Jos haet tieteellistä selitystä asialle, niin sinun täytyy ensin riisua ne kreationismin valoaläpäisemättömän mustat silmälasit päästäsi ja katsoa maailmaa avoimin silmin.

Jo kysymyksessäsi "Kumpi ensin, uros vai naaras?" seisot nuo lasit päässä ja väännät todellisuuden kreationismin surkuhupaisaan muottiin. Aivan kuin jomman kumman olisi pitänyt putkahtaa tänne tuosta vain ennen toistaan, kuten eräässäkin 2000 vuotta vanhassa kirjallisessa tarukokoelmassa kerrotaan.
>

Minustakin usein tuntuu, että suurin osa kaikista koiraongelmista on lähtöisin jo väärästä rotuvalinnasta tai siitä, ettei kyseisen henkilön pitäisi omistaa koiraa lainkaan... Toinen ongelma on se, että ihmiset sietävät koiran häiriökäytöstä uskomattoman pitkälle, ennen kuin alkavat siihen puuttua. Ongelmiin pitäisi puuttua ennen kuin ne ovat paisuneet edes ongelmiksi.

>

Vastaehdollistumisen avulla haukkumisen voisi teoriassa korvata vaikka istumisella tai maahanmenolla. Aivan samoin kuin ohituksissa rähisevän koiran rähinä korvataan usein sivulla seuraamisella ja katsekontaktilla. Mutta nyt kun haukkumista ei laukause mikään tietty tekijä, niin mahdotonta on tämäkin.

Vahviste annetaan haukkumisen tapauksessa tietenkin vain silloin kun koira ei ole ehtinyt haukkua lainkaan, niin silloin se ei voi yhdistyä väärään asiaan.

>

Jep, tällöin näitä mainitsemiani metodeja on hyvin vaikea käyttää. Haukunestopannan etu on juuri se, että se on universaali ratkaisu. Toimii teoriassa haukkumiseen riippumatta siitä, mistä haukkuminen johtuu. Sen syytä ei tarvitse tietää.

>

Aika uskomatonta, ettei koira osaa rauhoittua vielä kuuden tunnin liikuntarupeaman jälkeenkään. Ei ole ihan kaikki tainnut rodunjalostuksessakaan mennä nappiin, jos noin rauhattomia ja heikkohermoisia koiria tulee.

tässä tilanteessa ei kannata haukkua. >>

No mutta kuvaamasi syy-seuraus suhteen tajuaminenhan on juurikin se mitä pedagogiikassa tarkoitetaan positiivisella rankaisulla, kutsuitpa sitä itse sellaiseksi tai et. Muita positiivisia rankaisuja on vaikkapa ketjukaulaimesta nyppäisy, lyöminen tai veden ruiskiminen silmille. Ihan samasta asiasta on kyse, eri "tehoisina" versioina vain. Käytöstä seuraa epämiellyttävä asia jolloin käytöksen todennäköisyys laskee. Koira pyrkii välttämään epämiellyttävän seurauksen. Ratkaiseva ero on siinä, ettei koira yleensä haukunestopannan kanssa opi tajuamaan, että ihminen on sen rankaisun perimmäinen aiheuttaja.

>

Viestistäsi sai sellaisen kuvan, ettei mitään muita toimivia konsteja voisi olla olemassakaan. Siksi maininta kapeakatseisuudesta. Tapoja on monia, mutta se mikä kulloinkin toimii ja kannattaa, riippuu koirasta ja tapauksesta. Positiivinen rankaisu haukunestopannalla on aika universaali menetelmä ja heikentää yleensä haukkumista kaikissa tapauksissa. Joskus se voi tietenkin olla se ainoa järkevä tapa toimia. Mitään oikeaa käytösmallia se ei silti koiralle opeta tai vaikuta haukkumisen perimmäiseen syyhyn. Sieltä yli, missä aita matalin.