sanasinko

Vapaa kuvaus

Tärkeää tietoa:
"Olen sairastunut vakavasti. Pelkään syöpää. Mitä teen?"
https://cutt.ly/8wGguck

Etsivä löytää - ja kolkuttavalle avataan?
https://tinyurl.com/wo758hp
https://my.su/e01

Päivitystä:
Mustia pilviä taivaalla: sieni-infektio
https://goo.gl/1Bm2ZG

Tietoisku:
Sieni-infektiot jylläävät siellä missä ihmisetkin!
https://goo.gl/89jtvs

Borrelioosin uhrit kärsivät monista eri sairauksista,
tärkeää uutta tutkimustietoa! https://goo.gl/tyxx5k
Arkistoitua: https://goo.gl/6DXsQr

Kryptolepistä hometta, Lymeä ja parasiitteja vastaan
https://tinyurl.com/yy8hxmea

Loishäädöstäkin apua vatsantärinään
https://tinyurl.com/y4knzcbd

Ei edes oikeita lääkkeitä näillä leveyspiireillä!
https://tinyurl.com/slqz4p4

Lääkäreiden kieltämiä sairauksia ei tutkita eikä hoideta
https://tinyurl.com/yxzjoaxa

Älä lausu väärää lääkärintodistusta lähimmäisestäsi
https://tinyurl.com/u8qtwqv

Pyydä ja tarjoa vertaistukea: https://helppi.palstani.com/
https://narsissi.palstani.com/

Kirjoitusarkistoa: https://write.as/wordbazooka/

Sitten kun jaksetaan taas, tavataan täällä: http://www.sanasinko.net/
Kokemaani helvettiä olematta ohi vieläkään: https://goo.gl/TCuUhd

Kiusanteon takia ja voimien ollessa vähissä postannut tänne lähinnä viestejä vaan lukematta vastauksia ja pitäessäni https://goo.gl/PfyG96 taukoa. Parhaiten tavoittaa sähköpostitse [email protected], jos jotain asiaa.

https://www.youtube.com/user/Taivaanlahjat/videos/

Aloituksia

377

Kommenttia

5086

  1. "Minäkin ihmettelen, miten Suomessa annetaan tapahtua tällaista, eikä esim. kuntien rakennusmestarit tai muut rakennusten kunnosta vastaavat joudu virheistään minkäänlaiseen vastuuseen. Luulen, että suurin osa ihmisistä ei vieläkään tiedä, kuinka nopeasti ja todella vakavasti homeista voi sairastua." - Tuo oli todella osuvasti sanottu. Hällä väliä -tyyli on valloillaan. Terveet vastuulliset vähättelevät ongelmaa eikä todellakaan tajuta, kuinka nopeasti ja vakavasti homeista voi sairastua. Me muutimme homeasuntoon viime vuonna helmikuun alussa ja jo toukokuun alussa keuhkoni vinkuivat, vaikken ole tupakoinut koskaan enkä ole allerginen muulle kuin parille markkinoilta vedetylle lääkeaineelle. Vuoden ja kaksi kuukautta ehdimme asua homeasunnossa, ja nyt ollaan asuttu uudessa asunnossa kuukausi ja tilanne on ennallaan. Suurin osa entisen asuntomme tavaroista on edelleen muuttolaatikoissa, joista yritän päästä nyt eroon. Joka päivä kuitenkin huomaan, kuinka juuri tavaroiden käsittelyn jälkeen keuhkoni oirehtivat enemmän. Ilman hengitettävää salbumatolia ja kortisonia en yksinkertaisesti pärjäisi. Keuhkoni muistuttavat heti, jos en noita lääkkeitä muista ottaa... Tänäänkin se tapahtui puolen päivän jälkeen, jolloin aloin "tuntea" keuhkoni. Yleensähän keuhkojen olemassaoloa ei tunne, jos ne ovat terveet. Mutta tuo tulehtunut tunne vain voimistui, jolloin menin ottamaan lääkkeeni, jonka jälkeen alkoi välittömästi limannousu keuhkoputkista ja hirveä yskä ja kakominen.
  2. Ja ihminenhän voi tuntea itsensä sairaaksi, vaikkei lämpöä olisi ollenkaan...
  3. "Täysin normaali tuo 36,8-37,1." - Junttimatematiikan mukaan tietty. Jokaisella ihmisellä on kuitenkin oma ominaislämpönsä, jonka mukaan asioita on arvosteltava. Jos lämpö kohoaa yli sen, ihminen tuntee itsensä sairaaksi, sanovat sitten junttimatemaatikot mitä tahansa.
  4. "-- ja sehän tässä outoa on, että ne astmalääkkeet ei enää tehoa." - Niin se infektiolääkäri Ville Valtonenkin sanoi minulle nyt keväällä, että kortisoni tehoaa jonkun aikaa ja sitten ei sekään enää auta. Ainoa oikea konsti olisi siis yrittää välttää sitä hometta...
  5. Jokainen reagoi omalla tavallaan... Lapsellani se on ollut lämpöily, minulla keuhkojen oireet. - Kohta on asuttu kuukausi homekämpästä poissa ja välillä kuvittelee tilanteen valoisammaksi kuin se on. * Lapsenikin oireilee edelleen; lieneehän hänen koulussaankin hometta. Omat keuhkoni tuntuvat välillä paremmilta, kunnes tulee taas lysähdys ja takapakkia. * Eilen aamulla nenästäni tuli taas verihippuja ja illalla keuhkoni olivat kipeät jälleen. Mitä nyt olin purkanut vähän homekämpän tavaroita, vaikkei se selittänytkään verihippuja nokassa jo heti aamusta... Ja tänään aamulla oli kaikki luulot poissa siitä, että jotain parannusta olisi tapahtunut. Keuhkoni olivat heti herätessäni kuin raastinrauta ja ei muuta kuin tupla-annokset ottamaan hengitettävää kortisonia ja salbumatolia. * Luultavasti näissä homeasioissa totuus lieneekin se, että kerran sairas, aina sairas. Ainakaan tällä hetkellä en muuta usko.
  6. Lukekaapa tämä... Skannasin doc-muotoon aika mielenkiintoisen pätkän. Lainaus: 3.3 Rakenteet ja rakentaminen 3.3.1 Yleistä Arvioiden mukaan 45-50 prosenttia rakennevaurioista aiheutuu suunnitteluvirheistä. Työ- ja käyttövirheiden osuudeksi arvioidaan 20-30 prosenttia (Rantamäki 2000, Ruokojoki 2001). Eräs ongelmien taustalla olevista tekijöistä on se, että hartiapankkirakentamisessa tehdään ammattilaisille kuuluvia töitä. Suunnittelun ja rakentamisen kannalta rakennusten kriittisiä kohtia ovat ilmastointi, maanvarainen alapohja, yläpohja, salaojat sekä märkätilojen ja ulkoseinien rakenteet. Rakennusten sisäilmaston kehittämisen lähtökohtana tulee olla rakenneratkaisujen ja rakennusmateriaalien kehittäminen, sekä riittävä ja toimiva ilmanvaihto. Yksinkertaisten suunnitteluratkaisujen avulla voidaan vähentää ärsytysoireiden esiintyvyyttä suunnittelemalla riittävä ilmatilavuus henkeä kohden, avattavat ikkunat (Soon 1999), suuri huonekorkeus, umpinaiset alakatot, ovelliset säilytystilat jne. Kosteusteknisiä epäkohtia esiintyy yleensä yläpohjaratkaisuissa, salaojituksessa sekä pinta- ja sadevesien ohjaamisessa (Hilden 1998). Tasakatot aiheuttavat yläpohjan ja ulkoseinien kosteus- ja homevaurioita harjakattoja useammin. Sisätiloissa vaurioita esiintyy pesutiloissa lattiakaivon ja suihkun lähialueilla, keittiössä jääkaappi-pakastimen alueella ja tiskialtaiden edustoilla, joissa tummentuneet tai haisevat materiaalit ja rakenteet ovat ensimmäisiä merkkejä vaurioituneista rakenteista. Sisäilman formaldehydi on yleensä peräisin liima-aineena käytetystä ureaformaldehydihartsista jota on käytetty mm. lastulevyissä. Myös happokovetteiset lakat, maalit, pinnoitteet ja itsesiliävät tekstiilit saattavat olla formaldehydin lähteitä. Rakennusmateriaalin sisältämillä ravinteilla ja vedensitomiskyvyllä on suuri vaikutus muodostuvaan mikrobilajistoon. Joissakin tapauksissa jalkalistoissa esiintyvien homesienten muodostumiselle riittää lattian pesuvesistä tuleva kosteus. Tämä vahvistaa käsitystä, että satunnainen kostuminen riittää mikrobikasvun alkamiseen. Sienisukuja esiintyy lukumääräisesti eniten mineraalivillaeristeissä. Ilmavirtaukset kuljettavat huokoisen materiaalin läpi sieni-itiöitä ja epäpuhtauksia, jolloin huokoinen materiaali toimii ikään kuin suodattimena. Tästä johtuu lajien runsas esiintyminen eristeissä. Terveysvaikutusten kannalta vaurioituneen materiaalin sijainnilla rakenteessa ja mikrobilajistolla lienee suurempi merkitys kuin yksittäisen materiaalinäytteen mikrobipitoisuudella. Erityisesti tulee ottaa huomioon lajit, jotka tuottavat mykotoksiineja ja haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (Kujanpää ym. 1999). Vaikka suunnittelussa ja rakentamisessa käytetään luokiteltuja rakennusmateriaaleja on kosteusvaurion tai virheellisen rakennesuunnittelun sattuessa todennäköistä, että sisäilmaan emittoituu terveydelle haitallisia epäpuhtauksia. Mikrobikontaminoituneen tilan kuivaaminen ei poista mikrobikasvustoa, sillä kasvusto siirtyy lepotilaan. Erityisen ongelmallisia mikrobikontaminaatioita aiheuttavat viemärivesivauriot, jotka on korjattava huolellisesti. Joidenkin homesukujen itiöt irtoavat helpommin kuivauksen jälkeen, minkä vuoksi rakenneosat suositaan purettavaksi kosteina. Mikäli kosteusvaurio on saanut kehittyä pitkään rakenteiden kuivaaminen ei ole suositeltavaa, sillä joidenkin homelajien itiöt voivat olla erityisen vaarallisia levitessään sisäilmaan kuivuneina. Materiaalien välillä on suuria eroja homehtumisalttiudessa. Kivipohjaisten materiaalien homehtumiseen tarvittava kriittinen kosteustaso on korkeampi ja altistusaika pidempi kuin puumateriaaleilla. Materiaaliyhdistelmien välinen kontaktipinta on kriittinen kontaminoitumisen suhteen. Suotuisissa kosteus- ja lämpöoloissa itiöiden itäminen käynnistyy, jolloin mikrobit aloittavat kasvunsa. Rakennusmateriaalien sisältämät ravinteet, vedensitomisherkkyys ja pinnan kemialliset ominaisuudet vaikuttavat merkittävästi materiaalien kontaminoitumisherkkyyteen (Kujanpää ym. 1999). Materiaalien ominaisuudet saattavat muuttua niiden käyttöiän aikana. Niiden pinnalle voi mm. kerääntyä orgaanisia ja epäorgaanisia aineksia, joilla on vaikutusta homeen kasvuun. Tästä on esimerkkinä lasi jonka pinnalla kasvaa otollisissa oloissa myös hometta. Voimakas mikrobikasvu materiaalien pinnalla edellyttää suoraa kosketusta veden kanssa. Materiaalin nopea kuivuminen kastumisen jälkeen on haitallisempaa sieni-itiöiden elinkyvyn kannalta kuin hidas kuivuminen. Sienisukujen ja -ryhmien välillä on eroja kosteus- ja lämpöolojen sietokyvyssä (Pasanen ym. 1998). Vanhoista rakennuksista otetuissa lastulevy-, sahatavara-ja kipsilevykappaleissa voidaan havaita homekasvusto vajaassa viikossa vesikontaktiin altistamisen jälkeen. Voimakkain homekasvu havaitaan kohdassa, jossa kapillaarinen veden nousu loppuu (Rantamäki ym. 1998). Sisäpintoihin kohdistuu märkätiloissa ajoittaisia kosteusrasituksia jolloin merkittävää on kosteuden vaikutusaika. Sisätilojen pinnoilla ei voida hyväksyä visuaalisesti havaittavaa homekasvustoa. Rakenteissa esiintyvät home- ja laho-ongelmat johtuvat poikkeavista rakennusmateriaaleihin kohdistuneista kosteusrasituksista, jolloin materiaalin sietokyky ylittyy. Lyhytaikaiset ja tilapäiset kosteusrasitukset eivät yleensä aiheuta haittaa. Kosteusteknisesti virheettömästi rakennetuista vaipparakenteista löytyy tutkimusten mukaan homeen kasvua yli 60 prosentissa tapauksista. Rakenteen uloimmissa osissa voidaan hyväksyä lievää, ajoittain esiintyvää hometta. Vesikatto ja sen alla olevat rakenteet, sekä ulkoseinät ja niiden tuuletusväleihin rajoittuvat pinnat altistuvat ajoittain luonnostaan sellaisille kosteusoloille, jolloin homekasvun riski on olemassa ilman rakennusvirhettä. Lahon kehittyminen johtuu yleensä rakennusvirheestä. Puupintoihin saattaa muodostua näkyvää hometta, jonka peittävyyden on oltava vähäistä (Viitanen 2000). Taulukkoon 3.1 on koottu pitkäaikaisen suhteellisen kosteuden materiaaleille aiheuttamia vaurioita. Kosteuden vaikutus materiaaleihin pohjautuu usein hydrolyyttisiin hajoamisreaktioihin ja niiden hajoamistuotteisiin (Saarela 1998). Ongelmarakenteita ovat mm. kosteana pinnoitetut rakenteet ja kylmien putkien asentaminen rakenteiden sisään. Kosteana pinnoitettujen betonirakenteiden kuivuminen on hidasta tiiviin päällysteen vuoksi, mikä voi käynnistää materiaalien hajoamisprosessin. Kylmien putkien pinnalle saattaa tiivistyä vettä, mikä pitkään jatkuessaan aiheuttaa kosteusvaurioita. Rakennusala on ottanut tai on ottamassa käyttöön monenlaisia rakentamisen laadun ja alan arvostuksen kohottamiseen tähtääviä järjestelmiä kosteus- ja homevaurioiden ennalta ehkäisemiseksi. Näitä ovat mm. suunnittelijoiden luokitusjärjestelmä, maankäyttö- ja rakennuslaki (132/99), sekä maankäyttö- ja rakennusasetus (875/99). - Lainaus: Jari Virta: TERVEELLINEN SISÄILMASTO SISÄILMASTOTIETOA RAKENTAJILLE, SISÄILMASTOSELVITYSTEN TEKIJÖILLE JA KIINTEISTÖJEN OMISTAJILLE http://www.tkk.fi/Yksikot/Talo/publication/Sisailmatietoutta_Rakentajille.pdf
    7. 255 / 255
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt