koalakiva
Eläin joka tavataan tyypillisemmin kirkkokahvila nimisessä chatissä. Toisinaan kirjoittelee palstoilla. Toisinaan sitten taas ei. On ateisti.
Koala_puussa liittyy keskusteluun. Hän on chattäillyt 444444 minuutin aja
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia101 aloitusta · 347 kommenttia
- Ei yllätä. Kaksi viestiä tavallaan sivuaa aihetta mitä käsittelin. Demonisoidaan jos joku ei usko ihan samoin. Se on kauheaa jos joku uskova sanoo epäilevänsä, mutta jos ihan ateisti kyseenalaistaa, se pitää jo demonisoida.
- Missä kohtaa olen solvannut uskovia tai jumalaa?
- "Olet esittänyt 5 eri kohtaa joilla perustet miksi et usko Jumalaan.
Siitä näkyy hyvin se, että HALUA uskoa Jumalaan"
Itse asiassa haluaisin uskoa Jumalaan. En anna haluni määritellä kuitenkaan havaitsemaani todellisuutta. Voisin verrata edelleen asiaa rikospoliisiin joka työssään selvittää vain todisteita ja johtolankoja. Hän ei päätä että haluaa uskoa jonkin olevan syyllinen, vaan on todisteiden ohjailtavana. Ainakin jos yhtään rehellinen aikoo olla.
" Sinä sanelet ehdot Jumalan olemassaololle."
En sanele ehtoja Jumalan olemassaololle. Jumala jopa saattaisi olla olemassa vaikka pidän sitä epätodennäköisenä. Joudun määrittelemään asioita mitä pidän uskottavina ja mitä en, kuten useimmat meistä. Jos näen enemmän syitä sille ettei Jumala ole olemassa, se johtaa uskon puutteeseen. Uskon puute taas ei kerro mitään halustani eikä saakaan kertoa. Aina kun halu sotketaan totuusarvojen määrittelyyn, tehdään merkittävä virhe. - Oletan edelleen että tiedän omat motiivini ja oman ajatteluni ja käsitykseni sinua paremmin. Mutta voisitko sen sijaan että käyt minuun henkilönä, antaa vastineita itse aloituksen aiheeseen?
- "Jumala on antanut kaikille ihmisille riittävän hyvät todisteet olemassaolostaan, ettei kukaan rehellinen ihminen voi olla väärässä."
Tämä ei pidä lainkaan paikkaansa. Ne mitä ehkä pidät todisteina tuskin täyttää todisteilta vaadittavia kriteereitä. Toisekseen rehellinen ihminen on vähintäänkin skeptinen jo siitäkin syystä ettei mitään absoluuttista tietoa ole asiassa saatavilla. Rehellinen uskova tunnustaa että on paljon hyvin ymmärrettäviä ja perusteltavia syitä epäuskoon vaikka ei itse olisikaan ei-uskova. Puhutaan myös että sinapinsiemenen verran uskoa riittää ja avoimesti tunnustetaan että uskovillakin on epäuskon hetkiä paljon.
"Kaikki eivät vain HALUA tunnustaa Jumalan olemassaoloa, koska joutuisivat vastuuseen Jumalan edessä. Siksi he keksivät erilaisia tekosyitä, miksi ei kannata uskoa Jumalaan."
Tämä on varsin erikoinen ja epälooginen selitys. Tuollaiseen ei olisi mitään tarvetta koska kristinusko sisältää käsitteen armosta. Tekoja ei tarvitse pakoilla kun uskolla Jeesukseen ne saa anteeksi. Ja yleensäkin kannattavuusyistä joko uskon tai epäuskon voi sanoa olevan hyvin erikoista koska totuusarvoja ei määritellä kannattavuusperiaatteella. Tuo väitteesi on yleinen teistien väite ja hyvin kehno.
"Miksi siirtää asia kuoleman rajan taakse, kun Jumala kutsuu ateistia pelastukseen jo tänään?"
Missä ja miten kutsuu? En ole tietoinen tälläisistä kutsuista. Jos kaikki saisivat jonkin kutsun Jumalalta, ei maailmassa olisi ateisteja ja tuhansia uskontoja vaan ainoastaan oikeaa Jumalaa seuraavia ja ei-seuraavia uskovia. Kutsun saatuaan kun tietäisi ja siten uskoisi Jumalaan.
"Jokaiseen maalliseen työpaikkaankin on hakuaika. Kun hakuaika menee umpeen, et voi enää hakea paikkaa. Hakuaika Taivaaseen päättyy, kun ihminen kuolee."
Jälleen teet Jumalasta byrokraattisen olennon joka ei edes yritä ymmärtää ihmistä.
"Ei asioiden tutkiminen ja pohtiminen ole rangaistava teko. Usein ateistien kohdalla on vain niin, että he ovat jo etukäteen päättäneet että he eivät usko mihinkään todisteisiin ja siten koko pohdinta on vain tämän ennakoasenteen pöngittämistä."
Vahvalla kokemuksella näistä kysymyksistä sanoisin tuon koskevan enemmässä määrin teistejä kuin ateisteja, joskin jokainen voi tuota tehdä. Tyypillistä on sekin että ensin halutaan uskoa rakkauden Jumalaan ja päätöksen jälkeen edes raamatun kirjoituksen Jumalan sadistisesta raakalaisesta luonteesta ei muuta käsitystä Jumalasta.
"Kuten aiemmin jo sanoin "hakuaika" Taivaaseen päättyy ihmisen kuollessa. Siksi on ratkaisevaa, onko "hakupaperir" Taivaaseen vetämässä kuolinhetkellä vai eivät."
Jyrkkää byrokratiaa eikä mitenkään ihmistä ymmärtävää toimintaa jossa rakkaus näkyisi. Jokin uskon asioista kiinnostunut saattaa kuolla viikkoa ennen kuin olisi tullut uskoon, ja Jumala ei tuolla systeemillä sitten armoa anna. - "En minä esitä sellaista, että ateisti uskoisi sisimmässään Jumalaan, vaan että sinä ilmeisestikin uskot, koska jos ihan oikeasti et uskoisi, et puhuisi Jumalasta niinkuin puhut eikä tämä asia sinua niin paljon rassaisi."
Annatko sähköpostiosoitteesi niin voin tiedustella sinulta jatkossa mitä minulle tänään kuuluu, kun tunnut tietävän mitä minä ajattelen.
Minusta on varsin luonnollista että entinen uskova on kiinnostunut uskontoon liittyvistä asioista. Näkökulma on vain muuttunut ja maailmankuva täydentynyt. Esimerkiksi monet entiset Jehovan todistajat ovat aktiivisia keskustelemaan entisestä elämästään ja Jehovan todistajuudesta. Myös moni kristitty on kiinnostunut puhumaan islamin uskovien kanssa, eikä silloinkaan tuskin motiivi ole islamiin kääntymisessä.
Toisaalta onko se olennaista mikä kenenkin motiivi on. Eikö sanottu asia ja argumentit ole olennaisempia. - Korjaan: Ellei uskoisi kristinuskoon
- "Ajattelin samaa kuin *Faith* tuossa yläpuolella. Järjelläsi et usko Jumalaan, mutta syvällä sisimmässäsi ilmeisestikin uskot."
En usko Jumalaan millään tasolla. En tiedä mitä sillä haetaan kun usein esitetään että ateisti uskoisi sisimmässään Jumalaan. Ilmeisesti jotain sellaista että lopulta kaikki olisivat uskovia?
"Jumala taitaa katsoa sinua ja ajatella, että lapseni, siinä sinä simpuroit ja pelkäät, mutta ole vapaa, kyllä minä näen syvemmälle sydämeesi kuin itse näet, ja tiedän, että uskot."
Jos Jumala olisi olemassa ja näkisi sisimpääni, niin hän näkisi että olen vuosien mittaan pohtinut paljon maailmankuvaan liittyviä kysymyksiä ja toteaisi että tämä kaveri ei usko.
Miksi ihmisen pitäisi uskoa Jumalan olemassaoloon? - "Selostat täällä vähän väliä sitä, ettet usko Jumalaan, mutta pelkäät joutuvasi helvettiin. Miksi pelkäisit helvettiin joutumista, jos et uskoisi Jumalaan?"
Avauksen pointti ei ollut osoittaa ettei Jumalaa ole olemassa, vaan kysyä että mitä väärää siinä on jos ihmisen tekevät todellisuudesta niin erilaisia havaintoja? Toiset uskovat ja toiset eivät usko, jumalaan, jota ei paikanpäällä myöskään näy. Molemmille näkemyksille löytyy varmasti erilaisia perusteluja mikä on ymmärrettävää. Uskonto ei usein vain ole yhtä ymmärtävä. Se opettaa että on uskottava tai sitten kärsittävä ikuisesti.
Olet oikeassa, ei olisi mitään järkeä pelätä hel-vettiin joutumista jos uskoisi kristinuskoon. En siis pelkää sellaista mihin en usko. Hel-vetti on mielestäni aika absurdia ajatus ja itsestäänselvästi uskonnon kiristyskeino. Monissa uskonnoissa on uhkauksia ja kiristyskeinoja. Keppiä ja porkkanaa.
Motiivini tähän on paremminkin se, että tälläisiä tarpeettomia helvetinpelkoja yms osattaisiin kyseenalaistaa enemmän. - "Se ratkaiseee, kenen oma joku on ! Ei naapurikaan tunnusta omikseen toisen lapsia."
Ei voi olla sellaisen oma joka ei ole koskaan suvainnut edes ottanut yhteyttä saati todistaa olemassaoloaan. Jos ihminen ei usko Jumalan olemassaoloon, se ei vielä tarkoita etteikö ihminen haluaisi tutustua Jumalaan jos Jumala ilmestyisi. Maailma on täysi erilaisia uskontoja ja Jumalien seuraajia, eikö sinustakin ole varsin luonnollista että tietty epäilys näiden Jumalien kohdalla herää monelle?
"Sinä olisit kuin Raamatun kertomuksen häävieras, ilman vaatteita.eli ilman pyhitystä, ilman Jumalan henkeä."
En kutsu tuollaista systeemiä rakkaudeksi. Kutsun sitä byrokratiaksi joka on julmaa.
"Uskoontulo = MIELENMUUTOS, muuta sinä uskomattomana olet maailmanhengen vallassa, taivaaseen ei pääse mitään saastaista."
Avauksessa kerroinkin etten näe että totuusarvoja määritellään mielenmuutoksilla vaan siten että ollaan todisteiden johdateltlavissa. On surullista jos näet ateistit saastaisina ja uskovat ei-saastaisina. Uskontojen maailma on usein aika mustavalkoinen.
"Jo haluat uskoa Jumalaan Hän antaa sinulle uskon, ei sitä itsestäsi löydy.
Miksi et halua luovuttaa elämääsi hänelle NYT ? "
Jos usko olisi lahja niin uskonnot tuskin silloin noudattaisi aika jyrkkiäkin maantieteellisiä rajoja. Silloinhan kaikkialla olisi kristittyjä yhtä paljon suunnilleen jos jokainen ihminen saisi kutsun juuri kristinuskoon. - "Tunnet olevasi heikompi kuin uskovaiset, ja yrität tasoittaa puntteja houkuttelemalla
uskovaisia samalle upottavalle suolle, jossa itse rämmit."
En koe rämpiväni lainkaan maailmankuvaani liittyvissä asioissa. En myöskään koe että olisin uskovia heikompi. Aivan heikko ihminen ei voi olla jos se kykenee kyseenalaistamaan oman uskonsa perusteet ja luopumaan siitä vaikka asia ei miellytäkään.
Ateistit eivät ole missään suossa. Katson että rehellinen maailmakuva ei ole suo, vaan uskonto on suo. - Olen edelleen sen väitteen takana että kristinusko aiheuttaa kuiluja ihmisten välille kuten moni muukin uskonto. Tämä ei ole edes mielipidekysymys koska se on jokaisen havaittavissa. Kristinusko aiheuttaa kuiluja jopa kristinuskon sisällä johtuen raamatun erilaisista tulkinnoista. Toiset nähdään harhaoppisina ja jopa saata-nan eksyttäjinä. Puhumattakaan sitten ateisteista.
Nuo mitä mainitsit tuossa perusteluiksi, ei ole perusteluita vaan näkemyksiäni.
"Yhteen lauseeseen lyhennettynä toisten ihmisten usko kiusaa sinua ja pistät toivosi siihen, että muut ihmiset vieraantuisivat Jumalasta. "
Minua ei edelleenkään kiusaa toisten usko. Itse en edes haluaisi uskoa koska koen sen tarpeettomaksi. Minua ei lohduta sekään jos ihmiset vieraantuvat uskonnoista mutta jos joku sen itsenäisesti asiaa pohtien tekee, en ole pahoillanikaan.
Tavallaan osoitat minulle käymällä kiinni persoonaani ja motiiveihin sen että sinäkin maksat uskonnostasi hintaa. Sen sijaan että kommentoisit itse käsiteltävää asiaa katsot paremmaksi miettiä minun motiiveitani. Se osoittaa että olen osunut olennaiseen kun asia pitää noin sivuuttaa käymällä henkilöön.
"Väärä tie, Koala. Väärä tie."
Olen toista mieltä. Mielestäni tieni on oikea. Näin sanoo tietysti jokainen mutta pystyn perustelemaan itselleni asian hyvin miksi tieni on oikea. - "Toivoa mihin? Entä ovatko ihmiset aina yksimielisiä, ja mikä silloin kantaa jos muut kääntyvät itseä vastaan? Meneekö toivo toisten ihmisten tuen mukana? "
Silloin ihmiset eivät anna sitä toivoa jos ne eivät anna. Eihän uskokaan kaikille anna toivoa koska kaikki eivät pysty uskomaan. Toivottomuus on yksi vallitseva tosiasia maailmassa. Ajatukseni oli se että valhe jota uskonto edustaa, ei ole parempaa toivoa kuin oikea parhaimmillaan ihmisten antama toivo toisilleen.
"Kuulostat hyvin ahdistuneelta, näet oman ahdistuksesi uskovissa ja ajattelet uskovien elävän ahdistuksessa. Kristinusko tuntuu sinusta pelottavalta ja katsot kristinuskon erottavan ihmisiä toisistaan."
Kirjoituksestani ei pitäisi voida päätellä että olen ahdistunut koska lähestyn uskonnollisia asioita mahdollisimman analyyttisesti. En ajattele uskovien elävän ahdistuksessa eikä kristinusko tunnu minusta pelottavalta. Kirjoituksessani toin vain esille että myös uskonnon antamalla toivolla on hintansa. Kristinusko aiheuttaa sitä että syntyy kuiluja ihmisten välille. Erilaisissa lahkoissa vielä useammin.
"Jäin ihmettelemään, mitä sinä oikein haluat? Ihmissuhteitako? Vaiko ratkaisua helvetin pelkoosi? Katoaisiko helvetin pelkosi sillä, kun kukaan ei puhuisi mitään uskonasioista? "
Kirjoituksen ajatus ei ollut niinkään kertoa elämästäni vaan antaa ajatus siitä että hyvinäkin pitämillä asioilla on usein hintansa. Motiivini on tuoda mahdollisimman laajasti näkökulmia keskusteluun. Se mitä haluan on että ihmiset kyseenalaistaa uskomuksiaan. Minulla ei ole hel-vetinpelko lainkaan. Kerroin että lapsena oli ja täysin turhaan. Uskon asioista pitäisi puhuakin mutta enemmän kriittisesti ja pohtien kuin julistaen. Pidän hel-vettiä itsestäänselvästi uskonnon kiristyksenä ja varsin sairaana opetuksena.
"Onko oman toivosi "kallis hintalappu" se, että sinua ahdistaa se, kun muut uskovat Jumalaan ja sinä et? "
Minua ei ahdista se että muut uskovat ja minä en. Jos ahdistaisi niin kaipa silloin uskoisin jo itsekin. Mutta minua harmittaa irrationaaliset väkivaltauskonnot joihin ihmiset uskovat sokeasti. Se ei kehitä maailmamme lainkaan.
"Tunnetko itsesi ulkopuoliseksi, ja jos tunnet, miksi tulet uskonnolliselle palstalle jossa ulkopuolisuuden tunteesi vain lisääntyy?"
En koe ulkopuolisuutta uskivien joukossa. Olisin aika rajoittunut jos erilaiset maailmankuvat ihmisillä saisi sellaisen kokemuksen aikaan. Eli en koe tällä palstalla itseäni enempää ulkopuoliseksi. Tulen tänne toisinaan keskustelemaan uskontoihin liittyvistä asioista kuten aiheeseen kuuluu.
"Miksi etsit hyväksyntää näkemyksillesi uskovilta etkä ateisteilta?"
En etsi lainkaan hyväksyntää näkemyksilleni. Koko pointtini on levittää kriittistä pohdintaa ja pohtimista uskovillekin heidän uskonnostaan. Pohtiminen on tärkein asia.
"Eivätkö toiset ateistit pysty antamaan sinulle sitä mitä haluat?"
En ole täällä hakemassa mitään uskovilta tai ateisiteilta. Olen tuomassa omia näkemyksiä keskusteluun ja antamassa pohdittavaa. Toivon saavani sitä itsekin.
"Mitä sellaista uskovilla on, mitä ateisteilla ei ole?"
Kysymykseen on vaikea vastata ilman että eritellään mihin se liittyisi. Edelleenkään en tule tänne siksi että kokisin uskovilla olevan sellaista mitä ateisteilla ei ole. - Olen voimakkaasti eri mieltä. En kiellä etteikö usko saisi aikaan myös hyvää maailmassa mutta uskon ja uskontojen vaikutus on vahvasti negatiivinen maailmaa ajatellen. Perusongelma tulee siitä että uskonnoissa hyvät teot perustuvat pitkälti hyväksynnän hakemiseen Jumalalta eikä niinkään aitoon kiinnostukseen paremmasta maailmasta. Rakkaus on silloin pyyteettömämmillään kun rakkauden osoittamisesta ei ole odotettavissa esimerkiksi taivaspaikkaa.
Rakkaus on asia mitä me ihmiset pyhitämme vaikka todellisuudessa se on evoluution luoma systeemi esimerkiksi parisuhteen muodostamiseen tai lapsista huolehtimiseen tai laajemmin että oma rotumme selviäisi paremmin.
Rakkauden itsekkyys on yleensä suurta ja tulee ilmi esimerkiksi seksuaalivalinnassa selvästi.
Minulle luonnonmekanismit ja todellisuus on merkkejä jumalattoman karusta maailmasta missä ainoa toivo on kestää epävarmuutta elämän siihen antamalla siedätyshoidolla. Pienenä valopilkkuna on jotkut ihmisyksilöt jotka ovat aitoja. - " Vikka uskosta maksettaisiin kuinka kova hinta tahansa, niin paljon suurempi hinta maksetaan ateismista, kun ihminen joutuu helvettiin jos kohta A pitää paikkansa."
Jotta ajatuksesi olisi johdonmukainen tulisi sinun olla samaan aikaan esimerkiksi muslimi koska myös islamissa on hellvetti. näin siksi että tuo kuuluu laskelmointiin jota esität kannattavana. - Eli käytännössä hän esittää Jumalalleen parempaa kuin onkaan koska väittää teoistaan vain taivaspaikan eli palkinnon toivossa. Ilman sitä hän ei välittäisi oikeasta ja väärästä.
- Hyvä Jaakob,
Teet aika monta päättelyvirhettä. Ensinnäkin koska ateismi ja teismi käsittelee kysymystä Jumalan olemassaolosta, ei meidän toivomuksemme tai tarpeemme liity mitenkään asiaan. Vaikka ateismi olisi meistä typerää ja usko järkevää, tai ateismi järjevää ja usko typerää, se ei mitenkään vaikuta asian totuusarvoon.
Tuo mitä esität on nimeltään pascalin vaaka. Se on yksi typerämpiä uskon puolustuksia mitä on olemassa. Tämä siksi että tuossa asia ajatellaan peliteoreettisesi ja laskelmoidusti. Jos Jumala olisi olemassa, se tietäisi että uskoit Jumalaan laskelmoidusti eikä todennäköisesti tulkitisisi sinun kannalltasi asiaa hyväksesi koska olit vain laskelmoiva.
Et huomioi myös sitä että uskosta maksetaan kova hinta monella tavalla. Se estää ihmistä ajattelemasta vapaasti ja kehittymästä. Uskonto pahimmillaan on henkistä väkivaltaa kuten saamme usein lukea.
Toisaalta jos ihminen alkaa uskoa Jumalaan kuvailemasi laskelmoivan tavan mukaan, niin silloin Jumala tietää että tämä ihminen laskelmoi hellvetin välttmisenkin ja pelkäsi hellvettiä. Mitä Jumala tekisi sellaisella ihmisen "rakkaudella" joka olisi aikaansaatu peloittelemalla hellvetillä?
Olet usein myös kategorisesti puolustanut uskontoja ateismia parempima. Kun itse olet kuitenkin kristitty joka pitää kristinuskao totuutena ja muita uskontoja väärinä, puolustat käytännössä valheita ja pidät valhetta parempana kuin tervettä epäilyä. - Ainiin...Emme muuten olekaan niin pieniä avuttomia ja heikkoja jos haluamme pystyä enempään ja kuuntelemme sisintämme. Eikä niin heikko tarvi olla kenenkään että hyväksyisimme toisille skeptisyydestä eli epäuskosta jotain ikuisia kadotuksia:)
- "Tuntuu nimittäin tosi epärehelliseltä, että mätät tänne samankaltaisia ajatuksiasi kymmenillä eri nimimerkeillä. Siitä syntyy lukijoille mielikuva, että iso joukko ihmisiä on täällä raivoamassa Kristinuskoa vastaan, vaikka kaiken aikaa kyseessä on vain yksi ihminen."
En ole aina viitsinyt kirjautua. Mielestäni sisältö on se juttu eikä nimimerkki. Olen kuitenkin pannut merkille että eri ketjuissa kutsut muitakin minuksi. Monilla ateisteilla ja muilla ihmisillä on samankaltaisia ajatuksia. Kun noudatetaan kunnollista logiikkaa ja johdonmukaisuutta, on monet kristinuskosta tehtävät päätelmät samankaltaisia. Tästä johtuu että monet ateistit argumentoi samojen pointtien kanssa hieman eri tavoin muotoiltuna.
"Myös itse edustamastasi ihmisjoukosta täällä syntyvät mielikuvat muokkautuvat näin toimiessasi kovasti vinoon, eikä se ole minusta heillekään oikeudenmukaista"
Edustan täällä vain itsenäni enkä ateisteja. Jos joku haluaa yleistää jonkun uskovan tai ateistin näkemyksen koko ryhmän näkemyksiksi, tai tavat koko ryhmän tavoiksi, hän voi sen toki tehdä, mutta se on hänen häpeänsä. Kun ihmisillä on taipumusta tosiaan yleistää, voin sanoa että jos muuttamien palstan uskovien perusteella ajattelisi kaikki kristityt samanlaisiksi, ei olisi kehuttavaa. Vaikka tietyt piirteet uskovien argumentaatioissa ja logiikassa on verrattain samankaltaisia, kannattaa heidätkin ottaa aina yksilöinä. Ei kaikki kristityt esimerkiksi pidä hel-vettiä ikuisena piinan paikkana ja eivät siten edusta julmaa ja itsekästä osaa kristityistä.
"Toki, jos todella olet paikalla nimenomaan saadaksesi aiheutetuksi sekasortoa ja totuuden vastaisia mielikuvia muista ihmisistä, niin sittenhän sinun on jatkettava tuota toimintaasi :(."
Nimenomaan pyrin objektiivisuuteen ja rehellisyyteen. Se mitä kutsut sekasorroksi syntyy vain sinun ylimielisestä asenteestasi että sinulla on jokin totuus jota ateisteilla ei ole. Ei ole minun vikani eikä muiden ateistien vika että kristinusko on irrationaalinen ja moraaliton. - "Mitä tulee helvettiin, juuri kiihkoateistit puhuvat siitä jatkuvasti. Se tuntuu minusta inhottavalta ja kertoo lähinnä kierosta viehtymyksestä aiheeseen tai aidosta pelosta. "
Itse tunnistan itseni ateistiksi joka puhuu paljon kristinuskoon liittyen hel-vetistä. Tähän ei ole syynä mikään kiihkoateismi vaan se, että on moraalisesti arveluttavaa levittää uskontoa jossa on aiheettomia pelkoja aiheuttavia elementtejä kuten ikuinen hel-vetti. Itse kärsin lapsena paljon helvetinpelosta vanhempani vuoksi joka ei ole uskossa. Kuvittelin että hän joutuu kuoltuaan hel-vettiin koska ei ole uskossa. Kukaan ei edes peloitellut hel-vetillä vaan sen omaksui kristinuskon mukana automaattisesti.
Aikuisena tajusin miten tarpeeton tuo pelko oli ollut ja nykyään näen uskonnot kokonaisuutena selkeämmin ja ymmärrän niistä aiheutuvan mittavaa haittaa ihmiskunnalle ja yksilöille itselleen. Moni selviää uskon avulla eteenpäin mutta useissa tapauksissa sillä on myös hintansa.
Kristinuskoa kritisoidessa hel-vetti on hyvä nostaa usein esille koska se on oppi joka ehkä helpoiten tuottaa uskovalle itselleenkin jossain määrin vaikeuksia hyväksyä. Itselläni epäuskon prosessi kristinuskoon alkoi juuri hel-vetti opista. Mietin että jos hel-vetin hyväksyminen ei-uskoville läheisille tuottaa omantunnon ongelman, niin silloin sen on oltava ihmisestä eikä Jumalasta jonka voisi ajatella olevan omantunnon antaja. Samoin vedenpaisumuksen joukkosurman kohdalla oli mahdoton hyväksyä että syyttömiä lapsia surmattiin muiden tekojen vuoksi.
Ihminen voi olla heikko ja tarvita uskoa, mutta niin heikko ei saa olla ettei ole varaa kuunnella omaatuntoaan.