pundit

Vapaa kuvaus

►Jokaisen ihmisen pitäisi ymmärtää mitä onni on.
►Onnea ei ole se, että saa jotain uutta, vaan että ymmärtää mitä jo omistaa.
►Onnea on oppia ymmärtämään, mitä haluaa ja mitä tarvitsee.
►Onnea on ymmärtää tarjolla olevat mahdollisuudet.
►Onni ei ole tasaista tietä, vaan kykyä edetä miellyttävällä tavalla tässä erämaassa.
►Onnella ei ole huomista päivää. Onnella ei ole eilistä päivää, se ei muista mennyttä, ei ajattele tulevia, sillä on vain nykyisyys eikä sekään ole kokonainen päivä, vaan silmänräpäys, tämä hetki, juuri tässä.
.
Olen akateeminen yhteiskunnallisista asioista kiinnostunut perheellinen nainen.
►📧 mspundit[at]hotmail.com

Aloituksia

315

Kommenttia

2475

  • Uusimmat aloitukset
  • Suosituimmat aloitukset
  • Uusimmat kommentit
  1. Näin kirjoittaa palstan epäilemättä tyhmin jankkaaja, joka ei pysty erottamaan prosenttia rahasta. Eikä halua rekisteröityä, koska haluaa kirjoitella multinikeillä.
    Lapsentasoisuutta osoittaa sekin, että kirjoittaa varmasti jokaiseen viestiketjuun sen viimeisen sanan, vaikka ei ole mitään sanottavaa.
    .
    Et kykene vastaamaan mitään älyllistä näihin kysymyksiin, vaikka jankutat samaa roskaa: Onko asuntojen hinnat romahtaneet tai jos asuntojen hinnat eivät ole romahtaneet, miksi markkinat ovat väärässä ja sinä et.
  2. Tällaiset viestit vahvistavat sitä aikaisempaa tietoa, että sinun pitäisi pysytellä niiden Aku Ankka -lehtien puhekuplien laskemisessa. Onko sekin liian vaikeaa tälle avohoitopotilaalle?
  3. Ei nyt ole erityisesti lisättävää tähän alkukirjoitukseen, mutta on pakko selvittää onko kommenttikenttä vieläkin poikki.
  4. Enpä tiennyt jos asiat on näin: miten Ruotsissa tapahtuu palkankorotukset. Minä en kannata perintöveron poistamista. Ehkä sitä voi laskea, mutta en olisi sitä kokonaan poistamassa.
  5. Kuntatyönantajien oheisen tilaston mukaan palomiesten keskimääräinen ansio olisi ollut 3084 euroa vuonna 2014. http://www.kuntatyonantajat.fi/fi/kunta-tyonantajana/palkat-ammatit-ja-tutkinnot/palkat-2014/Sivut/default.aspx
    Siitä käy ilmi muidenkin kunta-ammattien palkat.
  6. Jos oikein tulkitsen, tulopoliittisessa sopimuksessa vuodelta 1989-1990 reaalipalkkoja sovittiin nostettavaksi 4,5 prosenttiyksikköä vuosille 1990-1991. Sen sijaan vuonna 1991 ei palkkoja korotettu. Sorsan neuvotteleman sisäisen devalvaation epäonnistumisen jäljeen tyydyttiin nollakorotuksiin.
  7. Voiko tuohon olla joku muu selitys? Tämä tieto pitäisi saada tarkistettua jostain.
    Nämä luvut ovat suuria. Lisäksi tuo Helsingin Sanomien uutinen on vastaavaa tasoa kuin vuosi aikaisemmin uutisoitu määrä. Kieltämättä Helsingin Sanomien ilmoittama määrä tuntuu vähäiseltä.
    .
    Yksi selitys voisi olla, että Helsingin Sanomien uutisessa tilastoidaan vaan pakkohuutokaupassa myydyt asunnot eikä esimerkiksi välittäjien kautta myytyjä asuntoja.
    .
    Kiinteistöihin joka tapauksessa kuuluvat myös kaikki kesämökit, metsätilat, pellot yms. rakentamattomatkin tontit.
    .
    Kohteisiin sisältyvät myös yhteisöjen omistamat asunto-osakkeet ja kiinteistöt.
    .
    Yksi selitys voisi olla, että tuohon on tilastoitu asunto-osakkeeseen ja kiinteistöön tehdyt ulosmittaukset (velkojat) eikä luvuista olisi luettavissa asunto-osakkeiden ja kiinteistöjen lukumäärä. Silloin uutinen olisi kyllä nolosti kirjoitettu.
  8. Mutta mitään todisteita ei ole puheillesi. Ne on täyttä fiktiota. Sen sijaan täysin päinvastaista todistavat Tilastokeskuksen tiedot http://aijaa.com/pktehR
  9. Suomessa on runsaat 2900000 asuntoa, joista voudin vasaran alle joutuu vuosittain 560 kappaletta. Tampereen kokoisessa kaupungissa tämä tarkoittaa 25 asuntoa/vuosi.
  10. Juuri näin. Miksi SAK ei tuonut neuvottelupöytään lisäehtona vaikkapa myös tiettyjen elinkeinotukien karsimista? Ilmeisesti ajattelivat että mitään ei leikata, kun ei mihinkään suostuta. Jälkeenpäin on arvioitu, että 1990-luvun vaihteen isot palkankorotukset ja sisäisen devalvaation epäonnistuminen johtivat laman vaikutusten syventymiseen ja pitkittymiseen. Niillä meni ihan hyvin, jotka silloin saivat pitää työpaikkansa, mutta voi voi niitä muita.
  11. Melkein asiasta kuin asiasta löytyy ekonomisteja, jotka painottavat eri asioita ja tulevat sen vuoksi eri lopputulokseen. SAKn ekonomisti on ihan eri mieltä kuin EK:n ekonomisti. EVAn analyysissä jo 2011 todettiin, että Suomi on pudonnut tuottavuuskuoppaan (tätä kai ei kukaan kyseenalaista). Kymmenien tuhansien työpaikkojen arvioitiin olevan vaarassa, kun kannattamattomiksi ajautuneet yritykset vähentävät työvoimaansa. Suomen teollisuustuotanto on laskenut jo seitsemän vuoden ajan. Se on ainakin varma, että palkankorotukset ja korkea palkkataso vaikuttavat negatiivisesti noihin asioihin. Itse asiassa tänne linkittämäsi professorikaan ei sanonut mitään siitä, saadaanko toimenpiteillä parannettua tuottavuutta. Hän sanoi ainoastaan, että toimenpiteillä ei saada vähennettyä kestävyysvajetta. Minä sanon siihen, että ei ehkä välittömästi, mutta jatkossa kyllä. Ekonomien liiton kyselyssäkin valtaosa ekonomeistakin kannatti sopeutuksia eikä ekonomiliitto siis osallistu perjantain lakkoon.
    .
    Kyllä minä vain luulen, että siitä vasta huutoa syntyisi jos maata lähdettäisiin viemään ekonomistien diktatuurissa. Raimo Sailas ja manttelinperijänsä Juhana Vartiainen eivät ole olleet kovin rakastettuja hahmoja. Björn Wahlrooskin on omilla toimenpiteillään lisännyt Suomen valtion varallisuutta, mutta enemmän herättää kansan syvissä riveissä vihantunteita.
  12. Konsensuksen ja korporativismin hyvä puoli on sopu työmarkkinoilla silloin kun kansakunnalla menee jokseenkin hyvin. Sitten kun kansakunnalla menee huonosti, tämä mekanismi paljastaa heikkoutensa. Jos kumpi tahansa osapuolista pitää kiinni kannastaan neuvottelutulosta ei synny, vaikka jotain olisi tarpeellista tehdä. Nyt olemme juuri tässä tilanteessa. Ajatellaanpa tilannetta, jossa liikehuoneiston vuokranantaja olisi tehnyt aikoinaan ehkä hyvän sopimuksen vuokran määrästä, mutta ennalta-arvaamattomien seikkojen vuoksi liikehuoneistosta saatava vuokra ei enää kattaisi edes vuokrahuoneiston ylläpitämisestä aiheutuvia kustannuksia. Vuokralaisen etu ei ole sopia vuokrankorotuksista, eikä sitä tule. Karrikoidusti vuokranantaja ei pääse eroon tappiollisesta sopimuksestaan kuin liikehuoneiston tulipalon vuoksi.
    .
    Omituisuus tuossa keskusjärjestöjen päätöksentekomekanismissa on, että keskusjärjestöt eivät edes edusta kaikkia osapuolia. Työntekijäpuolella ei ole edustettuna liittoon kuulumattomat eikä työnantajapuolella pääosin ole edustettuna pienet ja vähän suuremmat yritykset.
    .
    Erityisen korporativistinen maa oli muuten Natsi-Saksa.
  13. No niin nyt päästiin asiaan. Jos tehdään ajatusleikki tämän professorin silmänkääntötempusta ja ajatellaankin asioita ihan toisinpäin. Yksioikoisesti ajatellen parasta olisi siis nostaa palkkoja, jolloin valtio saisi enemmän verotuloja ja kestävyysvaje supistuisi - niinkö? Ehei, ei. Hyvin pian yritykset alkaisivat irtisanomaan väkeä suurin joukoin työkustannusten saattamiseksi maltilliseen tilaan ja kilpailukykynsä ylläpitämiseksi. Yritykset mahdollisesti jopa irtisanoisivat juuri niin paljon väkeä ulos, että palkkakustannukset pysyisivät ennallaan tai ainakin pyrkisivät lähelle tuota. Sosiaalimenot sen sijaan nousisivat rajusti työttömien määrän suuren nousun vuoksi. Jos Suomi ei houkuttanut ulkomaisia investointeja ennen tätä tempausta, ei niitä ainakaan tämänkaltaisilla tempauksilla Suomeen saada. Jos siis on ilmiselvää, että bruttopalkkojen nousu vaikuttaa haitallisesti kokonaistalouteen - eikö silloin käänteisesti voida ajatella, että bruttopalkkojen lasku vaikuttaa positiivisesti kokonaistalouteen?
    https://www.etla.fi/kolumnit/kilpailukykyongelma-tuottavuus-ja-palkat/
    .
    Toit esiin Ruotsin. Hyvä, siis jatkan samasta aiheesta. Ruotsilla menee paremmin ja siellä esimerkiksi: ei ole perintöverotusta (pitäisikö luopua Suomessakin), ammattiliittojen jäsenmaksuista ei saa tehdä verovähennyksiä (pitäisikö luopua Suomessakin), sosiaalivakuutusmaksut ovat melkein 5 prosenttiyksikköä matalammat (nyt tehdään esitys hieman tuota lähemmäs, mutta sitä vastustetaan), tuloverotus on n. 2 prosenttiyksikköä matalampaa (pitäisikö alentaa Suomessakin), keskituloisten verotus on 40.000-60.000 ansaitsevien verotus Suomessa erityisesti korkeampaa kuin Ruotsissa n. 200 euroa (pitäisikö alentaa Suomessakin), Ruotsissa on paljon enemmän maahanmuuttajia (pitäisikö lisätä saman verran Suomeenkin), arvonlisävero on Ruotsissa 25, eli yhden prosenttiyksikön korkeampi kuin Suomessa (pitäisikö täällä siis nostaa välittömästi), yritysten tulovero on Ruotsissa 22 eli kaksi prosenttiyksikköä Suomea korkeampi (aikaisemmin Suomen yritysvero oli korkeampi, nyt ollut matalampi hetken ajan), pääomatulojen verokanta on ruotsissa 30, Suomessa solidaarisuusveron vuoksi mahdollisesti jopa korkeampi (pitäisikö Suomessa alentaa pääomaveroja), pörssiosakkeiden verotus on Ruotsissa 30 prosenttia, Suomessa 27,4 prosenttia (pitäisikö tätä siis nostaa?), Ruotsissa ensimmäinen sairauslomapäivä on palkaton (pitäisikö siis muuttaa samoin tavoin?).
    .
    Ruotsin johtoajatus on ollut nostaa työllisyysastetta. Työtä on haluttu korostaa sosiaalietuuksiin nähden. Ruotsissa työllisyysaste on 74 ja Suomessa 69 prosenttia. Sen verran tunnen ruotsalaista diskuteerauskulttuuuria, että tuo sinun ajatuksesi siitä on pelkistetty. Karkeasti sanoen diskuteerausta käydään vain sen vuoksi, että jokainen sitoututetaan johdon päättämiin toimiin, niin että jos ei muuten ymmärrä, diskuteerausta käydään siihen saakka että väsyy ja sanoo ymmärtävänsä asian OIKEALLA TAVALLA.
  14. Toimeentulotuki on viimesijainen täydentävä tulo. Sitä ei makseta, jos henkilön muut tulot yhteensä ylittävät toimeentulotuen minimin. Itse laskin, että jos henkilö saisi takuueläkkeen suuruista eläkettä n. 750 euroa, hän saisi eläkkeensaajan asumistukea 514,46 euroa, jos hän asuisi vuokra-asunnossa, jonka vuokra on 700 euroa.
    .
    Suomalaiset eläkkeet eivät ole järin suuria. Keskimääräinen täysi työeläke ihmiselle, jolla on täysi työelämä takanaan on jotain 1.600 euroa bruttona.
    .
    Kansaneläkkeellä ja takuueläkkeellä paikataan pieniä eläketuloja.
    .
    Se tässä järjestelmässä vähän vikana onkin, että asioistaan huolehtineiden ihmisten toimeentulo voi eläkkeellä olla melkein sama kuin sellaisten, jotka ovat aina olleet avun varassa. Tosin, on paljon ihmisarvoisempaa tulla toimeen omillaan kuin saada se leipänsä pieninä muruina eri luukuilta.
    .
    Karkeasti laskien saa ihan saman eläkkeen, vaikka on tehnyt töitä ja maksanut eläkemaksuja, kuin henkilö joka ei ole koskaan tehnyt päivääkään työtä, jos ansiotulojen määrä jää yksinasuvalla noin 200.000 euroon ja parisuhteessa elävällä noin 320.000 euroon koko työajalta. Tuo määrä tulee palkasta, joka on 20-vuotta työtä tehneellä yksinasuvalla noin 850 euroa ja parisuhteessa elävällä noin 1350 euroa. Ihan karkeasti laskien.
  15. Joko olet käynyt laskemassa Aku Ankkalehdestä löytyvien kuplien määrän, vai oliko sekin liian vaikea tehtävä?
  16. Työnantajien Kela-maksun poistaminen oli lähihistorian suurin yksittäinen kuntien taloudenhoitoa helpottava ja velkaantumista estävä asia. Asia syntyi EK:n, SAK:n, STTK:n ja Akavan sopimuksena, jonka päälle hallitus löi kumileimasinta. Minä itse olin täällä kirjoittamassa, että yhteisöveron alennus ei juurikaan luo työpaikkoja. Työpaikkoja loisi yhteisöveron muuttaminen sillä tavoin, että verotettaisiin vain nostettavasta tuloksesta. Yhteisöveron alennuksella on ollut epäilemättä muutamia positiivisia vaikutuksia. Mm. Konecranesin ja amerikkalaisen Terexin yhdistyessä pääkonttoriksi valittiin Suomi, vaikka Terex oli osapuolista suurempi. Tämä tuo Suomeen vähäsen enemmän verotuloja. Samoin on nähty muutamien palvelinkeskushallien tulo Suomeen. Vähäistä, mutta kaikella on vaikutuksensa.
    .
    No niin. Luin professorin esityksen läpi. Siinä tehdyt arviot lähtevät siitä, että mitään ei kumuloidu takaisin järjestelmään. Uusia työntekijöitä ei palkata eikä suomalaiset tuotteet mene työnantajan sivukustannusten alentamisen avullakaan yhtään paremmin kaupaksi. Osa lomautuksista ja irtisanomisista kuitenkin johtuu myös siitä, että työllistämisen kustannukset ovat liian suuret. Näillä toimilla työllistämisen kustannuksia vähennetään. Jos muutoksen johdosta palkataankin lisää työvoimaa, mikä lienee muutoksen tarkoitus, tämä vähentää sosiaaliturvamenoja ja lisää verotuloja.
    .
    Joskus asiat muuttuvat päinvastaiseksi, kuin ensi-istumalta näyttää. Veroprosentin laskeminen voi johtaa verotulojen nousuun ja veroprosentin nousu voi johtaa verotulojen menetykseen (alkoholi).
  17. Jep, mutta taas tullaan siihen tosiseikkaan, että kaupanteko on vähentynyt huippuvuodesta vain 25 prosenttia (omakotitaloissa). Tulevaisuus on ihan eri asia kuin menneisyys. Menneisyyden osalta olet laajalla rintamalla kirjoittanut perättömiä. Tulevaisuuden osalta. No jaa, muistan sinun kirjoittaneen runsas 1,5 vuotta sitten että asuntojen hinnat laskevat joka vuosi 10 prosenttia. Et taida olla siis kovin häävi ennustajakaan.
  18. Viittasit alhaalla tarkistamattoman lähteen väitteeseen, että Uudellamaalla olisi ollut parhaina aikoina myynnissä vain 8.500 asuntoa ja kun katsoin nyt, niitä oli myytävänä 15257. Jos väite 8.500 asunnosta pitää paikkansa, asuntoja olisi nyt myynnissä 79,5 prosenttia enemmän kuin hyvänä tai kenties parhaana aikana. Nyt teetkin väitteen, että omakotitaloja on myynnissä nyt 100-200 prosenttia enemmän kuin ennen. Ehkäpä todistat tämän väitteen jotenkin.
    .
    Aika paksu hihasta vedetty väite omakotitalon myyntiennusteesta 24 prosenttia. Huh, huh. Mihin tämä väite perustuu? Jopa sinun linkittämässäsi uutisessa maaseudun omakotitaloista oli myyty noin puolet vuodessa. Tuossa määrässä on mukana kaikki ne koskaan ja ikinä myymättäkin jäävät asunnot. Itse jopa linkitit uutisen, joka vetää pohjan pois väitteeltäsi.
    .
    Luuletko ihan todella, että henkilö ei laittaisi asuntoa myyntiin, jos haluaa päästä siitä eroon? Välityssopimukset perustuvat siihen, että toimeksiantajalle ei aiheudu kuluja toimeksiantosopimuksen tekemisestä ilman kauppaa. Ei hyvää päivää näille sinun oletuksillesi. On ne vaan niin mielikuvituksellisia JA ENNEN KAIKKEA TÄYSIN TUULESTA TEMMATTUJA. Iso mies ja jutut kuin lapsella.
  19. No en ole nähnyt tätä kirjoitusta. Mikä oli professorin nimi? Tarkoitan, että ajattelijoita ja professoreitakin löytyy monenmoisia ja monentasoisia. Toiset löytävät aina perusteen olla tiettyä ennaltavalittua mieltä asioista.
    .
    Toimenpiteet alentavat työllistämisen kustannuksia, joka ainakin tietyllä alalla on otettu vastaan tyytyväisesti "nyt voimme palkata lisää". Tuo on tietysti vain yksi suppea ala. Lisäksi työllistämisen kustannusten alentaminen vähentää tarvetta lomautuksiin ja irtisanomisiin. Koska työllistämisen kustannukset muodostavat olennaisen osan tuotteiden hinnoista (alasta toki riippuen), alentuvat kustannukset mahdollistavat paremman kilpailukyvyn. Parempi kilpailukyky mahdollistaa uusien tilausten saamisen ja uusien työntekijöiden palkkaamisen.
    .
    Mutta ei anneta sen häiritä, eihän?
  20. Kansanedustajat saivat vanhastaan sopeutumiseläkettä, jos olivat olleet eduskunnassa vähintään 7 vuotta. Vanhat pudokkaat voivat edelleen saada tätä. Uuden järjestelmän mukaan annetaan sopeutumisrahaa, jota maksetaan enintään kolme vuotta. Sen pituus määräytyy kansanedustajavuosien mukaisesti siten, että vähintään kolme vuotta kestäneestä edustajantoimesta sopeutumisrahaa saa vuoden, seitsemän vuotta kestäneestä toimesta kaksi vuotta ja 15 vuotta kestäneestä toimesta kolme vuotta.
    21. 64 / 124
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt