Vapaa kuvaus

►Jokaisen ihmisen pitäisi ymmärtää mitä onni on.
►Onnea ei ole se, että saa jotain uutta, vaan että ymmärtää mitä jo omistaa.
►Onnea on oppia ymmärtämään, mitä haluaa ja mitä tarvitsee.
►Onnea on ymmärtää tarjolla olevat mahdollisuudet.
►Onni ei ole tasaista tietä, vaan kykyä edetä miellyttävällä tavalla tässä erämaassa.
►Onnella ei ole huomista päivää. Onnella ei ole eilistä päivää, se ei muista mennyttä, ei ajattele tulevia, sillä on vain nykyisyys eikä sekään ole kokonainen päivä, vaan silmänräpäys, tämä hetki, juuri tässä.
.
Olen akateeminen yhteiskunnallisista asioista kiinnostunut perheellinen nainen.
►📧 mspundit[at]hotmail.com

Aloituksia

315

Kommenttia

2475

  • Uusimmat aloitukset
  • Suosituimmat aloitukset
  • Uusimmat kommentit
  1. Tuhnulla on pettämätön logiikka. Vaikka asunto hankitaan pääasiassa asumista varten tuhnu haluaa nähdä asunnon sijoituksena.

    Tuhnu elää vuokralla, mutta ei toimi niin kuin sijoittaja toimisi. Tuhnulla ei ole osakesijoituksia eikä muutakaan, kun rahat menevät normaaliin elämiseen.

    Tuhnu ei tajua, että vuokraan heitetty raha on aina varmuudella kadonnutta rahaa. Tuhnu ei osaa laskea mitä maksaa asuminen vuokralla ja mitä maksaa asuminen omassa asunnossa. Totuus on, että oman asunnon reaaliarvo voi vaikka laskeakin jonkun verran, mutta sittenkin omassa asunnossa asuminen on pääasiallisesti taloudellisesti kannattavampaa kuin vuokralla tuhnuttelu.

    Tuhnuttelu voi olla kannattavampaa kuin omassa asunnossa eläminen vain jos
    - yhteiskunta maksaa tuhnuttelijan vuokran tai kysymys on muuten tuetusta asumisesta
    - tuhnuttelija tinkii asumistasostaan ja asuu pienessä kopissa
    - asunto on ostettu selkeään ylihintaan tai huonolta alueelta ja asunto on myytävä pakon vuoksi
    - oma omistusasuminen jää lyhytaikaiseksi

    Tämän hetken toteutuneiden tilastojen valossa tilanne on tämä. Vain höhlät voivat kuvitella ennustavansa asuntojen hintakehitystä pidemmällä aikavälillä, kun laajan tutkimuksen asiasta tehneet taloustieteen professoritkin sanovat pystyvänsä ennustamaan 40 % hintakehityksestä vuoden päähän.

    On olemassa huonojakin aikoja ostaa asunto ja jälkikäteen tilastoja katselemalla voidaan nähdä koska olisi kannattanut ostaa ja koska myydä. Vuonna 1989 olisi kannattanut myydä asunto ja paras tilanne tällä hetkellä asunnon ostamiseen olisi ollut 1993. Varmasti olisi ollut järkevämpää tuhnutella vuokralla kuin ostaa asunto vuonna 1989.
  2. Samaa mieltä: "Ei varmaan mikään puolue tahallaan Suomen tuhoa aja, mutta ymmärtämättömyyttään sitä tekee useampikin."

    Suomessa on monia hyviä asioita, mutta olisi myös paljon parantamisen varaa. Julkista sektoria ei voi kasvattaa rajattomasti, koska julkisen sektorin tehtävänä on peruspalvelujen tuottaminen. Julkisen sektorin palkat maksetaan verotuloista. Verorasituksen kasvu lisää työllistämisen kustannuksia ja tekee entistä kannattamattomammaksi tehdä työtä Suomessa. Vasemmisto ei ymmärrä tätä.

    Jo pienellä tehokkuuden lisäämisellä julkisella sektorilla saavutettaisiin todella suuria säästöjä.

    Koulutuspolitiikassa pitää ottaa huomioon kaikkien mahdollisuus saada riittävä ja laadukas koulutus, mutta myös erikoislahjakkaiden potentiaali pitäisi ottaa käyttöön nykyistä paremmin. Erikoislahjakkaat ovat niitä tulevaisuuden Steve Jobseja, jotka voivat omalla henkilökohtaisella panoksellaan suurestikin vaikuttaa tuhansien muiden ihmisten työpaikkoihin. Vasemmisto ei halua ymmärtää tätä.

    Jos nyt tehdyt eläkesopeutukset olisi tehty jo neljä vuotta sitten, leikkaukset olisivat voineet olla vähäisempiä, koska vaikutukset olisivat jakaantuneet isomman ihmisjoukon kesken. SDP:n vaalilupaus toi sille ylimääräisiä ääniä, mutta kun sopetukset oli kuitenkin pakko tehdä, leikkaukset kohdistuivat paljon kovempina niihin ihmisiin, jotka ovat vielä työelämässä 2017 ja sen jälkeen. Viivyttely siis pelasi pienen ihmisjoukon pussiin ja otti kaikilta muilta enemmän.

    SDP, SAK ja STTK ovat vastustaneet sitä, että pitkäaikaistyöttömiä saisi palkata töihin vaikkapa 10 kuukauden määräajaksi. Tämä mahdollisuus toisi muutamia työpaikkoja muutamille, mutta sitäkin vastustetaan vain keinotekoisesti sen vuoksi, että työttömät muka olisivat sen vuoksi eri asemassa. Kyllä työttömät ovatkin eri asemassa, mutta eri tavalla kuin nämä tahot käsittävät. Pitkäaikaistyöttömän on paljon vaikeampi työllistyä kuin vasta vähän aikaa työttömänä olevien.

    Järjenkäyttövapaus on hieno asia. Toivottavasti järki joskus voittaa banderollit ja betonivallit.
  3. Niinpä. Kun seurataan kvartaaleja, välillä hinnat nousevat ja välillä laskevat. Joillakin kvartaaleilla tehdään aina keskimäärin enemmän kauppaa kuin toisilla.

    Pidemmän aikavälin tilastot kertovat enemmän. Ei ole kovin rationaalista hehkutella kvartaalimuutoksilla.

    10 vuoden seurantajaksolla 30.9.2004-30.9.2014 vanhojen kerrostalojen neliöhinnat pääkaupunkiseudulla olivat nimellisesti 56,18 prosenttia korkeammalla ja reaalisestikin 35,2 prosenttia korkemmmalla kuin 10 vuotta aikaisemmin.

    10 vuoden seurantajaksolla 30.9.2004-30.9.2014 vanhojen kerrostalojen neliöhinnat muualla Suomessa olivat nimellisesti 43,25 prosenttia korkeammalla ja reaalisesti 22,26 prosenttia korkeammalla kuin 10 vuotta aikaisemmin.

    10 vuoden seurantajaksolla 30.6.2004-30.6.2014 omakotitalojen hinnat koko Suomessa olivat 44,73 prosenttia nimellisesti korkeammalla ja reaalisestikin 23,72 prosenttia korkeammalla kuin 10 vuotta aikaisemmin.

    Monet palstan tuulipuvut eivät ymmärrä mikä on nimellishinta ja mikä on reaalihinta. Monet palstan tuulipuvut myös vertaavat osakkeiden nimellishintojen kehitystä asuntojen reaalihintojen kehitykseen.

    Nimellishinta on siis ilman hinta, jolla asunto myydään. Reaalihinnoista on puhdistettu pois inflaation vaikutus rahanarvoon.

    Esimerkkiasunnon hinta pk-seudulla oli siis 200.000 euroa ostettaessa kesäkuussa 2004 ja nyt sen hinta myyntihinta olisi 56,18 prosenttia korkeampi eli 312.360 euroa. Jos asuntoa tutkitaan sijoituksena se on tuottanut 35,2 prosenttia tuottoa yli inflaation.

    Suomalaisilla kotitalouksilla on pankkien talletustileillä rahaa 80,4 miljardia euroa. Talletusten keskikorko on 0,4 prosenttia. http://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/tase_ja_korko/pages/tilastot_rahalaitosten_lainat_talletukset_ja_korot_talletukset_kotit_talletukset_kanta_j_64d0d40e.aspx

    Inflaatio on kuitenkin yhden prosentin luokkaa. Tyhmä tuulipuku saa talletukselleen korkoa 0,4 prosenttia, josta hän maksaa vieläpä lähdeveron. Kymmenen vuoden talletuksen nimellistuotto on alle 10 prosenttia ja reaalituotto yli 10 prosenttia miinuksella.
  4. Kiinteistönvälittäjien ammattitaito on vähän sitä ja tätä. Enemmän minulla on heikkoja kokemuksia kiinteistönvälittäjien ammattitaidosta kuin positiivisia kokemuksia.

    Kuvittele tilannetta, jossa asunnon myyjä on hankkinut kahden kiinteistönvälittäjän tarjouksen provisiosta ja asunnon hinta-arvion.

    Välittäjä 1. sanoo provisiopalkaksi 3 prosenttia asunnon myyntihinnasta ja arvioi asunnon myyntihinnan olevan 240 tuhatta euroa. Hän kuitenkin ehdottaa, että tinkausvaran vuoksi hinnaksi laitetaan 250 tuhatta euroa.

    Välittäjä 2. sanoo provisiopalkaksi 3,2 prosenttia asunnon myyntihinnasta. Kehuu asuntoa ihan maasta taivaaseen ja sanoo kokemuksensa ja taitonsa perusteella pystyvänsä myymään asunnon 268.000 eurolla. Hän ehdottaa asunnon pyyntihinnaksi 275.000 euroa.

    Tavis asunnon omistaja tekee pikaisen laskutoimituksen ja tulee ahneeksi. Hänelle jää enemmän rahaa käteen jos asunnosta todella saadaan välittäjän 2. mukainen kauppa.

    Päätös on tyhmä ja asunto "kuluu" myyntipalstoilla. Ihmisiä tulee näyttöön, mutta tarjouksia ei tule vaikka välittäjä yrittää maanitella.

    Omistamani asunnon ns. toivepyyntihinta oli alunperin n. 50.000 euroa yläkanttiin oikean tasoiesta pyyntihinnasta. Omistajilla oli vaikeaa tulla alas märkien unelmien pyyntihinnasta, johon erään ison välitysketjun edustaja oli heidät saanyt koukkuun. Me teimme lopulta kaupat pitkän väännön jälkeen tarjous-vastatarjous -periaatteella oikeantasoisen pyyntihinnan alittavasta tasosta.
  5. Suomi tarvitsee yritysjohtajia, jotka nostavat suomalaisten yritysten arvoa ja osaavat tehdä oikeansuuntaisia liikkeitä. Siinä arvostan Wahlroosia. Jos Suomessa olisi ollut enemmän Wahlroosin kaltaisia yritysjohtajia, monet nyt ruotsalaiset yms. firmat olisivat suomalaisia firmoja ja niiden pääasiallinen omistus olisi Suomessa. Suomen Valtion omistuksen arvo olisi suurempi ja valtio saisi enemmän verotuloja.

    Wahlroos on osannut toki tehdä omaankin taskuunsa rahaa, mutta lypsävää lehmää ei pidä lahdata. Annetaan lehmälle vähän maukkaampia kauroja ja käydään silittelemässä syöttämisen välillä, niin maitoa tulee entistä enemmän ja se on vieläkin maukkaampaa.

    On liian paljon niitä yritysjohtajia, jotka hävittävät liikearvoa ja lähtevät maailmanvalloitusta tekemään ja hävittävät lisää yrityksen liikearvoa. Tällaiset yritysjohtajat saavat optioita ja tulospalkkioita väärin perustein.