jopa_vain

Vapaa kuvaus

Vuosittain 4.000 M€ yltävä maataloustuki on vastikkeeton ja siten aiheeton rasitus veronmaksajille.

VASTUSTAN MAATALOUSTUKIAISIA!



Maanviljelijäeläkeläisten työeläkkeen maksu valtion varoista
on yksi pahimpia tasa-arvon vääristäjiä yhteiskunnassamme.



MyEL ON LAKKAUTETTAVA JA VILJELIJÄT SIIRRETTÄVÄ KANSANELÄKKEEN

PIIRIIN; SAMAAN JOUKKOON MUIDEN VÄHÄOSAISTEN KANSSA, JOTKA EIVÄT

KYKENE TYÖELÄKETTÄÄN KUSTANTAMAAN.



Suosikkibändit/artistit: xxxxxxxxxxxxxxxxxx

Suosikkileffat: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Lempikirjat: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Vapaa-aikanani: xxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Suosikkipalstat Suomi24 Keskusteluissa: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Katson tv:stä mieluiten: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Kotieläimet: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

En pidä: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Parhaat matkakohteet: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Ruoka & juoma: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx



Koulutus: Ammattikorkeakoulu

Koulut:

Työskentelen:

Ase tai siviilipalvelus:

Yhdistykset/kerhot:

Aloituksia

179

Kommenttia

1713

  1. No eipä nyt sentään. Edellisellä
    kirjoittajalla on ollut liikaa vauhtia.
    Aika paljonkin.

    Nythän on niin, että suomalaisten ruokalasku
    kuluttajahinnoin tekee n. 12.000 M€ vuodessa.
    Siihen 70 % lisäys tekisi 8.400 M€.

    Vaikka maataloustuet megalomaanisen suuret
    ovatkin, eivät ne sentään 8.400 M€ ole.

    Suomalaisen alkutuotannon osuus suomalaisten
    ostamasta ruuasta on 1.500 M€ vuodessa eli 12,5%.

    Teoreetisesti voidaan arvioida, että
    maataloustukien lakkautus tuplaisi alkutuotannon
    hinnan eli silloin puhuttaisiin 3.000 M€sta ja
    vaikutus loppuhintaan olisi vain 12,5 % ei 70%.

    Käytännössä mitään hinnan nousua ei tukien
    lakkauttamisesta kuitenkaan tule koitumaan.
    Paremminkin käy niin, että hinnat jopa laskevat, kun
    ulkoa tuodun tavaran volyymit nousevat.
  2. Scrisoare Cioloș,

    Național agricultura din Finlanda este un gratuit
    chiar până la ultimul cent. Este absolut corect, nu-i așa, dle
    lipsă Comisarul Dacian Cioloș este de negocieri foarte toamnă încredere.

    Kirjoitin tuon ylläolevan viestin Dacian Ciolosille romaniaksi,
    kun hän sitä parhaiten taitaa, Romaniasta kun on kotoisin.

    Kiitos Googlen kääntäjän, jolla käännös syntyi
    vaivattomasti tästä suomenkielisestä originaalista:

    Kirje Dacian Cioloșille,

    Suomen kansallinen maataloustuki on vastikkeetonta
    viimeistä senttiä myöten. On aivan oikein, et Te, arvoisa
    komissaari Dacian Ciolos puututte siihen kovin ottein syksyn neuvotteluissa.

    xxx

    Koska EU on monikielinen unioni, on aivan sama, millä
    kielellä viestin kirjoittaa. Komissaarilla kyllä riittää
    avustajia kääntämään - juurikin google-kääntäjällä -
    kaikki tarinat komissaarin omalle äidinkielelle.
  3. P.S. Dacian Cioloş.

    Pääministeri Katainen on tunnettu siitä, että
    hänellä on suuret puheet. Tekoja onkin
    sitten etsittävä suurennuslasin kanssa, eikä
    niitä löydy sittenkään.

    Katainen, ollessaan edellisen hallituksen
    valtionvarainministeri, hehkutti suureen
    ääneen, miten meidän kannattaa antaa
    Kreikalle miljardilainaa, koska se on
    hyvä bisnes.

    Bisneksen hyvyys on kääntymässä megalomaaniseksi
    tappiokatastrofiksi, mikä viittaa siihen, että
    Kataisen kompetenssi on riittämätön.

    Hänen puheisiinsa tuleekin suhtautua
    samalla keveydellä kuin rahattoman
    lehmän ostajan puheisiin.

    Kataisen pääministerikaudella Suomen
    valtion velkaantuneisuus on lähtenyt
    hirvittävään nousuun. Velkaa on otettu
    lisää kymmeniä miljardeja. Ei meillä
    ole varaa vastikkeettomiin maatalous-
    tukiaisiin.

    Sincerely Yours,

    [email protected]
  4. Tragikoomisen vaisu on adressin menestys.
    Sen on allekirjoittanut vain kahdeksan-
    sataaneljätoista (814) kansalaista.

    Se on surkean vähän, kun maassa on sentään
    62.000 tukijussia ja 32.000 elintarviketyöläistä
    ja 15.000 tuotantopanostoimijaa.

    Ei onnistu säälinkerjäys. Eivät edes itse vaivaudu.
  5. "Ulkomaisiin elintarvikkeisiin siirtyminen lopettaisi
    työt myös tuotantopanospuolella, jolla lienee noin
    40- 50 000 ihmistä viljelijöiden lisäksi.", kirjoittaa
    ketjun aloittaja.

    Nyt kun ynnäilee nuo Valtrat, Sampo-Rosenlewit, sun muut,
    niin saa tulokseksi 1551. Mistähän ne 40.000- 50.000 ihmistä
    tulevat?

    Vastaan itse, ei mistään. Aloituksessa valehdellaan
    törkeästi.

    "Hankkimalla ostopanoksia maatalous työllistää 15.000 henkeä",
    kertoo "Suomen maatalous ja maaseutuelinkeinot 2013" -niminen
    MTT:n julkaisema vuosikirja. Nämäkään eivät kaikki jäisi
    työttömaksi vaikka maatalous lakkautettaisiinkin, eikä
    heidän työllistämisensä todellakaan voi olla peruste
    siihen raskaaseen taakkaan, mikä vastikkeettomasta,
    kansallisesta maataloustuesta suomalaislle koituu.
  6. Sakkaamista epäilevällä on itsellään niin
    pahasti alkeelliset perusasiatkin
    hukassa, että tuskin kannattaa
    vastata, mutta yritetään tämän kerran.

    Kyllä siinä ETL:n tuotannon bruttoarvossa
    on myös mukana se vientikin.

    Kaikkea typerehtimistä sitä näkeekin.
  7. https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/julkaisut/suomenmaatalousjamaaseutuelinkeinot

    Ymmärtämättömyyttä näyttäisi paremminkin
    esiintyvän siellä. missä elintarviketeollisuuden
    ja maatalouden panaostuonti ymmärretään
    elintarviikeiden tuonniksi.

    Tuosta ylläolevasta linkistä kun valitsee
    v. 2013 raportin ja sieltä sivun seitsemän /7),
    niin siellä sanotaan MTT:n todenneen, että:
    Valmiselintarvikkeiden lisäksi tuodaan
    tuotannossa tarvittavia panoksia, kuten
    raaka-aineita jalosteita ja rehuja varten,
    polttoaineita ja erilaisia kemikaaleja.
    Samoin valtaosa työkoneista ja laitteista
    tai niden osista on tuontia. [...]
    MTT:n arvion mukaan vuonna 2008 p a n o s-
    t u o n n i n arvo oli 4,9 mrd. euroa ja
    valmisleintarvikkeiden 1,9 mrd euroa."

    Ja kyll. Kyllä tuo 4.900 M€ on laskettava mukaan
    ETL:n tuotannon bruttoarvoon kokonaan, vaikka
    osa siitä kiertääkin suomalaisen alkutuotannon kautta.

    Siitähän on ollutki jo aikaisemmin puhe,
    että suomalaisen alkutuotannon kotimiasuus
    aste on vain 75 %, johtuen juurikin tuosta
    tuontipanoksesta.
  8. Vaikka maatalouden investoinnit ovatkin
    ylisuuret tuotannon arvoon nähden, niin eivät
    ne silti kesää tee, joten jo alkujaankin perustelematta jäänyt
    väite: 'Pelkästään maatalouden investoinneilla, eli "tukien"
    kiertolla takaisin, muuhun teollisuuteen ja elinkeinoelämään
    on niin merkittävät vaikutukset kansantalouden muuhun tuotantoon'
    on todellakin vailla todellisuuspohjaa.

    Suorien tukien määrä 2.000 M€, mikä on tietysti
    kerrassaan megalomaaninen summa veronmaksajien
    kannalta katsottuna, on pieni tekijä
    verrattuna BKT:n arvoon.

    Hieman yli yhden (1) prosentin osuutta ei
    voi parhaalla tahdollakaan sanoa muukksi kuin
    häviävän pieneksi.

    Maatalosutuotannon loppuminen ei metalliteollisuuttamme
    eikä montaa muutakaan toimialaa edes hetkauttaisi.
  9. Saattaa olla, että tänä päivän niin Atria kuin
    HK Scan pitäytyvät joutsenmerkittömissään
    suomalaiseen lihaan. Ilman joutsenmerkkiä
    heidän on kuitenkin joustavaa tarvittaessa
    siirtyä myös ulkomaiseen liha-raaka-aineeseen.

    Karjaportin ja Poutun osalta tosiasia nyt kuitenkin
    on, että heillä on myös paljon - ehkä suurin osa,
    ulkomaista liha-raaka-ainetta, Poutulla lähes
    täysin.

    Kokonaisuutena katsoen elintarviketeollisuuden ja
    maatalouden panostuonnin arvo oli jo v. 2008
    4.900 M€.

    ETL:n tuotannon bruttoarvo oli v. 2008 10.600 M€
    ja jalostusarvo 2.300 M€, joten lyhyellä laskutoimituksella
    selviää, että suomalaisen alkutuotannon ja muun kotimaisen
    tuotantopanoksen arvo oli 3.400 M€.

    Voimme siis todeta ETL:n jo nyt hyvyin tuonnista
    riippuvaksi: tuonti 4.900 M€ on 1.500 M€ enemmän
    kuin kotimaisen raaka-aineiden, tarvikkeiden ja
    energian käyttö.

    Hyvinkin näyttää siltä, että kotimaimaista elintarviketeollisuutta
    löytyy vielä sen jälkeenkin, kunmaataloustukiaiset on
    lakkautettu ja maatalous kutistunut murto-osaan
    nykyisestään.
  10. Kuten olen jo tuolla aikaisemmin kirjoittanut
    - eikö Teillä ymmärrys riitä - maatalous
    tuo välituotepanosta n. 1.000 M€ edestä.

    Se raha on käytettävissä, mutta lisäksi
    on käytettävissä maataloustukiaisista
    vapautuvat 2.000 M€ ja maanviljelijäin
    lomarahoista vapautuvat 230 M€.

    Nämä tekevät yhteensä 3.230 M€.

    Kyllä näillä ruokaan tarvittava 1.500 M€
    alkutuotantanto hyvin pystytään kompensoimaan.

    Eli rahaa ulkomailta ostoihin olisi 3.230 M€.

    Siitä jää loppupeleissä jopa vain hyvääkin.
  11. "Kun elintarviketalouden rahavirtaan sisällytetään
    yksityisten ja julkisten kulutusmenojen lisäksi
    elintarvikkeiden vienti sekä maataloustuotantoon
    liittyvät tuet, on elintarviketaloudessa vuosittain
    liikkuvien rahavirtojen arvo non 25,7 mrd euroa.",
    kirjoittaa MTT "Suomen maatalous ja maaseutuelinkeinot 2013"
    -nimisessä raportissaan.

    TUo 25,7 mrd euroa - ei suinkaan valheellisesti
    kerrottu 27 mrd euroa - sisältää a l k o h o l i j u o m a t
    ja v i e n n i n, joita ei tule ottaa huomioon
    r u u a s t a puhuttaessa.

    Toisekseen tuo tieto ei mitenkään tee todemmaksi
    aloituksessa esitettyä pölhöväitettä, jonka mukaan
    1.050 mrd euron kokoisen alkutuotantokakun hankkimiseen
    kuluisi ulkoa tuotuna 14 -kertainen summa eli 21 mrd euroa.

    Nimimerkki 'Niinpä niin' on niin harhautunut kiinalaisine
    kivimiehineen totuudesta, ettei se ole enää selitettävissä
    edes kognitiivisella dissonanssillakaan. Valitettavasti.
  12. "Jos tuomme kaiken ruoan niin se maksaa samanverran
    rahaa tälle kansantaloudelle mitä metsäteollisuuden
    myynti kokonaisuutena on.", kirjoittaa nimimerkki
    'Järki käteen'.

    Tragikoomisen naurettava on hänen yrityksensä propagoida
    suomalaisen maataloustuotannon puolesta tuo edellinen.

    Kannattaisi ensin tutustua (jos sivistys antaa myöden)
    muutamiin tunnuslukuihin. Saattaisi naurun alaiseksi
    joutuminen vähentyä.

    Keskeisiä tunnuslukuja:

    Metsäteollisuuden tuotannon bruttoarvo vuodessa: 21.000 M€

    Päivittäistavarakaupan arvo 16.000 M€ vuodessa, josta
    ruuan osuus arviolta 12.000 M€.

    Suomalaisien alkutuotannon osuus ruuastamme 1.500 M€
    eli 12,5 % ruuan vähittäishinnasta.


    Millä ihmeellä 1.500 M€ alkutuotannon korvaaminen
    ulkoa maksaisi muka 21.000 M€ eli hinta olisi
    neljätoistakertainen (14)???

    Miten sellainen voisi olla mahdollista, kun jo nyt
    ruokakaupasta löytyy ulkomaisia tuotteita, jotka
    ovat edullisempia kuin vastaava kotimainen.

    Tuosta 1.500 M€:stakin on vielä 25 % ulkoatuotua
    välituotepanosta, joten lopullinnen kotimaisen
    alkutuotannon arvo kotimaisesta ruuasta onkin vain
    1.050 M€.

    Vain pahanlaatuisen kognitiivisen dissonanssin vallassa
    hourehtiva voi höperehtiä tuollaista, että 1.050 M€
    alktuotannon ostoon ulkomailta muka tarvittaisiin
    peräti 21.000 M€.

    Höpö höpö, nimimerkki 'Järki käteen', ja huomenna
    lisää.
  13. "Suomalaiset tilat tekevät positiivista tulosta vuosittain."

    Hieman, eikä aivan niin hiemankaan,
    tragikoomiselta kuulostaa väittämä
    suomalaisen maatalouden tuloksellisuudesta.

    http://www.ruokatieto.fi/ruokafakta/tietohaarukka/maatalous
    Maataloustulo on 655 M€ vuodessa, kuten tuosta
    linkin takaa on nähtävissä.

    KUn maataloustukea maksetaan 2.000 M€ edestä
    ja viljelijäin lomailurahoja 230 M€ edestä, niin
    jo huonollakin laskutaidolla voi havaita
    maatalousuotannosta aiheutuvan vuosittain
    liki 1.600 ME tappiot.

    Ja mikä murheellista meille veronmaksajille.
    Tuo amatöörimäisten perheviljelmäpuuhastelijoiden
    töpeksintä kustannetaan viimeistä senttiä myöden
    meidän verovaroillammme.

    Tässä tukien katteettomuus tulee selkeästi esille.
  14. "Kun itse olette sitä mieltä, että ette
    voi ottaa mallia tanskalaisista
    (köyhyyttänne, osaamattomuttanne ja/tai ympäristövaatimuksien
    vuoksi), niin siinä tapauksessa pidän
    parempana maatalouden lakkauttamista.",
    kirjoitin tuolla aiemmin.

    Nyt tulitte omilla kirjoituksillanne vahvistaneeksi,
    että kykyä toiminnan laajentamiseen siten, että
    maataloustuotannostanne tulisi kannattavaa, ei löydy.

    Myös tahto on hakusissa, mikä on ymmärrettävää:
    Tuethan senkun vain juoksevat.

    Mitä tulee vaihtotaseeseen, niin on huomattava,
    että maataloustuotanto ja elintarviketeollisuus
    tarvitsevat tänä päivänä ulkoa tuotua tuotantopanosta
    4.900 M€ arvosta.

    Tuosta määrästä vähintään 1.000 M€ jää maatalouden
    lakkauttamisen vuoksi käytettäväksi vaikka ruuan
    ostoon. Megalomaanisten tuliaisten lakkaaminen 2.000 M€
    ja maanviljelijäin lomailurahojen lakkaaminen
    230 Me, sekä pitkällä tähtäimellä maanviljelijä-
    eläkeläisille maksettavan hulppea korvaus
    yli 650 M€ vuodessa, ovat sellainen piristys-
    ruiske kansantaloudelle, että kokonaisuutena
    se tulee jäämään reilusti voitolle maatalouden
    alasajosta.
  15. http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/tyottomien-maara-vaheni-kesakuussa/2013/07/1783572

    Kolmesataatuhatta työtöntä on valheellista propagandaa.
    "Työllisiä oli lähes 2,6 miljoonaa, kun työttöminä oli 217000.",
    kertoo MTV3 tuossa linkitetyssä uutisessaan.

    On muuten huomattava, että ansiosidonnainen osuus
    työttömyyskorvauksessa ei ole yhteiskunnan kulua,
    vaan ainoastaan peruspäivärahan osuus.

    Noiden 217.000 työttömän korvauksiin menee
    yhteiskunnan varoja vuodessa n. 1.832 M€.

    Siis pienempi summa kuin vastikkeettomat maatalous-
    tukiaiset ja maanviljelijäin lomailurahat, joihin menee
    2.230 M€ vuodessa.
  16. Loppupeleissä maataloustukiaisten lakkauttaminen
    kannattaisi vielä silloinkin, kun työttömiä syntyisi
    200.000 henkilöä.

    Nimittäin 200.000 henkilön työmarkkinatukea tarvittaisiin vuodessa
    1.600 M€. Nyt maksamme maataloustukea rapiat 2.000 M€ ja
    siihen päälle vielä viljelijäin lomailurahoja 230 M€, eli
    tuostahan jäisi yhteiskunnalle nettoa 630 M€.

    Todellisuudessa nettoa jäisi paljon enemmän. Työttömäksi
    jäisi korkeintaan n. 3.000 välituotepanoksen toimijaa ja
    60.000 viljelijästä 20.000 alhaisimman kompetenssin
    omaavaa. Loput 40.000 ovat jo nyt viljelyn lisäksi
    myös palkkaduunareita. Lisäksi on todettava, että
    noiden 20.000 alhaisen kompetenssin omaavilta on
    ulosmitattava maatilaomaisuus, ennenkuin ensimäistäkään
    työmarkkinatukisenttiä heille maksetaan.

    Aloittajan väittämää siitä, että elintarviketeollisuus
    myös loppuisi, pidän vääristelynä. Kun katsoo esimerkiksi
    Poutun ja Karjaportin nettisivuilta, niin valtaosa tuotteista
    on ilman joutsenmerkkiä. Joutsenmerkittömiä löytyy myös
    Atrian ja HK:n sivuilta, ehkä 40 % verran. Viime vuosina ruisleipämme on
    leivottu 60 % ulkomaisesta rukiista. Maitoa tuodaan maahan
    ruotsista.

    Johtopäätös: Jo nyt tuodaan elintarvikkeiden raaka-aineita maahan.
    Elintarviketeollisuudella on valmiudet toimia ilman
    kotimaista raaka-ainetuotantoa. Hankintakanavat ja
    kontaktit ovat valmiina, samoin taito ostaa ulkomailta.

    Elintarvikkeiden tuonti ulkoa on kasvanut v. 2009
    alle 2.000 M€ lukemasta jo 4.000 M€:oon.

    Maatalousuet ovat raskas taakka aina, ja nyt kansataloutemme
    yskähdellessä taakka rasittaa monin kerroin.
    Syksyn budjettiriihessä on aika nostaa kissa pöydälle
    ja karsia maataloustukea oikein olan kautta.
  17. Myös lihatalo Pouttu Oy:n nettisivuilla vain
    kahdella (2) sadastakahdestakymmennestäviidestä (125)
    tuotenimikkeestä on etiketissään joutsenmerkki.

    Elintarviketeollisuudesta ei siis taitaisi kovinkaan
    paljon työttömiä tulla, vaikka maataloustuki
    loppuukin.
  18. Elintarviketeollisuus, joka työllistää n. 34.000
    henkilöä, ei lakkaisi kokonaan, vaikka maatalous
    megalomaanisten tukien takia ajettaisiinkin alas.

    Jo nykyään esimerkiksi valtaosa Karjaportin
    tuotteista valmistetaan ulkoa tuoduista
    raaka-aineista. Tämän voi päätellä
    siitä, että joutsenmerkki on tällätty
    vain aniharvaan tuotteeseen.

    Yleisesti voidaankin sanoa, että maataloustukien
    (n. 2.000 M€ + 230 M€ viljelijäin lomarahat)
    lakkauttaminen aiheuttaisi n. 20.000
    kompetenssiltaan ala-arvoisen viljelijän
    retkahtamisen yhteiskunnan tukiverkkoon.

    Heiltäkin on ensin, ennenkuin heille työmarkkina-
    tukea senttiäkään maksettaisiin, ulosmitattava
    maatilan tuotantoon liittyvä omaisuus.

    Tukien lakkauttamisen netto säästö vuosittain
    olisi lähes 2.000 M€. Pelkkä viljelijäin
    lomailurahan käyttö työmarkkinatukeen riittäisi
    retkahtaneille.

    Nykyistä vaihtotasetta rasittava maatalouden ja
    elintarviketeollisuuden välituotepanos
    4.900 M€ ehkä jopa laskisi hieman, joten
    säästöksi sekin on laskettava.

    Pitkällä tähtäyksellä säästöä syntyisi myös
    siitä, että maanviljelijäeläkeläisille
    nykyisin valtion varoista maksettavat
    eläkekorvaukset loppuisivat. Tänä vuonna
    korvaussumma ylittää 650 M€ rajan.

    Kysymykseen "Paljonko sitten säästäsimme?"
    vastaan:

    n. 3.000 M€ vuodessa.
  19. En minä maataloutta vihaa.
    Tehottomuutta ja typeryyttä kylläkin.

    Kun itse olette sitä mieltä, että ette
    voi ottaa mallia tanskalaisista
    (köyhyyttänne, osaamattomuttanne ja/tai ympäristövaatimuksien
    vuoksi), niin siinä tapauksessa pidän
    parempana maatalouden lakkauttamista.

    Ensisijaisesti kannatan tukiaisten lakkauttamista.
  20. "Sivistys tekee meistä hallintoalamaisen sijasta kansalaisia.",
    kirjoitti ESS:n toimittaja ansiokkaasti kolumnissaan.

    Sivistymättömyys onkin näiden hallintoalamaisten, jotka
    vaativat lopettamaan maataloustukien kritisoinnin sen
    takia, että hallitsijat eivät ole niitä poistaneet,
    vallitseva ominaisuus. Moukka on moukka.

    xxx
    "Sinulta on kysytty monasti miksi sitten nykyinenkin hallitus ei
    lopeta ensiksi kansallisen tuet maksamista."

    En ota moukkien kirjoitelmiin kantaa.
    21. 57 / 86
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt