jopa_vain

Vapaa kuvaus

Vuosittain 4.000 M€ yltävä maataloustuki on vastikkeeton ja siten aiheeton rasitus veronmaksajille.

VASTUSTAN MAATALOUSTUKIAISIA!



Maanviljelijäeläkeläisten työeläkkeen maksu valtion varoista
on yksi pahimpia tasa-arvon vääristäjiä yhteiskunnassamme.



MyEL ON LAKKAUTETTAVA JA VILJELIJÄT SIIRRETTÄVÄ KANSANELÄKKEEN

PIIRIIN; SAMAAN JOUKKOON MUIDEN VÄHÄOSAISTEN KANSSA, JOTKA EIVÄT

KYKENE TYÖELÄKETTÄÄN KUSTANTAMAAN.



Suosikkibändit/artistit: xxxxxxxxxxxxxxxxxx

Suosikkileffat: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Lempikirjat: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Vapaa-aikanani: xxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Suosikkipalstat Suomi24 Keskusteluissa: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Katson tv:stä mieluiten: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Kotieläimet: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

En pidä: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Parhaat matkakohteet: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Ruoka & juoma: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx



Koulutus: Ammattikorkeakoulu

Koulut:

Työskentelen:

Ase tai siviilipalvelus:

Yhdistykset/kerhot:

Aloituksia

184

Kommenttia

1811

  1. Vaikka vakuutusmaksutulo pysyisikin samana, mitä en usko,
    koska tuottavuuden pitäisi sinä tapauksessa nousta kaksinkertaiseksi,
    mikä taas on kompetenssivajeen vuoksi mahdotonta, niin
    silti tarvitaan veronmaksajan apu jopa 75 % MyEL-eläkekorvauksiin.
  2. En usko, että vakuutusmaksutulo säilyy
    nykyisellään väen vähetessä 30.000
    viljelijään. Sehän tarkoittaisi
    tuottavuuden nousua 100 %, mitä
    pidän erittäin epätodennäköisenä.
    (Ei riitä kompetenssi!)

    Mutta vaikka säilyisikin, niin silti
    se on vaan sen 160 milj. euroa.

    Sen sijaan pidän uskottavana, että v. 2034
    MyEL -eläkeläisen saama korvaus on
    vähintään 8.800 euroa vuodessa. Ja
    sitäkin pidän realistisena, että
    viljelijäeläkeläisiä on vuonna 2034
    vähintään 60.000 henkilöä.

    Niinpä heille maksettava eläkesumma on
    528 milj. euroa. Eli edelleen tarvitaan
    veronmaksajanrahaa 528 - 160 = 368 milj. euroa.

    Eli v e r o n m a k s a j a n apuja
    tarvitaan edelleen tukijussin ns.
    työeläkekorvaukseen liki 70 %.

    Maksakie meitin elakkeet, maksakie.
    Antakkie rahhaa.

    Sellaista päivää, että
    tukijussiporukka itse kustantaisi oman väkensä
    työeläkkeen ei ole nähty eikä tulla kuunaan
    näkemään. Kyllä loinen on loinen eläkkeellä
    ollessaankin.
  3. Nykyiset 73.000 MELA maanviljelijä aktiivia saavat keätyksi
    vuodessa 160 milj. euroa, josta ihan yksinkertaista
    matematiikkaa käyttäen on laskettavissa, että 30.000
    maksajaa saa kasaan 65 milj. euroa.
  4. Esittämäni tieto, että uusimmat MyEL -korvaukset ovat jo keskimäärin
    8832 euroa vuodessa, on peräisin MELA:n kuukausitilastosta viime
    vuoden marraskuulta.
  5. Tuossa edellä pistepirkko spekuloi, tai sanonko
    suoraan, vääristelee käyttämällä eläkeläisten
    lukumääränä lukua 15.000, jonka tuolla aiemmin
    jo todistelin täysin epärealistiseksi.

    Myös eläkekorvauksen vuotuinen määrä 3.000 euroa,
    on törkeää vähättelyä. MELAn tilaston mukaan jo nyt
    uusien MyEL -eläkkeiden vuotuinen summa on 8832 euroa,
    joten v. 2034 voi hyvin kuvitella tuon summan olevan
    jopa 12.000 euroa.

    Kahdenkymmenen vuoden kuluttuakin MyEL-eläkeläisiä
    on vielä 90.000, joten oikean suuntaisen käsityksen
    eläkekorvausten loppusummasta saa kertomalla
    90.000 * 12.000 = 1.080 milj. euroa eli yli miljardin.

    Siinäkin tapauksessa, että korvaussumma ei enää
    nykyisestään nousisi, summa olisi (90.000 * 8832) =
    795 milj. euroa.

    Jos toisaalta maanviljelijäeläkeläiset kuolisivat
    nuorempina kuin väestö yleensä, jonka seurauksena
    v. 2034 olisikin enää 60.000 MyEL -eläkeläistä,
    summa olisi (60.000 * 8832) = 530 milj. euroa.

    Nykyisellä 73.000 maksajaporukalla tukijussit saavat
    kerätyksi vuodessa MELA:lle vakuutusmaksutuloa
    160 milj edestä. Samaa matematiikkaa käyttäen,
    vuonna 2034 30.000 tukijussin porukka saisi kasaan
    65 miljoonaa euroa.

    Veronmaksajien taakka olisi silloin lievimmässäkin
    tapauksessa 530 milj. - 65 milj. eli
    m e g a l o m a a n i s e t 465 milj. euroa.

    Kuten olen usein sanonut, sellaista päivää, että
    tukijussiporukka itse kustantaisi oman väkensä
    työeläkkeen ei ole nähty eilä tulla kuunaan
    näkemään. Kyllä loinen on loinen eläkkeellä
    ollessaankin.
  6. Eläkeläisten ja maksavien viljelijöiden suhde on siis 2:1,
    aivan kuten muillakin ammattialoilla.


    Eli silloin kun maksavia asiakkaita on 30.000, niin eläkeläisiä on
    15.000. Höpö, höpö. Absurdimpaa oletusta on vaikea, ehkä jopa
    mahdoton tehdä.

    Mutta vaikka näin olisikin, ei silti tukijussi pystyisi oman
    porukkansa kesken eläkeläisistään huolehtimaan.

    Noiden 15.000 henkilön eläkekorvauksiin kuluisi vuodessa
    180 milj. euroa. Kun 30.000 viljelijän vuodessa maksama
    summa (a 2.200 per nuppi) olisi vain 66 milj. euroa. Vielä
    jäisi tuossakin skenariossa veronmaksajan harteille
    120 milj. euroa eli 75 %, lähes yhtä rouheasti kuin nytkin.
    Hoh hoijaa.

    Jos kuitenkin palattaisiin realismin tasolle ja todettaisiin,
    että tilannetta, jossa MyEL-maksusuhde olisi 2:1 ei voida
    saavuttaa missään olosuhteissa.

    Kahdenkymmenen vuoden kuluttua tilanne on suurin piirtein
    sellainen, että aktiivimaksajia on 30.000 henkilön verran.

    Jos nyt eläkkeellä olevat 130.000 vähenisivät vauhtia 5.000
    eläkeläistä / vuosi, heistä olisi jäljellä vielä v. 2034
    30.000. Tosin eläkeläisten nuorimmat ikäluokat ovat
    suurista ikäluokista johtuen suurempia, joten on näitä
    vanhoja eläkeläisiä v. 2034 vielä elossa ainakin 50.000 henkilöä.
    Kun siihen lisätään 20 vuoden ajalta uuseläköityvien määrä, yhteensä
    n. 40.000 henkilöä, niin hyvällä syyllä voidaan olettaa,
    että vuonna 2034 olisi suhdeluku 3:9 eli 1:3.

    Näin se menee - rautalangasta väännettynä. Ei ole tukijussista
    porukkansa eläkkeiden kustantajaksi.


    Maksakie meitin eläkkeet, maksakie. Antakkie rahhaa.
  7. Se on varmaa, että suhde eläkeläiset / maksavat asiakkaat
    MELA:ssa kehittyy siihen suuntaan, että eläkeläisten
    suhteellinen osuus pienenee, mutta riittääkö sekään,
    että eläkeläisiä olisi yhtä paljon kuin maksavia
    asiakkaita?

    Lasketaanpa.

    Otetaan lähtöoletukseksi tilanne, jossa niin
    eläkeläisiä kuin maksavia asiakkaitakin olisi
    kumpiakin 30.000.

    Oletetaan, että eläkekorvaus tuolloin olisi 1000 €/kk.
    (Voi olla vähän alakanttiin. Jo tänä päivänä uudet
    MyEL-eläkkeet ovat 736 €/kk MELA:n kuukausitilaston
    mukaan.)

    Eläkekorvauksiin tarvittaisiin siis 30.000 * 1.000 * 12
    eli 360 milj. euroa vuodessa.

    Jotta MELA tulisi omillaan toimeen tässä 'tasatilanteessa'
    maksavien viljelijöiden vuosimaksun tulisi olla siis
    tuon 360 milj. euroa myös. Tai hieman enemmänkin, koska
    onhan MELA:lla hallinnointikulujakin.

    Nykyisin viljelijöiden vuodessa MELA:lle maksama
    rahasumma työeläkkeistä jää n. 160 milj. euroon, jota
    maksamassa on n. 73.000 henkeä eli n. 2.200 €/vuosi.

    Ahne, suomalainen talonpoika kun on kyseessä, niin aika
    vaikea on kuvitella, että tämä suostuisi
    korottamaan eläkemaksunsa lähes viisinkertaiseksi.

    Jotta tukijussit joskus tulisivat työeläkkeidensä
    osalta toimeen keskenään, pitäisi maksajia olla
    viisi jokaista eläkeläistä kohti. Eli jos maksajia
    olisi tuo 30.000, niin eläkeläisiä saisi olla ainoastaan
    6.000 henkilöä.

    Tämä on täysi mahdottomuus, joten ei todellakaan ole
    muuta tietä kuin lopettaa MELA, purkaa MyEL ja siirtää
    viljelijät kansaneläkkeen piiriin ilman työeläkkeen
    maksuvelvoitetta, samaan joukkoon muiden työeläkettään
    kustantamaan kykenemättömien kanssa.
  8. Kun katsotaan valtion ja veronmaksajan kannalta
    MyEL-eläkkeitä, niissä on palkansaajien eläkkeisiin
    nähden merkittävä ero. Joudumme nimittäin verovaroistamme
    antamaan toimeentulotukeen verrattavaa sosiaaliapua MyEL-
    eläkkeiden maksamiseen jopa 78 % eläkekorvausten
    loppusummasta. Palkansaajat selviävät työeläkkeellään
    ilman valtion sosiaalitukia.

    Se on väärin, että MyEL -eläkeläisille veroista
    maksettava sosiaaliapu nousee summaltaan yli
    takuueläkkeen. Jos normaaleilla ihmisillä eläke-
    korvaus jää alle takuueläkken, valtion varoista
    maksetaan erotus vain takuueläkkeen rajaan saakka.

    Vielä epäoikeudenmukaisemmaksi MyEL näyttäytyy,
    kun tiedämme viljelijöistä suurimman osan
    hankkivan 2/3 osaa tuloistaan palkkarenkinä
    toimien, jolloin he saavat tietysti myös eläkkeen
    siitä ansiostaan. Ainakin oletettavasti. Voihan
    olla ja varmaan usein onkin, että he muuta
    työtä urakoitsijana tehden laiminlyövät
    työeläkevakuutuksensa ja siis laiminlyönnillään
    loisivat veronmaksajien piikkii. Parasiitti on
    aina parasiitti.

    Olisi kaikkien kannalta reilua lakkauttaa MELA,
    purkaa MyEL ja siirtää viljelijät kansaneläkkeen
    piiriin ilman MyEL-maksuvelvoitetta.

    MELAn lakkauttamisen yhteydessä jäljelle jäävä
    omaisuus (n. 150 milj. euroa)
    osoitettakoon Maaseudun Kukkaisrahastolle.
  9. Nimimerkki 'jahas' yrittää tragikoomisesti harhauttaaa.
    Kun puhutaan luopumistukilaisen oikeudesta lisätienestiin,
    hänpä vetäisee esiin Varman vanhuuseläkkeen säännöt, jotka kuuluvat:
    "Eläkkeellä ollessasi voit toimia yrittäjänä tai saada palkkaa
    ansiotyöstä ilman, että työskentely vaikuttaa Varman eläkkeen maksamiseen."

    Luopumistukea ei voi mitenkään verrata vanhuuseläkkeeseen. Tuossa
    Varman esityksessä kerrottu ei koske luopumistukilaisia.

    "Luopumistuella ollessa voi tehdä rajoitetusti palkkatöitä
    tai harjoittaa pienimuotoista yrittäjätoimintaa, mutta näistä
    ansiotöistä saatavien ansiotulojen pitää jäädä alle ansiotulorajan.
    Ansiotuloraja vuonna 2014 on 706,87 euroa kuukaudessa.
    Tuloraja nousee vuosittain palkkakertoimen mukaan.",
    ohjeistaa MELA nettisivuillaan luopumistuki-loisijaa.

    Kannattaa todella kokopäivätoiminen tukilusmu käräyttää
    kokopävivätoimiesta urakoinnistaan.
  10. Kyllä tuo kirjoitukseni aivan linjassa on
    se perusajatukseni kanssa, jonka mukaan
    suomalaisen ruuan alkutuotannon korvaaminen
    ulkomaan tuonnilla ei olisi kummoinenkaan
    juttu. Myös tämä häviävän pieni osuus BKT:sta,
    mikä kuuluu maataloudelle, todistaa
    tätä perusasiaa.

    Tukiaisten lakkauttaminen tosi heti suoraa
    säästöä kolme (3) miljardia euroa.
    Elintarviketeollisuuden ja maatalouden
    nyt ulkomaan tuontiin tarvitsema 4.9 miljardin
    summa voitaisiin käyttää ruuan tuontiin, johon se
    hyvin riittäisikin eikä kaikki edes kuluisikaan.

    Tuossa edellinen kirjoittaja jo todistikin, että
    maataloudesta ei lopettamisen myötä tulisikaan
    paljon työttömiä, koska he jo nyt tienaavat
    2/3 -osaa tuloistaan muutoin kuin
    tukijussittamisella.
  11. http://www.ruokatieto.fi/static/tietohaarukka/fi/index.html

    Tuosta yllelinkittämästäni tilastokokoelmasta on sivulta 6
    nähtävissä, että maatalouden osuus BKT:sta on kokonaista
    yksi (1) prosenttia.

    Kun maatalousväestö on suuruudeltaan 4 % väestöstä, niin
    lienee kaikille selvää, että tukijussin luokittelu
    parasiitiksi eli loiseläjäksi on varsin perusteltua
    ja paikallaan.

    Maksakie tukiaissia, maksakie. Antakkie rahhaa.
    Ruikuti, ruikuti. Antakkie.
  12. Ruuan hinta sinällään, vaikka se EU:n lähes kalleinta
    taitaakin olla, on vielä siedettävissä lukemissa.

    Ainoastaan verorahoista revittävät megalomaaniset
    maataloustukiaiset on se, mikä rassaa.

    On täysin sietämätöntä, että maksamme vastikkeetonta
    tukea maataloussektorille yli kolmen (3) miljardin
    euron edestä vuosittain.

    Tuen kertakaikkinen lakkauttaminen saattaisi
    kyllä vaikuttaa - verorasituksen kevenemisen lisäksi -
    myös ruuan kuluttajahintoihin, kun ulkomaan tuonnin
    volyymi kasvaisi.

    Kun maatalouden ja elintarviketeollisuuden nyt käyttämä
    4,9 miljardin välituotepanos jäisi jatkossa
    käytettäväksi ruuan tuontiin, ei vaihtotasekaan
    siitä heikkenisi, vaan saattaisi jopa parantua,
    kun muistamme, että suomalaiseen ruokapöytään
    riittää vuosittain vain 1,5 miljardin arvosta
    suomalaista alkutuotantoa.

    Jäisi vielä varaa kattaa elintarviketeollisuuden
    ja maatalouden loppumisen myötä syntyvän
    työttömyyden kustannuksetkin, kun plussapuolle¨
    siis lankeaisi 4.900 + 3.000 M€ eli yhteensä
    7,9 miljardin euron kokoinen potti.
  13. On virkistävää huomata, että megalomaanisiin
    maataloustukiaisiin kriittisesti suhtautuvia
    kirjoittajia löytyy muitakin, kuten tässä avauksen
    tehnyt nimimerkki 'Verokeinottelu stoppiin'.
    Tervetuloa 'Hermannin nuorisoseuraan'.

    On varmaa, että maanviljelijöille vuosittain
    verorahoista holvatut kolme miljardia euroa
    eivät veronmaksuhaluja paranna sen enempää
    yritysten kuin yksittäisten veronmaksajienkaan
    kohdalla.

    Eräs tämän keskustelun tragikoomisimpia
    ajatusrakennelmia on esitetty naiivi
    uskottelu, jonka mukaan maatalousvaltaiset
    kunnat muka jotenkin maataloustukiaisista
    elpyisivät. Se ei pidä paikkaansa.
    Eivät elvy.

    Maatalousvaltaisista kunnista tulisi
    päästä kuntauudistuksessa kokonaan eroon
    ja saattaa kunnallinen päätöksen teko
    pääsasiassa muiden kuin keskustalaisten
    maanviljelijöiden käsiin. Heidän
    tekemiensä päätösten jälki on hurjaa, ja
    näkyy esimerkiksi siinä, että liki 90 % maamme
    kriisikunnista on tällä hetkellä
    kepulaisenemmistöisiä.

    Kuntauudistuksen toteuttamisen lisäksi,
    six-pack -hallituksen tulisi tormistautua
    muutenkin ja ryhtyä isoihin leikkaustoimiin
    Suomen maatalouden tukien osalta. Saattaisi
    olla jopa viisasta lakkauttaa kokonaan
    maa- ja metsätalousministeriö vielä
    tämän vaalikauden puitteissa. Hetki
    siihen olisi otollinen, koska oppositio
    on kaikin puolin hampaaton. Muun muassa
    keskustan Juha Sipilä varoo ottamasta
    mihinkään kantaa ja yrittää pysyä
    näkymättömissä. Se on sitä kepulaista
    asioiden hoitoa, joka tunnetaan
    parhaiten sloganista:

    "Kepu pettää aina."
  14. Pistepirkko on oikeassa!

    On totinen totuus, että viljelijäin
    työeläkemaksut ovat kohtuuttoman korkeat.


    Varsinkin, kun viljelijä eivät maksuista huolimatta
    kykene omaa työeläkettään kustantamaan siten,
    kuin MyEL on alunperin tarkoittanut. Kun valtionvaroista
    joudutaan toistuvasti osallistumaan MyEL-
    eläkekorvauksien maksuun jopa 78 % osuudella,
    ei todellakaan voida puhua toimivasta
    järjestelmästä. MyEL on selvästikin ollut susi
    jo syntyessään.

    Kaiken kaikkiaan MyEL korvauksiin palaa
    nykytasolla verorahaa liki 700 milj. euroa
    vuosittain. Se on kohtuuttoman suuri rasite
    veronmaksajille.

    Rasitteesta olisi päästävä eroon mitä pikimmin.
    Lisäksi asiaan kytkeytyy kosolti tasa-arvon vastaisuutta,
    koska valtion varoja jaetaan maanviljelijöille
    MyEL:n suoman savuverhon suojin muita kansanryhmiä
    rouheasti enemmän. Jos muilla kansanryhmillä
    työeläkekorvaus jää alle takuueläkkeen rajan,
    valtion maksaa erotuksen takuueläkkeen rajaan
    saakka, kun sen sijaan viljelijöille
    jaellaan valtion osuutta rutkasti yli
    takuueläkkeen rajan. Se on ehdottomasti
    suuri vääryys.

    Parhaiten vääryys saadaan oikaistuksi purkamalla
    MELA, lakkauttamalla MyEL ja siirtämällä viljelijät
    ilman työeläkkeen maksuvelvoitetta samaan
    joukkoon muiden vähäosaisten kanssa, jotka eivät
    kykene työeläkettään kustantamaan. MELAn
    lakkauttamisen yhteydessä jäljelle jäävä
    omaisuus (n. 150 milj. euroa)
    osoitettakoon Maaseudun Kukkaisrahastolle.
  15. Kyllä maataloustukiaisia on ollut jo ennen vuotta 1958.

    Muun muassa nämä päätökset löytyvät eduskunnan asiakirjoista:

    "Valtioneuvoston päätös 5 päivältä maaliskuuta 1953 maatalouden
    tuotantokustannusten tasoittamiseksi ja tuotannon edistämiseksi
    viljelijöille myönnettävistä avustuksista."

    "Valtioneuvoston päätös 13 päivältä toukokuuta 1954 maatalouden
    tuotantokustannusten tasoittamiseksi ja tuotannon edistämiseksi
    viljelijöille myönnettävistä avustuksista."


    Maksakie tukiaissia, maksakie. Antakkie rahhaa.

    Ennen vanhaan tämä jeremiadi kuului:
    "Antakkie avustuksija, antakkie."

    Vuonna 1953 oli vallassa maalaisliittolaisen Urho Kaleva Kekkosen
    kolmas hallitus ja vuonna 1954 taas RKP:n Ralf Törngrenin hallitus, jossa
    siinäkin oli maalaisliittolaisia ministereitä.
  16. On tragikoomisen surkuhupaisaa tuo natsikortin käyttö,
    johon tukijussi sortuu aina kun asialliset argumentit,
    tai sanottakoon puoliasiallisetkin, loppuvat.

    Alhainen sivistystaso ja kyvyttömyys asiallisiin
    argumentteihin, liitettynä vakavaan kognitiiviseen
    dissonanssiin aiheuttavat näille pistepirkoillemme
    useinkin takautumisen kolmenkymmentäluvulle, jolloin
    talonpoikien suuri idoli ja esikuva, maanviljelijä
    Vihtori Kosola riehui natsiaatteineen Pohjamaalla.
    Tragikoomisen surkuhupaisia hahmo hänkin loppujen
    lopuksi, mutta oppinsa elävät hyvin nykyaikanakin.
    Se on tuosta pistepirkon ylenmääräisestä
    natsikortin heiluttelusta havaittavissa.

    Suomalainen talonpoika on aina ollut höynäytettävissä
    mitä kummallisimpiin ismeihin ja johdateltavissa
    jopa maanpetokselliseen toimintaan, kuten viime
    sotien aikaan mustan pörssin kauppaan.

    Kosolan aikana voitiin vetää selvä yhtäläisyysmerkki:
    natsi eli maanviljelijä ja hyvin tuntuu Hitler olevan
    heillä muistissaan edelleen.

    "Heil Hitler, meill Kosola" on edelleenkin
    talonpoikien rakastama iskulause.
  17. Tukijussien valtiolta saamia työeläkekorvauksia
    ei tule rinnastaa valtion ja kuntien palkollisten
    eläkkeisiin. Viljelijät eivät ole työsuhteessa
    valtioon tai kuntiin.

    Viljelijäin MyEL-korvaukset maksetaan sosiaali- ja
    terveysministeriön momenteilta, joten ne ovat valtion
    kannalta sosiaalitukea, verrattavissa lähinnä
    toimeentulotukeen.

    Valtio maksaa tänä vuonna viljelijäin eläkekorvauksia
    liki 700 milj. euron edestä eli kokonaista 78 %.

    Se on vääryys, joka tulee oikaista.
  18. Valtion kannalta tukijussi-eläkorvausmaksut eivät
    ole työeläkkeen maksua vaan sosiaalitukea. Se
    käy kirkkaasti ilmi muun muassa siitä, että
    korvaukset maksetaan sosiaali- ja terveysministeriön
    momenteilta.

    Missään virallisessa yhteydessä MyEL:a ei olekaan
    verrattu valtion omien palkkalaistensa työeläkkeisiin.
    MyEL-korvausta voisikin verrata lähinnä toimeentulotukeen.

    MyEL:n purkaminen varmaankin täytyy tehdä perustuslain
    säätämisjärjestyksessä, vaikka toisaalta voi
    olla mahdollista tulkita kohtuuttomuusnäkökohtaa
    ja lakkauttaa laki ihan siltä istumalta yksinkertaisella
    enemmistöllä.

    Se on selvää, että MyEL nykyisellään on kohtuuton,
    ja muuttuu jatkossa entistä kohtuuttomammaksi, mutta
    yhtä lailla on varmaa, että asialle ennen pitkää
    jotakin tehdään. Kello tikittää.

    Pistepirkolle tiedoksi, että en ole
    koskaan väittänytkään, että MELAn lakkauttaminen
    riippuisi tukijusseista. Kyllä se lakkauttaminen
    voidaan tehdä ihan kysymättä niiltä mitään.
  19. 'Erkki S' -nimimerkille sellainen vinkki, että hänen
    kannattaa kääntyä jonkun kaverinsa puoleen, joka
    ymmärtää kirjanpidon päälle yleensä ja taseiden päälle
    eriksensä ja pyytää tätä selvittämään hänelle
    yksityiskohtaisesti, aikaa ja rautalankaa säästämättä,
    miten todellakaan ei ole mahdollista, että MELA
    voisi lakkauttamistilanteessa maksaa takaisin
    sinne maksetut maksut.

    Asiaa ymmärtävät tietävät ilman rautalangan vääntöäkin,
    että MELA:n taseessa on omaisuutta niin vähän, että se
    jaettuna tasan vakuutuksenottajain kesken tekee
    kaikkianstas suurin piirtein 1580 euroa jokaiselle
    eli Erkillekin. Arvio perustuu siihen, että taseen
    loppusumma on hieman yli 193 miljoonaa euroa, mutta
    nopeasti realisoitaessa, siitä saataisiin vain
    n. 150 milj. euroa.

    Tästä ikävästä asiain laidasta huolimatta nykysysteemi
    ei ole paras mahdollinen. Erkki S:n kannalta se sitä
    tetysti ehkä on, mutta meidän veronmaksajien kannalta ei,
    eikä myöskään demokratian ja oikeudenmukaisuuden valossa
    tarkasteltuna.

    Nimittäin, kun MELA ei k y k e n e maksamaan
    eläkekorvauksistaan kuin 22 %, niin valtion
    budjetista menee 78 % eli liki 700 milj. euroa
    vuodessa. Se on monellakin tavalla vääryys.

    Nykymenoa jatkettaessa maanviljelijä-eläkeläisille
    nimittäin tultaisiin maksamaan valtion varoista
    yli t a k u u e l ä k k e e n meneviä summia,
    kun muille vähäosaisille pitää takuueläkkeen
    määrän riittämän. Ei tällaista yhden, jos kohta
    ahneen, ryhmän eri oikeutta pidä tasavallassa
    salliman.

    Ainoaksi oikeaksi tavaksi jääkin ehdottamani
    MELA:n purkaminen, MyEL:n lakkauttaminen ja
    viljelijäin siirtäminen - ilman työeläkkeen
    maksuvelvoitetta - kansaneläkkeen piiriin,
    samaan joukkoon muiden vähäosaisten kanssa,
    jotka eivät kykene työeläkettään kustantamaan.

    MELA:n realisoimisesta jäävä potti voitaisiin
    ohjata lyhentämättömän Maasedun Kukkaisrahastolle.
  20. Niin mutta kun elintarvikkeiden tuonnin arvo olikin
    vuonna 2012 jo 3.467 M€. Siitä vain osa tuli
    elintarviketeollisuuden kautta, suurin osa tuli suoraan
    kaupan kautta, joten tätä summaa ei tule verrata
    virheellisesti - niin ei alaluokkainekaan tekisi -
    elintarviketeollisuuden brutoarvoon.

    Sen sijaan elintarviketeollisuus ja maataloustuotanto
    tarvitsivat välituotepanosta 4.900€ ulkomailta.


    Elintarviketeollisuuden bruttoarvo oli puolestaan
    11.300 M€, josta siis ulkoa tuodun välituotepanoksen osuus oli n.
    44 prosenttia. Ulkoatuodun osuuteen pitää lisä
    elinterviketuonnin 3.467 M€:sta se osuus, mikä tulee
    ETL:lle raaka-aineina ja puolivalmisteina. Se arvo lienee
    n. 1.000 M€.

    Kotimaisuusaste alkutuotanto ja elintarviketeollisuus
    yhteenlaskettuna saadaan kaavasta (4900 + 1000) / 11.300 * 100,
    ja saadaa selville se sensaatiomainen tieto, että alkutuotannon
    ja elintarviketeolliisuuden kotimaisuus aste on enää 48 %!!!.

    Kaupan kate sitten nostaa ruuan lopullista kotimaisuusastetta jonkin verran.

    Suomen maatalouden saneeraus siten, että megalomaaniset
    tuet voitaisiin lakkauttaa, parantaisi varmuudella
    yheiskuntamme hyvinvointia.

    On myös muistettava, että saneerauksen vuoksi
    yhteiskunnan turvaverkkoon retkahtaisi vain muutama
    tuhat kompetenssiltaan ala-arvoista tukijussia, loput
    tekevät jo tänä päivänä töitä myös palkkarenkeinä.
    Ala-arvoisistakaan ei läheskään kaikille jouduttaisi
    työmarkkinatukea maksamaan, koska heidän tulee ensin
    realisoida omaisuutensa elatukseensa ja vasta sitten kääntyä
    köyhäin avun puoleen.

    Saneerauksen yhteydessä, ikäänkuin puoliksi lahjaksi,
    lakkaisivat myös MyEL -eläkekorvauksetkin rasittamasta
    veronmaksajiemme hartioita.
    21. 55 / 91
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt