jopa_vain

Vapaa kuvaus

Vuosittain 4.000 M€ yltävä maataloustuki on vastikkeeton ja siten aiheeton rasitus veronmaksajille.

VASTUSTAN MAATALOUSTUKIAISIA!



Maanviljelijäeläkeläisten työeläkkeen maksu valtion varoista
on yksi pahimpia tasa-arvon vääristäjiä yhteiskunnassamme.



MyEL ON LAKKAUTETTAVA JA VILJELIJÄT SIIRRETTÄVÄ KANSANELÄKKEEN

PIIRIIN; SAMAAN JOUKKOON MUIDEN VÄHÄOSAISTEN KANSSA, JOTKA EIVÄT

KYKENE TYÖELÄKETTÄÄN KUSTANTAMAAN.



Suosikkibändit/artistit: xxxxxxxxxxxxxxxxxx

Suosikkileffat: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Lempikirjat: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Vapaa-aikanani: xxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Suosikkipalstat Suomi24 Keskusteluissa: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Katson tv:stä mieluiten: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Kotieläimet: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

En pidä: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Parhaat matkakohteet: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Ruoka & juoma: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx



Koulutus: Ammattikorkeakoulu

Koulut:

Työskentelen:

Ase tai siviilipalvelus:

Yhdistykset/kerhot:

Aloituksia

184

Kommenttia

1805

  • Uusimmat aloitukset
  • Suosituimmat aloitukset
  • Uusimmat kommentit
  1. Todellakin MTK:n Maaseudun Tulevaisuus -niminen järjestölehti on julkaissut päätoimittajansa kirjoittaman kolumnin, joka oli otsikoitu: ”Maataloudessa on menossa pudotuspeli, jota hallitus itse asiassa parhaillaan vauhdittaa”

    Vaikuttaa siltä, että tuo läystäke on vihdoinkin alkanut valmistella maataloustuottajia siihen ainoaan oikeaan lopputulemaan, että kymmenentuhatta maatilaa tulee olemaan riittävä määrä Suomen ruokahuollon turvaamiseksi.

    Tähän viittaavat vahvasti seuraavat kolumnista löytyvät virkkeet: ”Kaikkia tiloja ei nykyinen hallitus enää tse asiassa kaipaa. Talven aktiivitilamallikeskustelussa useassa puheenvuorossa väläytetty kymmenentuhannen suuren ja tehokkaan tilan malli tuntuu jääneen jonkinlaiseksi ääneen lausumattomaksi tavoitteeksi. Tämä tavoite saattaa myös toteutua nopeammin kuin huomataankaan, vaikka kukaan ei uskalla sanoa sitä toivovansa.”

    Näin se menee. Ja hyvä niin.
  2. Jossakin vaiheessa oli jopa sellainenkin tuki kuin tukihakemusten laatimistuki. Varmasti tukijuhanit ovat kovastikin vääryytenä ottaneet sen poistamisen.

    Hömppäheinäkeisareille ja peltoparoneille on nämä viikot ovat todella raskaita.

    Odotan, milloin hömppäheinäkeisarit tulevat esittämään tukea siihen, että tuet pitää kuitata saaduiksi. Niin sanottu pankkiinjuoksutuki.
  3. Lihantuottajien kyvyttömyys käyttää äänienemmistön suomaa määräysvaltaa omistamissaan elintarvikeyhtiöissä ilmenee näin vuoden suurimman makkarasesongin koitettua siten, että sitä makkaraa myydään kaupassa todella reiluhkoon ale-hintaan.

    S-kaupat HK-Kabanossi 1,29 € / paketti
    K-kaupat Atrian Wilhelm 1,29 € / paketti

    Kauppa olisi käynyt yhtä kuumasti vielä hinnalla 5,29 € / paketti, mutta ei ole lihantuottajalla munaa, eikä paljon muutakaan ….

    Maksakie tukiaissia, maksakie!
  4. Tuo hehkutus elintarviketason turvallisuudessa avautuu kaikessa tragikoomisuudessaan, kun sen asettelee oikeaan asentoon globaalisessa katsannossa: maailmassa on väkeä yli kahdeksan miljardia henkeä, josta Suomen osuus on 0,7 promillea eli 5,6 milj. henkeä.

    Aika hyvin ovat hengissä, tota noinaan, tuolla ulkomaillakin ilman suomalaista ruokaa pysyneet! Suomalainen turvallisen ruuan hehkutus liittyy läheisesti epätoivoiseen yritykseen tehdä megalomaaniset maataloustukiaiset edes jollakin tavoin hyväksyttäväksi. Ruokavirasto voisi hyvin olla nimeltään myös propagandavirasto.
  5. Tämäpä tämä! Nyt kannattaisi myös muiden kauppojen tehdä Lidlin temppu, jotta saataisiin ilmi, paljonko elintarviketeollisuudelta liikenisi hinnan korotuksesta alkutuottajalle. Epäilys on, että siitä huolimatta, että lihantuottajilla on suurimmassa osaa lihateolisuutta määräysvalta itsellään, tuottajahinta ei silti paljoakaan nousisi.

    Lihantuotajilta puuttu kompetenssi johtaa omistamaansa elintarviketeollisuutta.
  6. LUKE.n tilastojen mukaan v. 2024 oli 410 968 maatilaa, ja näistä taloudelliselta kooltaan
    21 588 tilaa oli taloudelliselta kooltaan alle 25 000 €/v. Joten todellakin Karhisen ehdotus pudottaisi jopa enemmän kuin puolet pois tukiaishilloilta.
  7. Yksinkertaista tai sitten ei. Myös vuorineuvos Reijo Karhinen raportoi muun muassa näin:

    ”Tuottajien on tiukennettava otettaan omistamastaan teollisuudesta sen kilpailu- ja tilityskyvyn parantamiseksi.”

    ”On tunnistettava sekä tunnustettava, että tuottajahinnasta tuottajalle vastaa
    viime kädessä vain teollisuus. Omistajalla on sekä valta että vastuu. Teollisuuden on oltava
    rakenteiltaan ja taloudeltaan sellainen, jolla on neuvotteluvoimaa kulloisessakin toimin-
    taympäristössä.”

    Lihateollisuuden omistusrakennehimmeli ei todellakaan ole yksinkertainen, mutta varsinaisilla omistajilla ei riitä kompetenssi asiaa paremmaksi saneerata, heille riittää että saavat tukiaisensa ja saavat uhriutua itseaiheutettuun kurjuuteensa. Mutta sieltä se peilistä se vastuunkantaja pilkistelee.
  8. Kysymykseen ”Kenen vastuulla” on äärimmäisen helppo vastata. Kun lihantuottajilla on määräysvalta suurimmasta osasta lihateollisuutta (HKFoods ja Atria ), niin lihantuottaja saa suoran katsekontaktin vastuunkantajaan lähimmän peilin kautta. Look at the mirror.
  9. Karhisen ehdottamat keinot, kuten peltoreformi ja elintarviketeollisuuden rakenteen saneeraus, samoin kuin maataloustuen poistaminen alle 20.000€ liikevaihdon tiloilta ovat täysin ajankohtaisia edelleenkin.
  10. Ei taida tuoreempaa ohjeistusta Karhisen jälkeen olla olemassa, mutta toki Karhisen opit ovat tänä päivänä yhtä ajankohtaisia ja päteviä kuin vuonna 2019, sillä eihän tilannekuva esimerkiksi lihantuottajien osalta ole miksikään muuttunut.

    Edelleen lihantuottajat ovat määräävässä asemassa suurimmassa osaa lihateollisuutta. Edelleen on voimassa hähmäiset hybridiorganisaatiot, joissa osakeyhtiöt ja osuuskunnat, joiden himmeleihin alan elinvoima ja rahat saadaan kuihdutetuksi niin, että alkutuotannon hintoja ei ole varaa nostaa.

    Edelleen lihatuottajatkin vain tyytyvät, tekemiseen ryhtymistä vältellen vain huutelemaan: ”Maksakie tukiaissia, maksakie! Antakie rahhaa!”
  11. Vuorineuvos Reijo Karhinen 7.2.2019:

    ”Maatalouden heikon kannattavuuden ympärillä käytävässä keskustelussa jalostavan kes-
    keisimmän teollisuuden hallinnon on tunnistettava heihin laajan omistajakunnan, ja osin
    myös koko muun yhteiskunnan kohdistama, odotus ja toimittava määrätietoisesti sen
    mukaan.

    On tunnistettava sekä tunnustettava, että tuottajahinnasta tuottajalle vastaa
    viime kädessä vain teollisuus.

    Omistajalla on sekä valta että vastuu. Teollisuuden on oltava
    rakenteiltaan ja taloudeltaan sellainen, jolla on neuvotteluvoimaa kulloisessakin toimin-
    taympäristössä.”
  12. Maataloustukiaisten vertaaminen palkkatuloihin on väärä rinnastus. Tuki on tuki, oli sitten kysymys astuntotuesta, työttömyystuesta tai maataloustuesta. Lähinnä kai maataloustuki tulisi rinnastaa toimeentulotukeen.

    Tuet ovat saaneet Purra-Orpon hallitukselta kylmää kyytiä; on aika varautua myös maataloustuen leikkaukseen. Kun on pakko, niin on pakko.
  13. Lisää vaikeita Karhisen kysymyksiä:

    – Onko teollisuus muilla toimin edistänyt
    riittävästi hintakilpailukykyään
    parantavaa tehokkuutta ja rationointia?

    – Onko teollisuus riittävästi panostanut
    mm. osaamistaan kehittämällä
    vaihtoehtoisten myyntikanavien luontiin,
    ml. viennin edistämiseen eri markkina-
    alueille?

    – Vastaavatko teollisuuden keskeiset
    hallintoelimet hyvän hallinnon
    periaatteita ja osaaminen
    monipuolisuudeltaan tämän päivän
    vaatimuksia?

    Erityisen painoarvon saa tuo viimeinen kysymys, kun tarkastelee tuottajien omistuksessa olevan elintarviketeollisuuden hallitus-, hallintoneuvosto- ja edustajisto -himmeleitä.

    Alkutuotannon hintaitkusta puuttuu se värssy, jossa todettaisiin, että myös tuottajan osuusmaksuistaan saamat rouheat korot ja ylijäämänpalautukset ovat tavallaan osa sitä alkutuotteen hintaa.
  14. Niinpä Karhinen kysyikin myös vaikeita, kuten:

    – Onko jalostavan teollisuuden
    tulevaisuuden hahmotus ollut
    riittävän strategista ja eri vaihtoehtoja
    monipuolisesti ja ennakkoluulottomasti
    kartoittavaa?

    – Onko tuottajien omistama jalostava
    teollisuus vastannut toimintaympäristön
    kehitykseen riittävillä rakenteellisilla
    ratkaisuilla? Tämä näkökulma vielä
    korostuu, kun otamme huomioon
    kaupan samanaikaisesti toteuttaman
    ja vahvaan keskittymiseen johtaneen
    rakennekehityksen.

    – Onko tuottajien omistaman teollisuuden
    tuotantokapasiteetti koko laajuudessaan
    tehokkaassa käytössä?

    Tavallaanhan nuo ovat retorisia kysymyksiä, joini vastaus on ”ei” johtuenmaataloustuottajien kompetenssivajeesta.
  15. Vuorineuvos Reijo Karhisen v. 2019 valtioneuvostolle laatimasta maatalouden kannattavuuden tiekartasta poimittua:

    ”On tunnistettava sekä tunnustettava, että tuottajahinnasta tuottajalle vastaa
    viime kädessä vain teollisuus. Omistajalla on sekä valta että vastuu. Teollisuuden on oltava rakenteiltaan ja taloudeltaan sellainen, jolla on neuvotteluvoimaa kulloisessakin toimintaympäristössä.”

    Mielenkiintoiseksi asian muuttaa se tosiasia, että maataloustuottajat omistavat niin vallan kuin vastuunkin suurimmasta osaa elintarviketeollisuutta.
    - Atria Oyj:ssä lihantuottajilla liki 90 % määräysvalta
    - HKFoods Oyj:ssä lihantuottajilla n. 60 % määräysvalta
    - Valio Oy:ssä maidontuottajilla 100 % määräysvalta

    Suorimman ja nopeimman palautteen elintarviketeollisuuden tilitysten vähäisyydestä maataloustuottaja saa ottamalla tiukan katsekontaktin lähimmästä peilistä näkyvään kuvatukseen!
  16. Oletko muuten katsonut, kenellä on määräysvalta Atria Oyj:ssä?

    Loppuviimein liki 90 % määräysvalta on Lihakunnan, Osuuskunta Itikan ja Osuuskunta Pohjanmaan Lihan lihantuottajilla!

    Jos mahdollisesti olet jonkin em. osuuskunnan jäsen, lyhin palautteen muoto on katsekontakti lähimmästä peilistä näkyvään kuvatukseen.

    Lihan tuottajahinnoista puhuttaessa maatalousministeri Essayah huutaa sutta kaupan suunnalta tulevaksi, mutta siellähän se oikeasti alkutuottajien huudeilla se susi luurailee.

    Typeryyden huippu: lihantuottaja syyttämässä tietämättään itseään alhaisista tuottajahinnoista.
  17. Tässä tapauksessa se vika tuottajassa onkin. Nyt on nimittäin niin, että tuottajilla on liki 90% määräysvalta Atria Oyj:ssä ja n. 60 % määräysvalta HK Foods Oyj:ssä. Miksi eivät käytä valtaansa? Eikö riitä kompetenssi? Pitäisikö olla yhteiskunnalta päätöksen tekoon tukea?
  18. Oletteko panneet merkille, että ministeri Essayah enimmäkseen ”jyrähtelee” oman vaalialueensa syrjäkylillä, mutta on sitten isolla kirkolla hiljaista tyttöä. Hän on kohta toiminut ministerinä kaksi vuotta, eikä ole kertaakaan esimerkiksi Ylen Ykkösaamussa ollut haastateltavana.

    Hänen pyrkimyksensä näkymättömyyteen isossa kuvassa saattanee johtua siitä, että näin menetellen hänen ei tarvitse vastata ikäviin kysymyksiin kuten:

    ”Kun lihantuottajat omaavat esimerkiksi Atria Oyj:ssä liki 90% määräysvallan ja HKFoods Oyj:ssäkin n. 60 % enemmistön määräysvallasta, niin miksi he eivät pistä lihatalojen johtoa kerta kaikkiaan kuriin määrittelemällä mikä on alin sallittu hinta myydä lihaa kaupalle. Mikä mättää?”

    Surkuhupaisasti maataloustuottajat aina ”brändäävät” puheissaan ja somessa, kuinka suomalainen ruoka on maailman parasta, mutta eivät sitten todellisuudessa itsekään brändiinsä usko, kun eivät uskalla vaatia tuottamalleen muka premiumluokan lihalle premiumluokan hintaa tai edes keskimääräistä EU-hintaa.

    Maksakie tukiaissia, maksakie! Antakie rahhaa! Aaaaah!
  19. Nimimerkki kenny79 päästöstä huokuu varsin mainiosti se kaksinaamaisuus, kaksilla rattailla ajamisen eetos, jota maataloustuottajat päivät pääksytysten harjoittavat.

    Kennyn mielipiteellä kuittautuu humpuukiksi kaksinaamaisuuden kuningatar, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah’in puheet siitä, että huoltovarmuuden takia on tarpeellista maksaa maataloustukea hömppäheinäkeisareille ja peltoparoneille.

    Kun hömppäheinäkeisareilla ja peltoparoneilla ei riitä komptenssia käyttää peltojaan ruuantuotantoon normaalioloissa, on turha luulo, että he siihen kriisitilanteessakaan pystyisivät.

    Maa- ja metsätalousministerin titteli oli selvyyden vuoksi tarve vaihtaa nimikkeeseen maataloustukiministeri.

    Maksakie tukiaissia, maksakie! Antakie rahhaa! Aaaaaah!
  20. Tähän on kyllä huomautettava, että maataloustuottajat omistavat itse suurimman osan elintarviketeollisuudesta, määräysvallan ollessa vielä omistusosuuttakin suurempaa.

    Megalomaanisten maataloustukiaisten hyöty valuu pitkälti maatalouskoneiden, -lannoitteiden ja -myrkkyjen kauppiaille johtuen maataloustuottajien lähes täydellisestä hankintaosaamisen puuttteesta.
    21. 1 / 91
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt