jopa_vain

Vapaa kuvaus

Vuosittain 4.000 M€ yltävä maataloustuki on vastikkeeton ja siten aiheeton rasitus veronmaksajille.

VASTUSTAN MAATALOUSTUKIAISIA!



Maanviljelijäeläkeläisten työeläkkeen maksu valtion varoista
on yksi pahimpia tasa-arvon vääristäjiä yhteiskunnassamme.



MyEL ON LAKKAUTETTAVA JA VILJELIJÄT SIIRRETTÄVÄ KANSANELÄKKEEN

PIIRIIN; SAMAAN JOUKKOON MUIDEN VÄHÄOSAISTEN KANSSA, JOTKA EIVÄT

KYKENE TYÖELÄKETTÄÄN KUSTANTAMAAN.



Suosikkibändit/artistit: xxxxxxxxxxxxxxxxxx

Suosikkileffat: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Lempikirjat: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Vapaa-aikanani: xxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Suosikkipalstat Suomi24 Keskusteluissa: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Katson tv:stä mieluiten: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Kotieläimet: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

En pidä: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Parhaat matkakohteet: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Ruoka & juoma: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx



Koulutus: Ammattikorkeakoulu

Koulut:

Työskentelen:

Ase tai siviilipalvelus:

Yhdistykset/kerhot:

Aloituksia

179

Kommenttia

1713

  1. Objektiivinen tiedonvälittäjä, mediamestari
    MaaseudunTulevaisuus -niminen MTK:n järjestö-
    lehti kertoo artikkelissaan
    "Anttila patistaa hallitusta hakemaan 141-tukea"
    muun muassa seuraavaa:

    [lainaus] Kiirehdin ministeri Koskista tekemään hakemuksen, että
    komissio pääsee aloittamaan asian käsittelyn. Hyvin
    todennäköisesti joudumme perusteluista toimittamaan
    uusiakin selvityksiä. Näin oli viime kerrallakin.
    Aikaa ei ole yhtään hukattavaksi”, Anttila toteaa.

    Jyrki Kataisen (kok) hallituksen ja ministeri Koskisen
    neuvotteluasemaa heikentävät Anttilan mukaan merkittävästi
    hallitusohjelman ja kehysriihen ankarat säästöt kansallisesta
    tuesta. Säästöjen kohdentamisella kansalliseen tukeen
    hallitus ottaa ison tietoisen riskin suhteessa komissioon.

    ”Miksi haetaan jatkoa kun ensin kansallisin toimin
    leikkauksin kuritetaan? Vai onko hallituksen tarkoituskaan
    hakea 141 artiklalle jatkoa?” Anttila pohtii.[/lainaus loppuu]

    Tähän on lisättävä, että hallitusohjelmaan ei ole kirjattu
    141-tuen jatkohakua. Ja kansallisen tuen leikkauksia
    kyllä suoritettiin, kuten Anttila mainitsee.

    Anttila on Suomen Keskusta -nimisen puolueen rivikansanedustaja.

    ======
    EU saattaa tukihakemuksen yhteydessä lukaista läpi myös
    nuo Juhana Vartiasen pohdinnat maataloustuen perusteettomuudesta.
  2. EU:n määräysvalta maataloustukiaisiin on suuri.
    Siltä pitää olla esimerkikisi lupa kansallisen
    tuen 141 ja 142 maksamiseen.

    EU:lla ei ole kumminkaan mitään sitä vastaan, että
    Suomi, oman parlamentinsa päätöksellä, lopettaa
    kansalliset tuet. Päinvastoin, EU olisi asiasta
    mielissään, onhan se koko ajan vängännyt niitä
    yhä pienemmiksi ja pienemmiksi.

    Tiedossa myös on, että EU haluaa lakkauttaa
    kaikki maataloustuet. Siitä oli viitteitä esimerkiksi
    ELDR -puolueen viimeksi alkaneen kauden vaaliohjelmassa.
    Kohtalaisen varmaa on, että kun päätös tukiaisten
    poistamisesta tehdään, se koskee viimeistään siinä
    vaiheessa myös kansallisia tukia.

    Asia etenee kohti huipennustaan - maataloustuesta
    vapaata Eurooppaa - kahta kautta: Toisaalta EU:n
    parlamentin toimin ja toisaalta jäsenmaissa
    herää yhä uusia toimijoita kyseenalaistamaan
    tuet. Juhana Vartiainen on tästä hyvä esimerkki.
  3. "EU:sta löytyy aika paljon alueita joissa hehtaarisadot
    ja viljelyn edellytykset ovat vastaavat tai heikommat
    kuin Suomessa."

    EU:n ei tarvitsekaan tehdä suoraa päätöstä lemppamisesta.

    Riittää, kun se tekee päätöksen tukien poistamisesta, ja
    sehän on ollut jo tämän vaalikauden agendalla ELDR -nimisellä
    liberaalipuolueella, johon esimerkiksi Suomen Keskustan mepit
    kuuluvat.

    -------------------------

    Sinällään mielenkiintoinen tieto, että EU:ssa on montakin
    maata, joissa hehtaarisato on pienempi kuin Suomessa.
    Silti niissä ei olla mankumassa kansallista maataloustukea,
    kuten Suomessa. Taas yksi peruste pois kansalliselta
    maataloustuella.
  4. "Kotimainen ruoka korvattavissa ulkomaisella", otsikoi
    sanomalehti Karjalainen artikkelinsa ja jatkaa:

    "Maataloustukien loppuminen ei nostaisikaan kuluttajien
    ruokalaskua, Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen
    PTT:n tutkimusjohtaja Perttu Pyykkönen arvioi.

    - Kuluttajahintatasoon maataloustukien poistamisella ei olisi
    kovin suurta vaikutusta, sillä korvaava ruoka tuotaisiin
    valtaosin ulkomailta. Suomi on hyvin pieni markkina, joten
    meille ruoka pystyttäisiin korvaamaan hyvinkin tuonnilla
    esimerkiksi Euroopasta, Pyykkönen selventää.

    Viljelijät ovat perustelleet tukien tarpeellisuutta nimenomaan
    sillä, että maataloustukien ansiosta suomalaisilla on
    edullisia elintarvikkeita.

    Pyykkönen kumoaa heidän väitteensä. Hän arvioi, että
    esimerkiksi suomalaisten juomasta maidosta iso osa voitaisiin
    tuoda Virosta ja lähialueilta, jos tuet loppuisivat ja
    maidontuottajat vaatisivat entistä korkeampaa korvausta."

    Megalomaanisten maataloustukiaisten kupla on puhkeamassa ...

    Se on tervettä kehitystä.
  5. En ole koskaan väittänyt, etteikö
    muuallakin maailmassa maatloustukea
    maksettaisi. En todellakaan.

    Esimerkiksi EU:n pyrkimys on kuitenkin päästä
    eroon maataloustuesta ennen pitkää.

    Toisekseen, on eroa tuella ja tuella.
    Muualla EU:ssa kuin Suomessa tai Kreikassa
    ei makseta kansallisia tukiaisia.

    Voi olla, ettei nykyisellään ehkä Kreikassa
    enää maksetaan kansallista tukea, kun maa
    on rankan taloudellisen eheytyksen kourissa.

    Suomessa sen sijaan jopa suorat kansalliset,
    maataloustuet muodostavat liki 60 % koko
    suorasta maataloustuesta. Suoran maataloustuen
    osalta EU maksaa n. 800 M€ ja me itse, täysin
    omista verovaroistamme 1.100 M€.

    Kun tukiaisiin lisätään valtion varoista
    maksettavat viljelijäin lomailurahat 214 M€ ja
    luopumistuet 97 M€, onkin vuosittain maataloudelle
    maksettava summa pitkälti yli 2,2 miljaaaaardia euroa.

    Tämä on verrattain suuri raha haaskattavaksi
    toimintaan, josta ei juurikaan vastiketta saada.

    Suomen alkutuotantoa tarvitaan suomalaiseen
    ruokaan vain 1,5 mrd euron arvosta. On käsittämätöntä,
    että tämän, vähäisen vsatikkeen saamiseksi on
    tarvittu yhteiskunnan tukea 150 %.

    EU:ssa olisi aika toteuttaa suuri maatalousreformi,
    joka poistaisi älyttömän vaatimuksen pitää
    kaikki EU:n kolkat viljeltyinä. Ei siinä ole
    mitään järkeä. Suomen osuus EU:n maataloustuotannosta
    on n. kaksi (2) prosenttia. Maailma ei siitä hetkahtaisi,
    vaikka sitä osuutta entisestäänkin pienennettäisiin, jotta
    saataisiin verovaroja allokoitua hyödyllisempiin
    kohteisiin.
  6. Loisijoiden slogan:

    "Maksakie tukiaissia, maksakie. Antakkie rahhaa."
  7. http://www.ruokatieto.fi/ruokafakta/tietohaarukka/yleista

    Maatalouden osuus on yhden (1) prosentin verran BKT:sta.

    Väittämä, että maatalous loisi suurimman osan työpaikoista
    vaikuttaa surkuhupaisan tragikoomiselta.
  8. "JOS samaan aikaan myös
    eläkeläisiä olisi 30.000, pekkaa päälle
    vuodessa riittäisi rahaa kuukausittain
    kaksisataa (200) euroa."

    Tuolla JOS-sanalla on tietty merkitys, mikä
    ei nähtävästi auennut. Kaikilta ei voi
    tietysti täyttä ymmärystä vaatia. Kun ei ole
    kauhalla annettu, eikä lapsena varovasti
    kannettu.

    JOS tilanne olisi se, että eläkeläisiä olisi
    10.000 henkilöä, niin silloin kuukausikorvaus
    olisi 600 €/kk. Täysin mahdoton on
    siis 30.000 vakuutuksenottajan MELA
    siinäkin tapauksessa.

    Olisi parempi todellakin ajaa MELA
    alas hyvän sään aikaan hallitusti,
    kun se toinen vaihtoehto on sitten
    jossakin vaiheessa tapahtuva tukahtuminen.
  9. Totuus yksi (1) on, että viljelijäin maksama
    eläkemaksu riittää vain 20 % - ei siis
    lähellekään 100 % - siitä korvauksesta,
    joka hänelle eläköidyttyaään maksetaan.

    Totuus (2) on, että valtion maksaa
    viljelijäin eläkekorvauksesta 80%.
    Tänä vuonna summa on yli 750 M€.
    Varsin hulppea summa turhasta.

    Totuus (3) on, että valtio maksaa
    nuo eläkekorvaukset sosiaaliapuna
    sosiaali- ja terveysministeriön
    momenteilta.

    Näin se vaan on.

    Aikaa huuruisissa kuvitelmissa elää henkilö,
    joka kuvittelee maata viljellessään oelvansa
    valtion palkkalistoilla ja joka kuvittelee
    vastikkeetonta tueka nostaessaan sen
    oleva palkkaa. Tuki on tukea ja sillä
    sipuli ja viljelijä parasiitti.
  10. Tottakai valtion on maksettava palkkaamilleen
    palkansaajille myös heidän eläkkeensä, onhan
    lähtökohta kuitenkin, että he työllään ovat
    hyödyttäneet valtiota.

    Maanviljelijöitä ei valtio ole palkannut, eikä
    siksi maksa heille eläkettä, eivätkä viljelijät
    mitenkään valtiota hyödytä vaan ovat rasitukseksi.

    Valtion osuus (79 %) maanviljelijäin eläkekorvauksista
    on sosiaaliapua, joka maksetaankin
    sosiaaliministeriön momenteilta. Valtion
    osuus kasvaa hirvittävää vauhtia ja on pian
    jo yli 800 miljoonaa euroa.
  11. "Tulevaisuudessa maatalousyrittäjin määrä tulee vakiintumaan
    jonnekin 25000-30000 välille ja eläkemaksut riitävät
    kattamaan maksetut eläkkeet.", kirjoitti eläkepappa.

    Kyllä 30.000 vakuutuksen ottajaa on liian kapea pohja
    työeläkevakuutusyhtiölle. Nykyisellä alle 2400 €
    vuotuismaksulla per capita vakuutusmaksua kertyisi
    vain 72 miljoonaa euroa.

    JOs samaan aikaan myös eläkeläisiä olisi 30.000,
    pekkaa päälle vuodessa riittäisi rahaa kuukausittain
    kaksisataa (200) euroa.

    Täysi mahdottomuus on 30.000 henkilön MELA.

    Toisaalta nuo 25.000 30.000 henkilöä eivät olisikaan
    amatöörimaisia perheviljelmäpuuhastelijoita, joten
    eivät he alunperinkään olisi MyEL:iin ja MELAAN liittymässä.
    Professionaalinen liiketoiminta rakentuisi ilman
    muuta osakeyhtiöiden varaan, ja työeläke
    järjestettäisii, kuten keiden tahansa
    palkansaajien ollessa kyseessä, oikeiden
    työeläkevakuutusyhtiöiden kautta avoimesti
    ja rehellisesti ilman minkään laista
    savuverhoa.
  12. Ilman muuta on selvää, että samassa yhteydessä kun
    MELA puretaan ja MyEL omaan mahdottomuutensa
    tukehtuvana armollisesti lopetetaan, poistetaan
    viljelijöiltä myös työeläkevakutuksen pakollisuus.

    Maanviljelijät siirretään ilman työeläkkeen maksuvelvoitetta
    kansaneläkkeen piiriin, samaan joukkoon muiden
    köyhien kanssa, jotka eivät kykene työeläkettään
    kustantamaan.

    Nykyisin MyEL on vain savuverho, jonka suojassa
    viljelijöille maksetaan valtion varoista suurempaa
    eläkettä. Se ei ole tasa-arvoa. Siitä on tehtävä loppu.
  13. Nimimerkki 'jahas' kirjoitti:
    "Jos eläkkeet poistettaisiin pitäisi tietenkin
    maksaa ainakin jo maksetut eläkemaksut takaisin."

    Tottahan toki MELA:n lakkauttamistilanteessa on
    reilua, että vakuutetuille palautetaan heidän
    maksunsa - siinä määrin mitä jakovaraa on.

    Asiaan ei ole ulkopuolisilla
    nokan koputtamista.

    MELA:n tase on kokonaisuudessaan
    vain 193,4 M€. Realisoitaessa
    tuo omaisuusmassa vielä alenisi,
    joten jakovaraa on arviolta
    n. 150 M€.

    Eläkkeensaajia MELAlla on 137.000 henkilöä ja
    aktiiveja vakuutettuja 76.000 henkilöä.
    Yhteensä siis se joukko, jonka kesken
    jako tulee suorittaa on 213.000 henkilöä.

    Kun 150 M€ jaetaan 213.000 henkilön kesken,
    niin siitähän tulee kertakaikkisena korvauksena
    liki 705 € pekkaa päälle.

    Näin siinä tulee käymään.

    Ja verorahojamme säästyy yli 700 M€ jok'ikinen
    vuosi sen jälkeen.
  14. Siitä olen prikulleen samaa mieltä, että
    maanviljelijäin eläkesysteemi MyEL ei ole
    mitään muuta kuin suurta kusetusta.

    Kusetusta, joka jo nyt polttaa veroeurojamme
    vuosittain lähes 700 milj. euron edestä.

    Maanviljelijäin ns. työeläke ei ole millään
    tavoin verrannollinen palkansaajien työeläkkeeseen.
    Palkansaajat maksavat itse yhdessä työnantajansa
    kanssa eläkemaksua bruttopalkastaan yli 22%.

    Viljelijä maksavat, minkä maksavat, mutta se
    ei ole oleellista. He eivät kykene niin paljon
    edes maksamaan, että riittäisi.

    Oleellista on, että palkansaaja-eläkeläisten
    työeläkekorvauksia ei makseta sosiaali- ja
    terveysministeriön varoista senttiäkään, kun
    taas maanviljelijä-eläkeläisen eläkorvauksesta
    peräti kahdeksankymmentä (80) prosenttia maksetaan
    meidän yhteisistä verovaroistamme, sosiaali- ja
    terveysministeriön momenteilta. Summa
    on lähes 700 milj. euroa vuodessa ja kasvamaan
    päin.

    MyEL on monella tapaa väärin ja aiheuttaa tasavallassa
    kansalaisten eriarvoista kohtelua. Jos palkansaaja-
    eläkeläisen itsensä ansaitsema työeläke jää alle
    takuueläkkeen, hän saa valtiolta sen verran lisää,
    että takuueläkkeen raja tulee vastaan. Niinpä
    valtion maksimimeno minityöeläkettä nauttivasta
    on alle 733 euroa/kk.

    Toisin on viljelijäin laita. Viimeisimmät MELAn
    ulosmaksamat työeläkkeet ovat jo yli 1.000 €/kk.
    Kun MELA pystyy tuosta tonnista maksamaan vain
    220 €/kk, niin valtion kassasta viljelijäeläkeläinen
    kouraisee 780 €/kk.

    Myös yli 1.000 € eläkekorvauksia on MELA:lla jo
    maksussa.

    Vääryys ja kusetus syntyvät siis siitä, että
    viljelijäeläkeläisille maksetaan valtion veroista
    MyEL:in tarjoaman savuverhon suojassa enemmän
    kuin muille kansalaisille.

    Se on väärin. Se on tasa-arvon vastaista.
    Se on kusetusta.

    Aiona tapa ratkaista asia oikeudenmukaisesti,
    on lakkauttaa MyEL ja purkaa MELA, ja
    siirtää maanviljelijät ilman työeläkkeen
    maksuvelvollisuutta kansaneläkkeen piiriin,
    samaan joukkon muiden köyhien kanssa, jotka
    eivät kykene työeläkettään maksamaan.
  15. Pakollisia ja pakollisia. Valtaosa Suomen
    maataloustukiaisista on kansallista tukea,
    jonka poistamiseen ei tarvita suostumusta
    EU:lta.

    Megalomaaniseen, yli 1.900 M€:n suorista
    tukiaisista 1.100 M€ on kansallista tukea.

    Ne voidaan lopettaa oman parlamenttimme
    itsenäisellä päätöksellä.

    Päätös lopettaa kansallinen tuki aiheuttaa
    myös sen, että EU:lta tuleva, nyt n. 800 M€
    nouseva tuki tulee laskemaan maatalouden
    osalta 500 M€:oon. Loput 300 M€ EU-tuesta
    on jatkossa käytettävissä hyödyllisempiin
    kohteisiin.

    Kansallisen tuen poistamisesta säästyvät
    verovarat voitaisiin kohdistaa ruuan
    ALV:n alentamiseen jopa nollaan prosenttiin.
  16. Suurtila vuokratessaan peltoa, on vuokrannut
    myös tukioikeuden. Vuokrissa vuokranantaja
    veloittaa tuet itselleen. Se, jos mikä,
    on v a s t i k k e e t o n t a tukea.
  17. http://www.ruokatieto.fi/ruokafakta/tietohaarukka/maatalous

    Väite, jonka mukaan 15.000 suurinta maatilaa saisivat
    90 % tukiaisista, ei pidä paikkaansa ainakaan hehtaarituen
    osalta, tuskinpa muidenkaan. Kansallisista tukiaisista
    pohjoisen tuki 142 on ylivoimaisesti suurin, ja pohjoisessa
    ei suuria -peltoalaltaan tai muutenkaan - tiloja ole,
    joten varmuudella voidaan sanoa esitetyn väitteen olevan
    vailla todellisuuspohjaa.


    Ylläolevasta tilastosta voimme nähdä, että 46.834 pienintä
    maatilaa hallitsevat 43 % peltoalasta.

    Väite, jonka mukaan maataloustuotannosta 90 % tulee
    15.000 - 16.000 suurimmalta tilalta on erittäin
    mielenkiintoinen. Siitähän voisi jopa päätellä,
    että 45.000 pienintä tilaa joutaisi lopettaa heti,
    jonka jälkeen olisi poliittisesti helppo lakkauttaa
    maataloustuet tykkänään.

    Sitä kohti muuten ollaan koko ajan menossa. (Iiiik.)
  18. Muuten jos 50.000 maanviljelijää jäisi
    työttömäksi työmarkkinatuella, se tekisi
    vuodessa lovea valtion pussiin vain 422 milj. euroa.

    Kun maataloustukiaiset ja lomarahat sekä
    luopumiseläkekustannukse ovat yhteensä
    n. 2300 milj. euroa, niin nettoa tuosta
    jäisi n. 1.800 milj. euroa.

    Todellisuudessa netto olisi enemmänkin, koska työmarkkinatuki
    on harkinnan varainen. Ennenkuin sitä saa,
    pitää ensin kuluttaa maatilan käyttöomaisuutensa,
    eli myydä maat, tuotantorakennukset ja koneet.

    (KELA: "Työmarkkinatuki on 32,46 e/pv, ja sitä
    maksetaan 5 päivältä viikossa.")
  19. En usko, että tukiaisten lopetus merkitsee
    maataloustuotannon loppumista Suomessa.
    Tuotanto vain siirtyy perheviljelmä-
    puuhastelijoilta ammattilaisten käsiin,
    jotka saavat toiminnan kannattavaksi
    ilman tukiaisiakin.

    Jos kuitenkin kävisi niin, että
    maataloustuotanto loppuisi, se myös
    merkitsisi, että n. 4.900 M€ välituote-
    panos, jonka maatalous ja elintarviketeollisuus
    yhdessä vuosittain ulkomailta tuovat
    vähenisi n. 2.000 M€.

    Suomalaisten ruokaan tarvittava kotimainen
    alkutuotanto oli v. 2009 enää arvoltaan
    1.500 M€ suuruinen.

    Tuo 1.500 M€ summa riittäisi hyvinkin
    raaka-aineiden tuontiin ulkoa, ehkä ei
    kaikki menisikään, joten kun välituotepanosta
    jäisi pois 2.000 M€, niin kauppatase
    tästä järjestelystä sen kun vain paranisi.
  20. Poistamalta ruualta kokonaan ALV, saataisiin
    kuluttajahintoja alennetuksi 14 %:lla. Se olisi
    todellista hintatukea kuluttajalle.

    Ruuan ALV poistaminen merkitsisi verotulojen
    vähennystä n. 1.400 M€.

    Se olisi helppo paikata lakkauttamalla kansallinen
    maataloustuki 1.100 M€ ja maanviljelijäin valtion
    pussista maksettavat lomailurahat 215 M€.

    Maataloustuet eivät aiheuta kluttajahintojen laskua vaan
    ovat ne rasittava ja turha taakka veronmaksajiemme
    seljässä. Vastikkeetonta verorahojen tuhlausta.
    21. 59 / 86
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt