestä sanottu. Kovin tarkkaan meillä viilataan tismallista oikeakielisyyden pilkkua. Tulee uskonnollinen rigorismi mieleen. Henkilökohtaisesti itse olen pitänyt tilaisuuden tullen päällä pientä protestiliikettä eli kirjoitan ja sanon aina jonkin asian "asemasta" enkä enää ole moneen aikaan suostunut käyttämään kieliviisaitten suosittelemaa ja suorastaan vaatimaa tekeletermiä "asemesta", joka mielestäni ei tarkoita yhtään mitään.
Äärimmäisen kireäpipoisuuden asemasta kielenkäytössä voi mielestäni hyväksyä kohtuullisen vapauden. Kirjakieltäkin voi käyttää luontevasti. Ja murteet rikastuttavat kokonaisuutta. Eikä murteittenkaan kohdalla tarvitsisi olla kovin tiukka sen suhteen, että miten jollakin murteella jokin ilmaus pitäisi sanoa. Murteetkin muokkaantuvat ajan mittaan, nykyäänkin.- *!*
Leiriniekka kirjoitti:
Justiinsa jetsulleen oikein myös meikäläisen mielestä sanottu. Kovin tarkkaan meillä viilataan tismallista oikeakielisyyden pilkkua. Tulee uskonnollinen rigorismi mieleen. Henkilökohtaisesti itse olen pitänyt tilaisuuden tullen päällä pientä protestiliikettä eli kirjoitan ja sanon aina jonkin asian "asemasta" enkä enää ole moneen aikaan suostunut käyttämään kieliviisaitten suosittelemaa ja suorastaan vaatimaa tekeletermiä "asemesta", joka mielestäni ei tarkoita yhtään mitään.
Äärimmäisen kireäpipoisuuden asemasta kielenkäytössä voi mielestäni hyväksyä kohtuullisen vapauden. Kirjakieltäkin voi käyttää luontevasti. Ja murteet rikastuttavat kokonaisuutta. Eikä murteittenkaan kohdalla tarvitsisi olla kovin tiukka sen suhteen, että miten jollakin murteella jokin ilmaus pitäisi sanoa. Murteetkin muokkaantuvat ajan mittaan, nykyäänkin.niin paljon kuin murteet.
Pidän murteitten k u u n t e l u s t a, puhua en osaa. Savon murre on hauskinta varsinkin Paulamarian tai joskus SkillaN {Kahvipirtissä} kirjoittama aito, luoteva savo.
Murteen kirjoittaminen on minulle mahdotonta.
Kaikkein kamalinta kuultunakin on tekomurre, kun joku, jolle se ei ole luontevaa, alkaa molottaa.
Kansallisuus ja kansalaisuus ovat niitä, jotka usein sekoitetaan.
Kansallisuutta ei voi vaihtaa, mutta kansalaisuuden voi.
Esimerkki: Sukulaispoika on kansallisuudeltaan suomalainen, muuttanut Kanadaan ja aikanaan saanut Kanadan kansalaisuuden. Hänen vaimonsa on Kanadassa syntynyt italialaisista vanhemmista, joten hän on kansallisuudeltaan italialainen ja kansalaisuudeltaan kanadalainen.
Heidän lapsensa ovat kansallisuudeltaan suomalais-italialaisia ja tietysti syntyperäisiä Kanadan kansalaisia.
Miksi pitäisi ottaa käytäntöön jokin keinotekoinen kansallisuus. Antaa saamalaisten olla saamelaisia, romanien romaneja ja venäläisten venäläisiä, vaikka he olisivatkin Suomen kansalaisia.
Kuten täälläkin on mainittu, jokaisella pitää olla oikeus äidinkieleensä.
Kauhistelemme sitä, miten Pohjois-Ruotsin suomenkieliset pakotettiin ruotsinkielisiksi, mutta unohdamme sen, että Suomessa tehtiin sama saamelaisille.
Nykyisin on onneksi mahdollisuus käydä koulua saamen kielellä ja puhua sitä välitunneilla. Aikoinaan sekin oli rangaistavaa.
Myös Suomen romaneilla pitäisi olla oikeus opiskella omaa kieltänsä peruskoulussa.
Kieli on sidoksissa kulttuuriin, tai päinvastoin.
Kulttuuriin lasken myös murteet. Ne ovat ehdottomasti rikkaus, eikä murteitten käyttäminen estä osaamasta kirja- tai yleiskieltä.
Ne eivät romuta kaunista äidinkieltämme.
Sen sijaan kannattaa olla syvästi huolestunut siitä, että englanti kaiken aikaa valtaa lisätilaa suomen kielen kustannuksella.huolestuneisuudestasi englannin kielen valtaamisesta, sitä tulee tuutin täydeltä joka paikasta. Kauhistuneena olen seurannut läheltä tyttäreni 7 ja 8 vuotiaitten lasten käyttämiä sanoja.Jo ekaluokkalaiset viljelevät näitä vierasperäisiä tokaisuja runsaanlaisesti.
- uzma-m
FlikklapsRaumalt kirjoitti:
huolestuneisuudestasi englannin kielen valtaamisesta, sitä tulee tuutin täydeltä joka paikasta. Kauhistuneena olen seurannut läheltä tyttäreni 7 ja 8 vuotiaitten lasten käyttämiä sanoja.Jo ekaluokkalaiset viljelevät näitä vierasperäisiä tokaisuja runsaanlaisesti.
kamalaa kielen kayttoa,en koskaan unohda kun sinisilmainen kiharatukkainen pikku enkelin nakoinen n 3 vuotias poika hihkaisi aidilleen kahvilassa: aiti tuu kattoo miten vi,,n kauniita kaloja.
Olette huomanneet miten kauheasti aivan pienetkin lapset kiroilevat tai kayttavat v ja muita alapaa sanoja. ,tama minusta on paljon huolestuttavaa kuin englannin sanojen kaytto. . - Hintriika*
uzma-m kirjoitti:
kamalaa kielen kayttoa,en koskaan unohda kun sinisilmainen kiharatukkainen pikku enkelin nakoinen n 3 vuotias poika hihkaisi aidilleen kahvilassa: aiti tuu kattoo miten vi,,n kauniita kaloja.
Olette huomanneet miten kauheasti aivan pienetkin lapset kiroilevat tai kayttavat v ja muita alapaa sanoja. ,tama minusta on paljon huolestuttavaa kuin englannin sanojen kaytto. .Taidamme olla kaikki yksimielisiä siitä, että nämä v-alkuiset hokemiset etenkin alaikäisten suusta ovat kamalaa kuultavaa.
Mutta yhdessä asiassa suomi voittaa aina englannin. Se on kirosanat. Kunnon "perkeleelle" ei englanninkielistä vastinetta löydy. Jos lyö vasaralla sormeensa, niin siinä suomen kieli on arvossaan! uzma-m kirjoitti:
kamalaa kielen kayttoa,en koskaan unohda kun sinisilmainen kiharatukkainen pikku enkelin nakoinen n 3 vuotias poika hihkaisi aidilleen kahvilassa: aiti tuu kattoo miten vi,,n kauniita kaloja.
Olette huomanneet miten kauheasti aivan pienetkin lapset kiroilevat tai kayttavat v ja muita alapaa sanoja. ,tama minusta on paljon huolestuttavaa kuin englannin sanojen kaytto. .tässäkin asiassa,että niin kaiku vastaa,kun sille huudetaan.Mahtaisi olla tarkistuksen paikka niissä huutajissa.
- Atolfia
uzma-m kirjoitti:
kamalaa kielen kayttoa,en koskaan unohda kun sinisilmainen kiharatukkainen pikku enkelin nakoinen n 3 vuotias poika hihkaisi aidilleen kahvilassa: aiti tuu kattoo miten vi,,n kauniita kaloja.
Olette huomanneet miten kauheasti aivan pienetkin lapset kiroilevat tai kayttavat v ja muita alapaa sanoja. ,tama minusta on paljon huolestuttavaa kuin englannin sanojen kaytto. .tuollainen kielenkäyttö on yleistynyt nuorisomme keskuudessa ja kun tytötkin toistavat mokomaan v-sanaa kuin tyhjää vaan niin on aikoihin eletty.
Toisaalta, kun katsoo suomalaisia TV-elokuvia ja sarjoja, niissähän tällaisten kovien sanojen käyttö on enemmän tavallista kuin poikkeus, jopa eräitten näyttelijöiden haastattelutilanteessa toistuu tämä v-sana.
Ikävää!!!!! ja surullista!!!!
- mummeli*
No Moi! haluasin oikolukuja kirjottamiini juttuihin,
eikä tässä vielä kaikki.Tietääkseni täällä ihme netissä kieliä voi kääntää.Haluaisin tietää miten suomenkielen voi kääntää muille kielille.
Mitä nappuloita pitäisi näpytellä?
Te viisaat* rautalangasta vääntäkää minulle ohjeet.Olisin erikoisen kiinnnostut saksan kielestä !- susmorsian ek.
mummeli,niin en toki tiedä.En ole koskaan sellaisella minäkään käynyt.
Joskus kun viroksi kirjoittelen,niin helposti löytyy näitten sanakirjojen avulla ko.kateissa oleva sana.No,tietysti se kotona oleva on helpoin,mutta myös ihan vaikka googleen syötät sanan ja kielen,mihin halluut käännöksen.Vaikka aika puutteellisia tuntuvat olevan,sanakirja ei tunne aina ko.sanaa.
Sammaan syssyyn vielä...puhekielihän ja kirjoitettu kieli ovat eri asioita,luontevasti puhumme omalla tavallamme.Ja ymmärrän hyvin,ettei kirjoittamalla itsensä ymmärrätteväksi tekeminen olekaan kaikille yhtä yksinkertaista kuin toisille.
Mutta herranen aika,kirjoitellaan silti...jokainen oman taitonsa ja kykynsä mukaan,emme arvostele täällä toistemme kirjoitusvirheitä.Pääasia,mitä ihminen ytittää sanoa.
Niin,kielten häviämisestähn ja äidinkielensä säilyttämisestä aloitimme juttelumme.Muuten...virolaiset "ajattelijat" ovat myös olleet sitä mieltä,että kyllä eesti keel myös on häviävien listoilla,jopa parinsadan vuoden kuluessa,eppäilivät niin.
Mielenkiintoisia,upeitakin kannanottoja tuli tähänkin pähkäilyymme,avartaa omaakin ajattelua aina. Kirjoita Googleen ..Sanakirja.. sieltä löytyy kaikkien kielien sanakirjat.Suomenkielen vihjeet löytyy:Oikeinkirjoitusohjeita news-ja web-kirjoittajille. Katsoin juuri sieltä,että suomen kieli kirjoitetaan erikseen,mutta suomenkielinen yhteen ja suomenruotsi yhteen.Mielenkiintoista.
- oikolukija
Microsoft Wordissä on oikolukuohjelma, siihen kun kirjoittelee, niin punaista alleviivausta tulee.
Työkaluista aukenee valikko kieliasun tarkistus. Se tekee ehdotukset, joko muutat tai ohitat.
Näin käyt koko tekstin läpi. - Hintriika*
oikolukija kirjoitti:
Microsoft Wordissä on oikolukuohjelma, siihen kun kirjoittelee, niin punaista alleviivausta tulee.
Työkaluista aukenee valikko kieliasun tarkistus. Se tekee ehdotukset, joko muutat tai ohitat.
Näin käyt koko tekstin läpi.Täytyy muistaa, että oikolukuohjelma ei osaa kielioppia, se hyväksyy vain yksittäiset sanat, jos ne "oikolukijan" mielestä ovat suomenkielisesti oikein kirjoitettuja. Lyöntivirheiden poliisina se on hyvä.
Jos haluaa käyttää puhekielen ilmaisuja, ne on "opetettava" oikolukijalle, jolloin se jättää alleviivaamatta ne virheiksi. Hintriika* kirjoitti:
Täytyy muistaa, että oikolukuohjelma ei osaa kielioppia, se hyväksyy vain yksittäiset sanat, jos ne "oikolukijan" mielestä ovat suomenkielisesti oikein kirjoitettuja. Lyöntivirheiden poliisina se on hyvä.
Jos haluaa käyttää puhekielen ilmaisuja, ne on "opetettava" oikolukijalle, jolloin se jättää alleviivaamatta ne virheiksi.Sain kerran tehtäväkseni kirjoittaa vuosijuhlapumaskaan pienen artikkelin aiheesta, jonka oletettiin olevan hallinnassani.
A4 tuli oikolukijan käsittelystä pahoin tuhrittuna ja uusia sanoja lisättynä. Sanoin kirjoittavani sen uudelleen ja lähettäväni suoraan latomoon.
Yhtään korjausta en tehnyt alkuperäiseen. En koskaan kuullut, että huomasiko sitä kukaan. Sellaista se on sanojen käyttö.
Jästipäinen kun olen, en ryhdy "opettamaan" tätä koneen oikolukijaa. Tietysti se poimisi selvät lyöntivirheet, mutta eiköhän nuo mausteena menne.- ynnämuu*
ynnämuu kirjoitti:
Sain kerran tehtäväkseni kirjoittaa vuosijuhlapumaskaan pienen artikkelin aiheesta, jonka oletettiin olevan hallinnassani.
A4 tuli oikolukijan käsittelystä pahoin tuhrittuna ja uusia sanoja lisättynä. Sanoin kirjoittavani sen uudelleen ja lähettäväni suoraan latomoon.
Yhtään korjausta en tehnyt alkuperäiseen. En koskaan kuullut, että huomasiko sitä kukaan. Sellaista se on sanojen käyttö.
Jästipäinen kun olen, en ryhdy "opettamaan" tätä koneen oikolukijaa. Tietysti se poimisi selvät lyöntivirheet, mutta eiköhän nuo mausteena menne.Aloittajan otsikko;"Halu kirjoitella", otan sen näin päin:
Ensimmäinen tavovoitteeni oppia käyttämään tätä konetta. Ensimmäinen riemastus; kahden yhdentekevän sanan viesti: minähän osaan!
Siitä jatkoin, muutaman sanan viestäjä jollakin heittämällä nimimerkillä. Eipä niitä kukaan huomannut, enpä sitä kaivannutkaan, opettelin käyttämään konetta ja kirjoittamista.Hyvin harvakseen.
Ei se riittänyt, ajattelin, että voisihan minullakin olla edes vähän sanottavaa, ihan hyvin sovinnollisesti. Ryhdyin käyttämään pysyvää nimimerkkiä (kun katosi, rekisteröidyin). Kirjoittaminen hieman lisääntyi,kuivaa puisevaa asiatekstiä en kaivannut. Sitä oli hiukan työelämässä työntänyt.
Niinpä "kanakerho", älkää helkkarissa älytä suuttua, hyvä Pirttiläiset, oli sopiva paikka ahkeroida kirjoittamisen kanssa; kevyesti mukana asiaa. On muuten vieläkin.
Pakko lopettaa, tuli kiireistä! - mummeli*
irkku-37 kirjoitti:
Kirjoita Googleen ..Sanakirja.. sieltä löytyy kaikkien kielien sanakirjat.Suomenkielen vihjeet löytyy:Oikeinkirjoitusohjeita news-ja web-kirjoittajille. Katsoin juuri sieltä,että suomen kieli kirjoitetaan erikseen,mutta suomenkielinen yhteen ja suomenruotsi yhteen.Mielenkiintoista.
se semmoinen Google on ? Onkoon joku maahanmuuttaja ?
ynnämuu* kirjoitti:
Aloittajan otsikko;"Halu kirjoitella", otan sen näin päin:
Ensimmäinen tavovoitteeni oppia käyttämään tätä konetta. Ensimmäinen riemastus; kahden yhdentekevän sanan viesti: minähän osaan!
Siitä jatkoin, muutaman sanan viestäjä jollakin heittämällä nimimerkillä. Eipä niitä kukaan huomannut, enpä sitä kaivannutkaan, opettelin käyttämään konetta ja kirjoittamista.Hyvin harvakseen.
Ei se riittänyt, ajattelin, että voisihan minullakin olla edes vähän sanottavaa, ihan hyvin sovinnollisesti. Ryhdyin käyttämään pysyvää nimimerkkiä (kun katosi, rekisteröidyin). Kirjoittaminen hieman lisääntyi,kuivaa puisevaa asiatekstiä en kaivannut. Sitä oli hiukan työelämässä työntänyt.
Niinpä "kanakerho", älkää helkkarissa älytä suuttua, hyvä Pirttiläiset, oli sopiva paikka ahkeroida kirjoittamisen kanssa; kevyesti mukana asiaa. On muuten vieläkin.
Pakko lopettaa, tuli kiireistä!kaikkea tätä "turhanpuhumista" ja toistensa kyttäämistä ,niin jokapäiväiväisessä asiassa kuin Kieli ja sen taitaminen.
Mutta mitä "isänmaalliset"sanoo Kaksoiskansalaisuudesta ,joka on laissa luvattu jokaiselle 5v maassa asuvalle.
Siinäpä teille uusi aihe!- Makriina ek
Hintriika* kirjoitti:
Täytyy muistaa, että oikolukuohjelma ei osaa kielioppia, se hyväksyy vain yksittäiset sanat, jos ne "oikolukijan" mielestä ovat suomenkielisesti oikein kirjoitettuja. Lyöntivirheiden poliisina se on hyvä.
Jos haluaa käyttää puhekielen ilmaisuja, ne on "opetettava" oikolukijalle, jolloin se jättää alleviivaamatta ne virheiksi.Olenpa huomannut, että murteet panevat oikoluvun epätoivoiseksi.
Se ilmoittaa, että virheitä on niin mahottomasti, että ei nyt jaksa! Ainakin tämä minun Wordini. - sekava
ynnämuu* kirjoitti:
Aloittajan otsikko;"Halu kirjoitella", otan sen näin päin:
Ensimmäinen tavovoitteeni oppia käyttämään tätä konetta. Ensimmäinen riemastus; kahden yhdentekevän sanan viesti: minähän osaan!
Siitä jatkoin, muutaman sanan viestäjä jollakin heittämällä nimimerkillä. Eipä niitä kukaan huomannut, enpä sitä kaivannutkaan, opettelin käyttämään konetta ja kirjoittamista.Hyvin harvakseen.
Ei se riittänyt, ajattelin, että voisihan minullakin olla edes vähän sanottavaa, ihan hyvin sovinnollisesti. Ryhdyin käyttämään pysyvää nimimerkkiä (kun katosi, rekisteröidyin). Kirjoittaminen hieman lisääntyi,kuivaa puisevaa asiatekstiä en kaivannut. Sitä oli hiukan työelämässä työntänyt.
Niinpä "kanakerho", älkää helkkarissa älytä suuttua, hyvä Pirttiläiset, oli sopiva paikka ahkeroida kirjoittamisen kanssa; kevyesti mukana asiaa. On muuten vieläkin.
Pakko lopettaa, tuli kiireistä!Suomenkieli. Lienee jonkinmoinen itsetilitys. Mitä sitten yritetäänkin sössötää ei saa tolkkua !
Kahvitupaa kuitenkin kutsutaan kanakerhoksi. Mollataan oikein perusteellisesti.
- Suohmallainen
- Lauseen ja otsikon alkuun tietenkin iso alkukirjain S
- Mutta irtosanoina "suomi" ja "suomen kieli" silloin, kun tarkoitetaan kieltä sinänsä
- Ja näin: Tiedäthän, että Suomen kielet ovat suomi ja ruotsi
Onko nyt niin vaikeaa? Ja haitanneeko tuo, jos oikeinkirjoituksesta täälläkin mainitsee, ihan kohteliaasti ja asiallisesti. Onko vanhojen iho todellakin näin kauhean ohutta ja kutisevaa - herkkähipiäistä?
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
57-vuotiads muka liian vanha töihin?
On tämä sairas maailma. Mihin yli 55-vuotiaat sitten muka enää kelpaavat? Hidasta itsemurhaa tekemään, kun eläkkeelle ei3113591Haluatteko miellyttää kumppaninne silmää?
Entä muita aisteja? Mitä olette valmiita tekemään sen eteen että kumppani näkisi teissä kunnioitettavan yksilön? Olette2632046By the way, olet
mielessäni. Olet minulle tärkeä, niin suunnattoman tärkeä. En kestäisi sitä jos sinulle tapahtuisi jotain. Surullani ei981435J-miehelle toivon
Hyvää yötä. Voisiko nykyistä tilannetta uhmaten vielä pienintäkään toivetta olla, päästä kainaloosi joskus lepääämään.851343Onko kaivattunne suosittu?
Onko teillä paljon kilpailijoita? Mies valitettavasti näyttää olevan paljonkin naisten suosiossa :(921299- 591198
Täytyi haukkuu sut lyttyyn
En haluu tuntee rakkautta sua kohtaan enää ja haluun unohtaa sut mut sit tulee kuiteki paha olo kun haluis vaan oikeesti611187Onkohan sulla enää tunteita
kun nähdään seuraavan kerran? Niin hyvä fiilis on ollut viime aikoina, että se on nyt pahin pelkoni. Oletkohan unohtanut361024Kylpyläsaaren Lomakylän kahvilaravintola
Kävimme syömässä Kylpyläsaaressa. "Naudanliha burgeri" maksoi 18,90 euroa ja lisäksi limsa 4,50 euroa. Annoksen hinnaks461006Etkö ymmärrä että olen turhautunut
kun ei etene. Auttaisit rakas vai onko kaikki vain kuvitelmiani omassa päässäni?65914