pundit

Vapaa kuvaus

►Jokaisen ihmisen pitäisi ymmärtää mitä onni on.
►Onnea ei ole se, että saa jotain uutta, vaan että ymmärtää mitä jo omistaa.
►Onnea on oppia ymmärtämään, mitä haluaa ja mitä tarvitsee.
►Onnea on ymmärtää tarjolla olevat mahdollisuudet.
►Onni ei ole tasaista tietä, vaan kykyä edetä miellyttävällä tavalla tässä erämaassa.
►Onnella ei ole huomista päivää. Onnella ei ole eilistä päivää, se ei muista mennyttä, ei ajattele tulevia, sillä on vain nykyisyys eikä sekään ole kokonainen päivä, vaan silmänräpäys, tämä hetki, juuri tässä.
.
Olen akateeminen yhteiskunnallisista asioista kiinnostunut perheellinen nainen.
►📧 mspundit[at]hotmail.com

Aloituksia

315

Kommenttia

2475

  • Uusimmat aloitukset
  • Suosituimmat aloitukset
  • Uusimmat kommentit
  1. Tutkimuksessa on verrattu käteen jääviä tuloja. Vuokralaisilla jää yhä vähemmän käteen. Vähemmän kuin omistusasukkailla.

    Lisäksi pitkän aikavälin tilastoissa asuntojen hinnat ovat nousseet. Vieläpä Tilastokeskuksen viimeisen julkaisun perusteella pääkaupunkiseudun vanhojen kerrostalojen neliöhinnat olisivat nousseet vieläkin.

    Fakta nyt vain on, että vuokrat nousevat hurjaa tahtia ja vuokra.-asukeilla jää yhä vähemmän käteen muuhun käytettäväksi. Viimeisen puolen vuoden aikana nousutahti pääkaupunkiseudun vapaarahoitteisissa asunnoissa on ollut vajaa 5 %.
  2. Uusimman Tilastokeskuksen katsauksen mukaan 2014:III, vanhojen pääkaupunkiseudulla olevan vanhan kerrostalon neliöhinta oli tämän vuoden toisen vuosineljänneksen lopussa 3788 eroa neliöltä, missä on edelleenkin nousua sekä vuoden 2013 keskimääräisestä neliöhinnasta että, vuoden päätösarvosta.

    Uusien asuntojen velattomat neliöhinnat ovat saman tilastokatsauksen mukaan laskeneet.

    Vapaarahoitteisten asuntojen keskivuokrat ovat nousseet pääkaupunkiseudulla kohtalaisesti jopa viimeisen puolen vuoden aikana. Vuoden 2013 viimeisellä vuosineljänneksellä keskivuokra neliöltä oli 16,13 euroa ja puolen vuoden kuluttua 16,52 euroa neliöltä. Vuosinousuksi muutettuna nousu vastaa vajaan viiden prosentin nousua vuodessa!!!

    Vuokrat siis nousevat suorastaan silmissä...
  3. Demokratia ei toimi, koska ihmiset eivät ole tarpeeksi älykkäitä.
    http://www.talouselama.fi/uutiset/tiedemiehet+demokratia+ei+toimi+koska+ihmiset+eivat+ole+tarpeeksi+alykkaita/a2089693
  4. jos lehmätkin lentäisivät ja laskelmat voisi tehdä niin kuin haluaa.

    Suurimpien suomalaisilla instituutioiden keskimääräinen osaketuotto on 6,1 prosenttia välillä 1998-2013. Yksittäisten sijoitusvarallisuus n. 30 miljardia euroa.

    Asuntojen hinnat ovat samalla aikavälillä nousseet merkittävästi. Sinun oletuksesi on, että asunnon hinta olisi pysynyt ennallaan. Tulevaisuudesta tämä ei ole lupaus.

    Osaketuotoista on maksettava pääomatulojen verokanta, tällä hetkellä 30 %.

    Oletus on, että vuokra nousee enemmän, kenties jopa enemmän kuin palkkataso, niin kuin kuluneina vuosina.

    Et ole vähentänyt tuotoista myöskään mahdollisia varainhoitajien palkkioita.

    Itselläni asumiskulut ovat myös alhaisemmat kuin vuokra vastaavasta asunnosta olisi. Sijoitettavaksi ei siis jäisikään noin paljon pääomaa.

    Itselläni on sekä osakesijoituksia että asuntosijoitus.

    Jos tuotot olisiva kuvatunkaltaisia, maksaisit veroja 75.821,7 euroa. Samaan aikaan saisit hyötyä myös lainan korkovähennysoikeudesta (vaikutus n. 21 %).
  5. Jos vuokralainen vaurastuu, se ei ainakaan johdu vuokrasuhteesta, vaan tulojen ja menojen suuresta epäsuhteesta. Erään toimitusjohtajan vuokra oli n. 20.000 euron luokkaa. Asunto oli kylläkin todellinen lukaali. Toimitusjohtajan vaurastuminen ei kuitenkaan johtunut vuokralla asumisesta.

    Erikseen tietenkin ovat nämä elämäntapaintiaanit, joiden vuokrat yhteiskunta hoitaa. En kahdehti elämäntapaintiaanien elämää enkä muitakaan, joiden asumismenot kokonaan tai pääosin maksetaan yhteiskunnan varoista. Yleensä silloin ei voi kovin paljon vaikuttaa siihen, ketä naapurina elelee.

    Yhteiskunnan pyrkimys kuitenkin pitäisi olla ja ohjata ihmisiä hankkimaan itse elantonsa. Tukiverkot kuuluvat meidän yhteiskuntaan, mutta tukiverkoista ei saisi tulla automaatteja ja vieläpä sellaisia automaatteja, että tukiverkkoon päästyään ei ole mitään kannustetta yrittää pärjätä omillaan.
  6. Unelmakonsultti Mikael taisi olla kääntämässä amerikan korttia. Demareissa innostuttiin kovasti apinoimaan Obaman kamppanjointia ja siitäkin vain kuoria. Obamalla oli unelmien lisäksi tavoitteitakin, esikunta oli dynaamisempi ja Obama selkeästi Urpilaista karismaattisempi.

    Luulen kuitenkin, että sosiaalisen median ja verkkovaikuttamisen merkitys ja painottaminen siihen on kopioitu myös Obaman kamppanjalta. Suomalaiset ovat kuitenkin yleisesti asiatietoisempia ja lehdistö kaivelee höttöä niin, että jäljelle ei jää kuin tyhjää. Amerikassa media on paljon puoluekeskeisempää, jonka johdosta laiskoilla ja tyhmillä ihmisillä on mahdollista vilpittömästi uskoa siihen mitä ylemmältä taholta on kerrottu.

    Laiskoissa ja tyhmissä ihmisissä ei vaalikarjana ole mitään muuta ongelmaa, kuin se, että miten voidaan kuitenkin saada tätä vaalikarjaa edes sen verran aktivoitua, että vaaliuurnille menisivät. Viimeksi tässä auttoi Urpilaisen tyhmä höttölupaus että eläkikään ei kajota. Nyt ei ole luvassa helppoja irtopisteitä.
  7. Kaikki muutokset rakennetaan ja tehdään siten, että lukumäärältään alati vähenevä SAK:n töissä oleva rasvakoura saisi mahdollisimman paljon kun muilta leikataan.

    Nyt tehdyssä eläkeleikkauksessakin leikattiin tulopään alimmilta tasoilta ja korkeimmilta tasoilta. Eläketulovähennyksellä pehmennettiin siis vaikutuksia väliryhmään.

    Koko ajan tehdään muutoksia, joilla heikennetään köyhien asemaa, keskituloisten asemaa ja hyvätuloisten asemaa. Muutoksilla suositaan pienituloisia töissä käyviä.

    Suomi on varmaan paras paikka maailmassa pienituloisen näkökulmasta ja tätä vain vahvistetaan koko ajan. Kun asia viedään loppuunsa, ei koulutus eikä vaativien eikä pitkien työpäivien tekeminen kannata. Miksipä kannattaisi jos kaiken saisi vähemmällä koulutuksella, pienemmällä työnteolla ja vähempivaativilla työtehtävillä. En kylläkään ymmärrä, miten sellainen Suomi voisi menestyä maailman maiden joukossa.

    http://www.taloussanomat.fi/raha/2012/12/13/tienaatko-vahan-suomi-on-silloin-hyva-maa-maksaa-veroja/201243717/139
  8. Matala korkotaso näkyy myös korkopapereiden tuotoissa. Esimerkiksi Osuuspankin tuotto-obligaation tuotto on vain 3,25 % ja laina-aika on 5 vuotta. Korkopapereihin sijoittaminen matalien korkojen aikaan vaikuttaa huonolta päätökseltä. Korkosijoittajan on punnittava todennäköisyyttä korkotason nousuun. Korkeammalla korkotasolla korkosijoittaja saisi korkeamman tuoton korkopaperista ja tavallaan tehdyn sijoituksen arvo heikkenee.

    Niin ikään osakkeisiin on ladattu korkoriskiä. Korkotason noustessa korkopapereiden houkuttelevuus kasvaa, joten korkosijoitusten houkuttelevuus osakesijoituksiin nähden kasvaa ja tapahtuu jonkin verran siirtymää osakkeista korkosijoituksiin. Korkotason nousu heikentää myös yritysten tuloksia lainanhoitokulujen kasvun vuoksi. Toisaalta, jos korkojen nousu johtuu talouden elpymisestä, myös yritysten kasvunäkymät näyttäytyvät paremmilta.

    comme ci, comme ca..
  9. No jaa enpä tiedä. Kysymys on kaksipiippuinen.

    Euro on valuuttana haastanut dollarin maailman reservivaluuttana. Yksinkertaisella logiikalla ajateltuna voisi sanoa, että olisi Yhdysvaltojen edun mukaista, jos dollari pysyisi nyt ja aina ainoana maailman reservivaluuttana. Yhdysvallat on hyötynyt todella paljon siitä, että Kiina ja Japani ovat ostaneet sen joukkolainoja. Nyt vähän vähemmän, kun Kiina ja Japani ovat hajauttaneet sijoituksiaan myös euro-valuuttaan.

    Jotkut asiat olisivat helpompia, jos kullakin valtiolla olisi omat valuuttansa, mutta toisissa asioissa valtiot hyötyvät yhteisvaluutasta. Tutkimukset tästä aiheesta ovat tietenkin ristiriitaisia.

    Eurojärjestelmä pääsisi osittain tuskastaan, jos kitsaat saksalaiset alkaisivat kuluttaa. Nyt koko eurojärjestelmän ylijäämä kertyy Saksaan ja alijäämät kasaantuvat enemmän tai vähemmän muille maille.
  10. Kappas vain. En tutkinutkaan löytämääni linkkiä eteenpäin. Samaan aikaan oli auki muitakin lähteitä. Siinähän oli tarkat vastaukset selvittämääni asiaan, jonka sinä sitten löysitkin.

    Tuon datan perusteella on faktatietoa, että Helsingin ihan kovimman ytimen hinnat ovat korkealla tasolla verrattuna monien muiden kaupunkien hintatasoon. Wienissä on siis vähän 1.700 edullisempaa /neliö, Amsterdamissa on 25.00 edullisempaa /neliö ja Berliinissä on 3.600 edullisempaa /neliö. Brysselissä vielä vähän enemmän. Enpä minä olisikaan ostanut asuntoa ydinkeskustasta. Kieltämättä Amsterdam vaikuttaa edulliselta. Jopa muuttamista sinne eläkepäivillä voisi kuvitella, ellei hollanti olisi kielenä niin mahdoton.

    Voipa jopa sanoa, että Brysselissä ja Berliinissä on poikkeuksellisen edullista. Berliinille on syynsä. Bryssel on asuinpaikkana äärimmäisen tylsä ja harmaa jatkuvine vesisateineen.

    Etelä-Euroopan maiden tulotasot ovat huomattavan alhaisia verrattuna Suomen tasoon. Minunkin kansainväliset tuttuni (Etelä-Euroopasta) pitävät meitä suomalaisia rikkaina. Kova tulotaso ei voi olla vaikuttamatta hintoihin. Jos tässä tilastossa olisi mukana Norja ja Oslo, olisit varmaan järkytykseltäsi pudonnut alas tuoliltasi. Eri maiden hintatasoja vertailtaessa on otettava huomioon myös ansiotasot.

    Osuit oikeaan siinä, mitä sanoit analyyseistä ja lähdeaineistoon perehtymisestä. Saan työpöydälleni yleensä ne hankalat ja selvittämistä vaativat asiat.

    Ihmisluonteeseen kuuluu halu olla oikeassa. On vaikeaa tunnustaa tehneensä huonoja päätöksiä. Sen vuoksi asiat halutaan nähdä parhain päin.

    Omassa tilanteessani taloudellisesti sekä parisuhteen keston kannalta oli järkevää ostaa oma talo. Se mikä on järkevää yhdelle, ei ole välttämättä järkevää toiselle. Sinkkuna järkevintä olisi todennäköisesti ollut etsiä huokea vuokra-aunto kohtalaiselta etäisyydeltä työpaikasta ja katsoa rauhassa markkinoiden kehittymistä.

    Minua ei hirveän paljon haittaa maailmantalouden pienet turbulenssit. Pesämunaa on muuallakin kuin velalla rahoitetussa omistusasunnossa. Yleisesti ottaen toivoisin ihmisten olevan tyytyväisiä elämäänsä ja minua harmittaa muutamien onnettomien kohtalo, joiden elämä tyypillisesti työttömyyden vuoksi menee raiteiltaan. Minut saa aina vastakarvaan toisen epäonnella illakointi.
  11. Yhden onni on toisen epäonni. Jälleen on kysymys vain yksittäistapauksesta, kun kerrot myyneesi asuntosi 40.000 euroa korkeammalla hinnalla. Kenties teit hyvän kaupan, kenties löysit hölmön ostajan, joka oli valmis maksamaan asunnosta pyytämäsi ylihinnan. Mitä tarkoitat 40.000 euron hinnanlaskulla per vuosi. Onko kysymys peräti pidemmästä ajanjaksosta?

    Kun itse ostin asunnon pari vuotta sitten, hintaneuvottelut vietiin kalkkiviivoille asti. Omassa tapauksessani olisin vuokralla koko ajan asuneena hävinnyt epäilemättä 20.000 euroa asunnon lievän hinnan laskun huomioon ottaenkin.

    Väität kykeneväsi katsomaan asioita tasapuolisesti, vaikka olet monta kertaa kertonut asioita parhain päin ja vastoin tilastollisia faktoja. En siis voi mitenkään olla samaa mieltä kanssasi. Minusta tasapuolinen lähestymistapa edellyttäisi kaikin puolin oikeiden tietojen käyttämistä ja hyvin taustoitettua lopputulosta eikä valitun linjan puolustelemista perustelemattomilla väitteillä.

    Sanot myös, että Brysselissä asuntojen hinnat eivät ole Helsingin tasolla. Vuonna 2013 Brysselissä keskustassa asunnon keskihinta oli 368,941 euroa. Helsinkiläisten asuntojen keskipinta-ala on 62,8 neliötä ja keskustassa neliöhinta 5 758 euroa, mistä hinnaksi tulee 361.602 euroa. Vähän vaikuttaisi jälleen siltä, että olet puolueettomasti tukenut valitsemaasi näkökantaa hatusta vedetyillä luvuilla.

    http://www.globalpropertyguide.com/Europe/Belgium/Price-History
    http://www.kauppalehti.fi/etusivu/asuntonelio+helsingin+keskustassa+5758+euroa/201302367797
    http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2010/03/11/katso-missa-ovat-suomen-ahtaimmat-asunnot/20103616/310
  12. Hei, vastaan kyllä sinulle kun kiireiltäni ehdin. Luultavammin siis illalla.
  13. No hei jokim. Kysymys on yhteisomistussuhteen purkamisesta. Googletin asian sinulle Tästä taitaa löytyä tietoa:
    http://www.lakineuvo.fi/lakineuvo/350/kysymys-yhteisomistussuhteesta-yhteisomistussuhteen-purku-kimppa-asunto-uskottu-mies-pesänjakaja-käräjäoikeus-ja-myyntilupa-

    Nimimerkki "Välittäjä_LKV:n" ehdotus oman osuuden myymisestä pilkkahintaan ulkopuolisiselle liikkuu lähinnä vitsin tasolla. Muutkin ohjeet liikkuvat samalla tasolla.

    Kumpikin omistaa omakotitalosta juuri niin paljon kuin kauppakirjaan on merkitty. Se on vaikeuksien kerjäämistä, jos todelliset rahoitusosuudet eivät vastaa kauppakirjaan merkittyjä omistusosuuksia.

    Jos suhde on päättynyt jo vuosia sitten, on ollut tyhmää jatkaa vitkuttelua. Toinen on hyötynyt ilmaisesta asumisesta, asunto on päässyt rapistumaan ja avoin tilanne on vienyt mielenrauhan.

    Nyt siis ensimmäiseksi keskustelet entisen avokkisi kanssa, siitä josko yhdessä laittaisitte asunnon myyntiin. Vaihtoehto kun on se kummallekin kalliimpi vaihtoehto, jonka linkitin ylös. Ellei yhdessä löydy kummallekin edullista ymmärrystä asian päättämisestä vapaaehtoisella kaupalla on mentävä vaikeimman kautta, mikä sekin on varmasti helpotus asiassasi.

    Eli ellei järkipuhe tehoa, katso vaikkapa paikkakuntasi lähimmän oikeusaputoimiston numero, josko saisit juristin auttamaan asiasi saamista päätökseen. Jos satut olemaan tuloluokan pienemmästä päästä, voit saada avuksesi juristin pienilläkin kustannuksilla valtion osallistuessa juristin palkkioihin.
  14. Tekemäsi johtopäätöksen tausta-aineisto ei ole kattava tilasto, vaan yksittäistapaus ja vieläpä sellainen yksittäistapaus, jota ei voida luotettavasti verifioida. Olet jo muutamissa kohdin paisutellut tosiasioita, joten mikä estäisi sinua tässä tekemästä samoin. Oletan kuitenkin että kysymys on tositapauksesta ja vieläpä todellisista myyntihinnoista.

    Arvelen näkemyksesi asuntojen kuplahinnoista siis perustuvan asuntojen reaalihintojen nousuun. Mielenkiintoista. Olet jo pidempään liputtanut asuntojen hintojen laskun puolesta ja nyt kun laskua ei ole tapahtunut, perustelet romahdusta sillä, että romahdusta ei ole tapahtunut.

    Aikaisemmin tilastokeskuksen materiaalista tekemäni laskutoimituksen mukaan vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat pk-seudulla olivat 2003-2013 nousseet reaalisesti 37,74 prosenttia yli elinkustannusten nousun (19,86 %).

    Sinun esimerkissä käyttämän asunnon arvo elinkustannusindeksillä korjattu arvo olisi ollut vuoden 2013 lopussa 221.741 euroa. Muu osa asunnon hinnasta on puhdasta reaalinousua (58.259 euroa).

    Asuntojen hinnat ovat nousseet 2003-2013 välisellä ajanjaksolla pk-seudulla 22,6 prosenttia enemmän kuin bruttokansantuote, 13,3 prosenttia enemmän kuin vuokrat ja 11,7 prosenttia enemmän kuin valtion palkkataso. Sen sijaan kevyen polttoöljyn hinta on noussut 90,4 prosenttia enemmän, perunan hinta on noussut 38,4 prosenttia enemmän ja sähkönkin hinta 30,4 prosenttia enemmän kuin asuntojen hinnat pk-seudulla. Tarkoittaako tämä sinun logiikallasi sitä, että myös öljyn hinta, sähkön hinta, perunan hinta ja kananmunien hinnat tulevat romahtamaan? Puhumattakaan kullan hinnasta.

    Ajatteletko hintojen olevan vakioituja? Ymmärrät kai, että hintojen kehitykseen vaikuttavat moninaiset seikat. Pk-seudun palkat ovat korkeampia kuin kehäkolmosen ulkopuolella, pk-seutu on ollut muuttovoittoista, pk-seudun kaavoitusongelmat eivät ole poistuneet ja pk-seudulla on jatkuvasti pulaa vuokra-asunnoista.

    Työttömyys on kehittynyt tänä kauheana lama-aikana niin voimakkaasti, että samalla kasvutahdilla saavutamme vuoden 1994 tason jo 20 vuodessa. Romahdusta ei siis ole tapahtunut, vaan kysymys on suhdannetaantumasta, joka on sitä paitsi jo näkynyt asuntojen hintojen tasaantumisena tai lievänä laskuna.

    Maailmansivu on ollut täynnä lopun aikojen ennnustajia. Vain harvat ovat osuneet oikeaan. Vuosituhannen vaihtuessa v. 1.000 ihmiset odottivat lopun ajan tulemista ja isot joukot varakkaita ihmisiä lahjoittivat kaiken omaisuutensa köyhille.

    Itse pitäisin pahimpana uhkakuvana sitä, että asuntojen hinnat tasaantuisivat palkkojen nousun ja vuokrien kehityksen tasolle. Parin viimeisen vuoden aikana vuokrat ovat nousseet selkeästi elinkustannusindeksiä enemmän, palkat ovat nousseet vähäsen ja asuntojen hinnat ovat lievästi laskeneet tai pysyneet ennallaan. Tämän kaiken jälkeen tuskin voidaan puhua romahduksesta. Itse pitäisin tilannetta enemmänkin pienenä korjausliikkeenä.
  15. Ihmisillä on erilaisia elämänkohtaloita. On ihmisiä, joiden työura on ollut niin pätkittäinen ja tulot pieniä/vaihtelevia että oman asunnon ostaminen ei ole käytännössä ollut edes vaihtoehto. Sitten on ihmisiä, jotka ovat eri syistä johtuen päätyneet asumaan vuokralla omistusasunnon sijaan.

    Se mikä sopii yhdelle, ei sovi toiselle. Minusta on ihan sama, minkä vaihtoehdon kukin on valinnut tai valitsee. Tärkeintä on se, että on tai voi olla tyytyväinen valintaansa myös sen huonon päivän sattuessa.

    Asuntovelalliselle huono päivä voi olla pitkäaikainen työttömyys, avioero tai kuolema. Vuokralaiselle huono päivä voi olla, että tulot , esim eläke ei enää riitäkään vuokraan ja normaaliin elämiseen. Vuokralaiselle huono päivä voi olla myös vuokratason raju korotus tai vuokrasuhteen päättyminen asunnon omistajan ottaessa asunnon omaan käyttöönsä.

    Hyvin paljon todennäköisempää on, että asunnon ostaneella jää viivan alle enemmän säästöjä kuin vuokralaisella. Ei se kuitenkaan mittaa elämän tai elämisen arvoa. Taaplatkoon kukin tyylillään. Tärkeintä olisi, että kukin voisi järkevin perustein tehdä sen oman päätöksensä.
  16. Minä olisin kertonut myyjälle. Myös minulla on kokemuksia siitä, että välittäjä kertoo saaneensa tarjouksen korkeammasta summasta, jota ei ollut olemassakaan.

    Pitääpä kaivaa esille kiinteistönvälittäjien hyvää välitystapaa koskevat ohjeet. Sinänsä merkillistä touhua, koska kiinteistönvälittäjälle itselleen tärkeintä on yleensä kaupanteko ei se, millä hinnalla kauppa tehdään, koska välityspalkkiossa kauppahinnan nousulla on vain vähäinen merkitys.
  17. Sumupäivä hyvinkin on täällä Helsingissä. Tilastokeskuksen luvut poikkeavat työvoimaviranomaisten luvuista. Minä teinkin vertailut käyttäen pelkästään tilastokeskuksen lukuja.

    Kupla tai ei kuplaa. Mihin perustat väitteesi kuplasta?
    Asuntojen reaalihintojen kehitykseen suhteessa palkkatasoon, suhteessa vuokratasoon, vai suhteessa bruttokansantuotteeseen? Näkisin mieluusti todennettavan eikä pelkästään mielikuviin perustuvan näkemyksen. Keskustelu mielikuvien perusteella on vähän sama kuin yrittäisi oikoa poliittista näkemystä asiatiedoilla. Se vain ei tahdo onnistua. Jotta puhuisimme samaa kieltä, toivon luvuista johdettavissa olevan näkemyksen.

    Riskejä elämään mahtuu. Voin jopa jäädä raitiovaunun alle lähtiessäni töistä. Paras vaihtoehto on kyky itsenäiseen ajatteluun ja finanssilukutaito, jota ei koulussa opeteta.

    Pienet merkit viittaavat siihen, että pahin olisi jo ohi muutamassa kriisin kokeneessa maassa kuten esim. Espanjassa.
  18. Se nyt vähän riippuu siitä, mikä tilanne on kysymyksessä. Ilmeisesti kirjoitat eroon päättymässä olevasta avioliitosta. Tilanne on täysin erilainen, jos kysymys on avoliitosta tai kuolinpesästä.

    Ero tapahtuu käräjäoikeuden päätöksellä ja omaisuuden jakaminen osituksella. Osituksessa omaisuus pannaan puoliksi ellei ole avioehtossopimusta. Jos toinen ei halua osallistua osituksen tekemiseen yhteistuumin, ainoa vaihtoehto on hakea käräjäoikeutta määräämään ulkopuolinen pesänjakaja.

    Kannattaa siis pyrkiä tekemään ositus jos ja kun on kysymys avioliiton päättymisestä, että saatte asianne kuntoon.
  19. Hei myönnän, että tein arvion käteen jäävistä tuloista väärin. Minulla oli mielessä lehtikirjoitus, jossa 1.900 euroa kuussa ansaitseva palkansaaja väitti saavansa käteen vain 1.300 euroa. Kirjoitus saattoikin olla valheellinen. Verotus kuitenkin riippuu paikkakunnasta.

    Sen sijaan eläke suhteessa ansiotasoon on ollut laskemassa. Vielä 2000-luvun alussa eläkkeet olivat keskimäärin 60 % palkoista, mutta tämä suhde on ollut koko ajan laskeva. Tilastoja sotkee vähän se seikka, että mukana ovat nekin, joilla on vähäinen työhistoria. Tällaiset henkilöt saavat kansaneläkettä, mikä nostaa tietenkin eläkkeen määrää suhteessa menneeseen palkkaan. Lisäksi 2000-luvun alussa ei ollut elinaikakerrointa, joka leikkaa nuoremman sukupolven eläkkeitä jopa parilla kymmenellä prosentilla.

    Keskimääräinen eläke bruttona ihmisillä, joilla oli pitkä työhistoria oli 1549 euroa bruttona kuukaudessa.

    ET-lehden artikkelin 2010 mukaan eräiden ammattien keskimääräiset eläkeket olivat:

    Perhepäivähoitaja 1300
    Sairaanhoitaja 1800
    Perushoitaja 1600
    Lehtori 2400
    Toimistosihteeri 1600
    Palomies 2000
    Linja-autonkuljettaja 1700
    Kirvesmies 1700
    Kirjastovirkailija 1300
    Psykologi 2300
    Terveyskeskuslääkäri 4500
    Maatalouslomittaja 800
    Lähihoitaja 1400
    Luokanopettaja 2168
    Vanhempi konstaapeli 1342
    Professori 4264
    Osastosihteeri 1536
    Opistoupseeri 2368
  20. Moi,

    jostakin olen samaa mieltä kanssasi, mutta jossakin asioissa olet hakoteillä.

    Asunnoista 30 % on todellakin vuokrakäytössä. Vakinaiseen asumiseen käytettyjä asuntoja oli vuoden 2011 lopussa 2 537 000 kappaletta.

    Työllisiä on tällä hetkellä n. 2,55 miljoonaa. Toteat, että vielä joka kymmenes joutuu työttömäksi. Tämä tarkoittaisi siis 255.000 uutta työtöntä. Tällä hetkellä työttömiä on tilastokeskuksen mukaan vuosikeskiarvona 219.000 (2013). Pahimpana lamavuonna työttömiä oli vuosikeskiarvona 408.000 (1994). Tässä taantumassa siis mielestäsi ylitetään 2000-luvun pahimmankin lamavaiheen työttömien määrä vieläpä selvästi vajaalla 70.000 tuhannella henkilölllä. 219.000+255.000 = 474.000.

    En todellakaan usko väitteeseesi ja tuskin teitkään arviotasi muuta kuin mutu-menetelmällä ja tunnepohjalta. Taloudessa joudutaan totuttelemaan hiljaiseen kasvuun ja/tai pieneen näivettymiseen (ainakin talouspakotesodan ajan). Työttömien määrä lisääntyy vielä vähäsen, kunnes jossain vaiheessa kääntyy parempaan.

    Väitteesi asuntojen hintakehityksestä 2000-luvulla pk-seudun ulkopuolella on selvästi vastoin totuutta. http://findikaattori.fi/fi/92
    Tilastokeskuksen mukaan karkealla tasolla esim. kerrostaloasuntojen hinnat olisivat n. 23 prosenttia korkeammalla kuin vuoden 2000 alussa. Teit siis jälleen väitteen tunnepohjalla ja mutu-tuntumalla. Hinnoissa ei ole mukana omakotitalot.

    Mahdollisten pakkomyyntien määrää vähentävät itse kalliina pitämäni lainaturvavakuutukset (joita on 28 %:lla). Lainaturvavakuutuksesta saatetaan maksaa lyhennykset tai lyhennyksiä työttömyyden ajalta, joten työttömyys ei vie näillä henkilöillä asuntoa pakkohuutokauppaan. Taloudellisia vaikeuksia vähentävät myös alhainen korkotaso ja korkokatot. Myös pankit tulevat vastaan ja jos velallinen kykenee maksamaan korot, sekin voi riittää pankille pitkäksikin aikaa.

    Maalailet siis piruja seinille, paisuttelemalla ongelmia ja unohtamalla toiseen suuntaan perustuvat faktatiedot. Selvää kuitenkin on, että löytyy tapauksia kehä kolmosen ulkopuolella, joissa asunto on ostettu nykyiseltä muuttotappiopaikkakunnalta ja jossa asuntojen hintakehitys ja työlllisyyskehitys on heikompi kuin keskimääräiset kehitykset.
    21. 100 / 124
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt