jopa_vain

Vapaa kuvaus

Vuosittain 4.000 M€ yltävä maataloustuki on vastikkeeton ja siten aiheeton rasitus veronmaksajille.

VASTUSTAN MAATALOUSTUKIAISIA!



Maanviljelijäeläkeläisten työeläkkeen maksu valtion varoista
on yksi pahimpia tasa-arvon vääristäjiä yhteiskunnassamme.



MyEL ON LAKKAUTETTAVA JA VILJELIJÄT SIIRRETTÄVÄ KANSANELÄKKEEN

PIIRIIN; SAMAAN JOUKKOON MUIDEN VÄHÄOSAISTEN KANSSA, JOTKA EIVÄT

KYKENE TYÖELÄKETTÄÄN KUSTANTAMAAN.



Suosikkibändit/artistit: xxxxxxxxxxxxxxxxxx

Suosikkileffat: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Lempikirjat: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Vapaa-aikanani: xxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Suosikkipalstat Suomi24 Keskusteluissa: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Katson tv:stä mieluiten: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Kotieläimet: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

En pidä: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Parhaat matkakohteet: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Ruoka & juoma: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx



Koulutus: Ammattikorkeakoulu

Koulut:

Työskentelen:

Ase tai siviilipalvelus:

Yhdistykset/kerhot:

Aloituksia

179

Kommenttia

1713

  1. Jo lähitulevaisuudessa EU:ssa maitokiintiöt
    tulevat katoamaan, mikä varmuudella lisää
    rutkasti tuotannon määrää maidontuotantoon
    otollisilla alueilla. (Suomi ei kuulu joukkoon).

    Niinpä on jossakin määrin turha tehdä vertailua
    tämän päivän tilanteesta, mutta saadaksemme
    suhteellisuuden tajua, listaan tuohon alle
    lypsylehmien määrän lähialueilta v.2010.

    - Puola 2.529.000 lypsylehmää
    - Liettua 360.000 lypsylehmää
    - Latvia 164.000 lypsylehmää
    - Viro 97.000 lypsylehmää

    - Suomi 284.000 lypsylehmää

    Suomen lehmien määrä on vain kahdeksan (8)
    prosentin luokkaa enää tänään. Kiintiöiden
    posituminen tulee suhteellisen osuuden
    romahduttamaan vieläkin pienemmäksi.

    Kun Virosta, Latviasta ja Liettuasta on
    väkirikkaaseen Etelä-Suomeen lyhyempi matka,
    kuin Suomen nykyiseltä maidon päätuotanto-
    alueelta, niin etäisyyksiäkään ei voi pitää
    ongelmana. Pohjoissuomalaiset voinevat
    hyvin käyttää poronmaitoa korvikkeena, jos
    pelkäävät kokkelia muuten saavansa. On
    vain pidettävä huoli, ettei sitä lähdetä
    kansallisesti tukemaan.
  2. Rehellisyyttä toki tarvitaan tässäkin keskustelussa.

    Suomen elintarvikeketju työllistää 240.000 - 300.000
    henkilöä, arvio MTT. Alkutuotanto työllistää enää
    alle 80.000 henkilöä, loppujen 220.000 ollessa
    elintarviketeollisuuden (34.000 henkilöä), kuljetuksen
    ja kaupan palveluksessa.

    Maatalouden loppuminen kokonaan ei pidä paikkaansa.
    Elintarviketeollisuus saattaisi hieman pienetä.
    Kauppa ja logistiikka yms. pysyisivät ennallaan.

    Kun maanviljelijöistä suurin osa käy vieraalla
    töissä jo nyt, ei maatalosutukiasten lakkauttamisesta
    koituisi muuta kuin kahdenkymmenentuhannen (20.000)
    kompetensiltaan ala-arvoisimman rojahtaminen
    yhteiskunnan turvaverkkoon. Heille jouduttaisiin
    maksamaan työmarkkinatukea vuodessa n. 132 milj. euroa,
    eli alle seitsemän (7) prosenttia megalomaanisista
    maataloustukiaisista, jotka loppuisivat kuin seinään.

    Suomesta viedään elintarvikkeita n. 1.100 M€ arvosta
    vuodesta. Kun tiedämme, että maatalous ja elintarvike-
    teollisuus hankkivat nykyisellään välituotepanoksia
    liki 5.000 M€, josta alkutuotannon osuus lienee juurikin
    tuon 1.100 M€ suuruinen, niin kysymys "Millä korvattaisiin
    sysntyvä aukko" ei tragikoomisuudessaan edes vastausta
    erillistä' vastausta tarvitse.
  3. Sen lisäksi, että vuonna 2009 maahamme tuotiin elintarviketeollisuuden
    ja alkututannon käyttöön välituotepanosta 4,700 M€ verran, tuotiin
    myös suoraan valmiita elintarvikkeita 1.900 M€ verran.

    Vuodesta 2009 elintarvikkeiden tuonti on kasvanut niin paljon, että
    tuonti kohoaa nykisellään jo liki 4.000 Me:oon.

    Elintarvikkeiden vienti on pysytellyt lukemissa 1.100 M€. Siitä
    suurin osa menee Pohjois-Korean parhaalle kaverille eli
    Venäjälle. Tuokin 1.100 M€ vienti on riittävä peruste ainakin
    megalomaanisen yli 1.100 M€ kansallisen tuen lakkauttamiseen.

    Esitetyt lukemat ovat peräisin MTT:n julkaisuista.
  4. 1) Valtion maksamien oikeutettujen eläkkeiden
    korvaussumma oli kohdassa yksioikein. Maanviljelijäin
    eläkkeet, määrältään n. 660 M€ (MELA:n vuosikertomuksessa
    mainittu tieto) maksetaan sosiaali- ja terveysministeriön
    momentilta, eikä niitä pidä sotkea siis valtion varsinaisesti
    maksamiin eläkkeisiin. Ja kyllä. Kyllä ne tueksi maataloudelle
    on tarkoitettu.

    2) Oikeat yritykset ovat rakentaneet turvaverkkonsa itse.
    Myöskään maanviljelijäin nyt nostamat yli 214 M€ lomarahat
    ovat nekin kyllä aivan ilmeistä ja katteetonta tukea maataloudelle.

    3) Maaseudun kehittämiseen käytettävät verorahat eivät kuulu
    maataloustukeen, kuten MMM:n momnteilta maksettavat suorat
    tuet 2.090M€ ja edellä mainitut loma- ja eläkerahat. Tosin
    kehittämisvaroistakin osa käytetään maatilojen vastikkeettomaan
    tukeen. Siitä olisi tehtävä loppu.

    4) Myös nuorten viljelijöiden aloitustuki on vastikeetonta ja
    olisi lakkautettava. Tämä aloitusstuki ei sisälly kohdissa
    2 ja 3 mainittuihin tukiin. Jo vuonna 2009 elintarviketeollisuuteen
    ja alkutuotantoon tuotiin välituotepanosta ulkoa 4.700 M€ arvosta.
    Elintarviketeollisuudella on siis valmiudet käyttää ulkomaista
    raaka-ainetta, joten sitä on turha kytkeä maatalouden rappioon.

    Normaalien yritysten saama yritystuki on vain muutamia satoja
    miljoonia euroja vuodessa, kun maatalouteen sen sijaa holvataan
    vastikkeettomasti vuosittain 3.000 M€:oon nouseva rahasumma,
    kuten edellä kirjoitetusta on havaittavissa. On siis tragikoomisen
    surkuhupaisaa edes yrittää selittää maataloustukiaisia oikeutetuiksi
    normaaleihin yritystukiin rinnastamalla.
  5. Eiväthän nuo Katainen ja Urpilainen edes
    maatalouden tukiaisista puhuneet . Hehän puhuivat
    Suomalaisen Työn puolesta eivät megalomaanisten
    maataloustukiaisen puolesta.

    Mitä tekemistä tukijussin tukiaisilla on suomalaisen työn
    kanssa?

    Hyvin vähän, kun BKT:sta vain alle 2 % koostuu maatalouden tuottamasta
    lisäarvosta.
  6. Aikanaan myös Katainen ja Urpilainen ryhtyvät
    toimeen megalomaanisten maataloustukien
    suitsimiseksi. Tällä hetkellä pallo on EU:lla
    ja sieltä jo kuuluukin, kuten objektiivinen
    tiedonvälittäjä, mediamestari MaaseudunTulevaisuus-
    niminen MTK:n järjestölehti kirjoittaa:

    "Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Herman Van Rompuy esittää EU:n 7-vuoden maatalousbudjettiin lähes 65 miljardin euron leikkausta nykytasoon verrattuna
    Komission alkuperäisen esityksen päälle tulisi vielä 25 miljardin lisäleikkaus. Säästöstä 16 miljardia kohdistuisi EU:n kokonaan maksamaan tilatukeen ja reilut 8 miljardia maaseudun kehittämisrahoihin, eli muun muassa lfa- ja ympäristötukeen.
    Suomalaisten viljelijöiden tukia esitys pudottaisi MTK:n arvion mukaan noin 100 miljoonalla eurolla vuodessa."

    Suomen osalta leikkaukset eivät jää tuohon 100 M€:oon, joka
    on vain EU:n tukiin kohdistuva leikkaus. Kun kansallinen
    tuki on suuruudeltaan 60 % susorista tuesta, on odotettavissa
    siihen ensi vaiheessa 120 M€ leikkaus.

    Näin se vaan menee. Tukijussi ulisee, kärvistelee ja
    möykkää sylki lentäen. Ja alistuu.
  7. Voi muuten hyvinkin olla, että Valiolla on meijerit lähellä
    tuottajia, mutta sehän ei ole se pointti. Pointti on
    se, että kuluttajista valtaosa on Etelä-Suomessa,
    jonne Virosta ja Ruotsista on lyhyempi matka
    kuin Pohjois-Suomen alueilta.
  8. Suomesta etelään päin katsottuna löytyy ennen
    Tanskaa Viro, Latvia ja Liettua. Kun kiintiöt
    v. 2014 vapautuvat, Viro ja Latvia ovat ne maat,
    jotka pystyvät Suomen maidon tarpeen tyydyttämään,
    vaikka Ruotsi ja Tanska saattanevatkin myös
    pyrkiä osille.


    Nykyisiä sisäänostohintoja on turha käytttää
    minkään perustana. Kiintiöiden purkaminen kun
    juuri tulee nimittäin voimakkaasti hintatasoa
    alentamaan.
  9. "Tosiasia on kuitenkin että 75% suomaisten syömästä ruuasta on
    valmistettu suomalaisesta raaka-aineesta."

    Väittämä on väärä ja perustuu väärinkäsitykseen.
    Maaseudun Tiede -lehti sanoon 'kotimaisen ruuan
    olevan 75 % kotimaista' eli ei kokonaisruokalaskusta.
    Siis niin väitetyn kotimaisen ruuan arvosta peräti
    25% on tuotua tuotantopanosta.

    Edelleen Maaseudun tiede-lehden artikkelista on löydettävissä
    koht, jossa kerrotaan tuotantopanosten tuonnin olleen
    kaikkiaan 4.900 M€, josta alkutuotannon osuus 1.000 M€.

    Niinpä jo vähäiselläkin laskutaidolla voi todeta suomalaisen
    elintarviketeollisuuden - yllätys, yllätys - käyttävän
    ulkoa tuotua tuotantopanosta 3.900 M€. Tämä tulee
    muistaa aina, kun väitetään suomalaisen elintarvike-
    teollisuuden siihen paikkaan loppuvan, jos kotimainen
    alkutuotanta loppuu. Ei se lopu.

    Toinen - suorastaan valhe - on yrittää esittää, että
    suomalaisen tarvitseman, kotimaista pohjaa oleva r u u a n
    jalostusarvo olisi 10.000 M€. Se ei pidä paikkaansa.
    Elintarviketeollisuus ilmoittaa k o k o n a i s j a l o s t u k s e n
    bruttoarvoksi 10.200 M€, mutta siinä on mukana rehujen valmistus,
    elintarvikkeiden vienti sekä alkoholijuomien valmistus, jonka
    lisäksi tietysi tuo edellä mainittu 3.900 M€ tuontipanos.
  10. "Ulkomaisista elintarvikkeista suurin osa on valmiita
    tuotteita, joten eipä ole kovin merkittävä osuus."

    Tuo väittämä on totuuden vastainen. MTT kertoo Maaseudun Tiede
    -lehden artikkelissaan "Kotimainen elintarviketuotanto on
    tuonnin varassa", että v. 2009 valmiita elintarvikkeita
    tuotiin 1.900 M€ arvosta, mutta elintarvikeketjun panostuonti
    nousi niinkin korkeaksi kuin 4.900 M€.

    Kun lukua 1.900 verrataan lukuun 4.900, niin on todettava,
    ett suurin osa ulkoa tuodusta ei suinkaan ole vamiita
    tuotteita. Päin vastoin, valmiiden tuotteiden osuus
    kokonaistuonnista on vain 27 %.

    Lähde:
    http://issuu.com/mttelo/docs/mtiede_3_2012?mode=window&backgroundColor=%23222222
  11. Varsinainen pointtini oli ja on, että rahdit eivät
    ole ulkoa kalliimat kuin Pohjois-Suomestakaan
    rahdattuna. Suomalainen maidon tuotanto
    tulee tiensä päähän, koska ulkoa tuotu on kokonaisuudessan
    merkittävästi edullisempaa.

    Veronmaksajille tuosta rakennemuutoksesta jää
    käteen bonuksena nyt maksettava kansallinen
    tuki, kun Pohjois-Suomen erikoistukiaisista
    päästään luopumaan kertaheitolla.
  12. Maitotaloustuotannon siirto pohjoiseen tulee
    tiensä päähän, kun EU:n maidontuotantokiintiöt
    poistuvat.

    Kun harppiin pistetään 1.000 km säde ja
    piirretään ympyrä Lahti keskipisteenä,
    niin alueelle osuu todella paljon eteläisiä
    maidontuottajia, joiden tuotantohinta
    on merkittävästi Suomen tasoa alhaisempi,
    ja useassa tapauksessa myös rahti jää
    edullisemmaksi kuin Pohjois-Suomesta
    etelään rahdattaessa.
  13. On väärin verrata Suomen maatalouden tuottoa (joka
    on raskaat t u k i a i s e t mukaan luettuina
    5.500 M€, mutta siis reaalisesti vain hieman
    päälle 3.000 M€) ulkoatuodun ruuan arvoon, sillä
    Suomen maatalouden tuotosta v a i n 1.500 M€
    osuus menee suomalaiseen ruokaan.

    Kun ulkoatuodun ruuan arvo oli jo vuonna 2009,
    jota vuotta myös nuo Suomen luvut koskevat,
    lähes 2.000 M€, niin onhan sen osuus suurempi
    kuin suomalaisen alkutuotannon.

    Kun tarkkoja ollaan, on tuosta 1.500 M€ osuudesta
    vain 75 % kotimaista alkuperää. Suomen maatalous
    kun tarvitsee edes vaivalloisesti toimiakseen
    runsaahkosti ulkoa tuotuja tuotantopanoksia.

    Onkin siis oikein ja rehellistä todeta, että
    suomalaisen talonpojan osuus on vain rapiat
    1.100 M€ suomalaisen ruuan arvosta. Se ei ole
    paljon ja on helposti korvattavissa tuontiruualla.
    Kun ruokalasku vuosittain kohoaa tasolle 15.000 M€,
    niin on suomalaisen talonpojan osuus sen tuottamiseen
    ainoastaan ja vain seitsemän (7) prosentin luokkaa.

    MTT-tiede -lehti raportoi, että vuonna 2009
    jalostukseen ja alkutuotantoon tarvitsi ostaa
    ulkomailta 4.900 M€:n edestä välituotepanoksia.
    Kun siitä suurin osa on tarvittu jalostavaan tuotantoon,
    voimme todeta, että Suomen elintarviketeollisuus
    ei sekään tänä päivänä ole pelkästään suomalaisen
    alkutuotannon varassa.
  14. Lisäksi on edelleen huomautettava, että tuosta tuotoksesta
    tarvittiin suomalaiseen ruokaan ainoastaan 1.500 M€ osuus.

    Kun jo pelkät suorat tuet olivat 2.100 M€ ja viljelijöille
    yhteiskunnan kassasta jaetut lomarahat 214 M€, niin
    onhan se suorastaan surkuhupaisaa, että saamme
    tällä panostuksella 1.500 M€ eväät.

    Kyllä tukiasista on päästävä eroon.
  15. http://www.tilastokeskus.fi/til/mtalt/2009/mtalt_2009_2011-11-29_tau_001_fi.html

    Tuosta yllelinkittämästäni Tilastokeskuksen
    tilastosta selviää se lopullinen totuus.

    Siitä käy ilmi, että vuonna 2009 tuotos tuottajahintaan
    oli 3.699 M€. Lukua on pidettävä uskottavana. Puolueettomana
    tilaston pitäjän Tilastokeskus aivan oikein on katsonut, että
    tukiaiset eivät ole tuottoa.

    Tuottoa mielenkiintoisempaa on, että tilasto todellakin todistaa
    maataloussektorilla toimijoiden kompetenssin vähäisyyden.
    Sitä todistaa se kylmä tosiasia, että tuotantokustannukset
    ovat suurempia kuin saadut tuotot. Kompetenssivajeinen,
    suomalainen talonpoika on karmaisevalla tavalla
    tosiasia, joka rasittaa kohtuuttomasti yhteiskuntamme
    taloutta.
  16. Kylllä maa- ja metsätalousministeriö tulisi lakkauttaa,
    karsia toimintoja rajusti ja ohjata loput TEM:öön.
  17. Emme välttämättä tarvitse raskailla kotimaisilla
    tukiaisilla möyhäävää maanviljelijää juuri enää
    nytkään. Ulkotuotuja elintarvikkeita jo nyt
    enimäkseen käytössä.
  18. http://www.demari.fi/viikko-hame/blogit/kari-naskinen/8619-kari-naskinen-liikaa-rahaa-maataloustukiin

    Maataloustukia vastustavaa poliittista pöhinää alkaa vyöryä esiin
    kuin myrkkyvesiä Talvivaarasta.

    Valistus on viritetty, henki hyvä herätetty.

    AIDA-kaavan viimeinen A alkaa olla ajankohtainen.
  19. http://www.kokoomusnuoret.fi/kohti-maataloustuista-luopumista/

    Maataloustukien mielettömyyteen on herätty muun muassa
    kokoomusnuorten joukossa, kuten oheinen linkki
    todistaa. Poliittista tahtoa alkaa löytyä.
    AIDA-kaavassa ollaan siirtymässä viimeiseen A:han.

    Pääperiaate - tukien poistaminen - on tuossa julkilausumassa
    oikein; sehän on kuin itse olisin sen kirjoittanut.
    Maatalouden tulisi elinkeinona pärjätä markkinoilla
    kokonaan ilman kansallisia tukia siinä missä muidenkin
    elinkeinojen, kuten julkilausuma julistaa.

    Se taas, että tuottajan asema olisi korjattavissa
    yhdellä lakiesityksellä, ei kestä lähempää tarkastelua,
    eikä ole esitetyssä muodossaan millään tavoin toteuttamis-
    kelpoinen. Vapaa markkinatalous huolehtii alkutuottajankin
    endot kohtuullisiksi ilman suojalakejakin.

    On ilahduttavaa huomata, että Suomen tulevaisuuden kyvyt
    ovat ottaneet vastustavan asenteen megalomaanisia
    maataloustukia kohtaan. Valistus on viritetty, henki hyvä
    herätetty.
  20. Mitä kaikki ilman tukia maksaisi, kysyttiin aloituksessa.
    Jos aloittajan kompetenssi riittää, niin kannattaa yrittää
    hakea vastausta ihan itse kokien ja ajatellen.

    Ajattelun pontimeksi pinkku vinkki: Suomessa
    maksetaan k a n s a l l i s t a tukea yli 60 %
    koko tuen määrästä. Hyvin useassa EU:n jäsenmaassa
    kansallinen tuki on alle viiden (5) prosentin luokkaa.

    Jos puheet siitä, etä tuet laskevat kuluttajahintoja
    pitäisivät paikkansa, suomalaiset elintarvikkeet olisivat
    niin paljon edullisempia, että ulkoa tuodut eivät pärjäisi.

    Mutta mikä onkaan tilanne?

    Tekemällä omakohtaista e m p i i r i s t ä tutkimusta
    aloittaja voi täysin itsenäisesti todeta ruokakaupassa käydessään,
    että ulkoa tuotu on monta kertaa merkittävästi
    edullisempaa kuin raskailla kansallisilla tukiaisilla
    tuotettu vastaava kotimainen elintarvike.

    Kansallisella tuella on siis hintaa nostava vaikutus.
    Elintarvikkeiden hinta tulee laskemaan, kun kansallinen
    tuki poistetaan. Tätähän sä kysyit.
    21. 68 / 86
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt