pundit

Vapaa kuvaus

►Jokaisen ihmisen pitäisi ymmärtää mitä onni on.
►Onnea ei ole se, että saa jotain uutta, vaan että ymmärtää mitä jo omistaa.
►Onnea on oppia ymmärtämään, mitä haluaa ja mitä tarvitsee.
►Onnea on ymmärtää tarjolla olevat mahdollisuudet.
►Onni ei ole tasaista tietä, vaan kykyä edetä miellyttävällä tavalla tässä erämaassa.
►Onnella ei ole huomista päivää. Onnella ei ole eilistä päivää, se ei muista mennyttä, ei ajattele tulevia, sillä on vain nykyisyys eikä sekään ole kokonainen päivä, vaan silmänräpäys, tämä hetki, juuri tässä.
.
Olen akateeminen yhteiskunnallisista asioista kiinnostunut perheellinen nainen.
►📧 mspundit[at]hotmail.com

Aloituksia

315

Kommenttia

2475

  • Uusimmat aloitukset
  • Suosituimmat aloitukset
  • Uusimmat kommentit
  1. Yli 100.000 euron palkkaa saa noin 35.000 ihmistä. Lisäksi ilmeisesti n. 15.000 ihmistä saa yli 100.000 euron pääomatuloja. Keskiarvo ei ole missään nimessä 300.000 euroa. Tuo on yläkanttiin. Lähempänä totuutta on ehkä hieman alle 200.000 euroa.

    Miljoonatuloihin ei Suomessa yllä kuin alle sata ihmistä, ei 10.000 ihmistä. Siinäkin on mukana pääomatulot!

    Verotusta on kevennetty kaikkialla maailmassa systemaattisesti. Ei vain Suomessa. Suomi taitaa olla jo nyt paras paikka pienituloiselle kun katsotaan verotusta. http://www.hs.fi/kotimaa/a1305627952200

    Eli jos tuo ehdottamasi haittavero tulisi, siitä voisi palkansaajilta kertyä enintään 20.000 x 35.000 = 700 miljoonaa tai jos pääomatulotkin otetaan mukaan niin 1 miljardi.

    Verokertymä ei kuitenkaan olisi edes lähelle tuota, koska vain noin 15.000 ihmistä saa palkkatuloja enemmän kuin 160.000 euroa. Jos siis otettaisiin 15.000 x 20.000 = 300 miljoonaa. Sitten Suomi olisikin aika utopialandia eli pienituloisten paratiisi, johon kaikkien maiden pienituloisten kannattaisi muuttaa, ja josta kaikki suurituloiset mahdolllisuuksien mukaan muuttaisivat pois.

    Tietoa on varmasti vaikea saada, kerätä ja ymmärtää, mutta ...
  2. Tällainen työntekijä olisi laitettu oikeasta työelämästä ullos jo ennen koeajan loppua. Työntekijä oli antanut työnhakutilanteessa poskettomia ja ristiriitaisia lupauksia. No oikeassa työnhakutilanteessa ei olisi tullut palkatuksi megalomaania, joka ilman asiaan perehtymistä ja kokemusta väittää tuplaavansa tai triplaavansa yrityksen tuloksen.

    Tavoitteet eivät oikein onnistuneet:

    - "lupaus" 100.000 työpaikasta oli toiveisiin perustuva vaalivalhe
    - paras työelämä oli höttölupaus
    - oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen Suomi oli höttölupaus
    - valtiontalouden tasapaino ja velkaantumisen pysäyttäminen ei toteudu eikä sitäkään pidetä

    Työtehtävät:

    - nuorisotakuu tehtiin, mutta onko tulos täysin onnistunut tehtävänantoon nähden? (lupaus täytetty)
    - joustavavuus työelämän ja perhe-elämän välillä, mielestäni ei ole tehty mitään tämän eteen (lupausta ei ole pidetty)
    - työaikapankki - ei ole tehty (lupausta ei ole pidetty)
    - turva pätkätyöntekijöille - tietääkseni ei ole tehty (lupausta ei ole pidetty)
    - ammattiliitoille kanneoikeus - ei ole tehty (lupausta ei ole pidetty)

    Oikeudenmukaisuus

    - verotavoitteita ei ole tehty (epäonnistuttu)
    - lapsiperheiden toimeentuloa ei ole parannettu, vaan heikennetty (epäonnistuttu)
    - perusturvaa korotettiin sadalla eurolla, mutta käytännössä summa on paljon vähemmän (osittain tehty)
    - vanhuspalvelulaki (osittain pidetty lupaukset)
    - eläkeasiat (tyhmä hirttäytyvä lupaus käytännössä pidetty, mutta sitouduttu muutoksiin vaalikauden jälkeen)
  3. Siinä on taas mennyt demarien hömppäpropaganda perille kuin häkä pönttöön.

    1. Lapsilisät on tarkoitettu lasten menoja varten.
    2. Toimeentulotuki on täydentävä toimeentulon muoto, jossa otetaan huomioon IHAN KAIKKI TULOT. Toimeentulotuki osoittaa sen vähimmäismäärän, jonka yhteiskunta antaa perheen elatukseen. Koska lapsilisä on tarkoitettu lapsen elatukseen ja koska kysymys on vähimmäistulosta, kaikki tulot eli myös lapsilisät otetaan huomioon toimeentulotuen määrässä.

    Jopa pääomatulot otetaan huomioon, olivapa ne miten vähäisiä tahansa.

    Yhtä hassua olisi sanoa, että palkkatulot lasketaan tuloksi eli ne on pois muusta sos. tuesta. Joo kyllä, koska toimeentuloturvan ei ole tatkoitus olla kenenkään elatus vaan se tulee käyttöön vasta silloin, kun ihminen ei itse kykene itseään elättämään.

    Järjettömin väite, mitä olen nähnyt on myöskin demarien sylttytehtaalta: toimeentulotuen saajat eiät saa lapsilisiä!

    Toimeentulotuenkin saajat saavat pitää lapsilisänsä aivan kuten kaikki muutkin. Lapsilisiä ei sen sijaan makseta kahteen kertaan, kun yhteiskunta ottaa jo maksamansa tuet huomoon.
  4. Pihtiputaan mummo

    - ei saa lapsilisiä, joten ei koske
    - ei käy töissä, joten työmatkakulujenkaan vähennys ei koske
    - tuskin on asuntolainaa, joten ei koske
    - ei ole työttömänä vaan luultavasti eläkkeellä, joten tuokaan ei koske

    - ei luultavasti ole autoa eikä ajokorttia, joten ei koske sekään paitsi vaikutus näkyy bussi- ja junalippujen hinnoissa
    - ei saa perintöjä enää, joten ei koske kuin omia perillisiä
    - ei saa pääomatuloja ainakaan paljon, joten ei koske

    - jos tupakoi, joutuu maksamaan enemmän veroa
    - kun ei tehdä indeksikorjauksia verotukseen, voi joutua maksamaan euron tai parin verran enemmän kuukaudessa.
    - työeläkemaksujen nousu, ei vaikutusta
    - kuntien valtionosuuksien leikkaaminen voi myös vaikuttaa kuntaveroon

    Kaiken kaikkiaan vaikutukset nimenomaan Pihtiputaan mummoon ovat todella vähäiset.

    Entäs sama Nallen osalta

    - lapsilisät - ei vaikutusta
    - työmatkakulut, progression mukainen vaikutus eli vaikka 60 % (150 eurosta) = 90 euroa,
    - lainat - ei vaikutusta
    - työttömyyskorvaus, ei vaikutusta
    - ajoneuvoveron nousu esim. kahdesta autosta 90 euroa
    - polttoaineverojen nousu esim. 20.000 km ajolla 60 euroa
    - tuskin saa perintöä tai lahjaa, ei vaikutusta
    - pääomatulojen suurempi verotus 600 euroa
    - indeksikorotusten ja työeläkemaksun vaikutus (keskituloisella 300 euroa), joten arvaan Wahlroosille vaikutukseksi esim. 3 miljoonan palkkatuloilla 49.197 euroa
    - sikareista lisää veroa (tää oli kaikkein vaikein laskutehtävä), arvaus 15,60 euroa
    - en laske erikseen vaikutusta kuntaveron noususta esim. 0,25 %


    Vaikutus Pihtiputaan mummolle ehkä vuodessa ehkä 5 euroa.
    Vaikutus Wahlroosille ehkä 50.053 euroa vuodessa. Suurin osa tulee indeksikorotusten tekemättä jättämisestä ja eläkemaksuista.
  5. Eli ottaisit lapsilisät pois n. 40 prosentilta perheitä. Olisiko mielestäsi onegelmaa siinä, että saadessasi vaikka 20 euron palkankorotuksen menettäisit lapsilisät tuon tulorajan ylittyessä?

    Olisiko ongelmaa siitä, että kaksilapsinen perhe joilla on tulot alle tuon tulorajan saisi lapsilisien jälkeen nettona käteen jonkun verran enemmän rahaa kuin hiemen enemmän työskentelevä tai suurempaa palkkaa saava?

    Jos rehellisiä ollaan, niin on aika omituista jakaa tukia edes keskituloiselle. Yhteiskunnan tulonsiirtojen pitäisi kuulua vain todella pienituloisille. MIksi yhteiskunnan ylipäätään pitäisi antaa rahallista tukea normaalille keskituloiselle ihmiselle? Varmaan keskituloisellekin perheelle lapsilisät ovat kiva raha, ei elinehto.

    Kaikkein pienituloisimpiinkaan ei lapsilisien poisottaminen vaikuttaisi lainkaan, koska toimeentulotuki korvaisi poisotetun määrän.
  6. Minä olen koulutettu ja tulen hyvin toimeen. Minä ajattelen ja pohdin asioita. Analysoin ja tarkastelen vailla suuria tunteenpurkauksia. Missään en ole sanonut, että rikkaille pitäisi saada lisää ja köyhiltä kaikki pois. Et siis ole ymmärtänyt taikka halunnut lainkaan ymmärtää kirjoitusta.

    Minä taatusti kannatan perusturvaa. Toisaalta taatusti vastustan sellaisia, jotka huutavat eivätkä vaivaudu ajattemaan nenäänsä pidemmälle. Kysymyshän alkukirjoituksessa oli siitä, että pitäisikö isotuloisilta ottaa lapsilisät pois. Minä esitin kuinka paljon lapsilisien poisottamisella voitaisiin säästää ja kysyin myös mihin raja pitäisi vetää. Peräänkuulutin myös sitä, että olisi hienoa jos aina ei olisi oma napa lähinnä.

    Sinun tulkintasi minusta henkilönä ja minun kirjoituksestani oli aika paljon alta lipan. Onkin aivan erityinen ominaisuus, että voi kirjoittaa toisen suuhun asioita ja sanoja, joita toinen ei ole sanonut.
  7. Kiitos, juu ei voi mitata pelkkänä nettomaksuna. Suomi säästää joissakin kuluissa olemalla mukana EU:ssa. On myös vaikea arvioida, mitä kuluja tulisi lopulta maksettavaksi (tulli yms.) jos Suomi ei olisi EU:ssa.

    Tykkään analysoida, laskea, yksinkertaistaa ja selventää asioita. Ehkä vaikuttaisin fiksummalta, jos kirjoittaisin oikein kunnolla kapulakieltä ja viljelisin detaljeja niin että tekstiä olisi vaikea hahmottaa.
  8. Ei asia ihan noin yksinkertaisia ole. Mitä mielestäsi pitäisi tehdä:

    - korvata kaikki vajeet tuloveroista tai muista veroista,
    - korvata puolet vajeista tuloveroista ja puolet menoja karsimalla,
    - korvata vajeet vain menoja karsimalla,
    - ei tehdä mitään, vaan velkaannutaan,

    - verotuksella yksin ei voida asioita korjata. Jos Suomi nousee verotuksen ykköseksi tämä näkyy työpaikkojen menetyksenä, työttömyytenä ja työn teon vähennettyä edelleen rankempana verotuksena.

    - on pieniä veroja ja on suuria veroja. Suuria veroja ovat palkansaajien tuloverotus ja arvonlisäverotus. Niistä saadaan paljon rahaa. Muista saadaan vain pieniä rippeitä.

    - jos ongelmia ei saada ratkaisua yksin verotusta nostamalla, on leikattava myös menoja. Suuri osa menoista on tulonsiirtoja: lapsilisät, työttömyystuki ja muut tuet. Vaikka näitä tukia vähän leikataankin, Suomi on jatkossakin varsin antelias maa.

    - kaikki haluaisivat leikata vain muilta ja nostamaan toisten veroja. Olisitko sinä valmis luopumaan mistään ja osallistumaan taloustalkoisiin? Ymmärrätkö, että jos vain veroja nostetaan, yhä suuremman osan ei enää kannata käydä töissä ollenkaan, kuin tukina saa enemmän rahaa käteen. Tämä taas johtaa entistä korkeampaan verotukseen ja veronkiertoon ja sosiaalituilla elämiseen. Siitä on seurauksena entistä suuremmat menot valtiolle menoina, vähentyneinä tuloina ja suurempina velanhoitomenoina.

    Velkaantua ei voi loputtomasti. Loppujen lopuksi valtion luottoluokitus heikentyy, koska usko valtion kykyyn hoitaa velkansa vähentyy. Tämä aiheuttaa entistä suurempia korkomenoja ja lopulta tulee kaikkein pahin saneeraus Kreikan malliin.Siellä elettiin monta vuotta yli varojen. Nyt on leikattu uskomattoman paljon palkkoja, nostettu verotusta ja leikattu sosiaalietuuksia. Kaikkein eniten ovat joutuneet kärsimään ne, jotka ovat saaneet paljon yhteiskunnalta.

    On fakta, että Suomi kuuluu EU:hun. Suomi on nettomaksaja, mutta valtaosa noista maksuista tulee tavalla tai toisella takaisin Suomeen. Niitä maksuja voitaisiin maksaa suoraan valtiolta näille tahoille. Silloin säästöt jäisivät aika pieniksi.

    Vuonna 2010 Suomi maksoi EU:lle 300 miljoonaa enemmän kuin sai. Tämä on pieni summa. Jopa nyt tehtyjen sopeutustointen arvo oli 2,3 miljardia neljän vuoden aikana eli vuotta kohti laskettuna kaksin verroin niin paljon kuin EU:lle maksetaan. Voihan tätä verrata kehitysapuunkin. Suomi antaa kehitysapuna rahaa vuosittain n. 1030 miljoonaa.
  9. Suomi on tulorajojen luvattu maa, jossa samasta teosta rangaistaan eri tavalla sen perusteella onko hyvätuloinen vai pienituloinen (mm. sakot). Lisääkö tällaista?

    Olisihan se mahdollista tehdä lapsisliin tulorajat. Siinä on kuitenkin monta muttaa: säästöt jäävät vähäiseksi ja mihin ne tulorajat laitettaisiin? Jokainen on tietenkin sitä mieltä, että tuloraja pitää laittaa juuri sellaiseen paikkaan ettei ne itseä kosketa.

    Suomi on luvattu tulorajojen maa, jossa rangaistaan menestymisestä tai suoraan sanoen siitä, että saa isompaa palkkaa. Kyllä niitä koroilla eläjiä naurattaa, jotka saavat maksaa minimisakot 6 euroa, kun ovat vaikka saaneet perintönä ison varallisuuden. Nämä samat henkilöt saisivat myös lapsilleen maksimilapsilisät niinkö tässäkin kävisi?

    Suomi on pienituloisen kannalta luultavasti jo nyt maailman paras maa asua. Jos ei paras, niin vähintään mitalisijalla ollaan. Tietenkin kansallisesti voidaan päättää tehdä tästä pienituloisten onnela, jossa työtätekevä vähemmistö raataa ja käy töissä kun syyttä (näitä pitää aina auttaa) tai omasta valinnastaan pienituloinen pystyy työtä kenties kokonaan tekemättä saamaan itselleen jos ei mukavaa niin ainakin riittävän toimeentulon - onko tuokaan ihan oikein?

    Lapsilisät on mielletty sosiaaliturvaksi eli että valtio sitä kautta osallistuu lapsen elatukseen. Periaatteessa tuo on hyvä ajatus, koska lapset ovat tulevaisuuden veronmaksajia, vanhusten hoitajia ja työntekijöitä.

    Äitiyspakkkauksetkin jaetaan jokaiselle.

    Mitäpä voitaisiin säästää, jos lapsilisät poistettaisiin vaikka kokonaan kokonaan pois perheiltä, joissa toinen ansiotuloina ansaitsee vähintään 100.000 euroa eli raja asetettaisiin samaan paikkaan kuin ns. rankaisuvero. Tällaisia henkilöitä kai Suomessa on n. 35.000 jos mukaan jotenkin pystyttäisiin ottamaan pääomatulojen saajat, lukumäärä voisi nousta 50.000 henkilöön. Jos oletetaan, että hyvätuloisia on kaikissa ikäryhmissä yhtä paljon ja että heillä on yhtä paljon lapsia kuin perheillä keskimäärin, voitaisiin ajatella että leikkaukset koskisivat n. 10.800 lapsen lapsilisiä. Suurituloisia on kuitenkin enemmän ikääntyneemmässä päässä kuin nuorissa, joten voitaisiin ehkä puhua n. 10.000 lapsilisän poistamisesta.

    Lapsilisiä maksetaan yhteensä noin 1.500.000.000 euroa, eli keskimäärin 122 euroa lasta kohden. Jos 40.000 henkilöltä poistetaan lapsilisä, säästöä voisi tulla n. 12 miljoonaa kuukaudessa ja 144 miljoonaa vuodessa.

    Tietojärjestelmäratkaisujen tekeminen, valvonta ja seuranta työllistäisivät ja aiheuttaisivat kuluja sekä aiheuttaisivat marginaaliverotuksesta tunnettuja tulojen pimittämisiä ja työtulon vähentämistä rahatuloasteella, joten säästöt voisivat ehkä jäädä 110-120 miljoonaan euroon vuodessa. Tämä heikentäisi hieman talouskasvua, koska monet yrittäisivät välttää rajan ylittämisen.

    On tietenkin mahdollista poistaa lapsilisät melkein kaikilta ja jättää ne vain todella pienituloisille - vaikkapa köyhille lapsiperheille, jolloin lapsilisiä maksettaisiinkin enää vain n. 132.000 lapselle ja säästöä voitaisiin saada n. 1.3 miljardia, josta tietenkin olisi vähennettävä samat valvonnnan, seurannan ja järjestelmien rakentamisesta aiheutuvat kustannukset.

    Kun tehtäisiin tällainen muutos, pienituloisen olisi jälleen kannattavampaa olla ottamatta vastaan työtä, koska työn vastaan ottamisella menettäisi lapsilisät eli tehtäisiin jälleen säännös, joka kannustaa olemaan kotona eikä tekemään työtä. Kokonaisuutena tällainen muutos olisi haitallinen talouskasvun näkökulmasta. Elätettävien määrä kasvaisi edelleen ja pian löytyisi populistiryhmä, joka nostaisi agendalleen lapsilisien poistamisen kokonaan.

    Omaan napaan tuijottaminen on ihmisen elämässä niin verrattoman inhimillistä. Arvaan, että sinäkin leikkaisit lapsilisät pois mielellään sinua hieman paremmin toimeen tulevilta. Mihin asettaisit rajan?
  10. Lääkärilehden eliniän odotteen linkki on tässä jos kiinnostaa kuinka kauan sitä vielä täällä joutuu kärvistelemään :)

    http://www.laakarilehti.fi/files/nostot/2013/nosto39_1.pdf
  11. Eliniän todennäköisyys on helppo laskea. Vastasyntyneen elinajan odote on poikalapsella 77,2 vuotta ja tyttölapsella 83,5 vuotta.

    30-vuotta täyttäneen miehen elinajan odote vaihtelee n. 44 vuodesta 51 vuoteen koulutuksen ja elintapojen mukaan. 30-vuotiaan naisen elinajan odote vaihtelee n. 51 vuoden ja 56 vuoden välillä.

    50-vuotta täyttäneiden miesten elinajan odote vaihtelee 27,5-32,2 vuoden välillä ja naisilla 34,4-36,5 vuoden välillä.

    Ellei sinulla ole perinnöllisiä ja kroonisia sairauksia ei kannata lyödä vetoa keskimääräisyyksiä vastaan. Matematiikassa ja vedonlyönnissä on tuomittu häviämään, jos panostaa todennäköisyysmielessä liian pieniin kertoimiin. Siitä tässä on kysymys. Rahat menevät kankkulan kaivoon, jos lyöt vetoa formuloissa jonkun pikkutallin voiton puolesta. Saat toki haaveilla suurista voitoista, mutta haaveilua enempää et saakaan.

    En minä kaikkea ylimääräistä rahaa asuntolainan lyhennyksiin käyttäisi. Sopiva määrä kulutukseen/sopiva määrä säästöön ja sopiva määrä ylimääräisiin lyhennyksiin.

    Ylimääräiset lyhennykset lisäävät pelivaraa koron noustessa ja vähentävät rutkasti maksettavan koron määrää ja ylimääräisten lyhennysten ansiosta asuntolaina tulee maksettua nopeammassa tahdissa.

    "Save a little money for a rainy day"
  12. Kukin taaplaa tyylillään. Eniten surkuttelen niitä, jotka eivät omaa edes peruslaskutaitoa. Lehdet eivät olisi pullollaan yksinkertaisia laskelmia koron nousun vaikutuksista ellei olisi suuri joukko ihmisiä, joille korkoasiat ovat jotenkin hepreaan tai arameaan verrattavia asioita.

    Minusta on jotenkin kummallinen näkökulma lähestyä asiaa niin, että koska korkotaso on nyt matala, voin käyttää liikenevät rahat iloiseen kulutukseen "koska se on nyt enemmän kuin seuraavien 25 vuoden aikana".

    Juuri nyt maksettu ylimääräinen lyhennys on enemmän kuin ikinä. Jos korkotaso on nyt noin 1 prosentin luokkaa ja jos normaali korkotaso on 3,5 prosenttia, nyt maksettu 100 euron ylimääräinen lyhennys vähentää korkomenoja yhtä suurella summalla.

    Moni ei todellakaan myöskään ymmärrä sitä, että pörssitsunami ja asuntojen hinnan lasku iskevät samaan aikaan kumpaankin. Niillä on siis positiivinen korrelaatio. Riskimielessä järkevintä voisi olla tasapainottaa riskejä ostamalla vaikka kultaa ja tekemällä asuntosijoituksen.
  13. Poliittiset nimitykset todellakin pitäisi käytännössä poistaa. Eiköhän jopa oikeuskansleri ole ollut näitä vastaan. Poliittiset nimitykset kuuluvat vain poliittisten puolueiden sisälle ja ehkä valtiosihteerit voivat olla poliittisia jatkossakin, mutta tarvitaanko ministeriöissä poliittisia ja kovapalkkaisia valtiosihteereitä valvomassa ministeriöiden poliittista toimintaa. Kuullostaa aika hirveältä.

    Päivi Nerg oli tuo Kristillisdemokraattien poliittinen nimitys. Poliittisia nimityksiä on paljon enemmän kuin mitä julkisuudessa edes käsitetäänkään. Ritva Viljanenkin on nyt siirtynyt Helsingin kaupungin henkilöstoimen apulaiskaupunginjohtajaksi.

    Ailus seurasi johtajana Hyssälää...

    Jopa SAK:lla on poliittisia nimityksiä yli puolueen ja ammattiyhdistysliikkeen. Muistan varsin hyvin, kun Lauri Ihalainen sanoi varanneensa oikeuden nimittää kakkosjohtajan eläkevakuutusyhtiö Ilmariseen. Tuon pestin nappasi Jaakko Kiander palkansaajien tutkimuslaitoksesta.

    Sulle, mulle, sulle, mulle.....
  14. Arvonlisäveron nostaminen voi todellakin olla realistinen vaihtoehto. SAK vastustaa työn verotuksen nostamista eikä EK:kaan tahdo nostaa työn verotusta. SAK haluaisi verottaa yritystoimintaa ja vähentää yritystukia sekä lisätä kiinteistöveroa. Näistä EK:lle käy varmaan vain kiinteistövero. Kiinteistöveron tuotto kuitenkin on olematon. Suuria verotuloja on saatavissa vain tuloverotuksesta tai arvonlisäverotuksesta. Kun kumpikaan suuri järjestö ei halua nostaa tuloveroja, jää oikeastaan jäljelle vain arvonlisäveron nostaminen tai velkaantuminen.

    comme ci, comme ca..
  15. Nyt hieman täytyy kommentoida tuota lähtökohta-ajatusta, että oman asunnon ostaminen kannattaisi aina. Uskon siihen, että asuntomarkkinat eriytyvät jatkossa yhä enemmän. Oman asunnon ostaminen on hieman arveluttavaa suurilla työttömyys- ja muuttotappiopaikkakunnilla sekä jos asunnon sijainti tai kunto on erityisen heikko.

    Oman asunnon ostaminen voi olla kannattavaa jopa muuttotappio- ja työttömyyspaikkakunnilla, mutta se edellyttää pysyvää liityntää paikkakuntaan eli työtä ja perhettä. Taloudellisesti ei välttämättä ole kannattavaa ostaa asuntoa ja myydä se kun joutuu muuttamaan työn perässä uudelle paikkakunnalle. Pitäisi aina verrata alueen vuokrahintatasoa, omistusasunnon hintaa ja todennäköisyyttä että asunto jää väliaikaiseksi.

    Minä kannatan ehdottomasti tasalyhenteistä lainaa. Tasalyhenteisessä lainassa ei tarvitse olla järin huolestunut koron noususta, koska koron nousu vain pidentää laina-aikaa. Annuiteettilainassa koron nousu voi helpommin sekoittaa talouden. Laina pitää aina mitoittaa niin, että selviää lainaeristä. Kuulostaa todella huolestuttavalta, jos joku ajattelee ottavansa annuiteettilainan sen vuoksi, että jää alkupäässä enemmän käteen. Nykyinen korkotaso huomioon ottaen miellän tilanteen niin, että talous on lainojen kanssa todella huteralla pohjalla. Tasalyhenteisen lainan voi ottaa pidemmällä maksuajalla, jolloin voi varmistua siitä, että käyttöön jää rahaa. Samalla kuitenkin jää mahdollisuus maksaa lainoja nopeammassakin tahdissa.
  16. Minulla ei ole persoonallisuushäiriötä enkä kuvittele olevani kukaan muu enkä edes täällä esiinny muulla kuin omalla nimimerkilläni. Nettikirjoittelussa pitää toki olla kriittinen. Joillakin kriittisyys menee kaiken kyseenalaistamiseksi väittelyhengessä.

    Sellainen yhteys minulla oli Obamaan, että sain aika pitkään Obaman kamppanjapostia. Olihan niitä välillä mielenkiintoista lueskella, mutta liika on liikaa sitäkin tavaraa.
  17. Olet oikeassa tarkkaan ottaen äänestäjät eivät ole maksuvelvollisia, vaan veronmaksajat. Monet etuuksien saajat ovat äänestäjiä olematta veronmaksajia. Vartiaisella on taatusti myös kohtuullinen palkka.

    Juhana Vartiainen on Urpilaisen nimitys valtiontalouden hoitajaksi.

    En ole vielä lukenut tuota Sampo Terhon pamflettia, mutta tuossahan tuo linkki on ja odottaa lukijaansa. Palailen sitten tänne tai muualle.
  18. Urpilainen oli Paavo Lipposen luomus mieliehdokas. Urpilaisen piti pelastaa SDP hankkimalla sille uusia äänestäjäryhmiä toimihenkilöistä. PItää muistaa, että mikään ei muutu, jos vain pelkkää keulakuvaa vaihdetaan. Joutuu se Antti Rinnekin lopulta vastaamaan vaikeisiin asioihin.

    1. otetaanko lisävelkaa vai
    2. nostetaanko veroja (mitä?)
    3. leikataanko (mitä?)

    vai tehdäänkö kaikkea tätä ja missä suhteessa?
  19. VTT:n tutkimusten mukaan 20-30 vuotta sitten rakennetuissa kerrostaloissa, joissa on koneellinen pois vain 1/5 osassa on riittävä ilmanvaihto.

    VTT:n mukaan:

    - vuoteen 1959 mennessä rakennetuista kerrostaloista vain 20 %:ssa oli koneellinen poisto.

    - 1960-1969 rakennetuista kerrostaloista jo 71 %:ssa on ollut koneellinen poisto.

    Vasta 1970-1979 rakennetuissa kerrostaloissa on alkanut olla koneellista silmäilmanpuhallusta eli 3 %:ssa asuntoja. Tänä aikakautena rakennetuissa taloissa jo 91 %:ssa on ollut koneellinen poisto.

    Ilmanvaihto on riittämätöntä suuressa osassa asuntokantaa. On arvioitu, että 40 % suomalaisista kärsii huonosta sisäilmasta.

    http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/1999/T1945.pdf
  20. On tuo ollut välittäjä ainakin vielä pari vuotta sitten. Kiinnitin nimimerkin kirjoituksiin huomiota, koska ne olivat niin omituisia. Silloin ei ollut vielä salannut tietojaan :)
    21. 104 / 124
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt