jmmikkonen

Vapaa kuvaus

Tärkeitä asioita minulle ovat kristillinen usko, läheiset, ystävät, seurakunta, terveys, kirjat, musiikki, liikunta, ruoka, puhdas vesi ja luonto sekä rauha.
youtube.com/@juhamikkonen
juhamikkonen.blogspot.fi

Aloituksia

60

Kommenttia

833

  • Uusimmat aloitukset
  • Suosituimmat aloitukset
  • Uusimmat kommentit
  1. Joo, kyllä se voisi aika sekavaa olla.
  2. Kiitos ystävällisestä palautteesta. :)
  3. Minusta on hyvä tiedostaa, että Puolimatka ei ole eksegeetti eikä luonnontieteilijä. Hän on filosofi. Mielestäni hän ylitti kompetenssinsa rajat, kun hän kirjoitti eksegetiikasta kirjassa Usko, tiede ja Raamattu ja kun hän kirjoitti evoluutiosta kirjassa Usko, tiede ja evoluutio. Edellisessä hän pyrki kritisoimaan raamatuntutkimuksen käyttämiä kriittisiä metodeja. Tämä ei ole minusta järkevää. Jälkimmäisen kirjan nimeksi olisi ehkä sopinut paremmin Usko, tiede ja naturalismi.

    Ehkä trilogian paras teos on Usko, tieto ja myytit, jossa Puolimatka puhuu uskonnonfilosofiasta. Olen sitä mieltä, että Puolimatka oli turhan poleeminen. Varmaan hän halusi herättää keskustelua, mutta ireenisempi lähestymistapa olisi ehkä voinut auttaa siinä, että hänet oltaisiin otettu hieman vakavammin. Teistien ja naturalistien välinen keskusteluilmapiiri on nähdäkseni aika tulehtunut. Minusta olisi siksi parempi, että vuorovaikutus olisi maltillisempaa.
  4. Luulen Puolimatka ajattelee esim. ettei metodologiseen naturalismiin sitoutuva tiede voi tunnistaa maailmankaikkeudessa suunnittelua (antrooppinen periaate), mutta "teistinen tiede" voi. Näillä erilaisilla lähtökohtaoletuksilla otettaisiin sitten yhteen. Toinen asia voisi olla Jeesus Nasaretilaisen väitetty ylösnousemus. Metodologisesti naturalistinen tutkimus ei voi ottaa huomioon tutkimuksessa sitä mahdollisuutta, että Jumala olisi herättänyt miehen kuolleista.

    Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että kristityt pyrkivät perustelemaan vakaumustaan Jumalan olemassaoloon mm. luonnonvakioden avulla tai kristinuskon keskeisiä totuusväitteitä, kuten ylösnousemusta historiallisilla argumenteilla. Minusta silloin liikutaan kuitenkin filosofian ja teologian alalla, ei luonnontieteiden ja historiantutkimuksen.

    Eri tieteenalojen välinen keskustelu on jo nykytilanteessa hankalaa. Voisin ottaa esimerkeiksi fysiikan ja filosofian sekä teologian sisältä systemaattisen teologian ja eksegetiikan. Asioita lähetystytään niin eri tavoin, että keskinäinen ymmärrys ja vuorovaikutus on haastavaa. Mielestäni asiaa vaikeuttaisi entisestään jos tiedettä tehtäisiin lisäksi erilaisista taustaoletuksista käsin.

    Sen sijaan minusta vaikuttaisi paremmalta, että tunnustettaisiin tieteen rajat. On toki muitakin tiedon aloja kuin tiede. Koska tieteellinen tutkimus ei määritelmänsä mukaan voi tutkia yliluonnollisia tekijöitä, se ei voi ottaa kantaa siihen, onko olemassa yliluonnollisia tekijöitä vai ei.
  5. Pyydän anteeksi, että loukkasin sanoillani. Se ei ollut suinkaan tarkoitukseni. Valitsin sanani huonosti. Tarkoitukseni oli mainita juuri tuo perusinhimillisyys.
  6. Jos olen ymmärtänyt oikein, Puolimatka kannattaa dialogista pluralismia, jonka mukaan tieteessä olisi kilpailevia lähtökohtaoletuksia. Myönnän etten ole perehtynyt kovin hyvin tieteenfilosofiaan.
  7. Oli tarkoitus kirjoittaa "mutta ei esim. Kolminaisuusoppia".
  8. Perinteisessä kristillisessä teologiassa ajatus yleisestä ja erityisestä ilmoituksesta on yleinen. Yleensä ei kuitenkaan ajatella, että yleinen ilmoitus kertoisi kristinuskon erityispiirteistä. Esim. keskiajan huomattavimpion katolisiin teologeihin lukeutuva Tuomas Akvinolainen uskoi, että ihminen voi järkensä avulla päätellä, että on olemassa Luoja, esim. Kolminaisuusoppia.

    Kristityt teologit suhtautuvat eri tavoin yleisen ilmoituksen merkitykseen. 1900-luvulla kaksi huomattavaa protestanttista teologia, Karl Barth ja Emil Brunner, kävivät asiasta kuuluisan väittelyn. Barth näki, ettei yleisellä ilmoituksella ole juuri merkitystä. Jos haluaa lukea näistä, suosittelen Oxfordin yliopiston historiallisen teologian professorin Alister McGrathin teosta Christian Theology - An Introduction (suom. Kristinuskon perusteet).
  9. Minulla ei ole parempaa tapaa tieteellisen tutkimuksen tekemiseen. Ajattelen, että metodinen naturalismi toimii, ainakin yleensä, parhaiten. Mielestäni Tapio Puolimatkan esittämä ajatus pluralismista tutkimustyön lähtökohtaoletusten suhteen on ongelmallinen. Ilkka Niiniluoto rajasi asian mielestäni hyvin. Hän sanoi, että jos teisti tekee tutkimusta metodologisesta naturalismista käsin, on tutkimus tieteestä, jos teismistä käsin, on kyse uskonnon harjoittamisesta.
  10. Myönnän, että jos minusta riippuisi, en ottaisi Markkua seurakuntani pastoriksi. En tunne henkilökohtaisesti yhtään Markun uhria. Jos tuntisin, kantaisin varmasti huolta ja kokisin myötätuntoa. Minusta osa tämän keskustelun kommenteista ei ollut ihan täysin asiallisia, niin ajattelin kirjoittaa hieman jotain Markun puolesta. Ihminen hänkin on.
  11. Oletko kohdannut ihmisiä, jotka ovat loukanneet Sinua ahdasmielisyydellään, vai pidätkö uskonnollisia kokemuksia kokevia ihmisiä muuten vain henkisesti tasapainottomina. Toivon, etten vaikuta tungettelevalta, kun kysyn.
  12. Olen samaa mieltä, että kristityt ovat keskittyneet aivan liikaa vastustamaan homoseksuaaleja. Minusta Oxfordin yliopiston Uuden testamentin selitysopin professori, entinen Durhamin piispa, N. T. Wright sanoi hyvin: "Toivon, että kristityt tunnettaisiin mielummin siitä, minkä puolesta he ovat, kuin siitä, mitä vastaan he ovat." Päivi Räsänenkin pahoitteli Aamutelevisiossa kohutun homoillan jälkeen, että keskittyi edellisiltana vastustamaan liikaa homoparien vihkimistä kirkossa, eikä evankeliumiin.

    Minulle sanoi kerran vanhempi luterilainen kaveri "rakkauden kaksoiskäsky ajaa lähetyskäskyn yli". Jos tätä ajatusta oltaisiin edes pyritty toteuttamaan, historia näyttäisi ihan toiselta. Vaikka kristityt eivät harjoita enää nykyisin miekkalähetystä, meillä olisi kyllä tavattomasti oppimista lähimmäisenrakkaudesta. Toivon Sinulle kaikkea hyvää.

    Juha
  13. Hei, en käytä sanaa naturalismi haukkasanana. Ajattelen, että se on nykyisin yleinen tapa ajatella, eikä siinä jos on naturalisti ole mitään väärää. Minusta sekään ei ole mitenkään väärin, jos ajattelee tavalla, jota joku voisi kutsua reduktionismiksi. Sekin on mielestäni nykyisin yleinen tapa ajatella ja pakkohan todellisuutta on myös pelkistää, jos sitä haluaa yrittää tutkia ja ymmärtää.

    Minusta ei ole järkevää ajatella, että kukaan tai mikään, edes kaikkivaltias, voisi toimia logiikan vastaisesti. Ajattelen, että tuo tunnettu esimerkki ei kuitenkaan ole juurikaan avuksi sen määrittelemissä, mitä sana kaikkivaltias tarkoittaa. Esim. Oxfordin yliopiston uskonnonfilosofian professori Richard Swinburne on käsitellyt asiaa kirjoissaan Is There a God? (suom. Jumalan olemassaolo ja tieteellinen maailmankuva).

    Ei haittaa, jos et halua enää jatkaa keskustelua. Pahoittelen, jos olin rasittava keskustelukumppani. Tarkoitukseni ei ollut aiheuttaa turhautumista. Olet varmasti oikeassa, että meillä on hyvin erilainen tapa hahmottaa asioita ja tämä aiheuttaa haasteita keskinäiselle ymmärtämiselle ja vuorovaikutukselle. Kiitos, että jaksoit vaihtaa ajatuksia kanssani. Minusta tämä oli ihan mielenkiintoista ja virkistävää. Ja hyvää syksyä myös Sinulle! :)

    Juha
  14. Kristittynä teistinä ajattelen, että todellisuus on rikkaampaa, kuin mitä naturalismi antaa ymmärtää. Uskon, että suurella osalla ihmisistä on eksistentiaalisia tarpeita, joita ateismi ei ole, ainakaan täysin, kyennyt tyydyttämään. Tämä ehkä voi selittää osaltaan sitä, miksi ateismi ei poistanutkaan uskontoja, vaikka sitä aiemmin odotettiin.

    Ymmärrän, että koet turhautumista, jos olet keskustellut hyvin argumentein ja Sinua on vähätelty sen vuoksi, että olet uskonnollinen ihminen. En halua väittää, että vika olisi yksin meidän uskovien. Kristitty ajattelija David Bentley oli huolissaan kulttuurimme tyhmentymisestä, jonka eräänä oireena hän piti sitä, että ateistit yleisesti ottaen eivät argumentoi enää yhtä hyvin kuin aiemmin.

    Ymmärrän senkin, että älykkäänä ja lukeneena ihmisenä pidät suurta osaa ihmisistä hieman yksinkertaisina. Toivon Sinulle, että voit voittaa turhautumisesi, ja että saat palvella tiedoillasi lähimmäisiäsi. Minusta on hyvä pyrkiä nöyryyteen siinäkin, että kivoittelee siinä että, voisi kunnioittaa syvästi jokaista ihmistä lapsesta vanhukseen ja työttömästä presidenttiin. Elämä on lyhyt ja emme ehdi muutamassa vuosikymmenessä näkemään siitä kuin siivun emmekä lukemaan pitkälle kovinkaan monella alalla.
  15. Varmasti logos-kristologia voi tuntua meistä nykyajan länsimaisista ihmisistä todella kaukaiselta. Kuitenkin se teki järkeä ensimmäisten vuosisatojen ihmisten ajattelussa. Johannes käytti lähteenään mitä todennäköisimmin Vanhaa testamenttia pohdinnoissaan. Sanalla "sana" (hepreaksi dabar) on erilainen semanttinen kenttä kuin nykykielissä, kuten myös antiikin kreikan logoksella. Johannes oli luultavasti ainakin jossainmäärin tietoinen juutalaisuuden memra-pohdinnoista (arameaa, tarkoittaa myös "sana") sekä hellenistisen ajattelun perusteista.

    Olen hieman eri mieltä, etteikö filosofisempi juutalaisuus olisi saanut kannatusta. Ajattelen esim. sellaisia henkilöitä, kuin Solomon Ibn Gabirol, Saadia Gaonia, Yehuda Halevi, Maimonides vanhalla ajalla ja lukuisia uuden ajan juutalaistaustaisia ajattelijoita.

    On totta, ettei kristinusko ole saanut kovin suurta kannatusta juutalaisten parissa. Siihen on varmasti vaikuttanut sekin, että kristityt ovat vainonneet juutalaisia. Kuitenkin on ollut läpi historian juutalaisia, jotka ovat kääntyneet kristinuskoon. Aiemmin kirkot opettivat, että juutalaisen, joka kääntyy kristityksi, on luovuttava juutalaisesta taustastaan. Uudella ajalla käytettiin termiä juutalais-kristitty. Nykyisin ne juutalaiset, jotka pitävät Uutta testamenttia (kutsuvat hepreaksi nimellä Ha-Berit ha-Hadashah) ohjeellisena uskolleen ja Jeesusta (Jeshua haMashiah) Israelin messiaana, käyttävät mielummin itsestään nimeä messiaaniset juutalaiset erottuakseen kristityistä. Olen heitä tavannutkin, ympärileikkaavat poikalapsensa ja viettävät sapattia, kuten muutkin juutalaiset.
  16. Kiitos vastauksesta. Tuo mitä sanoit, kuulostaa naturalismilta. Toki ihminen voi olla ja saa olla vakaumukseltaan naturalisti. Ja ymmärrän sen, että tieteellinen tutkimus on metodisesti naturalistista. Kuitenkaan minusta luonnontiede ei voi ottaa kantaa, onko todellisuus naturalistista. Jos naturalismia julistaa tieteellisenä totuutena, minusta tämä on ristiriitaista. Tiede ei voi todistaa asioita, joita se ei määritelmänsä mukaisesti voi tutkia.

    Minusta sosiologia on ihan oikea tiede. Ymmärrän kyllä, että siinä ei pelata samankaltaisella matemaattisella varmuudella, kuin vaikkapa fysiikassa. Viisikulmainen neliö on minustakin loogisesti ilmeisen ristiriitainen entiteetti. Mutta miksi kaikkivaltias olisi? Minusta tässä me liikumme nyt filosofian ja teologian alueella.

    Mielestäni emergenssi ei ole ainakaan järjellisesti ongelmallista. Voimme ajatella elävistä organismeista, että ne pohjautuvat fysiikkaan ja kemiaan, mutta eivät enää palaudu niihin, koska elämä on uusi taso, jolla on omat lainalaisuutensa. Miksi tietoisuus ei voisi olla uusi taso, jolla on omat lainalaisuutensa, jotka pohjautuvat aivojen sähkökemiallisiin prosesseihin, mutta eivät enää palaudu täysin alemmalle tasolle?
  17. Tämä on minunkin käsitykseni asiasta.
  18. Vilpitön ja lämmin kiitos. :)
  19. Ajattelin vielä mainita, että jos teisti haluaa tehdä tieteellistä tutkimusta, hänen on lähdettävä liikkeelle metodologisesta naturalismista. Tämä on tosiasia, sillä näin tiedettä tehdään nykyisin. Jos haluaa tehdä toisenlaista tutkimusta, siihen on toki vapaus, mutta ei tarvitse ihmetellä, jos ei mene väitöskirja läpi tai ettei saa artikkeleitaan tieteellisiin julkaisuihin.
  20. Kuvailisin sitä, minkä olen tulkinnut kokemuksiksi Jumalasta seuraavilla sanoilla: Syvä rauha, lämpö, kirkkaus, rakkaus, ilo, hyvyys, totuus, kauneus, puhtaus ja pyhyys.
    21. 39 / 42
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt