kalamos

kalamos profiilikuva
Joulu 2024
Vapaa kuvaus

Raamattu on Jumalan omasivu,
Hänen ilmoituksenssa ihmislapsille.

Keskustelufoorumi
https://kalamos.foorumi.eu

Kotisivu
https://kalamos.webnode.fi

Blogi
https://kalamos.munblogi.com

Kάλαμος on Uuden Testamentin kreikkaa ja tarkoittaa ruokoa.
Jeesus kysyi Johannes Kastajaan liittyen:

"Mitä te lähditte erämaahan katselemaan?
Ruokoako, jota tuuli huojuttaa?"

Kάλαμος tarkoittaa ruokoa myös kynänä.
Johannes tervehtii kirjeensä vastaanottajaa näin:

"Minulla olisi paljon kirjoittamista sinulle,
mutta en tahdo kirjoittaa sinulle
musteella ja ruo'olla"

Lainaten Vanhan Testamentin Messias-ennustusta Jeesus sanoi:

"Särjettyä ruokoa hän ei muserra,
ja suitsevaista kynttilänsydäntä hän ei sammuta"

Kάλαμος on tässä kuva ruokopillistä.
Lampaita paimentavat käyttivät sellaista
vaikkapa lampaita koolle kutsuessaan.
Jos ruokopilli särkyi,
niin se ei enää antanut selvää ääntä,
vaan korkeintaan rätisi inhottavasti.
Ja silloin se tietenkin heitettiin pois,
ja tehtiin uusi pilli.
Ruokoahan on paljon.
Mutta Jeesus on Hyvä Paimen,
joka ei heitä pois särkynyttäkään ruokoa.

Kun kirjoitan tälläkin foorumilla jotakin,
niin toivon,
että saisit jotain selvää
kynän eli ruo'on jäljestä.
Ja toivon,
että vaikka pillin ääni
varmaan on säröinen,
sen takana kuitenkin olisi
Hänen puhalluksensa.

Liittynyt 15v sitten
330 aloitusta · 12352 kommenttia
Uusimmat aloituksetSuosituimmat aloituksetUusimmat kommentit
Kävin läpi suorin
Raamattulainauksin kaikki jakeet yhtenäisestä tekstikatkelmasta
2 Kor 5:14-6:2
ja vielä jokaista lyhyesti selvittäen.

Kiistäen
Kalamos
Luitko todellakin vain
ensimmäisen lauseen viestistäni,
jossa kävin läpi suorin
Raamattulainauksin kaikki jakeet yhtenäisestä tekstikatkelmasta
2 Kor 5:14-6:2
ja vielä jokaista lyhyesti selvittäen.
Yksi on kuollut kaikkien edestä.
Tämä yksi on Jeesus Kristus,
Jumalan Poika,
joka tuli taivaasta Isän rinnalta
maan päälle
syntyen ihmislapseksi
ja tullen näin
lihasta ja verestä osalliseksi
voidakseen olla sukulunastaja
syntiin langenneelle ihmiselle.

Hänessä on teihinkin,
sittenkuin olitte kuulleet totuuden sanan,
pelastuksenne evankeliumin,
uskoviksi tultuanne
pantu luvatun Pyhän Hengen sinetti.

Kristuksen Rakkaus on vallannut meidät,
ja niin meillä on sisäinen pakko.
Meihin vuodatettu Rakkaus
vaatii meitä johonkin.
Antamaan elämämme Hänelle.

"Sillä Kristuksen rakkaus vaatii meitä,
jotka olemme tulleet tähän päätökseen:
yksi on kuollut kaikkien edestä,
siis myös kaikki ovat kuolleet"
(1 Kor 5:14)

Sisimpäämme vuodatettu
Kristuksen Rakkaus
pakottaa samaistumaan Häneen.
Sillä te olette kuolleet,
ja teidän elämänne
on kätkettynä Kristuksen kanssa
Jumalassa. Ja niin ne,
jotka ovat Kristuksen Jeesuksen omat,
ovat ristiinnaulinneet lihansa
himoineen ja haluineen.

"ja hän on kuollut kaikkien edestä,
että ne, jotka elävät,
eivät enää eläisi itselleen,
vaan hänelle,
joka heidän edestään
on kuollut ja ylösnoussut."
(2 Kor 5:15)

Kun me syntiinlangenneet
otamme Jeesuksen vastaan,
me tulemme osallisiksi
paitsi Hänen kuolemastaan
myös Hänen ylösnousemuksestaan.

Me synnymme uudesti
ylhäältä Hengestä
Jumalan lapsiksi.
Meidät on jo asetettu taivaallisiin.

Jotkut olivat kuitenkin tunteneet
Jeesuksen lihansa päivinä
niinkuin ihminen tuntee naapurinsa.

"Sentähden me emme tästä lähtien
tunne ketään lihan mukaan;
jos olemmekin
tunteneet Kristuksen lihan mukaan,
emme kuitenkaan nyt enää tunne."
(2 Kor 5:16)

Nyt me tunnemme Hänet sisäisesti.
Me tiedämme olevamme Jumalan lapsia
siitä Hengestä,
jonka Hän on meille antanut
ja joka on meidän synnyttänyt uudesti.

"Siis,
jos joku on Kristuksessa,
niin hän on uusi luomus;
se, mikä on vanhaa,
on kadonnut,
katso,
uusi on sijaan tullut."
(2 Kor 5:17)

Näille on uskottu Sovituksen virka.

"Mutta kaikki on Jumalasta,
joka on sovittanut meidät
itsensä kanssa Kristuksen kautta
ja antanut meille sovituksen viran."
(2 Kor 5:18)

Meille on uskottu
Sovituksen sana
eli Jumala on
sijoittanut/asettanut/tallettanut
meihin Sovituksen Sanan.

"Sillä Jumala oli Kristuksessa
ja sovitti maailman itsensä kanssa
eikä lukenut heille heidän rikkomuksiaan,
ja hän uskoi meille sovituksen sanan."
(2 Kor 5:19)

Ja tätä meihin talletettua
Sovituksen Sanaa me julistamme
Pyhässä Hengessä.

"Kristuksen puolesta
me siis olemme lähettiläinä,
ja Jumala kehoittaa
meidän kauttamme.
Me pyydämme
Kristuksen puolesta:
antakaa sovittaa itsenne
Jumalan kanssa."
(2 Kor 5:20)

Tätä ilosanomaa,
että me voimme tulla
Jumalan vanhurskaudeksi,
koska Jeesus tehtiin synniksi,
me julistamme kaikelle maailmalle.

"Sen, joka ei synnistä tiennyt,
hän meidän tähtemme
teki synniksi,
että me hänessä tulisimme
Jumalan vanhurskaudeksi."
(2 Kor 5:21)

Sillä siihen te olette kutsutut,
koska Kristuskin kärsi teidän puolestanne,
jättäen teille esikuvan,
että te noudattaisitte hänen jälkiänsä,
joka ei syntiä tehnyt
ja jonka suussa ei petosta ollut,
joka häntä herjattaessa
ei herjannut takaisin,
joka kärsiessään ei uhannut,
vaan jätti asiansa sen haltuun,
joka oikein tuomitsee,
joka itse kantoi meidän syntimme
ruumiissansa ristinpuuhun,
että me,
synneistä pois kuolleina,
eläisimme vanhurskaudelle.

Läpikäymässäni katkelmassa
Paavali ei julista Sovituksen Sanaa,
vaan kehottaa Korinton pyhiä
Jumalan työtoveruuteen.

"Hänen työtovereinaan
me myös kehoitamme teitä
vastaanottamaan Jumalan armon niin,
ettei se jää turhaksi."
(2 Kor 6:1)

Korinntolaiset ovat pelastettuja,
mutta nyt heidän tehtävänsä
on itse osallistua pelastustoimintaan.

"Sillä hän sanoo:
'Otollisella ajalla
minä olen sinua kuullut
ja pelastuksen päivänä
sinua auttanut'.
Katso,
nyt on otollinen aika,
katso,
nyt on pelastuksen päivä."
(2 Kor 6:2)

Jos laiva on hukkumassa,
niin ei muita pelasta se,
jos itse olemme jo pelastusveneessä.
Sovituksen Sanan perusta on tässä:

"Sillä Jumala oli Kristuksessa
ja sovitti maailman itsensä kanssa
eikä lukenut heille heidän rikkomuksiaan,
ja hän uskoi meille sovituksen sanan."
(2 Kor 5:19)

Sovituksen Sana on evankeliumi.
Sen vastaanottaminen alkaa
parannuksen tekemisellä.

"Tehkää parannus
ja uskokaa evankeliumi."

Evankeliumi on se,
että Jeesus otti päälleen
koko maailman synnin.

Hyvä Sanoma on,
että nyt Jeesuksen tähden,
meille ei lueta meidän rikkomuksiamme,
jos olemme Kristuksessa,
jolloin olemme upotetut
Hänen kuolemaansa,
ja herätetyt uuteen Elämään,
jossa vaellamma Hänen
ylösnousemisvoimassaan.

"Vai ettekö tiedä,
että me kaikki,
jotka olemme kastetut
Kristukseen Jeesukseen,
olemme hänen kuolemaansa kastetut?
Niin olemme siis
yhdessä hänen kanssaan
haudatut kasteen kautta kuolemaan,
että niinkuin
Kristus herätettiin kuolleista
Isän kirkkauden kautta,
samoin pitää meidänkin
uudessa elämässä vaeltaman."

Tämä on mahdollista,
kun otamme vastaan Hänet
joka on Jumalan Sana,
jolloin synnymme uudesti/ylhäältä
Jumalan lapsiksi.

Ja tämä on mahdollista vasta nyt
Jeesuksen ristinkuoleman jälkeen.

Ja siki me julistamme
ristiinnaulittua Kristusta.

"Kristuksen puolesta
me siis olemme lähettiläinä,
ja Jumala kehoittaa meidän kauttamme.
Me pyydämme Kristuksen puolesta:
antakaa sovittaa itsenne Jumalan kanssa."
(2 Kor 5:20)

Ja silloin meidät siirretään
pimeyden vallasta Valkeuteen.

"kiittäen Isää,
joka on tehnyt teidät soveliaiksi
olemaan osalliset siitä perinnöstä,
mikä pyhillä on valkeudessa,
häntä,
joka on pelastanut meidät
pimeyden vallasta
ja siirtänyt meidät
rakkaan Poikansa valtakuntaan."
Psalmi puhuu vääristä tuomareista.
Siis vääriä tuomareita vastaan.

He ovat
etääntyneitä/vieraantuneita/eksyneitä

He ovat tulleet pahoiksi pikkuhiljaa.

Kuitenkin tuo pahuus
on ollut mahdollista vasta sitten,
kun he ovat osanneet
esimerkiksi jo puhua.
Ja vieläpä puhua valhetta
käärmeen viekkaudella.
Sovituksen Sana on
Evankeliumi eli Hyvä Sanoma
Jeesuksesta Kristuksesta.

Tämä Sana
löytyy talletettuna Raamatun lehdille
alkaen sen ensimmäisstä sanasta
ja jatkuen loppuaameneen saakka.

Jos joku on Kristuksessa,
niin hän on uusi luomus.

Silloin vanha on kadonnut
ja uusi sijaan tullut.

Silloin Jumala on sovittanut meidät
ja antanut meille sovituksen viran.

Ja silloin Kristuksen lähettiläinä
Jumala kehottaa kauttamme niitä,
jotka eivät vielä ole Kristuksessa
tulemaan sovitetuiksi Jumalan kanssa.

Jumalan tarjous perustuu siihen,
että Jeesus Kristus tehtiin synniksi,
jotta me tulisimme
Jumalan vanhurskaudeksi.

Ja niitä,
jotka jo ovat Kristuksessa
kehotamme ottamaan tämän
Jumalan armon/suosion vastaan siten,
etteivät enää olisi tyhjäntoimittajia
hukkuvan maailman keskellä.

Jumala on auttanut meitä
pelastuksemme päivänä
ja nyt meidän kuuluu osallistua
pelastustoimintaan.

Ja jotta tämä olisi mahdollista,
jatkaa Paavali selvittäen,
mitä se edellyttää meiltä
alkaen suuresta kärsivällisyydestå,
vaivoista, hädista ja ahdistuksista
päätyen seuraavaan:

"Älkää antautuko
kantamaan vierasta iestä
yhdessä uskottomien kanssa;
sillä mitä yhteistä
on vanhurskaudella ja vääryydellä?
Tai mitä yhteyttä on
valkeudella ja pimeydellä?
Ja miten sopivat yhteen
Kristus ja Beliar?
Tai mitä yhteistä osaa
uskovaisella on uskottoman kanssa?
Ja miten soveltuvat yhteen
Jumalan temppeli ja epäjumalat?
Sillä me olemme
elävän Jumalan temppeli,
niinkuin Jumala on sanonut:
'Minä olen heissä asuva
ja vaeltava heidän keskellään
ja oleva heidän Jumalansa,
ja he ovat minun kansani.'
Sentähden:
'Lähtekää pois
heidän keskeltänsä
ja erotkaa heistä,
sanoo Herra,
älkääkä saastaiseen koskeko;
niin minä otan teidät huostaani
ja olen teidän Isänne,
ja te tulette minun
pojikseni ja tyttärikseni,
sanoo Herra, Kaikkivaltias'.
Koska meillä siis on
nämä lupaukset, rakkaani,
niin puhdistautukaamme
kaikesta lihan ja hengen
saastutuksesta,
saattaen pyhityksemme täydelliseksi
Jumalan pelossa."
καταλλάγητε
katallagēte

tulkaa sovitetuiksi
Uuden kantaisän uskon tähden,
Jumala teki liiton kaiken lihan kanssa.
Niin ihmisten kuin eläintenkin.

Mutta kohta ihmiskunta alkoi
taas palvoa paholaista.

Jumala kutsuu
kuunjumalan palvonnan keskeltä
Aabramin.

Syntyy Jumalan kansa,
jota johdattaa
Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala.
Jaakob saa jumalllisen nimen Israel.

Jaakobin pojista yksi
on esikuva Jeesuksesta.

Joosef joutuu pois Isänsä kotoa.
Hän päätyy Egyptiin orjaksi,
mutta nousee koko maan valtiaaksi
ja pelastaa koko maailman nälkäkuolemalta.

Faarao toteaa Joosefista:

"Voisimmeko löytää ketään,
jossa on Jumalan henki niinkuin tässä?"

Sitten Israel joutuu Egyptin orjuuteen.
Se vapautuu siitä,
mutta epäuskon tähden
ei pääse suoraan Jumalan maahan,
vaan joutuu pitkälle
sakkokierrokselle erämaahan.

Sielläkin Israel päätyy
kaikkien ihmeiden jälkeen
palvelemaan paholaista
kultaisen sonnivasikan muodossa.

Risti pyyhkäisee kapinoivan kansa yli,
ja pelastaa sen täystuholta.

Jumalan itse kaivertamat kivitaulut
rikkoontuvat,
mutta Mooses kaivertaa uudet.

Alkaa laintaulujen opastama
Jumalan palveleminen.

Ja tätä varten Jumala täyttää ihmisiä
taidollisuuden hengellä.

Paholaisen vastaveto
on valheellisten henkien vaikuttaminen.
Yksi tällainen oli luulevaisuuden henki.

Sinä, joka haluat jatkuvasti
syytellä toisia milloin mistäkin,
muista että
paholainen eli perkele eli diabolos
on syyttäjä
ja vaikuttaa pahana henkenä
riivaajien kautta myös ihmisissä.

Meidän kuuluu toimia aivan päinvastoin.
Siis niin, että emme levitä pahaa henkeä,
vaan Jumalan Henkeä.

Jumala käski Mooseksen
tuoda Ilmestysmajaan 70 miestä
siinä tarkoituksessa,
että voi jakaa heihin
Mooseksessa olevaa Henkeään.

Ja kun sitten Ilmestysmajaan
tulleet miehet joutuivat hurmoksiin,
niin myös leiriin jääneet
heistä joutuivat hurmoksiin.

Joosua ei oikein ymmärtänyt,
mutta kohta Mooses sanoi:

"Oi,
jospa koko Herran kansa
olisi profeettoja,
niin että Herra antaisi henkensä heihin!"

Näin ei kuitenkaan käynyt.
Ja itse asiassa
kaikki Egyptistä likkeelle lähteneet
jäivät erämaataipaleelle.

Kuitenkin Kaaleb,
jossa oli toinen henki,
oli johdattamassa
erämaassa syntyneen Israelin kansan
Jumalan maahan.

"ei kukaan niistä miehistä,
jotka ovat nähneet
minun kirkkauteni ja minun tunnustekoni,
jotka minä olen tehnyt Egyptissä
ja tässä erämaassa,
mutta kuitenkin nyt jo
kymmenen kertaa ovat
minua kiusanneet
eivätkä ole kuulleet minun ääntäni,
ei yksikään heistä ole näkevä sitä maata,
jonka minä valalla vannoen
lupasin heidän isillensä;
ei yksikään minun pilkkaajistani
ole sitä näkevä.
Mutta koska
minun palvelijassani Kaalebissa
on toinen henki,
niin että hän on minua
uskollisesti seurannut,
niin hänet minä vien siihen maahan,
jossa hän kävi,
ja hänen jälkeläisensä
saavat sen omakseen."

Jokaisesta turhasta/tarpeettomasta
sanasta me joudumme tekemään tiliä.

Meidän tehtävämme
on siunata eikä kirota.

Tee parannus niinkuin Bileam teki.

"Kun Bileam näki,
että Israelin siunaaminen
oli Herralle otollista,
ei hän enää mennyt
niinkuin aina ennen
ennusmerkkejä etsimään,
vaan käänsi kasvonsa erämaahan.
Ja kun Bileam nosti silmänsä
ja näki Israelin leiriytyneenä heimokunnittain,
niin Jumalan Henki tuli häneen."

Nooa kirosi Kanaanin,
jonka isä oli tehnyt kauhistuksen.

Mutta meidän tehtävämme
ei enää ole kirota vaan siunata.

Jumalan Valtakunta eli Hallitusvalta
on jo sisäisesti meissä.

Meidän tehtävämme
on tuoda muutkin ihmiset
Jumalan Valtakunnan todellisuuteen,
vanhurskauteen, rauhaan ja iloon
Jeesuksessa.

Nimi Jeesus tulee sanasta Joosua.

Joosua johdatti Jumalan kansan
Jumalan maahan. Ei Mooses.

"Ja Herra sanoi Moosekselle:
'Ota Joosua, Nuunin poika,
mies, jossa on Henki,
ja pane kätesi hänen päällensä."

Paavalin viimeinen tervehdys
Raamatussa:

"Herra olkoon sinun henkesi kanssa.
Armo olkoon teidän kanssanne."
καταλλάσσω = sopia
katallassō

Etuliite ilmaisee
päämäärään tai tulokseen
johtavaa liikettä.

Itse verbi tarkoittaa
vaihtamista.

Jumala on jo
tuon liikkeen tehnyt.

Hän on jättänyt lukematta
meidän rikkomuksemme
Kristuksen tähden.

Mutta sopimiseen
tarvitaan molemmat osapuolet.

Ja siksi me Kristuksen puolesta
hänen käskyläisinään/lähettiläinään
pyydämme/rukoilemme,
että te Jumalan kanssa sovitte.

καταλλάγητε
katallagēte

Lähtekää siis liikkeelle
ja tulkaa sovitetuiksi.


Jumala odottaa!
Sovituksen Sana raiskataan sanomalla,
ettei meidän tarvitse tulla sovitetuiksi.
Uskovilla on Hengen yhteys.

Kun Aadam oli rikkonut
hänelle asetettua kieltolakia,
niin taphtui katastrofi,
jonka Herra Jumala
eli tarkkaan ottaen
Jumalan Poika itse
lupasi korjata siten,
että Hän syntyy ihmiseksi
Vaimon Siemenenä,
ja murskaa käärmeen pään
eli paholaisen vallan.

Ja tämän lupauksen toteutuminen
on tästä eteenpäin
koko Raamatun sanoma.

Ja ihmiset uskoivat alusta
asti vakaasti siihen.

Ja kun Eeva sitten synnytti pojan,
niin hän oli varma siitä,
että nyt tuo Vapauttaja on syntynyt,
ja Jumalan lupaus täytynyt.

Ja hän huutaa Aadamille
kirjaimellisesti kääntäen:

"Minä olen saanut miehen Jahven"

Ja niin lapselle annettiin nimeksi Kain,
joka tarkoittaa ja juontaa juurensa
- saada/hankkia
- keihäs/peitsi

Kain oli kuullut kaiken sen,
mitä oli tapahtunut
ennen hänen syntymäänsä.

Hän ymmärsi olevansa
jotain suurta,
joka pelastaa maailman pahan vallasta.

Sitten syntyi pikkuveli.
Hän sai nimekseen Aabel,
joka taas on:
- tuulenhenkäys
- niitty

Kainista tuli peltomies.
Aabelista lammaspaimen.

Heitä sitoi toisiinsa
paitsi perhe- ja sukuyhteys
myös usko Jumalaan.

Usko Jumalaan
osoitettiin antamalla uhri.

Jumala oli siis määrännyt
soveliaan uhrin.

Mutta vain Aabel noudatti uskossa
määräystä soveliaasta uhrista.

"Uskon kautta
uhrasi Aabel Jumalalle
paremman uhrin kuin Kain,
ja uskon kautta
hän sai todistuksen,
että hän oli vanhurskas,
kun Jumala antoi todistuksen
hänen uhrilahjoistaan;
ja uskonsa kautta hän vielä
kuoltuaankin puhuu."

Ja tämä uhri edusti
luvattua Vapauttajaa.

Myöhemmin Aabraham
sai nähdä tämän tulevan Pelastajan.

"Uskon kautta uhrasi Aabraham,
koetukselle pantuna, Iisakin,
uhrasi ainoan poikansa, hän,
joka oli lupaukset vastaanottanut
ja jolle oli sanottu:
'Iisakista
sinä saat nimellesi jälkeläisen',
sillä hän päätti,
että Jumala on voimallinen
kuolleistakin herättämään;
ja sen vertauskuvana
hän saikin hänet takaisin."

Ja Jumala katsoi uhrin itselleen
niinkuin Aabraham oli sanonut.

Ja kuten Jeesus itse sanoi,
Jumala sitten Jumala vielä näytti
Aabrahamille Jeesuksen päivät,
ja Aabraham siis näki
Jeesuksen ristiinnaulittuna.

Uskovien yhteys ei toiminut
Kainin ja Aabelin välillä,
koska Kain Luciferin lailla
halusi itse olla ykkönen.

Ja Kainin raivo repesi,
kun Jumala ei katsonut
Kainin uhrilahjan puoleen
vaan Aabelin.

Miten tuo sitten ilmeni.
Ilmeisesti ihan konkreettisesti siten,
että Kainin uhrista savu ei noussut ylös.
Ja Kain tappoi pikkuveljensä.

Ja tämä tie johti nopeasti siihen,
että luvatun Siemenen sijasta
maa täyttyikin paholaisen siemenellä,
jonka hänen enkelinsä
levittivät ihmiskuntaan.

"Silloin Herra sanoi:
"Minun henkeni
ei ole vallitseva ihmisessä iankaikkisesti,
koska hän on liha.
Niin olkoon hänen aikansa
sata kaksikymmentä vuotta.'
Siihen aikaan eli maan päällä
jättiläisiä, ja myöhemminkin,
kun Jumalan pojat yhtyivät
ihmisten tyttäriin
ja nämä synnyttivät heille lapsia;
nämä olivat noita muinaisajan kuuluisia sankareita.

Vain Nooa oli enää hurskas.
Jumalan oli pakko pelastaa maailma
hukuttamalla se.

Ja kun tämä Pelastus oli tapahtunut,
niin tapahtuu seuraava:

"Ja Nooa rakensi alttarin Herralle
ja otti kaikkia puhtaita karjaeläimiä
ja kaikkia puhtaita lintuja
ja uhrasi polttouhreja alttarilla.
Ja Herra tunsi suloisen tuoksun
ja sanoi sydämessänsä:
'En minä koskaan enää
kiroa maata ihmisen tähden;
sillä ihmisen sydämen aivoitukset
ovat pahat nuoruudesta saakka.
Enkä minä koskaan enää
tuhoa kaikkea, mikä elää,
niinkuin nyt olen tehnyt.
Niin kauan kuin maa pysyy,
ei lakkaa kylväminen eikä leikkaaminen,
ei vilu eikä helle,
ei kesä eikä talvi, ei päivä eikä yö."

Nyt savu nousi suoraan
Jumalan sieraimiin.

Nooan
usko/kuuilaisuus/luottamus
Jumalaan,
joka ilmeni soveliaana uhrina,
sinetöi Pelastuksen maailmalle.

Aadamin kautta synti tuli maailmaan.
Mutta nyt maailman uuden kantaisän
Nooan kautta
tulisi Pelastus ja Vanhurskaus maailmalle.

Enää ei vain uhrattu eläimiä,
vaan niitä alettiin myös syömään.

Jumalan Pelastus ihmiskunnalle
ei enää ollut vain ulkonaista
vaan myös sisäistä.

Nooan uskon tähden
maailma olisi kokeva luvatun Pelastuksen.

Jumala teki sitten oikein
ikuisen liiton paitsi ihmisten
myös eläinkunnan kanssa.

Paratiisin
hyvän- ja pahantiedon puun
vieressä ollut Elämänpuu
oli mitä ilmeisimmin
vaatimaton viiniköynnös.

Ja nyt uuden alun alkaessa
Nooa istutti viinitarhan.

Uudet olosuhteet yllättivät,
ja viini humallutti.

Mutta joka tapauksessa Viini
tulee tässä uuden alussa
ensimmäisen kerran esille.

Ja tästä eteenpäin
Raamatun loppuun asti,
se on esikuva Pyhästä Hengestä.

Öljyä ja Viiniä ei mikään turmele
vielä silloinkaan kun
Ilmestyskirjan sinettejä avataan.

Mutta oma lukunsa
on haureuden vihan viini.

Sen paholainen aktivoi
välittömästi Haamin kautta.

Ja myöhemmin koko Kanaanin suku
eli hirvittävää elämää jättiläisineen
juuri siellä,
mikä olisi oleva Jumalan Maa.
"Tämä ei ole se viisaus,
joka ylhäältä tulee,
vaan se on maallista,
sielullista, riivaajien viisautta.
Sillä missä kiivaus ja riitaisuus on,
siellä on epäjärjestys
ja kaikkinainen paha meno.
Mutta ylhäältä tuleva viisaus
on ensiksikin puhdas,
sitten rauhaisa, lempeä, taipuisa,
täynnä laupeutta ja hyviä hedelmiä,
se ei epäile, ei teeskentele.
Vanhurskauden hedelmä
kylvetään rauhassa rauhan tekijöille."

Mistä hengestä kulloinkin on kysymys,
ilmenee siitä,
pärskitäänkö airoilla
vettä ja lähimmäisiäkin
vai täyttääkö Rauhan Henki sydämen.

Onko tarjolla Elävää vettä
ja Hengen hedelmiä
vai katkerat riidan hedelmät
ja karvasta sappea.
En minä puske enkä pärski airoilla.
Nostan vain purjeet ylös
ja odotan,että Tuuli täyttää ne.
Maahan ja taivaisiin ei kohdistu
yhtään luomistekoa
kuuden saneerauspäivän aikana.

Remontti alkoi siten,
että paikalle kutsuttiin Valkeus,
jonka kautta jo alunperin
taivaat ja maa oli luotu.

Neljäntenä päivänä
maa ja taivaat tulivat saneeratuiksi.
Viimeiseksi asetettiin
taivaan valot paikoilleen.

Ja vasta sen jälkeen
kun taivaiden
ja maan saneeraus oli valmis
alkoi luomisteot.

Luomisen kohteena on elävät olennot.
Vedessä vilisevät ja taivaalla lentävät
viidentenä päivänä.
Maan päällä elävät
kuudentena päivänä.

Kaiken kruunuksi luotiin ihminen
erityisellä pieetillä.

Ihmisen luominen alkaa juhlavasti.
Vaikka asiat nytkin menevät
jo tutuksi tulleen kaavan mukaan,
niin siinä on kuitenkin samantapainen
lataus kuin Raamatun alkujakeessa.

Jumala eli Valtiaat
eli Isä ja Poika ja Pyhä Henki
tekevät jotain Pojan kautta.

Isä korostaa sitä,
että nyt tehdään jotain,
joka ilmentää Meitä kokonaisuutena.

"Ja Jumala sanoi:
'Tehkäämme ihminen
kuvaksemme, kaltaiseksemme;
ja vallitkoot he ..."

Jumalan eli Valtiaiden kuva
luotiin vallitsemaan.

Peruskertomuksen jälkeinen
ensimmäinen jatkokertomus
kertaa ja täsmentää
tapahtumia tuosta hetkestä.

Ensin tehtiin ihmisruumis.
Sitten tähän ruumiiseen
puhallettiin Elämän Henki.
Ja niin ihmisestä tuli
Elävä kokonaisuus eli Sielu.

Ihminen luotiin niin täydellisesti
sisintään myöten Jumalan kuvaksi,
että ihminen voi olla
yhtä Jumalan kanssa.

Paavali kirjoittaa (2 Kor 4)
Kristuksesta Valkeutena,
joka loisti maan päälle
ensimmäisenä päivänä,
ja puhuu siinä yhteydessä
- Jumalan Voimasta
- Jeesuksen Elämästä
- Uskon Hengestä

Aadamia ympäröi
neljä Elävän veden virtaa.
Ja hänen sisimmässään oli
Elämän Henki.

Hän saattoi vahvistaa
itseään Hedelmillä ja
Siementä tekevillä ruohoilla
ja virvoittaa itseään Virroisssa.

Ja sisäisesti syödä koko ajan
Hengen hedelmää ja siementä
sekä juoda Elävää vettä.
Uskovilla on Hengen yhteys.
Vastaava yhteys
eli rauha, rakkaus ja sopusointu
oli jo siinä aikakaudessa,
josta Raamatun ensimmäinen jae puhuu.

Kaikki oli yhdistetty Kristukseen.
Messiaaseen eli Voideltuun.

Ja tämän Voidellun,
jonka nimenä Raamattu mainitsee
Aamuruskon eli Valkeuden,
lähin ja rakkain palvelija
oli Aamuruskon poika,
Valon kantaja.

Lucifer ei ollut itse valkeus,
mutta valon kantaja.

Jumalan Henki lepäsi
kirkkautena Luciferin yllä.

Mutta eräänä päivänä
Pyhä Henki huomasi
Luciferin sydämessä vääryyden.

Lucifer halusi korottaa
itsensä Jumalan vertaiseksi.

Halusi jonnekin muualle,
kuin mihin Jumalan Henki
olisi halunnut häntä johdattaa.

Ja niin Hengen yheys
katkesi Jumalan ja Luciferin väliltä.

Seurauksena oli sota,
jossa Lucifer ja hänen enkelinsä
sotivat Mikaelia ja hänen enkeleitä vastaan.

Tuossa tähtien sodasssa,
tuo kaikkein kirkkain tähti
eli Valon kantaja,
muuttui pimeyden ruhtinaaksi.

Nykykielellä sanottaisiin,
että hänessä repesi raivo.

Ja hän tuhosi maan ja
taivaatkin sen ympäriltä.

Maa peittyi vesimassoilla,
pimeydellä,
sekasorrolla ja kaaoksella.

Jumalan Hengellä oli
murheellinen tehtävä
tarkastaa vahingot.

Hän suri langennutta
enkeliruhtinasta ja sen enkeleitä
sekä sen hallinnassa ollutta
maanpäällistä luomakuntaa,
joka oli saanut surmansa.

Tämä Alun eli Esikoisen kautta
siis Jumalan Pojan kautta
luotu maailmankaikkeus
oli hirvittävässä katastrofissa.

Ja niin tämän Jumalan Valkeuden
täytyi taas tulla tekemään uutta.

Isä Jumala kutsui Poikansa
tuon kauheuden keskelle.

"'Tulkoon valkeus'. Ja valkeus tuli."
(Gen 1:3)

Heti saneeraustyömään
Valaistuksen sytyttyä,
Pyhä Henki tarkasti alkuasetelman.
Ja vielä täytyi antaa
Ex-Luciferille uusi nimi.
Hän oli nyt erillään Valkeudesta
ja nimeltään pimeys ja yö.

"Ja Jumala näki,
että valkeus oli hyvä;
ja Jumala erotti
valkeuden pimeydestä.
Ja Jumala kutsui valkeuden päiväksi,
ja pimeyden hän kutsui yöksi.
Ja tuli ehtoo, ja tuli aamu,
ensimmäinen päivä."

Tuolle yölle ei nyt annettu sijaa.
Se ohitettiin.

Ja edessä oli siis
ehtoon ja aamun jälkeen
uusi päivä.

Ja jokainen remottnipäivä
kulkee samaan työjärjestyksen mukaan.

Isä sanoo, mitä tehdään.
Poika tekee sen.
Ja Pyhä Henki tarkastaa tuloksen.

Ja kun kaikki on valmista,
niin Pyhä Henki suorittaa
vielä kaiken lopputarkastuksen,
ja toteaa: SANGEN HYVÄ.

Raamatun peruskertomus
päättyy sapatin lepoon.

Sen ei olisi koskaan tarvinnut katketa.
Se olisi voinut jatkua päivästä päivään.

Ensimmäinen ihminen Aadam,
luotiin Jumalan kuvaksi.

Ja nyt Pyhä Henki ei
vain kulkenut
uuden valtiaan mukana ja yllä,
vaan Henki puhallettiin häneen.
Pyhä Henki siis täytti Aadamin.

Ensimmäinen jatkokertomus
selvittää tarkemmin,
millä tavoin Aadam oli Jumalan kuva.

"Silloin Herra Jumala teki
maan tomusta ihmisen
ja puhalsi hänen sieramiinsa
elämän hengen,
ja niin ihmisestä tuli elävä sielu."

Ihminen oli niin täydellisesti
Jumalan kuva,
että Jumalan Henki oli ihmisen elämä.

Ja lisäksi ihminen oli
Jumalan kuva siten,
että Kirkkauden verho peitti Aadamia.

Ja kolmanneksi Aadam oli Jumalan kuva
valtiaana, jonka käsissä oli
luomakunnan elämä.

Tämä kaikki edellytti yhteyttä Luojaan.
Ja tämä yhteys edellytti myös sitä,
että Aadam omalta puoleltaan
ratkaisee suhteensa Jumalaan.

Siis antautuu ehdoitta Jumalalle.
Ottaa vastaan Jumalan Sanan,
joka edellytti pahan hylkäämistä.

"Ja Herra Jumala käski ihmistä sanoen:
'Syö vapaasti
kaikista muista paratiisin puista,
mutta hyvän- ja pahantiedon puusta
älä syö,
sillä sinä päivänä,
jona sinä siitä syöt,
pitää sinun kuolemalla kuoleman'."

Ja sitten Jumala konkretisoi,
mistä on kysymys kun
Rakkaudesta puhutaan.

Jumalan kuvana
Aadamin ei ollut hyvä olla yksin.

Jumala on Rakkaus,
ja Jumalan kuvana
Aadamin tuli ymmärtää,
että hän tarvitsee itselleen
rakkauden kohteen
joka on samaa luuta ja lihaa
kuin hänkin
eli hengellisesti ilmaisten
samaa Kirkkautta ja Henkeä
kuin Hänkin.

Ja niin heti Aadamille
säädetyn kieltolain jälkeen
Herra Jumala sanoi:

"Ei ole ihmisen hyvä olla yksinänsä,
minä teen hänelle avun,
joka on hänelle sopiva"

Taivaallista ihanuutta tuli
sitten sotkemaan paholaiseksi
muuttuneen Luciferin
possessoima käärme,
joka kiipesi kiellettyyn puuhun
ja selitti Jumalan olevan pihtaaja,
joka riistään heiltä
suurimman onnen
eli syömisen
hyvän- ja pahantiedon puusta.

Ja kun Aadam söi häneltä
kielletyn hedelmän,
kaikki ihanuus särkyi.

Hän kuoli tuona samana hetkenä.
Hän ei ollut enää elävä sielu.
Hän oli kuollut sielu.
Jumalan Henki,
joka oli puhallettu häneen,
oli poistunut Aadamista.

Ja tätä kuollutta sielua ympäröi
nyt alaston ruumis
ilman Kirkkauden verhoa.

Ja saman koki vaimo.
Ja he häpesivät itseään ja toisiaan
ja pelkäsivät Jumalaa.

Viikunapuun lehdet eivät
helpottaneet tilannetta.

Tarvittiin Viaton Elämä
peittämään häpeä ja alastomuus.

Jumalan Karitsan ristinkuolema.
Kiitos kun julistit meille
keskustelun aiheen pohjalta
Jumalan Sanaa.

Jokainen kappaleesi saa pohtimaan
Pyhän Hengen toimintaa.

Esittäisin nyt ensimmäiseksi
vastakysymyksen loppukysymykseesi.
Miten ymmärrät kehotuksen:

"Tavoitelkaa rakkautta
ja pyrkikää saamaan hengellisiä lahjoja,
mutta varsinkin profetoimisen lahjaa."
(1 Kor 14:1)

Miten pyrimme?

Kirjaimellisesti kääntäen puhutaan
kiivailusta,
jopa kiehumisesta/kuohumisesta.
Niin kiihkeästi meidän pitäisi
tavoitella armolahjoja.
Eli valehtelijoiden suusta tulee
aina analyysia kalamoksesta,
oli sitten keskustelun aihe mikä tahansa.
Jumalan Henki mainitaan erikseen
Raamatun toisessa jakeessa,
mutta Henki on osa
jo Raamatun ensimmäisessä jakeessa
mainittua Jumalaa eli Valtiaita.

Pyhän Hengen rooli on sama
ensimmäisessä ja toisessa jakeessa
ja myös sen jälkeen tapahtuneessa
kuuden päivän pituisessa saneerauksessa.

Ensimmäisessä jakeessa
tilannekuva on kuitenkin
aivan toinen kuin toisessa jakeessa.

Pyhä henki on tarkastelija.
Raamatun ensimmäinen jakeessa
tilannekuva pitää sisällään vain
rauhaa rakkautta ja sopusointua.

Tuona aikakautena oli
Jumalan Henki muunmuassa
tarkastellut Aamuruskon poikaa
eli Luciferina paremmin tunnettua
kaikkein ihastuttavinta enkeliolentoa.

Ja tarkastelu osoitti hänen olevan
sopusuhtaisuuden sinetti.
Täydellinen kauneudessa ja viisaudessa.

Tämä luomus oli hallitsija Eedenissä
Jumalan puutarhassa
eli tämän maan päällä.

Hänen peitteenään olivat
kaikkinaiset kalliit kivet;
karneolia, topaasia ja jaspista,
krysoliittia, onyksia ja berylliä,
safiiria, rubiinia ja smaragdia
sekä kultaa olivat upotus- ja syvennystyöt
hänessä, valmistetut sinä päivänä,
jona hänet luotiin.

Hän oli kerubi, laajalti suojaavainen,
ja Jumala asetti hänet pyhälle vuorelle;
jossa hän oli jumal'olento
ja käyskenteli muiden enkeliolentojen
eli säihkyväin kivien keskellä.

Maan päällä vallitsi rauha ja sopusointu.
Pelkoa ei ollut,
sillä eläimet eivät syöneet toisiaan.
Maanpäällisen luomakunnan
mahtavin oli behemot.
Tuokin jätti söi vain ruohoa.

Kunnes ...

Jumalan Henki havaitsi
muutoksen tuon täydellisimmän
olennon sydämessä.

Sen oli täyttänyt vääryys.

Tuo sydän oli ylpistynyt
ihanuudestaan ja kauneudestaan.

Lucifer halusi korottaa itsensä
Jumalan vertaiseksi.
Istua pohjimmaiseen pohjolaan
Jumalan Valtaistuimelle.

Syttyi tähtien sota.
Luciferin enkelit vastaan
Mikaelin enkelit.

Lucifer enkeleineen
heitettiin maan uumeniin
sen syvimpään kuiluun.

Ja nyt Pyhällä Hengellä
oli kauhistuttava tarkastelutehtävä.

Pyhä Henki liikkui
tai paremminkin leijaili
paikasta toiseen,
ja pysähtui kuhunkin kohtaan
ja lepatti siinä kuin lintu paikallaan
niin kauan, että tilannearvio
tuon paikan vahingoista oli tehty.

Kaikki oli piloilla.
Aurinko ei enää valaissut,
kuu ei heijastanut,
tähdet eivät olleet paikoillaan.
Ja maan päällä olleet olennot
olivat kuolleet.

Alkoi kuuden päivän pituinen saneeraus.
Pimeyden ruhtinaaksi muuttuneen
Luciferin eli Aamuruskon pojan
entinen esimies eli Jumalan Poika
tuli jälleen paikalle työmestariksi.

Sekasorto ja kaaos
muuttui jälleen täydellisyydeksi
kuudessa päivässä.

Ja lopputarkastuksessa
Pyhän Hengen arvosana
oli enemmän kuin hyvä.

Sangen hyvä.

Maan uusi valtias,
olisi oleva tärkeässä roolissa.

Ihminen luotiin Jumalan kuvaksi.
Ja ihminen olisi ratkaiseva
sen riita-asian,
joka Jumalan ja Aamuruskon pojan
välille oli syntynyt.

Ratkaisun avain oli kaksi puuta.
Jos ihminen luottaa Jumalaan,
kaikki on hyvin.

Jos ei luota,
niin Jumala joutuu valtavaan
rankkaan pelastustekoon,
jossa jälleen työtä tekevä elin
olisi Jumalan Poika,
Alku/Esikoinen,
jonka kautta ja jota varten
ja jonka yhteyteen kaikki on luotu.

Pian kävi ilmi,
että Ensimmäinen Aadam
ei luottanut Jumalaan.

Ja niin ihmiskunnan ja ihmisen
haltuun annetun luomakunnan
pelastaminen vaatii
Viimeisen Aadamin
tuomaa Pelastusta.

Ja jotta ihminen voitaisiin pelastaa,
ei häntä voinut
syntisenä ja kirkkauden pukunsa
menettäneenä ennen pelastustekoa
päästää syömään myös Elämänpuusta,
jolloin hän olisi elänyt pahan vallassa
koko ikuisuutensa.

Ja niin asetettiin Elämänpuun tietä
vartioimaan kerubit
ja leimuava/salamoiva miekka
joka tarkoittaa Pyhää Henkeä.
Keskustelumme aihe mainitaan
nimeltä ensimmäisen kerran
Raamatun toisessa jakeessa.

Hänestä käytetään siinä nimitystä
"Jumalan Henki".

Jumalan Henki kirjaimellisesti kääntäen
"liikkuu/leijailee/lepattaa" kuin lintu.

Kysymys on heprean verbistä
רָחַף
joka todellakin ilmaisee
leijumista/lepattamista.

Kun nyt olemme keskustelualueella,
joka on pyhitetty keskustelulle
helluntailaisuudesta,
niin sopinee, että lainaan
Sana Elämään
- kommentaariraamattua
Ensimmäisen Mooseksen kirjan alusta
sen alaviitteestä:

>> Kirjaimellisesti "leijui", "lepatti",
niin kuin haukka tai kotka
paikallaan ilmassa

Englanninkielisissä kommentaareissa
alkutekstin sana kuvataan
esimerkiksi ilmaisulla
- flutter

Raamatun ensimmäinen maininta
kustakin asiasta on aina
johdanto sanan ymmärtämiseen.

Ja keskustelumme aiheena olevasta
se on siis tämä,
jossa Jumalan Henki
kirjaimellisesti kääntäen
"leijailee/lepattaa" kuin lintu
hävityksen kokeneen
ja syvien vesimassojen hukuttaman
pimeyden peittämän maan yläpuolella.

Ja kuusi päivää myöhemmin
maa oli jälleen kuin Herran puutarha.
Ja tämän saman ihmeen,
me ihmislapset voimme kokea.

Kun se on tapahtunut,
niin Jumalan Henki ei enää
vain leijaile meidän yläpuolellamme
vaan myös täyttää meidät.

Hän lepattaa meissä
ja meidän keskuudessamme
ja myös ympäröi medät
Pyhän Hengen Pilvenä,
jota hengitämme,
niinkuin Pilvi vaelsi
Israelin kansan kanssa perille asti.
Häävieraina ovat Yljän ystävät
kuten Johannes Kastaja
sekä myös Morsiamen ystävät
eli morsiusneidot.

Häähuone on Israel.
Tämän häähuoneen lapset
ovat häävieraita.

Morsiamen eli seurakunnan
tempauksen jälkeen
koittaa ahdistuksen aika
ja aivan erityisesti
se on Jaakobille eli Israelille,
joka on silloin synnytystuskissa,
ahdistuksen aika.

Tuona ahdistuksen aikanakin
on siis Israelissa oleva
Herran palvelijat,
joiden tehtävänä on
jakaa Sanaa eli antaa ruokaa
Jaakobin ahdistuksessa
olevalle kansalle.

Lopunajan puheessaan
Jeesus puhui neljästä ryhmästä.

1
viisaista/ymmärtäväisistä
miespuolisista palvelijoista

2
viisaista/ymmärtäväisistä
naispuolisista palvelijoista

3
hyvistä ja uskollisista
israelilaisista

4
hyvistä ja uskollisista
pakanoista

Edellä mainitut neljä ryhmä,
jotka Jeesus luettelee
Matteuksen tallantamassa puheessaan,
ovat siis häävieraita:

1.
uskolliset ja ymmärtäväiset palvelijat,
jotka jakoivat Sanan leipää

2.
ymmärtäväiset morsiusneidot,
joita valvoivat ja odottivat Ylkää saapuvaksi
vihkimistilaisuudesta

3.
hyvät ja uskolliset palvelijat,
joille Herra oli antanut
omaisuuttaan hoidettavaksi

4.
isän siunaamat vanhuskaat lampaat
pakanakansojen keskuudesta,
jotka olivat tietämättään
palvelleet Jeesusta
tehdessään hyvää ihmisille

Kaikki nämä ovat
selvinneet ahdistuksen läpi elossa
ja asuttavat sitten
Messiaan perustamaa Valtakuntaa
tämän maan päällä.

He ovat häävieraita hääjuhlassa,
jossa juhlitaan Ylkää
ja Isän Kotona Yljälle vihittyä Morsianta.

Karitsan Vaimo tulee siis
vihkipaikalta Jeesuksen kanssa
taivaasta maan päälle
kirkkauden pilvenä Hänen ympärillään.
Ja sitten on hääjuhlan aika.

Hääjuhlassa on kuitenkin muitakin
häävieraita.

Siellä on esimerkiksi Yljän ystävät
eli Vanhan liiton Israel.

Viimeisin Vanhan liiton profeetta
oli Johannes Kastaja.
Suurin kaikista.
Hän ei kuulu Morsiusjoukkoon,
vaan on vain Yljän ystävä.

Ymmärrän siis niin,
että tuossa vaiheessa,
kun Jeesus tulee takaisin,
tapahtuu vanhan liiton pyhien ylösnousemus.

He kuuluvat myös häävieraisiin.
Mutta eivät asuta tätä maailmaa enää.

Mutta suurin joukko häävieraita
jotka myös asuttavat tätä maailmaa
Messiaan Valtakunnan aikana
ovat alussa mainitsemieni
neljän ryhmän edustajien
palvelemat ihmiset.

1.
Kaikki,
jotka olivat
syöneet heille tarjottua
Sanan leipää.

2.
Kaikki,
joilla oli öljyä astiassaan
eli itsessään.

3.
Kaikki,
jotka olivat tulleet
Herran omaisuudeksi.

4.
Kaikki,
jotka olivat vastaan ottaneet
Rakkauden.

Valitettavasti hääjuhlan alkaessa
käy ilmi,
että jotkut eivät olleetkaan
vastaanottaneet mitään.
He luulivat selviävänsä omillaan.

Nämä asiat käyvät ilmi
avauksessakin
lainatuista Raamattu katkelmista.

Mutta täytyy lukea kokonaan
Matt 24-25

Kysymyksessä ei kuitenkaan
ole otsikon mukainen viimeinen tuomio
vaan tuomio,
joka koskee
seurakunnan tempauksen jälkeisen
ahdistuksen ajan läpi elossa selvinneitä
sekä ahdistuksen ajan jälkeen
eloon herätettiviä joukkoja
eli Vanhan Liiton pyhiä
ja ahdistuksen aikana
Jeesuksen nimen tähden
surmansa saaneita,
jotka myös herätetään eloon
tuossa vaiheessa.

Ja sitten alkaa
tuon hääjuhlan myötä
tuhat vuotta kestävä
Messiaan Valtakunta,
jolloin kaikki on toisin
myös tämän maan päällä.

Sitten paholainen päästetään
vielä vähäksi aikaa irti
ja sen villitsemät ihmiset
hyökkäävät taivaallista Jerusalemia
vastaan taivaan avaruuksisssa
maanpäällisen Jerusalemin yläpuolella.

Ja sitten tämä nykyinen maa ja taivaatkin
katoavat, eikä niitä enää missään näy.

Ja sen jälkeen on viimeinen tuomio,
josta olen jo aiemmin kirjoittanut.

Ja sitten Jumala luo uudet taivaat
ja uuden maan,
joissa vanhurskaus asuu.

Ja Jumalan Maja on ikuisesti
ihmisten keskellä
tuossa Uudessa maassa.
2 / 618
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt