Vapaa kuvaus

Tärkeitä asioita minulle ovat kristillinen usko, läheiset, ystävät, seurakunta, terveys, kirjat, musiikki, liikunta, ruoka, puhdas vesi ja luonto sekä rauha.
youtube.com/@juhamikkonen
juhamikkonen.blogspot.fi

Aloituksia

60

Kommenttia

833

  • Uusimmat aloitukset
  • Suosituimmat aloitukset
  • Uusimmat kommentit
  1. "Vielä nykyäänkin objektiivisenä itseään pitävä teologia ja Jeesustutkimus on uskonnollisesti motivoitunutta mm. siksi, että se pitää lähteinä synoptisia evankeliumeja, mutta eivät muita (kerettiläisiksi ja harhaoppisiksi tuomittuja). Tieteessähän ei ole kriteeriä kerettiläinen, harhaoppinen tai epäjumala. Esimerkiksi Markionin evankeliumi on ihan samalla viivalla synoptisten evankeliuminen kanssa ja Markionille Jeesus oli puhtaasti henkiolento, joka laskeutui sapattina alas taivaasta Kapernaumiin aikuisena henkiolentona ja alkoi saarnaamaan."

    Tieteellistä Jeesus-tutkimusta tehdään metodologisesta naturalismista käsin. Jeesus-tutkijoita on moneen lähtöön, kaikki eivät suinkaan ole kristittyjä tai edes teistejä.

    Syy miksi esim. Markionin evankeliumi ei ole lähde Jeesus-tutkimuksessa on sen myöhäisyys. Markionin kaanon sisälsi vain riisutun version Luukkaan evankeliumista ja osan Paavalin kirjeistä. Hänen mukaan juutalaisten (Vanhan testamentin) jumala oli paha. Hän poisti siksi kaanonistaan juutalaiseksi kokemansa aineiston. Markion ja markionilaisuus on ihan mielenkiintoinen tutkimusaihe, mutta se ei anna meille lisää tietoa historian Jeesuksesta.

    "Minusta ei ole. Sokratesta ei ole kukaan väittänyt jumalaksi eikä Sokrateen väitetty tehneen koskaan ihmetekoja. Sokrateesta kirjoittajat ovat kirjoittaneet aina samalla tavalla kuten ihmisestä kirjoitetaan. Paavali, joka olisi voinut olla jopa silminnäkijä, kirjoittaa Jeesuksesta puhtaasti henkiolentona. Paavali on aivan hiljaa ihmisjeesuksen elämän yksityiskohdista. Hieman myöhemmin Markus kirjoittaa aikuisesta Jeesuksesta saarnaamassa ja tekemässä ihmetekoja, mutta vaikenee elämän yksityiskohdista, jotka on sepitetty myöhempiin evankeliumeihin. Jeesuksen tarina noudattaa tyypillistä urbaanilegendan kaavaa, se saa lisää yksityiskohtia kun tarina kulkee eteenpäin."

    Eroja on toki on, mutta yhtäläisyyksiäkin löytyy. Platon kuvasi Sokrateen idealistiseksi. Tutkijat pyrkivät ymmärtämään mitä Sokrates oli. Hän ei ollut sama historiallinen henkilö kuin Platonin dialogien päähenkilö. Työ on haastavaa, sillä meillä ei ole muita lähteitä Sokratesta Platonin lisäksi kuin Xenofon. Kuten Sokrates Platonilla, myös Jeesus "muuntui" evankeliumeissa julistajasta julistetavaksi.

    Paavali-tutkimus on oma alansa ja erillään Jeesus tutkimuksesta. Paavalitutkimuksessa päälähteinä ovat Paavalilta säilyneet kirjeet. Kriittisessä tutkimuksessa niistä tunnustaan yleisesti aitoperäisiksi (Paavalin kirjoittamiksi) seitsemän: Roomalaiskirje, 1. Korinttilaiskirje, 2. Korinttilaiskirje, Galatalaiskirje, Filippiläiskirje, 1. Tessalonikalaiskirje sekä kirje Filemonille. Loput nähdään yleensä Paavalin seuraajien kirjoittamina.

    Esim. Roomalaiskirjeen 1. luvun alkupuolella Paavali kirjoittaa (tai paremminkin sanelee kirjurille) että Jeesus on "lihan puolesta on syntynyt Daavidin siemenestä" (KR38, seuraa tässä tarkemmin alkutekstiä kuin KR92), ἐκ σπέρματος Δαυὶδ κατὰ σάρκα, ek spermatos dauid kata sarka) . Tämä tarkoittaa että Daavid näki Jeesuksen ihmisenä, Daavidin poikana.

    1. Korinttilaiskirjeen luvussa 11 Paavali kirjoittaa: "Herra Jeesus sinä yönä, jona hänet kavallettiin, otti leivän, kiitti Jumalaa, mursi leivän ja sanoi: 'Tämä on minun ruumiini, joka annetaan teidän puolestanne. Tehkää tämä minun muistokseni.' Samoin hän otti aterian jälkeen maljan ja sanoi: 'Tämä malja on uusi liitto minun veressäni. Niin usein kuin siitä juotte, tehkää se minun muistokseni.'"

    1. Korinttilaiskirjeen luvussa 15 Paavali kirjoittaa: "Kristus kuoli meidän syntiemme vuoksi, niin kuin oli kirjoitettu, hänet haudattiin, hänet herätettiin kuolleista kolmantena päivänä, niin kuin oli kirjoitettu."

    Jos Paavali kerran ajatteli että ehtoollisella nautitaan Jeesuksen ruumis ja veri (oli kyse sitten symbolisesta ateriasta tai jostain syvemmästä), ja jos Paavali ajatteli että Kristus kuoli (ristillä) ja haudattiin, niin ei Paavalin mukaan Jeesus ollut puhtaasti henkiolento.
  2. Kuten muussakin muussakin historiatutkimuksessa, myös Jeesus-tutkimuksessa lähteitä arvioidaan kriittisesti. Eivät evankeliumit ole nykyisen tieteellisen ihanteen mukaisesti kirjoitettua objektiivista historiakirjoitusta. Ne ovat antiikin kirjallisuutta, julistusta, jotka pohjaavat Jeesus Nasaretilaisen elämään ja opetuksiin.

    On mielekästä verrata Jeesusta ja Sokratesta. Kumpikaan heistä ei kirjoittanut kirjoituksia. Seuraajat kirjoittivat. Sokrateesta Platon ja Xenofon, Jeesuksesta varhaiset kristityt. Evankeliumien kirjoittajista on erilaisia tulkintoja (esim. itsekään en ajattele että Matteus olisi kirjoittanut Matteuksen evankeliumia - ainakaan sellaisessa muodossa, jossa se on säilynyt jälkipolville). Myös evankeliumin ajoituksista on erilaisia tulkintoja.

    Joka tapauksessa ainakin synoptiset evankeliumit ajoittuvat ensimmäiselle vuosisadalle. Jeesus Nasaretilainen kuoli joko vuonna 30 tai 33. Hänen julkinen toimintansa kesti ehkä noin 3 vuotta. Jos Markuksen evankeliumi (jota pidetään yleisesti vanhimpana) on kirjoitettu 60-luvulla, välissä on ehkä reilut 30 vuotta. Se ei ole antiikin lähteiden mittakaavassa paljon.

    Uusi testamentti on poikkeuksellisen hyvin säilynyt antiikin tekstikokoelma. On löydetty tuhansia kreikankielisiä tekstilähteitä (+ käännökset ja kirkkoisien lainaukset). Toki tekstikritiikki on vasta alustavaa työtä. Sen jälkeen kun alkuteksti on rekonstruoitu alkaa muu eksegeettinen tutkimus. On erilaisia tutkimusmetodeja, kuten muotokritiikki, redaktiokritiikki, sekä sosiohistoriallinen ja kirjallinen tutkimus.

    Jeesus Nasaretilainen eli aika periferiassa, Juudean provinssissa, joten ei ole yllättävää että hänestä ei ole säilynyt juuri muita aikalaislähteitä, kuin hänen seuraajiensa kirjoitukset. Josefus mainitsee jotain hänestä (valitettavasti kristityt turmelivat Josefuksen maininnan, yrittäen saada hänet tunnustamaan Jeesus messiaaksi, vaikka Josefus ei ollut kristitty, mutta tutkijat ovat rekonstruoineet sen mitä Josefus todennäköisesti alunperin kirjoitti). Talmudissakin Jeesus mainitaan (toki häneen suhtaudutaan siellä eksyttäjänä).

    Tacitus ja Suetonius mainitsevat hänet myös. Mutta Uuden testamentin ulkopuoliset lähteet eivät anna meille lisää tietoa Jeesuksesta. Toki muu antiikin kirjallisuus auttaa meitä ymmärtämään niitä historiallisia ja kulttuurisia puitteita, joissa Jeesus ja varhaiset kristityt elivät. Uudempi Jeesus-tutkimus (viime vuosikymmenet) on korostanut enemmän Jeesuksen juutalaisuutta, kuin aiemmin.