Vapaa kuvaus

" Kettu istuu kukkulan laella auringon laskun viimeisinä minuutteina. Tuulen puhaltaessa sitä hieman paleltaa; turkkiin on ilmestynyt talven aikana useita paljastuneita laikkuja. Kettu huokaisee hiljaa suunnaten katseen kohti kaukana häämöttäviä kaupungin valoja. Se tietää, että viime päivien suojaisa pesä on jätettävä ja lähdettävä välillä saalistamaan.

Ketun luolasta on tullut viimeaikoina sen turvallinen suojapaikka, jonka läheisyydestä se on löytänyt itsensä kaltaisia lajiyksilöitä. Osa noista laumaeläimiin kuulumattomista on kiiltäväkarvaisia ja osa takkuisempiturkkisia. Yhteistä heille kaikille on se, että talviturkki on katoamassa ja ihoa kutittaa kovasti.

Mutta kettu tietää, että voi halutessaan palata suojaisaan luolaansa ja tavata uusia tovereitaan. Joskus se saattaa hiipiä kallion kupeeseen hämärän tuntumassa tai öisin, ja toisinaan näin kevään aikana livahtaa paikalle keskellä kirkasta päivääkin.

Auringon viimeisissä säteissä alkaa ketun vierelle hangelle ilmestyä lyhyempiä punaisia ja pidempiä vaaleita karvoja. Kettu kääntyy, laskeutuu kallion kupeessa olevaan luolaansa ja tyynesti riisuu kalttaantuneen turkkinsa rippeet. Se pukee ylleen haalarin, nostaa vanhan tuohirinkkansa selkäänsä ja kaapaisee tervatut suksensa kallionseinämästä. Ulos astuessaan se näkee osin lumen peittämällä mättäällä pienen ketun jälkiä, joiden viereen hankeen alkaa ilmestyä isompia ihmisen jalanjälkiä.

Sen kauniin ja suuren ihmisen, jonka se sisimmässään tietää olevansa. " (Ketun iltasatu)



Tästä sadusta alkoi erään aloittelevan kirjoittelijan tarina. Mitä siitä seurasikaan, olisi jo monta uutta tarinaa kerrottavana. Mihin se tulee päättymään; sen näkee sitten aikanaan. Tärkeintä ei aina ole se, mitä kirjoitetaan, vaan mikä merkitys sillä on itselle. Ja muistuttaa välillä itseään, ettei jokaisen sanan tarvitse olla niin vakava asia :)



Elisakettu lasipallossa: suomi, nainen, varattu, perhe, työ, ystävät, metsä, vapaus, kaupunki ja maaseutu, rauha ja kiire.



Ja kuvan on maalannut eräs arvostamani kirjoittaja ja taiteilija.

Aloituksia

115

Kommenttia

12272

  1. Kiitos kaikille kirjoittajille ajatuksistanne. Kuten on monenlaista kirjoittajaa, niin on monenlaista näkökulmaa tähänkin teemaan. Jokaisen kommentti aina saavuttaa jonkun, ja koettelee sitä omaa arvomaailmaa joko jalostaen, kehittäen tai vahvistaen sitä. Ehkä löydämme uusia näkökulmiakin.

    Kerron teille vielä erään näkemyksen rakkaudesta.

    Kuvitelkaa, että seisotte kukkulan laella silmät ummistaen kohti tuulta ja alhaalla levittyvää maisemaa. Tunnette kevyen vireen leviävän kehonne ympärillä, tuulen puhallessa lempeästi ja hyväillen ympärillänne. Varoen koskettaen, etsien ja vain olevan siinä. Ette liikahda minnekään, ette pelkää, olo tuntuu hyvältä ja kevyeltä. Olemuksenne täyttää ilon ja rauhan tunne. Sydämessänne aistitte jotain lämmintä ja kaunista.

    Tunne jota tunnette; se ei vaadi, se ei pelkää, se ei vie teiltä mitään, se hyväksyy olemassaolonne, se koskettaa kaihtamatta tai muuttamatta itseänne muuksi, se täyttää olemuksenne ilman kiinteästä otetta olevaa tai sanoin ilmaistavaa. Lupaa kysymättä, saavuttaen itsenne, hämmästyttäen teidät olemassaolollaan. Se vain on. Minnekään sitä ei tarvitse paeta, ei pelätä. Se tunne on hyvä. Ja haluatte jakaa sen hyvän. Välittämänne kohteenne voi olla kasvoton, nimetön, merkitsemätön; joku ja jokin sellainen joka vain herättää sen tunteen ja jolle haluatte antaa rakkautenne sellaisena millaisena sen itsekin saatte.

    Haluatte säilyttää tuon; kannatte sitä hellävaroin, askel kerrallaan eteen päin pitkin polkuanne. Sen lukuisissa muodoissa ja tavoissa hyväksytte sen olemassaolon ja vaalitte sen herkkää olemassaoloa. Kasvatatte ja hoivaatte sitä sen omalla kasvuvauhdillaan. Ette kiistä sen olemassaoloa tai yritä nujertaa sitä siksi että se on. Vastaanotatte ja annatte puhtaalla sydämellänne. Omasta halustanne, valmiudestanne ja kiittäen että se on annettu.
  2. Kiitos aloituksesta ja tekstistäsi yxex. Minä pidin sisällöstä ja sen arvomaailmasta.

    "Sisäpiiriläiset ovat tunneihmisiä, ja vastustavat sananvapauden rajoittajia, muottiin laittamista ja autoritääristä hallintaa.

    Sisäpiiri on voi näinollen olla tie elämänpiiriin, vapauteen ja rakkauteen"

    Sisäpiirejä on monenlaisia. Ja niitä piirejä on useimpia eri piirejen ympärillä ja sisällä. Kysymys on kuitenkin jakamisesta. Hyvin tärkeiden asioiden sellaisten kanssa, joiden kanssa viestintä toimii vuorovaikutteisena. Toista rikkomatta, toista kunnioittaen. Saaden jotakin pyytettömästi vailla maksamisen tunnetta. Antaen jos joku sen haluaa vastaanottaa. Uskaltaen hellästi kokeilla toisen rajojakin joskus, huumorilla tai totuudella joka on toisen vastaanotettavissa.

    Minä kunnioitan ihmisiä yksilöinä. Mutta heidän tarjoamansa arvomaailma puhuu paljon siitä ihmisestä joka heidän sanojenkin takana on. Lukemaan täytyy oppia lukemalla. Ja muitakin vihjeitä on. Kaikki on nähtävillä jos vain katsomme. On annettava myös aikaa näkemisille, tilaa omien ajatustemme lisäksi muiden näkemyksille.

    Minä en nimeä ketään. Eikä minun tarvitsekaan sitä tehdä. Tiedän silti että tämä minun näkemykseni kohtaa joitakin. Ja se riittää minulle mainioisti.
  3. A Hitler ?