Kannattaako sijoittaa, 4 h k. alle 100 000, putkiremontti tehty ja saumat huollettu talo on julkisivumaalattu. Sopivalla etäisyydellä työpaikasta. Olemme asuneet 2000 luvulla rakennetussa omakotitalossa joka on nyt myyty. Meidän 4 henkiselle perheelle ei jäisi pintaremontin jälkeen yhtään lainaa. Tarkoitus asustella 4-5 vuotta.
Saammekohan rahamme pois joskus. Olen lukenut että tämän ikäisiä taloja jo puretaan. Mutta tässä vanhassa talossa on todella tilavat huoneet mikä miellyttää ja keskustan läheisyys.
70 luvun kerrostalot
Epäröivä70
49
2009
Vastaukset
- Velattomalla helppoa
Tietysti talo kohta puretaan, sitä vartenhan putket ja julkisivukin on pitänyt korjata. Tulevaa myyntihintaa en rupea ennustelemaan, mutta vastaavan asunnon vuokraaminenkin viideksi vuodeksi maksaa erinäisiä kymmeniä tuhansia. Sen välttämiseksi on varaa ottaa hinnassa vaikka hiukan tappiota, varsinkin kun ei ole velka painamassa.
- ppppåååäääääääääääää
Keskustassa sijaitseva, siis taajaman keskustassa, ja julkisivu-ja putkistoremppa tehty, se kertoo jo paljon. Tietty se on että minkälaisesta taajamasta on kyse ja missä päin olevasta taajamasta, ei taida ihan kasvukuntia olla jos kerta alta 100 tonnia lähtee tuollainen kunnostettu asunto. Mutta jos itselleen asunnoksi tarvitsee edes 5 vuodeksi eikä sopivia edullisia vuokra-asuntojakaaan saatavilla ole, niin tuskin selallaisesta paljon ainakaan häviämään voi päätyä, sijaitsi se asunto sitten missäpäin Suomea hyvänsä.
Tietty se on että juuri näitä isompia kerrostaloasuntoja on vaikempi myydä ja 4 huoneen asunnot ovat aina jo niitä aika isoja. Tosin tässä kun isommat rempat on tehty niin ei näiden laskuja ole tulossa, mitkä ovat sitä suurempia mitä suurempi asunto. - ILMAN MUUTA
Jos saatte alle 100 000€, niin takuu varmasti saat omasi pois.
Soitappa isännöitsijälle ja pyydä korjaushistoria ja PTS eli pitkän tähtäimen suunnitelma kirjallisesti. Siinä pitäisi näkyvä tulevat remontit ja huoltotoimenpiteet. Jos sellaista ei ole laadittu ja taloyhtiötä hoidetaan ad hoc-periaattella (kun tulee se ongelma esim. putkivuoto sitten vasta aletaan hommiin) ei kannata ostaa asuntoa.
Se on vain niin että hyvien sijaintien rakennuspaikat on myyty jo viimeistään 80-luvulla. Ainoa tapa päästä hyvälle sijainnille on ostaa vanha, mutta hyväkuntoinen asunto.
Itse ostin vaimoni kanssa pohjois-Helsingistä 70m2 kolmion vuonna 2004 hintaan 115 000€, myytiin asunto pois vuonna 2008 hintaan 170 000€. Asunto oli valmistunut vuonna 1982. Sen ajan betonielementtitalo painovoimaisella ilmanvaihdolla. Talo oli hyvä asua, ei ääniä naapurista, isot pihat, varastot ja yleiset tilat (jopa kuntosali ja kerhohuone). Ainoa miinus oli se että asuntomme oli 3:ssa kerroksessa ja taloyhtiössä ei ollut hissiä.- asiantuntija.
Tuskin se mikään painovoimainen ilmanvaihto oli. Koneellinen poisto ad hoc sisääntuloilma jostakin.
Painovoimainen ilmanvaihto on aivan antiikkinen systeemi, joka oli käytössä jossakin 30-luvun taloissa. Tosin jotakin hybridejä on olemassa, eli koneellinen poisto painovoimainen tulo, joskus 80-luvulla kokeiltiin. Voi toimiakin, mutta ei ole puhaltimia ja ilmanvaihtokonetta näissä, eli ei voi ottaa talteen lämpöä, ja lämittää sisääntuloilmaa, siinä menee energia hukkaan, ja sisääntuloilma on kylmää talvisin. - Talsa.
asiantuntija. kirjoitti:
Tuskin se mikään painovoimainen ilmanvaihto oli. Koneellinen poisto ad hoc sisääntuloilma jostakin.
Painovoimainen ilmanvaihto on aivan antiikkinen systeemi, joka oli käytössä jossakin 30-luvun taloissa. Tosin jotakin hybridejä on olemassa, eli koneellinen poisto painovoimainen tulo, joskus 80-luvulla kokeiltiin. Voi toimiakin, mutta ei ole puhaltimia ja ilmanvaihtokonetta näissä, eli ei voi ottaa talteen lämpöä, ja lämittää sisääntuloilmaa, siinä menee energia hukkaan, ja sisääntuloilma on kylmää talvisin.Älähän puhu, painovoimainen ilmanvaihto oli käytössä vielä 60 luvun alun taloissa, ettei ihan 30 luvulle tarvitse mennä, missähän sinun asiantuntemuksesi on, pelkät tyhjät housut ja reikä persuksissa.
- asiantuntija.
Talsa. kirjoitti:
Älähän puhu, painovoimainen ilmanvaihto oli käytössä vielä 60 luvun alun taloissa, ettei ihan 30 luvulle tarvitse mennä, missähän sinun asiantuntemuksesi on, pelkät tyhjät housut ja reikä persuksissa.
Taitaa kyllä olla melko harvinaista. En ole sellaisia kyllä nähnyt 60-luvun taloissa. Kyllä se koneellinen poisto on valtaosissa.
- 44455566666666666666
Talsa. kirjoitti:
Älähän puhu, painovoimainen ilmanvaihto oli käytössä vielä 60 luvun alun taloissa, ettei ihan 30 luvulle tarvitse mennä, missähän sinun asiantuntemuksesi on, pelkät tyhjät housut ja reikä persuksissa.
Näin on. Ei tosiaankaan 70-luvun kerrostalot enää ole painovoimaisen ilmanvaihdon varassa vaan niissä on aina asunnon keittiössä, kylppärissä ja vaatehuoneessa se räppänä mistä ilma imetään koneellisesti. Ilmanvaihtosysteemi on suunniteltu niin että rapussa pitäisi vallita huoneistoja korkeampi paine siksi että ei huoneistoista hajuja rappuun päin siirtyisi, näissä rappu/huoneistot- jutuissa sitä häikkää tahtoo esiintyä erinäisistä syistä, mutta jos nämä asiat kohdallaan niin pitäisi olla ilmanvaihto ihan o.k.
- Talsa.
asiantuntija. kirjoitti:
Taitaa kyllä olla melko harvinaista. En ole sellaisia kyllä nähnyt 60-luvun taloissa. Kyllä se koneellinen poisto on valtaosissa.
Kuulehan nyt koneellinen poisto tuli pakollisiksi kerrostaloihin, non 63-64, sitä ennen tehtiin painovoimaista, esim. Helsingin alppilassa kaikki 60-61 rakennetut talot pelkällä painovoimaisella ilmanvaihdolla ja tietenkin kaikki sitä vanhemmat.
- Kokenut tietää
asiantuntija. kirjoitti:
Taitaa kyllä olla melko harvinaista. En ole sellaisia kyllä nähnyt 60-luvun taloissa. Kyllä se koneellinen poisto on valtaosissa.
Minä asun 1961 valmistuneessa talossa. Ei ole koneellista ilmanvaihtoa.
- älä jauha jaskaa
Talsa. kirjoitti:
Kuulehan nyt koneellinen poisto tuli pakollisiksi kerrostaloihin, non 63-64, sitä ennen tehtiin painovoimaista, esim. Helsingin alppilassa kaikki 60-61 rakennetut talot pelkällä painovoimaisella ilmanvaihdolla ja tietenkin kaikki sitä vanhemmat.
Paskat tuli. Rakentamismääräykset eivät vielä nykyäänkään kiellä painovoimaisen käyttöä, mutta 2003 lähtien sen käyttö on kyllä jo vähän enempi kikkailua vaatinut. Ainakin "eko"viikkiin on vielä 2000-luvulla turattu painovoimaisen poiston kerrostaloja (ja perseelleen meni, ovat vetoisia & energiaa kuluu).
Painovoimaista poistoa käytettiin paljon vielä 80-luvulla rivi- ja pienkerrostaloissa. Esimerkkejä jos kaipaat, niin mene vaikka Malminkartanoa ihmettelemään.
Korkeammissa rakennuksissa koneellisen poiston ensimmäiset yritelmät ovat 50-luvun lopusta ja 70-luvulla käytännössä kaikki (yli kolmekerroksisiset) kerrostalot on tehty koneellisella poistolla. 60-luvulta löytyy siis molempia & varsin vaihtelevan tasoisesti tehtynä. älä jauha jaskaa kirjoitti:
Paskat tuli. Rakentamismääräykset eivät vielä nykyäänkään kiellä painovoimaisen käyttöä, mutta 2003 lähtien sen käyttö on kyllä jo vähän enempi kikkailua vaatinut. Ainakin "eko"viikkiin on vielä 2000-luvulla turattu painovoimaisen poiston kerrostaloja (ja perseelleen meni, ovat vetoisia & energiaa kuluu).
Painovoimaista poistoa käytettiin paljon vielä 80-luvulla rivi- ja pienkerrostaloissa. Esimerkkejä jos kaipaat, niin mene vaikka Malminkartanoa ihmettelemään.
Korkeammissa rakennuksissa koneellisen poiston ensimmäiset yritelmät ovat 50-luvun lopusta ja 70-luvulla käytännössä kaikki (yli kolmekerroksisiset) kerrostalot on tehty koneellisella poistolla. 60-luvulta löytyy siis molempia & varsin vaihtelevan tasoisesti tehtynä.VTT:n tutkimusten mukaan 20-30 vuotta sitten rakennetuissa kerrostaloissa, joissa on koneellinen pois vain 1/5 osassa on riittävä ilmanvaihto.
VTT:n mukaan:
- vuoteen 1959 mennessä rakennetuista kerrostaloista vain 20 %:ssa oli koneellinen poisto.
- 1960-1969 rakennetuista kerrostaloista jo 71 %:ssa on ollut koneellinen poisto.
Vasta 1970-1979 rakennetuissa kerrostaloissa on alkanut olla koneellista silmäilmanpuhallusta eli 3 %:ssa asuntoja. Tänä aikakautena rakennetuissa taloissa jo 91 %:ssa on ollut koneellinen poisto.
Ilmanvaihto on riittämätöntä suuressa osassa asuntokantaa. On arvioitu, että 40 % suomalaisista kärsii huonosta sisäilmasta.
http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/1999/T1945.pdf
- asiantuntija.
70-luvun betonielementtihärpäkkeet haisevat mökille, muovia seinissä, ei kunnollista ilmanvaihtoa. Pitää olla kunnollinen ilmanvaihto että näissä pärjää. Itselläni koneellinen ilmanvaihto ja 90-luvun talo. Ei varsinaisesti riskiryhmää, ilma pysyy hyvänä pienimmälläkin nopeudella. Mutta kokeilkaa jos voitte napsaista ilmanvaihdon täysin pois, jos sisällä rupeaa haisemaan jonkin ajan kuluttua. Ei saisi - tietysti tulee tunkkainen ilma, mutta ei saisi mitään sivuhajuja tulla.
- 77788999999999999999
Eihän 70-luvun kerrostaloasuntojen seinissä muovia ole, niissä on seinät selvää betonia eikä mitään muuta. Ja ne huoneistojen väliseinätkin ovat paljolti 19-20 sentin betoniseiniä, nyt uudemmissa kerrostaloasunnoissa niitä keveitä levyväliseiniä enemmän onkin kuin mitä vielä 70-luvulla.
- asiantuntija.
77788999999999999999 kirjoitti:
Eihän 70-luvun kerrostaloasuntojen seinissä muovia ole, niissä on seinät selvää betonia eikä mitään muuta. Ja ne huoneistojen väliseinätkin ovat paljolti 19-20 sentin betoniseiniä, nyt uudemmissa kerrostaloasunnoissa niitä keveitä levyväliseiniä enemmän onkin kuin mitä vielä 70-luvulla.
Eikös sinne elementtien sekaan laiteta eristettä, jotta siitä tulee tiivis "pullotalo"? Ainakin 70-luvun omakotitaloissa laitettiin muovia seiniin.
- 70-luvun ajattelua
asiantuntija. kirjoitti:
Eikös sinne elementtien sekaan laiteta eristettä, jotta siitä tulee tiivis "pullotalo"? Ainakin 70-luvun omakotitaloissa laitettiin muovia seiniin.
Kannattaisiko vaihtaa nimimerkki, jos olet noin tietämätön?
Betonirakenne on ilmatiivis ja hoitaa myöh höyrysulun viran, joten 70-luvun taloissa on todellakin rakenteena joku luokkaa 13 cm betonia (kantava rakenne), vajaa 10 cm mineraalivillaa ja n. 5 cm ulkokuori.
Paitsi että aika moneen on jo tehty julkisivuremontti, missä on lisätty lämmineritys ja "uusi takki" elementtien päälle tai purettu rapistunut ulkokuori pois ja korvattu se lisälämmöneristeellä jollain verhouslevyillä tai tiilimuurauksella.
Betonirakenteiset talot, vanhatkin, ovat aika ilmatiiviitä. Toisin kuin 70 ja 80-lukujen pientalot, joissa käytettiin höyrysulkuna jopa villapaalien kääreitä tai tavallista rakennusmuovia (molemmat rapistuvat ja hajoavat paloiksi vanhuuttaan), muovien lomitukset on tehty niin ja näin, hankaliin paikkoihin ei ole laitettu ollenkaan ja parhaat pellepelottomat ovat keksineet, että muovi pitää laittaa ainoastaan seinien yläosiin.
Silloin ajateltiin, että vuotavat seinärakenteet ovat eräänlainen LTO-järjestelmä, kun korvausilma tulee rakenteiden läpi ja lämpenee matkan varrella, ottaen talteen seinän läpi ulos matkalla ollutta lämpöä.
- Mitä?
Pikkuisen harppasit, siis 70 luvun talojen huoneistojen väliset seinät ovat 15-18 cm betoniseiniä ja uusissa taloissa huoneistojen väliset seinät ovat 20 cm betonia, kevyet levyväliseinät ovat siis huoneiston sisäisiä seiniä. Pahoittelen tietämättömyyttäsi..
- 77555566666666666666
Ymmärsit ehkä väärin mitä tarkoitin, se tuli vähän huonosti tuohon. Siis eri huoneistojen väliseinät ovat 70-luvun taloissa niitä jotain 19cm betoniseiniä. Mutta myös vielä huoneistijen sisäisetkin väliseinät ovat 70-luvun taloissa enemmän näitä samoja betoniseiniä kuin mitä nyt uudemmissa taloissa, missä näitä levyseiniä enemmän käytetään. Toki 70-luvun taloissakin tyypillisesti ainakin kylppärin ja keittiön välinen seinä on jotain levyjuttuja eikä siis paksua betonia samoin kuin vaatehuneen vastainen seinä on levyistä.
- Johas on...
Siis täh... Kaikki 70-luvun asunnon suuret korjaukset tehty. Putkiremontit ja ulkopinnat uusittu. Ja vielä perhe asunto alle 100,000 euroa. En ymmärrä. Yleensä tai ainakin pääkaupunki seudulla peruskorjattujen asuntojen hinnat hyvillä alueella nousee sen 100,000 euroa kun ovat kunnostettuja. Ei 50-100,000 euron korjausta tehdä mikäli asunnon hinta ei siitä nouse ja silloin se puretaan...
- ååååååpäääääääääääää
On se tosiaankin vähän kyseenalaista miksi olisi ylipäätään tehty julkisivuremppa ja putkiremppa ja silti olisi myytävänä alta 100 tonnia. Neljän huoneen asunnot ovat aina jo lähelle 100 neliöisiä ja niiden osuus kevyemminkin tehdydystä pintarempasta on 20 tonnia kuitenkin( parvekkeet kunnostetaan ja ovet ja ikkunat uusisksi, ja saumaus ja maalaus). Putkiremppa nyt vähän riippuu onko kaikki lämpöputket-ja patteritkin uusittu ja kenties kylppärikin uusiksi. No jos olisi 30 tonnilla selvinnyt niin silloin jotain 60 tonnilla myyden pääsisi omilleen, edellyttäen että ei olisi mitään saneerattavasta kerrostalosta tai sen tontista maksaanut. Mutta tuskin ihan ilmaiseksi mistään sellaiselta sijaintialueelta kerrostaloa saneerattavakseen saa missä sille vielä kysyntääkin on näköpiirissä ja se saneerata kannattaa.
- Asukas. Oy.
Asun itse "uudessa" 2012 valmistunut kerrostalo, huoneistojen väliset seinät ovat 22 cm betoni, välipohja on paikalla valettu laatta 30 cm, jossa uiva eristekerros ja lattialämmitys kipsilevyeristeellä eli välipohjan paksuus 40 cm.
Huippuasumista on tämä, ei kuulu pihinääkään naapureista, noissa 70-90 luvun taloissa kyllä kuului, samoin vanhemmissa.
Huoneiston sisäseinät on tässäkin kipsilevyä, mutta ei minua haittaa, kun painavia ripustuksia en sisäseiniin tee.- onnea vaan
ilmeisesti sulle asunnon myynyt ahne grynderi on säästänyt EK-kipsilevyissäkin.
Mutta hyvän mainospuheen on pitänyt ! - 77788899999999999999
Just näin se on. Minullakin on ihan uusi Skanskan rakentama kerrostalokolmio ja siinä kaikki huoneiston väliseinät ovat nimenomaan kevyitä levyseiniä(tämä asunto ei kyllä suomessa), ja niin on minun kahdella sisarellanikin uudet YIT:n rakentamat kolmiot ja niissä kaikki väliseinät niinikään levyistä. Mutta minulla on ollut myös monia 70-luvun kerrostaloasuntoja ja vuokrallakin niitä, ja edelleenkin minulla on, ja muidenkin 70-luvun asunnoista tiedän sen että näissä on paljon jopa huoneistojen sisäisiäkin väliseiniä siitä jotain 19cm paksuisesta betonista, toki näissäkin tyypillisesti kylppärin ja keittiön välinen seinä on keveämmin levyistä ja myös vaatehuoneen seinät.
- 77888855666666666666
77788899999999999999 kirjoitti:
Just näin se on. Minullakin on ihan uusi Skanskan rakentama kerrostalokolmio ja siinä kaikki huoneiston väliseinät ovat nimenomaan kevyitä levyseiniä(tämä asunto ei kyllä suomessa), ja niin on minun kahdella sisarellanikin uudet YIT:n rakentamat kolmiot ja niissä kaikki väliseinät niinikään levyistä. Mutta minulla on ollut myös monia 70-luvun kerrostaloasuntoja ja vuokrallakin niitä, ja edelleenkin minulla on, ja muidenkin 70-luvun asunnoista tiedän sen että näissä on paljon jopa huoneistojen sisäisiäkin väliseiniä siitä jotain 19cm paksuisesta betonista, toki näissäkin tyypillisesti kylppärin ja keittiön välinen seinä on keveämmin levyistä ja myös vaatehuoneen seinät.
Tuli mieleeni vielä sellainenkin kerrostalo 70-luvun alusta missä oli isohkossa kaksiossakin kaikki huoneiston väliseinät ohuista levyistä ja sähkötkin taisi olla vedetty lattialistan sisältä, vai oliko siinä peräti jotain putkiakin niin vedetty. Se oli tehty jostain pidemmistä elementtipalkeista(muistaakseni jotain puolimatkan nilkonpalkkia se oli) mitkä silloin vielä vähän uutta. Tuolloin ei siis näitä elementtejä ollut vielä yleisesti tapana tehdä niin pitkiä eikä sellaisenaan kantamaan suunniteltuja että ei huoneistoon betoniväliseiniä olisi lainkaan tullut. Nykyään on kuitenkin aina johonkin100 neliöön asti huoneistojen sisäiset väliseinät kaikki keveitä levyseiniä. Mutta siis 70-luvun taloissa on tyypillisesti jo yksiöissäkin yksi väliseinä betoniseinä(tyypillisesti keittiötä ja kylppäriä vastaan oleva seinä).
- kanankakkaa seinissä
77788899999999999999 kirjoitti:
Just näin se on. Minullakin on ihan uusi Skanskan rakentama kerrostalokolmio ja siinä kaikki huoneiston väliseinät ovat nimenomaan kevyitä levyseiniä(tämä asunto ei kyllä suomessa), ja niin on minun kahdella sisarellanikin uudet YIT:n rakentamat kolmiot ja niissä kaikki väliseinät niinikään levyistä. Mutta minulla on ollut myös monia 70-luvun kerrostaloasuntoja ja vuokrallakin niitä, ja edelleenkin minulla on, ja muidenkin 70-luvun asunnoista tiedän sen että näissä on paljon jopa huoneistojen sisäisiäkin väliseiniä siitä jotain 19cm paksuisesta betonista, toki näissäkin tyypillisesti kylppärin ja keittiön välinen seinä on keveämmin levyistä ja myös vaatehuoneen seinät.
Kyllä 70-luvunkin taloissa on kevyet väliseinät kipsiä, lastulevyä tms. surelta osin.
Tuo "kaikki väliseinätkin betonia" on ns. kirjahyllyrunkoinen talo (en nyt muista sen virallista nimitystä), mikä on 70-luvulla ollut jo vanhanaikaista, väistyvää, tekniikkaa.
Paikalla valetun rungon äänieristys on kyllä parempi kuin varhaisimmissa täyselementtitaloissa - kokemusta on sekä paikallavaletusta 70-luvun alun "kirjahyllytalosta" että täyselementtitalosta. Mutta vanhat talot "vuotavat" monesta muustakin paikasta
- poistoilmakanavat
- patterit
- välipohjat, etenkin, kun on korvattu se ääntä vaimentava Aravamallin harmaa muovimatto kivikovalla mosaiikkiparketilla tai jälkikäteen asennetulla laminaatilla & on "unohdettu" asentaa vaimennus alle, kun ei ole jaksettu väliovia lyhentää
Eikä noissa 70-luvun taloissa muutenkaan niin hirveästi hurraamista ollut. Toisessa oli peltikylppäri, toisessa taas KPH seinät n. 5 cm paksuista "kananpaskaa". Oli jännää tehdä siihen remontti ... siis purkaa kamat pois ja saada uudet sisään ilman, että tulee vahingossa tönäistyä koko seinää nurin. Hampaaton mummokin olisi halutessana pistellyt sen kylppärin suuhunsa.
Mutta 2008 & 2012 rakennetut elementtitalot ovat äänieristykseltään aivan eri planeetalta noihin verrattuna! - sähkölistat
77888855666666666666 kirjoitti:
Tuli mieleeni vielä sellainenkin kerrostalo 70-luvun alusta missä oli isohkossa kaksiossakin kaikki huoneiston väliseinät ohuista levyistä ja sähkötkin taisi olla vedetty lattialistan sisältä, vai oliko siinä peräti jotain putkiakin niin vedetty. Se oli tehty jostain pidemmistä elementtipalkeista(muistaakseni jotain puolimatkan nilkonpalkkia se oli) mitkä silloin vielä vähän uutta. Tuolloin ei siis näitä elementtejä ollut vielä yleisesti tapana tehdä niin pitkiä eikä sellaisenaan kantamaan suunniteltuja että ei huoneistoon betoniväliseiniä olisi lainkaan tullut. Nykyään on kuitenkin aina johonkin100 neliöön asti huoneistojen sisäiset väliseinät kaikki keveitä levyseiniä. Mutta siis 70-luvun taloissa on tyypillisesti jo yksiöissäkin yksi väliseinä betoniseinä(tyypillisesti keittiötä ja kylppäriä vastaan oleva seinä).
Ahhh, tuota helmeä en muistanutkaan. Siis kevyet (kipsiä/lastulevyä) väliseinät, muttei kuitenkaan ole jaksettu sähköjä niihin upottaa, joten on laitettu "tyylikäs" lista-asennus. Eli sähköjohdot kulkevat lattian rajassa ja ovipielissä ontoissa muovilistoissa ja kaikki pistorasiat ovat pinta-asennettuja = melkoisia möykkyjä.
- 77785556666666666666
sähkölistat kirjoitti:
Ahhh, tuota helmeä en muistanutkaan. Siis kevyet (kipsiä/lastulevyä) väliseinät, muttei kuitenkaan ole jaksettu sähköjä niihin upottaa, joten on laitettu "tyylikäs" lista-asennus. Eli sähköjohdot kulkevat lattian rajassa ja ovipielissä ontoissa muovilistoissa ja kaikki pistorasiat ovat pinta-asennettuja = melkoisia möykkyjä.
Muistankin nyt siitä talosta ja asunnosta lisää. Siis ne sähköt oli vedetty muovisten lattialistojen sisältä ja pistorasiat siinä lattiarajassa listalla, valokatkaisimiin meni ovien pielilistoja pitkin. Muistaakseni jossain keittiön lattialistassa meni lisäksi vielä joku käyttövesiputkikin, muuten putket oli keittiön kaapistojen nurkasta erotetussa tilassa. Mitä tulee huoneiston väliseiniin niin ne olivat sellaista valmiiksi pinnoitettua levyä, eikä siinä ollut mitään maalauksia tai tapettia päällä, ja kun elementtipalkit oli pitkiä niin ei lainkaan betoniseiniä huoneiston sisällä. Onhan siinä puolensakin tällaisissa ratkaisuissa verrattuna siihen ajanjaksoon nähden aiempiin käytäntöihin, on nimittäin helpompi tehdä remppoja, ja myös väliseinien siirtelyt helppoja juttuja. Tämä talo mitä muistelen ei ollut kyllä mikään lähiön halvempi talo vaan ihan kaupungin keskustassa sijaitseva, maanalle monttuosaan oli kaivettu pommisuojat ja varastohäkit oli siellä ja taloyhtiön sauna, ensimmäisessä kerroksessa oli liiketiloja. Kyllä k.o. talo varmasti on edelleen siinä samassa paikassaan, nähtävästi jotain julkisivuremppaa on tehty ja ikkunan pokat vaihdettu, pitäisi joskus oikein käydä katsomassa siellä päin.
- asiantuntija.
kanankakkaa seinissä kirjoitti:
Kyllä 70-luvunkin taloissa on kevyet väliseinät kipsiä, lastulevyä tms. surelta osin.
Tuo "kaikki väliseinätkin betonia" on ns. kirjahyllyrunkoinen talo (en nyt muista sen virallista nimitystä), mikä on 70-luvulla ollut jo vanhanaikaista, väistyvää, tekniikkaa.
Paikalla valetun rungon äänieristys on kyllä parempi kuin varhaisimmissa täyselementtitaloissa - kokemusta on sekä paikallavaletusta 70-luvun alun "kirjahyllytalosta" että täyselementtitalosta. Mutta vanhat talot "vuotavat" monesta muustakin paikasta
- poistoilmakanavat
- patterit
- välipohjat, etenkin, kun on korvattu se ääntä vaimentava Aravamallin harmaa muovimatto kivikovalla mosaiikkiparketilla tai jälkikäteen asennetulla laminaatilla & on "unohdettu" asentaa vaimennus alle, kun ei ole jaksettu väliovia lyhentää
Eikä noissa 70-luvun taloissa muutenkaan niin hirveästi hurraamista ollut. Toisessa oli peltikylppäri, toisessa taas KPH seinät n. 5 cm paksuista "kananpaskaa". Oli jännää tehdä siihen remontti ... siis purkaa kamat pois ja saada uudet sisään ilman, että tulee vahingossa tönäistyä koko seinää nurin. Hampaaton mummokin olisi halutessana pistellyt sen kylppärin suuhunsa.
Mutta 2008 & 2012 rakennetut elementtitalot ovat äänieristykseltään aivan eri planeetalta noihin verrattuna!Taitaa olla hinnatkin aivan eri planeetalta. Ei kukaan enää näitä uusia osta, paitsi jos rahaa sattuu olemaan sen verran, että 200 tonnia on pikkuraha. YIT on esim. pörssissä syöksykierteessä, koska asunnot eivät käy kaupaksi. Vielä viime vuonna osake maksoi 16 €, nyt on tippunut 7,30 €:oon, ja pohjia ei olla vielä nähty.
- 44455666666666666666
asiantuntija. kirjoitti:
Taitaa olla hinnatkin aivan eri planeetalta. Ei kukaan enää näitä uusia osta, paitsi jos rahaa sattuu olemaan sen verran, että 200 tonnia on pikkuraha. YIT on esim. pörssissä syöksykierteessä, koska asunnot eivät käy kaupaksi. Vielä viime vuonna osake maksoi 16 €, nyt on tippunut 7,30 €:oon, ja pohjia ei olla vielä nähty.
Venäjällä YIT on nyttemmin rakentanut paljon. 10 tuhannen uuden asunnon alueen nyt Leningradiin rakentanut, miljardiluokan hanke se, eikä se vielä valmis. Se on selvä että osake laskee, kun Venäjän jutut nyt kääntyneet kyseenalaisiksi, ja täällä kotimaassa ei uusia rakennushankkeita kannata paljon aloitella kun ei paljon menekkiä ole näköpiirissä. Tallinnassa YIT:llä on joitakin kohteita rakenteilla, mutta se on pientä mitä siellä rakennetaan, Skanskakin vetäytyi kokonaan Virosta kun kilpailu vähistä rakennushankkeista siellä niin kovaa, YIT ja SRV siellä vielä ovat.
- vanhat yliarvostettu
asiantuntija. kirjoitti:
Taitaa olla hinnatkin aivan eri planeetalta. Ei kukaan enää näitä uusia osta, paitsi jos rahaa sattuu olemaan sen verran, että 200 tonnia on pikkuraha. YIT on esim. pörssissä syöksykierteessä, koska asunnot eivät käy kaupaksi. Vielä viime vuonna osake maksoi 16 €, nyt on tippunut 7,30 €:oon, ja pohjia ei olla vielä nähty.
Hah. Ostin uuden vuonna 2008. Juurikin siitä syystä, että uuden sai hintaan 3300 €/m², kun 70-luvun kämpistä (joissa putkiremontti väijymässä n. 10 vuoden päässä) huudettiin samaan aikaan noin 1900 €/m².
Tuohon 1900 €/m² kun laskee päälle seuraavien 10-15 vuoden aikana toteutuvien remonttien kulut eli 800-1000 €/m², hinta nousee miltei uuden tasolle! Missä ei ole mitään tolkkua, kun ei se laatu (mm. äänieristys asuntojen välillä, ilmanvaihto yms.) ole remontin jälkeenkään uutta vastaavaa!
Lisäksi pitää huomioida, että omassa kämpässäni alkoi kaikki sisäpinnatkin olemaan parhaat päivänsä nähneitä, joten olisi pitänyt polttaa kymppitonni tai kaksi pintaremonttiin ... ja mieli olisi tehnyt laittaa myös keittiö KPH uusiksi (... mikä olisi nostanut "pintaremontin" kulut 40-50 tonniin), vaikka se rempattu KPH olisi jo 10 v. myöhemmin taas räjäytetty putkiremontin tiimoilta.
Eli 110 k€ arvoisessa kämpässä olisi ollut odotettavissa luokkaa 80 tonnin kulut seuraavien 10-15 vuoden aikana sekin oli varmaa, ettei noita remonttikuluja ikipäivänä voisi saada täysimääräisesti pois, vaan n. puolet em. summasta olisi myyntitilanteessa tullut takkiin.
Niinpä valitsin päivityksen uuteen. Vanhasta 110 k€, uuden ostohinta (omaan makuun tuunattuna) 180 k€, ei remonttihuolia seuraavien 15 v. aikana ja myytäessä saa omansa pois (tämäkin on jo testattu!).
Vanhojen kämppien, joissa on vielä raskaita remontteja edessä, hintojen pitäisi oikeasti olla korkeintaan 50 % uusien hinnoista! Muutoin kokonaiskulut nousevat remonttien myös uuden tasolle tai jopa ylikin. - Kassupekka
vanhat yliarvostettu kirjoitti:
Hah. Ostin uuden vuonna 2008. Juurikin siitä syystä, että uuden sai hintaan 3300 €/m², kun 70-luvun kämpistä (joissa putkiremontti väijymässä n. 10 vuoden päässä) huudettiin samaan aikaan noin 1900 €/m².
Tuohon 1900 €/m² kun laskee päälle seuraavien 10-15 vuoden aikana toteutuvien remonttien kulut eli 800-1000 €/m², hinta nousee miltei uuden tasolle! Missä ei ole mitään tolkkua, kun ei se laatu (mm. äänieristys asuntojen välillä, ilmanvaihto yms.) ole remontin jälkeenkään uutta vastaavaa!
Lisäksi pitää huomioida, että omassa kämpässäni alkoi kaikki sisäpinnatkin olemaan parhaat päivänsä nähneitä, joten olisi pitänyt polttaa kymppitonni tai kaksi pintaremonttiin ... ja mieli olisi tehnyt laittaa myös keittiö KPH uusiksi (... mikä olisi nostanut "pintaremontin" kulut 40-50 tonniin), vaikka se rempattu KPH olisi jo 10 v. myöhemmin taas räjäytetty putkiremontin tiimoilta.
Eli 110 k€ arvoisessa kämpässä olisi ollut odotettavissa luokkaa 80 tonnin kulut seuraavien 10-15 vuoden aikana sekin oli varmaa, ettei noita remonttikuluja ikipäivänä voisi saada täysimääräisesti pois, vaan n. puolet em. summasta olisi myyntitilanteessa tullut takkiin.
Niinpä valitsin päivityksen uuteen. Vanhasta 110 k€, uuden ostohinta (omaan makuun tuunattuna) 180 k€, ei remonttihuolia seuraavien 15 v. aikana ja myytäessä saa omansa pois (tämäkin on jo testattu!).
Vanhojen kämppien, joissa on vielä raskaita remontteja edessä, hintojen pitäisi oikeasti olla korkeintaan 50 % uusien hinnoista! Muutoin kokonaiskulut nousevat remonttien myös uuden tasolle tai jopa ylikin.Taantuvissa kaupungeissa uusi on 2,3-3 kertaa vanhan hintainen. Tutkin asiaa tarkoin viime syksynä ja päädyin 1950 -luvun lopulla valmistuneeseen asiakuntoiseen asuntoon.
Itseäni ainakin hirvittäisi sijoittaa 300 000 euroa alueelle, jossa arvonlasku on tosiasia. Uudessa kalliissa asunnossa katoaa kolmessa vuodessa koko sen halvan asunnon hinta. Vanhassa satkun asunnossa hävikki on max. 20 000 ja sen säästää jo vuokrassa.
110 000 maksavassa asunnossa remontit ovat luokkaa max. 30 000. Ei missään nimessä 70 000. Tämä on nähty. - asiantuntija.
vanhat yliarvostettu kirjoitti:
Hah. Ostin uuden vuonna 2008. Juurikin siitä syystä, että uuden sai hintaan 3300 €/m², kun 70-luvun kämpistä (joissa putkiremontti väijymässä n. 10 vuoden päässä) huudettiin samaan aikaan noin 1900 €/m².
Tuohon 1900 €/m² kun laskee päälle seuraavien 10-15 vuoden aikana toteutuvien remonttien kulut eli 800-1000 €/m², hinta nousee miltei uuden tasolle! Missä ei ole mitään tolkkua, kun ei se laatu (mm. äänieristys asuntojen välillä, ilmanvaihto yms.) ole remontin jälkeenkään uutta vastaavaa!
Lisäksi pitää huomioida, että omassa kämpässäni alkoi kaikki sisäpinnatkin olemaan parhaat päivänsä nähneitä, joten olisi pitänyt polttaa kymppitonni tai kaksi pintaremonttiin ... ja mieli olisi tehnyt laittaa myös keittiö KPH uusiksi (... mikä olisi nostanut "pintaremontin" kulut 40-50 tonniin), vaikka se rempattu KPH olisi jo 10 v. myöhemmin taas räjäytetty putkiremontin tiimoilta.
Eli 110 k€ arvoisessa kämpässä olisi ollut odotettavissa luokkaa 80 tonnin kulut seuraavien 10-15 vuoden aikana sekin oli varmaa, ettei noita remonttikuluja ikipäivänä voisi saada täysimääräisesti pois, vaan n. puolet em. summasta olisi myyntitilanteessa tullut takkiin.
Niinpä valitsin päivityksen uuteen. Vanhasta 110 k€, uuden ostohinta (omaan makuun tuunattuna) 180 k€, ei remonttihuolia seuraavien 15 v. aikana ja myytäessä saa omansa pois (tämäkin on jo testattu!).
Vanhojen kämppien, joissa on vielä raskaita remontteja edessä, hintojen pitäisi oikeasti olla korkeintaan 50 % uusien hinnoista! Muutoin kokonaiskulut nousevat remonttien myös uuden tasolle tai jopa ylikin.Missäköhän perä-hikiällä asut, kun hinta noin alhainen. Meinaan tällä alueella missä itse asun voi vanhojenkin hinta olla 5000-6000 euroa/neliö. Itse toki sain erikoishintaan omani, ei siinä mitään, eli puhutaan lähes puolet tuosta hinnasta, vaikka suht. hyvällä paikalla sijaitseekin.
- AsianKnowija
Pääsääntöisesti voi sanoa, että mitä uudempi talo, sitä huonompi laatu. Sata vuotta sitten tehtiin jämäkkää tavaraa kivestä, seinät muurattiin oikeista poltetuista tiilistä ja rakenteet tehtiin kestämään vuosisatoja.
Sitten laatu alkoi huonontua 50-luvulla, jolloin Neuvostoliiton vaikutus alkoi toden teolla tuntua. 70-luvulla talot olivatkin jo pääsääntöisesti elementtikasarmeja, mutta laatat sentään olivat täyttä betonia raudoituksineen.
Nykyiset talot seisovat rakennusaikana sateessa, loskassa ja rännässä, sitten lyödään tavarat kasaan homehtumaan, monissa asunnoissa välipohjissa loiskuu tuhansia ja taas tuhansia litroja vettä. Äänieristyksestä ei tietoakaan, homeitiöt lentelevät, asunnot inhottavan alipaineisia, asunnot kesällä kuumia ja talvella sietämättömän kylmiä. En ostaisi. - ------
Heh, oli taas asiaatuntemattoman ääni 90 luvun hitasista ja kallion vanhasta kopista, jossa naapurin puhe ja pieru kuuluu läpi, vanhoissa taloissa väliseinä luginomassa 10 cm(kananapaska ja välipohja ontto alalaattapalkisto, jossa heikko äänieristys ja kosteutta ja itiöitä täynnä, mutta sieltä Professorin tien hitasista on hyvä huudella, varsinkin kun ei itse " jaloillaan" ulos pääse, hyvä esittää loordia ja porhoa, kun rullaa vaan...
Tullan tullaan, kahville me tullaan ja rullaa, rullaa, uloskin sä pääset, aina on aurinko kirkkahin..- popparit mikrossa
Hehe, mitäs melltoat moga? Sun juttus on mennyt kyllä ihan sekaviksi. Nyt jokaisessa ketjussa näet arkkivihollisesi hilda-ranen ja olet jo alkanut uhkailla kyläreissuilla useammassakin postissa.
- --------------
popparit mikrossa kirjoitti:
Hehe, mitäs melltoat moga? Sun juttus on mennyt kyllä ihan sekaviksi. Nyt jokaisessa ketjussa näet arkkivihollisesi hilda-ranen ja olet jo alkanut uhkailla kyläreissuilla useammassakin postissa.
Hah. mistähän Mogasta ja hilda-ranesta puhut, osuiko hullu oikeaan, et arvaakaan kuinka lähellä olen ja tiedän taustasi ja "asuntosi", olet kyllä todellinen sekopää, hikoa sinä, kun osoite tiedossa, niin me tavataan vielä ja jutellaaan, ja et tarvitse avustajaa, minä autan...
- asiantuntija.
-------------- kirjoitti:
Hah. mistähän Mogasta ja hilda-ranesta puhut, osuiko hullu oikeaan, et arvaakaan kuinka lähellä olen ja tiedän taustasi ja "asuntosi", olet kyllä todellinen sekopää, hikoa sinä, kun osoite tiedossa, niin me tavataan vielä ja jutellaaan, ja et tarvitse avustajaa, minä autan...
Kuka muuten on Hilda-Rane tai Moga?
- kyösti.
Oliko se kakkonen?
- whoknowswins
Tuntuu halvalta ja siten taantuvalta alueelta. Vuokra vastaavassa saattaisi olla luokkaa 750 ja vastike 250, jolloin nettovuokratappio 500kk, 6000 vuodessa x 5 vuotta =30000.
Ostossa varainsiirtovero 2000 ja myynnissä välityspalkkio 4000. Nollatuloksella myyminen 5 vuoden kuluttua hintaan 76000 lienee mahdollinen hyvinkin.
Erittäin viisas liike oli myydä taantuvan alueen uudehko talo pois ja päästä veloista saada 100 000 pankkiin. Kiva huomata näitä tiedostavia olevan muitakin.
Tee tiukka tarjous siitä neliöstä, ostajia tuskin jonossa päät märkinä on.- epäröivä 70,
Onko muita muuttanut omakotitalosta kerrostaloon, miten fiilikset, luulen että elämä helpottuu joiltain osin. Kiitos muuten hyvistä vastauksista
- ppppåååååååååååååååå
epäröivä 70, kirjoitti:
Onko muita muuttanut omakotitalosta kerrostaloon, miten fiilikset, luulen että elämä helpottuu joiltain osin. Kiitos muuten hyvistä vastauksista
Tarkista nyt kuitenkin paljonko siinä on yhtiölainaa maksamatta jos niitä remontteja lainanlla on rahoitettu. Siinä on silloin myös hoitovastikkeen lisäksi rahoitusvastike näistä remontointikustannuksista. Tuo alta 100 tonnin hinta ne remontit huomioiden viittaa siihen, että jotain niistä remonteista voisi olla vielä maksamatta.
- whoknowswins
epäröivä 70, kirjoitti:
Onko muita muuttanut omakotitalosta kerrostaloon, miten fiilikset, luulen että elämä helpottuu joiltain osin. Kiitos muuten hyvistä vastauksista
On helpottunut, tosin ei 2000 -luvun talossa koskaan mitään remonttikaan ollut.
Etelärannikon lumityöt ovat rasittavia pahana talvena, ei sovi naisväelle ollenkaan. Polttopuuhankinta, lämmittäminen ym. on ihan lunkia hommaa, samoin ruohonleikkuu. Mutta vain isännälle.
Taloa ei vaan oikein voi jättää yksin kuukausiksi, eikä naisväen hoitoonkaan. Nämä olivat omalle myynnille perusteina nyt kun olen poistumassa vuosikausiksi maailmalle.
Kaikkein suurin syy oli ottaa ulos kertynyt tili, luokkaa 150tonnia. Sitä ei enää koskaan maakunnan yli 10 -vuotiaasta perusomakotitalosta itse mitään tekemättä tule saamaan.
Palstan perinteiden mukaan pitää varmaan lisätä säästyneet vuokratkin: 1000 eur x 12 kk × 20 vuotta = 240 000 euroa tili 150 000= 390 000 ja omistusosakkessa tilinteko kuulemma jatkuu edelleen.
- skermakalu
älä tee tyhmää päätöstä tutki tarkkaan asunnon kunto voi olla homepommi lainoja maksamatta ja remppoja tekemättä!
tutki tutki ja vielä kerran tutki! - Mielenkiintosta
Toi hinta ton kokosesta vaikuttaa yksinkertasesti aivan niin liian halvalta missään keskeisessä paikassa et jotain
mätää tai vikaa tossa nelijössä on pakko nyt vaan olla sen verran alko hälytyskellot soida jotta oiskohan vika muka vaan sijainnissa sitten kun normaalisti ton hintasissa alle
saantuhannen pienemmissä on noi putki ja julkkari rempat tekemättä?
Juu etpähän nyt kertonut missä tämä on?
Hinta voi olla oikeakin riippuen sijainnista.- pppåååääääääääääääää
Mutta jos talon sijainti olisi niin huono, että sen asuntojen kysyntä tulevaisuudessa olisi näyttänyt epävarmalta(esim. jossain takamaiden kirkonkylässä tai taantuvan pikkukaupungin lähiössä vaikka joku rapautunut kunnan vuokratalo), niin miksi ja kuka siihen olisi lähtenyt tekemään näitä aika hintavia remppoja, julkisivu-ja putkiremppaa. Kyllä näitä kokonaisia kerrostaloja ostaviakin on jotka tekevät tällaisia saneerausremppoja, mutta sellaisilta sijaintipaikoilta missä näihin isompiin remppoihin kannattaa satsata ei tällaisia saneerattavia taloja ihan ilmaisksi saa vaan niistäkin joutuu saneerausprojektin ottanut maksamaan.
- Piilossa voi piillä
pppåååääääääääääääää kirjoitti:
Mutta jos talon sijainti olisi niin huono, että sen asuntojen kysyntä tulevaisuudessa olisi näyttänyt epävarmalta(esim. jossain takamaiden kirkonkylässä tai taantuvan pikkukaupungin lähiössä vaikka joku rapautunut kunnan vuokratalo), niin miksi ja kuka siihen olisi lähtenyt tekemään näitä aika hintavia remppoja, julkisivu-ja putkiremppaa. Kyllä näitä kokonaisia kerrostaloja ostaviakin on jotka tekevät tällaisia saneerausremppoja, mutta sellaisilta sijaintipaikoilta missä näihin isompiin remppoihin kannattaa satsata ei tällaisia saneerattavia taloja ihan ilmaisksi saa vaan niistäkin joutuu saneerausprojektin ottanut maksamaan.
Koita arvata kuka maksaa rempat ja kuinka taloyhtijöissä? Jos et tienny ei se summa näy välttämättä myyntihinnassa vaan ehkä jossain muussa vastikkeessa
kun varsinaisessa tämänhetkisessä yhtiövastikkeessa jossa sitten lopulta onkin huoltovastikkeen lisäksi talon remppalainavastike?
Kannattaakin pitää asunnonhinta erossa mahdollisten vastikkeitten (myös tulevien) hinnoista ihan niin kun myyntihinta velattomasta hinnasta.
Joskus on niin ettei mistään välittäjän papereista näje tulee taloyhtiön remppa lainan vastikemaksun suuruutta koska sitä ei viellä ole julkaistu.
Vaikka kyllähän joku sen tietää.. - 77755556666666666666
Piilossa voi piillä kirjoitti:
Koita arvata kuka maksaa rempat ja kuinka taloyhtijöissä? Jos et tienny ei se summa näy välttämättä myyntihinnassa vaan ehkä jossain muussa vastikkeessa
kun varsinaisessa tämänhetkisessä yhtiövastikkeessa jossa sitten lopulta onkin huoltovastikkeen lisäksi talon remppalainavastike?
Kannattaakin pitää asunnonhinta erossa mahdollisten vastikkeitten (myös tulevien) hinnoista ihan niin kun myyntihinta velattomasta hinnasta.
Joskus on niin ettei mistään välittäjän papereista näje tulee taloyhtiön remppa lainan vastikemaksun suuruutta koska sitä ei viellä ole julkaistu.
Vaikka kyllähän joku sen tietää..Ilman muuta. Sitä juuri tuossa aiemmin yhtenä selityksenä pidikin, että tässä olisi nämä rempat vielä kokolailla maksamatta ja siis rahoitusvastike niistä. Ei nämä mitään saljuttuja ole joiden kanssa kähmittäisiin. Kyllä ne selviää isännöitsijän todistuksesta, ja jo kaikissa myynti-ilmoituksissakin ne on mainittu. No joku yksityinen voi laittaa ilmoituksen ja jättää siinä näistä mainitsematta.
- Piilossa voi piillä
77755556666666666666 kirjoitti:
Ilman muuta. Sitä juuri tuossa aiemmin yhtenä selityksenä pidikin, että tässä olisi nämä rempat vielä kokolailla maksamatta ja siis rahoitusvastike niistä. Ei nämä mitään saljuttuja ole joiden kanssa kähmittäisiin. Kyllä ne selviää isännöitsijän todistuksesta, ja jo kaikissa myynti-ilmoituksissakin ne on mainittu. No joku yksityinen voi laittaa ilmoituksen ja jättää siinä näistä mainitsematta.
Muistat vaan et talonpapereissa mahdolliset "hankesuunnitelmat" eivät viellä ole noita? Vaan lähinnä ihan mitä vaan tulevaisuudessa,,ennenkuin urakka on
allekirjoitettu oikeasti.. usein käypi viellä niin ikävästi jotta suunniteltu budjetti
ylittyy väkisin noissa kosteus kuivaus yms. hommeleissa niissä joita ei oo purettu ja kahtottu mikä sisältyy hintaan.
- Nuuka pohjalainen
Joo kyllä pitäisi tietää missä noin halpa asunto sijaitsee, ei ainakaan Suur-Helsingin alueella eikä sen lähikunnissa. Täällä maksaa parinsadan tuhannen paikkeilla. Mutta jos on esim. Etelä-Pohjanmaan pikku pitäjissä, niin voisi ollakin hyvä kauppa. Niitä hintoja joskus seurailen. Muita alueita en tunne
- Hassu kysymys
Miksi remontoitu ja hyvin huollettu talo pitäisi purkaa? Eihän ne ole ole kuin 40 vuotta vanhoja, on niitä sata vuotiaitakin taloja jotka ovat vielä pystyssä. Ovat varmaan vielä toiset sata vuotta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Uskallatko katsoa pitkään silmiin
kaivattuasi, jos olette samassa tilassa? Alkaako sydän jyskyttää, jos katseet jumittuvat? Pelkäätkö ulkopuolisten huomaa752833- 572756
Uskallanko vielä kaivata sinua?
Siitä on niin kauan aikaa. Harmi, kun kaikki meni niin kuin meni. Elämässä oli aika raskasta silloin, ja näen sen sinun172513- 412062
- 512023
Jani Mäkelä ihmettelee työministeri Satosen matkaa Aasiaan hoitajia rektyroimiseksi sieltä Suomeen.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/cfba6abc-f871-4ce2-b327-41aa5819934c Kokoomus on lähtenyt omin päin ilman hallitus2771995Hymyilyttää
Kun mietin, että kun vielä kohdataan, niin nauretaan tälle meidän palstasuhteelle 😅. Ihanaa päivää sulle mies. Olet mi211301- 421150
Missä meetwursti on keksitty?
Tapasin hiljattain erikoisen rouvan Prisman leikkelehyllyjen välissä pälyilemässä. Kun tulin kohdalle, rouva alkoi raivo21080Aamun Trump
"DR: Trumpin väki lahjoi kodittomia grönlantilaisia esittämään Trump-faneja" Sillä lailla.96999