jopa_vain

Vapaa kuvaus

Vuosittain 4.000 M€ yltävä maataloustuki on vastikkeeton ja siten aiheeton rasitus veronmaksajille.

VASTUSTAN MAATALOUSTUKIAISIA!



Maanviljelijäeläkeläisten työeläkkeen maksu valtion varoista
on yksi pahimpia tasa-arvon vääristäjiä yhteiskunnassamme.



MyEL ON LAKKAUTETTAVA JA VILJELIJÄT SIIRRETTÄVÄ KANSANELÄKKEEN

PIIRIIN; SAMAAN JOUKKOON MUIDEN VÄHÄOSAISTEN KANSSA, JOTKA EIVÄT

KYKENE TYÖELÄKETTÄÄN KUSTANTAMAAN.



Suosikkibändit/artistit: xxxxxxxxxxxxxxxxxx

Suosikkileffat: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Lempikirjat: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Vapaa-aikanani: xxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Suosikkipalstat Suomi24 Keskusteluissa: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Katson tv:stä mieluiten: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Kotieläimet: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

En pidä: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Parhaat matkakohteet: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Ruoka & juoma: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx



Koulutus: Ammattikorkeakoulu

Koulut:

Työskentelen:

Ase tai siviilipalvelus:

Yhdistykset/kerhot:

Aloituksia

184

Kommenttia

1811

  1. On suorastaan tragikoomisen propagandistista
    valehdella, että megalomaaniset maataloustukiaiset
    olisivat kaikki tukea suomalaiselle kuluttajalle.

    Näin ei todellakaan ole.

    Ensinnäkin on tosiasia, että n. 3.400 M€:n
    maatalouden alkutuotannon arvosta pelkästään 44 % eli
    1.500 M€ tarvitaan suomalaiseen ruokaan, loput
    66 % menevät rehujen valmistukseen, alkoholin
    valmistukseen ja vientiin.

    On väärin, että Suomessa tuetaan tuotantoa, jonka
    tuotteista suuri osa menee vientiin EU:n ulkopuolelle.
    Siinä ei veronmaksajan raha pala oikeassa paikassa.
    Ennenpitkää EU onneksi tulee vaatimaan kansallisen
    tuen poistoa juuri perustelemalla tukien aiheuttamaa
    vääristymää Venäjälle vientihintoihin.

    Jos Suomessa todella haluttaisiin alentaa
    kuluttajien ruuan laskua, se tapahtuu
    alentamalla ruuan ALV nollaan.

    Ruuan ALV:sta kertyy nykyisellään vuodessa n. 1.400 M€.
    Siitä aiheutuva verotulon alenema on mitä sopivinta
    paikata lakkauttamalla kansallinen maataloustuki
    1.300 M€. Jää vähän hyvääkin.

    Maataloustuet, maanviljelijäin valtion varoista maksettavat
    lomailurahat ja työeläkekorvaukset ovat hirmuinen
    rasite yhteiskunnallemme. Ja turha, koska niistä
    saatava vastike on hyvin vähäinen ellei suorastaan
    olematon.
  2. Ruokatiedon tilasto v.2011
    "Maatalouden työlliset" ilmoittaa
    kokonaislukumääräksi 79.000.

    Arvioni siitä, että heistä retkahtaa
    yhteiskunnan turvaverkkoon vain
    20.000 kompetenssiltaan ala-arvoisinta
    on mitä realistisin.
    http://www.ruokatieto.fi/ruokafakta/tietohaarukka/maatalous

    Elintarviketeollisuus työllisti v. 2010 enää 32.000 henkilöä.
    Nyt varmasti ollaan jo alle 30.000.
    http://www.ruokatieto.fi/ruokafakta/tietohaarukka/elintarvikkeet

    Jo nyt elintarviketeollisuus tuo ulkoa raaka-aineita ja
    puolivalmisteita 3.900 M€ edestä, ja tarvitsee kotimaiseen
    ruokaan kotimaista alkutuotantoa vain 1.500 M€ edestä.
    Arvioni on tältäkin osaa täysin realistinen: maataloustukien
    lakkauttamisella ei olisi kovinkaan suurta vaikutusta
    suomalaisen elintarviketeollisuuden työllistämisvoimaan.
    http://www.mtt.fi/wwwdoc/ruuanhinta101111/Hanna_Karikallio-elintarvikkeiden_hinta-10112011.pdf
  3. Mitään suurta työttömyyttä ei tule syntymään
    sen takia, että maataloustuet poistetaan.

    Alkutuotanto työllistää enää alle 80.000
    henkilöä. Heistä suuri enemmistö on jo nyt
    puuhastelunsa lisäksi palkkatyöläisenä, ja
    kun otetaan huomioon se - kieltämättä
    vähemmistö - joukko, joka pystyy jatkamaan
    maataloustuotantoa ilman tukiakin, jäljelle
    jää vain alle 20.000 henkilön joukko, jotka
    ovat kompetenssiltaan niin ala-arvoisia,
    että retkahtavat yhteiskunnan suojaverkkoon.

    Sekin tapahtuu tosin viiveellä, koska
    yhteiskunta ensin ulosmittaa heidän
    maataloustuotantoon liityneen omaisuutensa.

    Mitä tulee elintarviketjun muihin toimijoihin,
    heidän työnsä jatkuu, vaikka alkutuotanto
    tulisikin enimmäkseen ulkomailta. Sehän
    on tosiasia, että meidän kaikkien pitää
    syödä, joten logistiikan ja kaupan henkilöstö
    tarvitaan se mahdollistamaan.

    MTT kertoo vuosikatsauksessaan
    "Suomen maatalous Ja maaseutuelinkeinot 2013",
    että maatalous työllistää alkutuotannon
    lisäksi 14.000 henkilöä. Heistä saattaisi
    moni myös jäädä työttömäksi, mutta
    silti yhteiskunnan rasitus jäisi alle
    kymmenesosaan megalomaanisista
    maataloustukiaisista.

    Työllisyysnäkökohdilla ei megalomaanisia
    maataloustukiaisia voida missään tapauksessa
    perustella oikeutetuiksi.
  4. Oikeastaan kysymys, mitä tilalle, jos
    maataloustuet lopetetaan, on turha.

    Nythän on nimittäin niin, että nuo
    tukiaiset - olkoon sitten kysymys
    suorista maataloustuista tai viljelijäin
    lomailurahoista - maksetaan valtion
    veroista.

    Yhteensä kansallinen tuki 1.300 M€ ja
    lomailurahat 230 M€ tekevät 1.530 M€.

    Kun lakkautetaan nuo, voidaankin
    alentaa ruuan ALV nollaan prosenttiin ja
    alentaa täten kaikkien kuluttajien ruokalaskua.

    Siitä jää vielä vähän hyvääkin, kun ruuan
    ALV:n arvoksi vuodessa on arvioitu
    1.400 M€. Kun lopetammme maataloustuet,
    emme siis tarvitse tilalle mitään, vaan voimme
    jopa lakkauttaa lisäksi ruuan ALV:n. Ja
    lopputuloksena, kuin pisteenä i:n päällä,
    valtiolle jäisi vielä 140 M€ enenmmän
    verovaroja käytettäviksi kuin aiemmin.
  5. Suora kopio valtioneuvoston talousarvioesityksestä v.2013:
    ____________________________________________________________________
    45. Luopumistuet ja -eläkkeet (siirtomääräraha 2 v) 97 370 000
    51. Valtion osuus maatalousyrittäjän eläkelaista johtuvista menoista
    (arviomääräraha) 580 000 000
    40. Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustannuksiin (arviomääräraha) 205 000 000
    41. Valtion korvaus turkistuottajien lomituspalvelujen kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) 2 600 000
    50. Valtion korvaus maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalvelujen hallintomenoihin (kiinteä määräraha) 16 140 000
    ____________________________________________________________________

    Summataanpa momentit yhteen:
    - 45. 97.370.000 €
    - 51. 580.000.000 €

    Eli kohdat 45 ja 51 yhteensä: 677.370.000 €

    Luopumistukieläke maksetaan maa- ja metsätaloussministseriön budjetista ja
    viljelijäin työeläkekorvaus - puhtaana sosiaalitukena - maksetaan
    sosiaali- ja terveysministeriön budjetista.

    Myös lomailurahat yhteensä 223.740.000 € maksetaan sosiaalitukena.

    Eli kaiken kaikkiaan näistä tulee tänä vuonna yhteensä siis:

    yhdeksänsataayksimiljoonaasatakymmenentuhatta euroa
    (901.110.000 €)


    Kyllä maanviljelijät on veronmaksajillemme
    raskas taakka. Ja turha.
  6. Päättäjillämme näyttäisi toisaalta olevan
    halu päästä ennen pitkää eroon maataloustuesta,
    varsinkin kansallisesta osuudesta, joka onkin
    pienentynyt vähitellen vuodesta 2009 alkaen.

    Alenemisvauhdin toki soisi olevan nopeampaa.

    Tilanteessa, missä ruuan ALV:sta saatava verokertymä
    ei riitä kattamaan kansallisen maataloustuen ja
    viljelijäin lomailurahojen osuutta, olisi oikein
    lakkauttaa tukiaiset ja lomarahat.

    Samalla ruuan ALV voitaisiin määrätä 0%.
    Se olisi todellinen ruuan hinnan alennus
    suoraan kuluttajille.

    EU:lta saatava maataloustuki, 800 M€,
    alentunee nollille ilman omien päättäjiemme
    asiaan puuttumista. Tukien poisto on
    muun muassa ELDR-nimisen EU-puolueen
    agendalla. Merkille pantavaa on, että
    Suomen Keskusta -nimisen puolueen
    mepit toimivat EU-parlamentissa ELDR:n
    riveissä.

    Tukiaisten lakkauttamisen lisäksi, tulee
    lakkauttamislistalle ottaa myös maanviljelijäin
    työeläkkeet. Ei ole laitaa, että valtio
    joutuu maksamaan heidän työeläkekorvauksistaan
    80% vuosittain. Summa tekee tänä vuonna jo
    0,650 miljardia euroa.

    MyEL on lakkautettava, MELA lopetettava ja
    maanviljelijät siirrettävä ilman työeläkkeen
    maksuvelvoitetta kansaneläkkeen piiriin, samaan
    joukkoon muiden vähäosaisten kanssa, jotka
    eivät kykene työeläkettään kustantamaan.
  7. Tuo väittämä 'talkootyön' tekemisestä on
    yksi surkuhupaisimmista valheista, mitä
    täällä palstalla on koskaan viljelty.

    Proagrian tuottaman tilaston mukaan
    BKT oli Suomessa vuonna 2011 189.000 M€, ja siitä
    maatalouden osuus oli kokonaista yksi (1)
    prosenttia eli 1.800 M€.

    Kun jo pelkät suorat tukiaiset kohoavat
    yli 2.000 M€:oon eli ovat enenmmän kuin tuo
    viljelijäin tuottama arvonlisä, on kovin,
    kovin vaikea nähdä tuossa mitään talkoota tehdyn.

    Tiedättekö muuten, että jos lakkauttaisimme
    viljelijäin kansalliset tuet 1.300 M€ ja
    heidän valtiolta saamansa lomailurahat
    230 M€, voisimme ajaa ruuan ALV:n (1.400 M€)
    täysin nollille, ja vielä jäisi vähän hyvääkin.

    Maanviljelijät ovat raskaine tukivaatimuksineen
    syypäitä ruuan kalleuteen.
  8. On tragikoomisen naurettavaa väittää, että tukiaisten lakkauttaminen
    nostaisi ruuan hintoja.

    Päinvastoin.

    Lakkauttamalla kansallinen tuki 1.300 M€ voitaisiin alentaa
    ruuan ALV (1.400 M€) kolmestatoista (13) prosentista
    nollaan (0) prosenttiin. Se olisi todellista tukea kuluttajille.

    Maataloustuki on yhteiskunnalle vastikkeetonta.
  9. Päättäjät ovat vähän jäljessä ajastaan ja
    varovaisia, eivätkä toisaalta monikaan
    ymmärrä megalomaanisten maataloustukien
    kokonaiskuvaa tai vaikutuksia.

    Niinkuin nyt tätä, että todellakin lakkauttamalla
    maataloustuet voidaan ruuan ALV laskea
    nollaan ja siten todella alentaa ruuan
    hintaa.

    Niinpä on tärkeätä tälläkin palstalla pitää
    yllä kerrontaa vastikkeettomien tukiaisien
    aiheuttamista vahingoista kansantaloudellemme.
    Onneksi nk. hyödylliset idiootit ovat ottaneet
    huolekseen pitää 'lippua korkealla', joten
    itseni tarvitsee enää harvakseltaan osallistua.


    Jossakin määrin tukiaiset ovatkin jo laskeneet ja
    pienin askelin riemuksemme laskevat koko ajan.
  10. Maataloustukien on väitetty olevan kuluttajan
    syömätukea. Kuitenkin, jos kysymys olisi
    syömätuesta, se kohdistuisi paremmin ja
    tarkemmin juuri lakkauttamalla kansallinen
    tuki ja poistamalla ruualta ALV.

    On täysin perusteetonta väittää, että maataloustuella
    pyrittäsiin ruuan hinnan alennuksiin. Intiaani-
    reseravaattien kaltaisesta suojelupolitiikasta
    siinä on enemmänkin kysymys.

    Mutta onko se enää tänä päivänä - tai onko
    koskaan ollutkaan - tarpeellista?

    Maanviljelijät ovat siis syypäitä siihen, että
    ruualla on Suomessa kohtuuttoman kova ALV.

    EU-maista taitaa olla SUomen lisäksi Kreikka
    ainoa, jossa ALV on 13 %. Merkille pantavaa
    on, että Suomen lisäksi Kreikka on myös ainoa,
    jossa maksetaan Suomen tapaan suuria kansallisia
    maataloustukiaisia.
  11. Kiitellessänne hallitusta tulette myöntäneeksi
    totuuden, että viljelijäin työeläkekorvaukset
    maksetaan 80 % valtion varoin. Tänä vuonna
    yli 650 milj. euroa.

    Vielä kun ymmärtäisitte hävetä tuota kansakunnan
    kiviriipaksi heittäytymistänne.

    Sitä on tietysti turha toivoa. Ahneus on paaduttanut
    omatuntonne, jos se nyt koskaan on kovin hääppöinen
    ollutkaan.

    Totuus kuitenkin on sekin, MELAn viestintäpäällikön höpöhöpö-
    puheesta huolimatta, että valtion osuus viljelijäin
    työeläkekorvauksiin ei ole kiveen hakattu. Se ei
    ole itsestään selvä välttämättömyys, vaan se voidaan
    jonakin päivänä poistaa kumoamalla MyEL. Eikä siihen
    tarvita edes perustuslain säätämisjärjestystä.

    Vaikka on ihmisiä, jotka ovat sitä mieltä, että
    tällä palstalla tämän viljelijäin eläkekorvauksiin
    liittyvän vääryyden esilläpito on turhan aikaista,
    niin todellisuudessa tällä on merkitystä.

    Päättäjille käy selväksi, että on olemassa
    kansalaisia, jotka vastustavat viljelijäeläkeläisten
    hyysäämistä valtionvaroin. Jonakin päivänä
    vstustus on aikaan saava sen, että vääryydestä
    luovutaan kokonaan. Vähäisiä supistuksia hallitus on
    jo tehnytkin.

    Uusia kirjoituksen aiheita ei tarvita. Maataloustukiaisten,
    viljelijäin lomarahojen ja eläkekorvausten summa
    itsessään takaa yli 3.000.000.000 € edestä aihetta.
  12. Tuossa MELA:n Pulkkisen nimiin pistetyssä kirjoituksessa
    on yksi varsin yleinen MTK:laisten propagandanikkareiden
    käyttämä, alatyylinen harhautus.

    Esittämällä, että viljelijät maksavat vakuutusmaksuaan
    12 %, kun taas palkansaajat maksavat (nimellisesti) 5 %,
    yritetään haudata se totuus, että palkansaajan työeläkekorvauksen
    maksamiseen eivät veronmaksajat osallistu, kun taas
    viljelijäin korvaus tulee 80 % yhteiskunnan pussista.
    Sehän tässä olennaista on. Tavallisten veronmaksajien harteille
    ei kuuluisi sälyttää tällaista rasitusta viljelijäin
    eläkkeistä.

    Pulkkiselle tulisi myöntää Jäätteenmäen
    'Niin totta kuin osaan' -puhujapalkinto.
  13. "Koska maatalouden ”huoltosuhde” on muuhun yhteiskuntaan
    nähden käänteinen, on välttämätöntä, että valtio on osaltaan
    rahoittamassa maatalousyrittäjien eläketurvaa.", kirjoittaa
    viestintäpäällikkö Pulkkinen täyttä höpö höpöä.

    Ei missaan ole sanottu, että valtion osallistuminen on
    välttämätöntä. Osallistuminen voidaa lakia muuttamalla
    täysin hyvin purkaakin. Ei tarvita edes perustuslain säätämis-
    järjestystä.

    Koko Pulkkisen nimiin pistetty esitys on varsin alkeellista ja
    avutonta propagandaa. On todella tragikoomista, jos teksti on
    todella MELA:n viestintäpäällikön kirjoittama. Herää kysymys, voiko
    muuhunkaan MELA:n viestintään luottaa.
  14. Kysymykseen mihin MyEL -vakuutuksenottajan rahat
    ovat menneet ja menevät koko ajan, löytyy vastaus
    MELA:n vuosikertomuksesta.

    Siellä kerrotaan, että aktiiviviljelijät maksavat
    MyEL-vakuutusmaksuja vuodessa yhteensä n. 160 M€.

    Mutta sen sijaan, että varat rahastoitaisiin odottamaan
    maksajan eläkkeelle jäämistä, ne joudutaan laittamaan
    nykyeläkeläisten (siis MyEL-eläkeläisten) eläkekorvauksiin
    viimeistä senttiä myöten.

    Eivätkähän ne silti piisaa kuin viidenteen osaa.
    Valtio maksaa eläkekorvauksista liki 80 %. Valtion
    osuus tulee vielä monta vuotta kasvamaan, kun eläkkeelle
    siirtyjiä on enemmän kuin ajasta ikuisuuteen siirtyjiä.

    Kun samaan aikaan myös maksajien määrä vähenee, kun uusia
    viljelijöitä ei tule lisää kuin murto-osa lopettaneiden
    tilalle, niin on todella törkeätä valehtelua kirjoittaa,
    että nykyviljelijät kustantaisivat eläkkeensä kokonaisuudessaan itse.

    Sitä he eivät tee. He ruinaavat eläkekorvauksensa enimmäkseen
    valtion pussista eli ovat mitä pahimman laatuisia siivelläeläjiä.

    Toisen kustannuksella eläjiä kehdosta hautaan, sitä he ovat.
    Ensin on lapsilisät kuten muillekin. Sitten he huutavat
    karvainen koura ojossa megalomaanisia maataloustukiaisia
    koko aktiivielämänsä ajan. Ja ovat sitten lopuksi
    eläkeruinaajia. Eivätkä edes häpeä.

    Mitä tulee tilakoon suurenemiseen, kannattaisi lukea
    ja ymmärtää, mitä kirjoitin ennusteessani. Vaikka
    maataloustulo pysyisi jatkossakin 650 milj. eurossa,
    mitä se on nyt, ja vakuutusmaksu siitä 160 milj. eurossa,
    silti - siis siltikin - valtio joutuisi kustantamaan
    suuren osan MyEL -korvauksista.

    Kannattaisi ensin varmasti tarkastaa oma laskupäänsä, ennen
    kuin ryhtyy tragikoomisesti muita arvioimaan.

    Se on totta, että suurin osa viljelijöistä hankkii jo
    nyt työeläkkeensä työskentelemällä työläisenä toisen
    palveluksessa, joten heidän osaltaan pitäisi ilman
    muuta MyEL lakkauttaa viipymättä. Niin maksun kuin
    korvauksenkin puolesta.
  15. Tuossa edellisessä skenariossani kuvailin
    tilanteen, jossa megalomaaniset maataloustukiaiset
    olisi jo aikaa sitten lakkautettu, mutta MyEL
    vielä kituuttaen olisi hengissä.

    Skenaarion päätarkoitus oli osoittaa vain
    MyEL:in ikiaikainen surkeus, minkä se hyvin
    osoittikin: MyEL ei tule koskaan toimimaan
    omien varojensa varassa, eikä se koskaan ole
    ollutkaan sen tarkoistus tai tavoite. Tarkoitus
    on ollut ja on, kupata tasa-arvon vastaisesti
    viljelijöiden eläkekorvauksiin valtion rahaa
    suuremmat määrät, mitä tasapuolinen kansaneläke
    tarjoaisi.

    Kun maataloustukiaiset 2020 -luvulla lopetetaan,
    loppuu todellisuudessa samaan hengen vetoon myös
    nykyisen agraarisosialismin viimeinen helmi: MyEL.

    Uudet, professionaalit maatalousyrittäjät, jotka
    tulevat toimeen omalla liiketoiminnallaan, eivät
    tule edes liittymään MyEL:n piiriin. Uudet, suuret
    tilat kun ovat osakeyhtiötä, joita palkkatyövoima
    pyörittää ja on tietysti työeläkevakuutettu
    normaaleissa työvakuutusyhtiöissä, kuten muutkin
    palkansaajat. Myös omistajat saavat työeläkkeensä
    sujuvasti normaalien työeläkevakuutusyhtiöiden
    kautta, MELA ei ole siinäkään mielessä kilpailu-
    kykyinen.

    Nykyviljelijöille itselleenkin olisi eduksi, että
    MELA ja MyEL lakkautettaisiin niin pian kuin
    mahdollista ja heidät siirrettäisiin muiden
    vähäosaisten kanssa samaan kansaneläkkeen
    piiriin, joka ei kykene omaa työeläkettään
    kustantamaan.
  16. Vaikka tilanne joskus tulisikin olemaan se,
    että vakuutuksenmaksajia olisi lähes yhtä
    paljon kuin eläkkeen saajia, niin se ei
    riitä siihen vaatimukseen, että MyEL
    olisi omavarainen.

    Ei lähes tulkoonkaan.

    Jos joskus 2050 oltaisiin tilanteessa, että
    vakuutuksen maksajia olisi 15.000 henkilöä,
    ja samaan aikaan eläkkeelläkin olisi
    15.000 henkilöä, niin kysyn, paljoonko
    riittäisi MyEL -omat varat.

    Katsotaanpa.

    Nykyisin yhden viljelijän vakuutusmaksu
    on vuodessa n. 2.300 euroa. Arvioidaan
    sitten rouheasti yläkanttiin, että
    vuonna 2050 se olisi peräti 6.000 euroa.
    Se tietäisi sitä, että MELAn vakuutusmaksutulo olisi
    90 milj. euroa.

    Uusimmat MELAn eläkkeet ovat n. 1.100 €/kk.
    Oletetaan raskaasti alakanttiin, että
    se määrä ei nouse. Tällöin 15.000 eläkeläiselle
    vuodessa tarvittava rahamäärä nousisi lukemaan
    15.000 x 1.100 x 12 = 198 milj. euroa.

    MyEL ei tule koskaan toimimaan omillaan.
    Vielä vuonna 2050 optimistisestikin katsottuna
    valtion osuus olisi 108 milj.€ eli 55%.

    Maksakie eläkiettä, maksakie. Antakie rahhaa.

    Vastauksena kysymykseeni "Paljoonko riittäisi
    MyEL omat varat", vastaan nyt, että vaivaisiin
    45 prosenttiin. Se on lohdutonta.

    [Tässä ennusteessa on otettu huomioon, että
    jo 2020-luvulla maataloustukiaiset on ajettu
    nollille, josta johtuen Suomessa on siirrytty
    pitkälti tuomaan ruoka edullisemmin muun
    EU:n alueelta. Suomeen olisi kuitenkin jäänyt
    15.000 viljelijää, joiden keskimääräinen
    maataloustulo vuodessa on 30.000 €. Summasta
    menisi vakuutusmaksuihin 6.000 €]
  17. Kun katselee viljelijöiden ikärakennetta,
    niin on aivan selvää on, että niin MyEL
    kuin MELA tulevat tiensä päähän huomattavasti
    aikaisemmin kuin v. 2033.

    Ikärakennetta tarkasteltaessa selviää, että
    niin kauas kuin silmä siintää, eläkkeensaajien
    määrä tulee lisäntymään suhteessa vakuutuksen-
    maksajiin kiihtyvää tahtia. Eli ei tule sellaista
    tilannetta, että maksajia olisi enemmän kuin
    eläkkeellä olevia.

    Jotta MyEL tulisi toimeen omillaan, vakuutuksen
    maksajia pitäisi olla viisinkertainen määrä
    eläkkeellä oleviin verrattuna.

    Tämän ymmärtänee mahdottomaksi jopa vähäisemmälläkin
    kompetenssilla.

    On tragikoomista lukea MELAn sivuilta, kuinka sitä,
    että valtio maksaa kustannuksista lähes 80 %
    pidetään itsestään selvänä oikeutuksena.

    Sitähän se ei ole. Verorahan syytäminen MyEL-
    korvauksiin alkaa olla jo nyt irvokasta, kun suurin
    osa viljelijöistä saa kohtuullisen työeläkkeen
    duunareina tekemästään työstä.
  18. MELA myöntää itsekin, että NyEL ei ole koskaan tullut
    toimeen omillaan.

    Eikä muuten tule koskaan tulemaankaan.

    Tämän vuoden alussa eläkkeen saajia oli n. 141.000 ja
    MyEL -maksua maksavia n. 73.000 henkilöä. Siitä selviää,
    että yhtä vakuutuksenottajaa kohden on 1,93 eläkkeensaajaa.

    Vakuutusmaksutuloja kertyi vakuutetuilta n. 160 milj. euroa,
    mutta maksetut eläkekorvaukset kohosivat 840 milj. euroon.
    Valtion rahaa tarvittiin MELAn mukaan 682 milj. euroa.

    Eläkkeensaajat hupenevat tasaisella vauhdilla keskim. 4500
    henkilöä vuodessa. Vakuutetut vähenevät keskimäärin 2900
    henkilöä vuodessa. (Vuosivähenemien lähde: MELAn kuukausitilasto)

    Niinpä kymmenen vuoden päästä v. 2023 eläkkeensaajia on
    96.000 henkilöä ja vakuutuksen maksajia 44.000 henkilöä.
    Yhtä vakuutuksenottajaa kohden on 2,18 eläkkeensaajaa.

    Eli tilanne on huononemistaan huonontunut. (Tuo suhde 2,18
    on jopa optimistinen, koska suurista ikäluokista johtuen
    eläkkeensaajien väheneminen ei välttämättä yllä 4500
    henkilöön vuodessa.)

    Lienee lähes tarpeetonta ottaa tähän arvio v. 2033
    tilanteesta, koska siihen mennessä niin MyEL kuin MELA
    ovat mahdottomaksi osoittautuneina poissa veronmaksajia
    rasittamasta.

    Kuitenkin tasaisen vauhdin taulukolla v. 2033 tilanne
    olisi se, että eläkkeensaajia olisi 51.000 ja maksajia
    15.000 henkilöä, jolloin yhtä vakuutuksenottajaa kohti
    olisi 3,4 eläkkeensaajaa.

    Ei näytä hyvältä. Eikä varsinkaan sellaiselta, että
    MyEL-eläkekorvaukset pystyttäisin maksamaan omin
    varoin senkään vertaa, mitä nyt. Eli valtion osuus
    vain kasvamaistaan kasvaa, kuten olen kirjoittanutkin.


    Sellainen päivä,jolloin MyEL
    tulisi toimeen omillaan, ei vain ole tiedossa olevien
    realiteettien pohjalta mahdollista.
  19. Todellakin on faktaa, että kansaneläkkeet kustannetaan
    valtion varoista. Sen sijaan työeläkkeiden joukossa
    on poikkeuksena y k s i työeläkelaji, minkä kohdalla ei pidä paikkaansa
    väittämä: "Eläkkeet rahoitetaan pääasiassa työnantajien ja
    työntekijöiden sekä yrittäjien maksamilla vakuutusmaksuilla."

    Tämä työeläkelaji on MyEL (Maatalousyrittäjäin työeläkelaki).
    MyEL-työeläkekorvaukset nimittäin rahoitetaan lähes
    80 prosenttisesti valtion varoin, ja tilanne heikkene
    vuosi vuodelta. Eläkeläisten määrä lisääntyy ja aktiivien
    MyEL-vakuutuksen maksajien joukko vähenee. Tänä vuonna
    valtiolta saatava korvaussumma on jo yli 650 M€. Summa
    on lähes yhtä suuri, mitä maksaa poliisitoimi yhteiskunnalle
    vuodessa.

    Kun valtion osuus on suurimmissa MyEL-korvauksissa yli
    700 euroa kuukaudessa, niin kyse on epätasa-arvosta, kun
    muiden vähäosaisten on tyytyminen pelkkään takuueläkkeeseen.
    Uusimmat MyEL-korvaukset ovat jo reilusti yli 1.000 €/kk,
    siitä viljelijäin omat vakuutusmaksut kattavat vain
    180 € ja me veronmaksajat maksamme siitä 820 €/kk.

    Vääristymä tulisi purkaa mitä pikimmin. MELA tulisi
    lakkauttaa, MyEL lopettaa ja viljelijät siirtää
    ilman työeläkkeen maksuvelvoitetta kansaneläkkeen
    piiriin samaan joukkoon muiden vähäosaisten kanssa, joka
    eivät omaa työeläkettään kykene maksamaan. Ja maksaa
    heille eläkekorvauksia ainoastaan takuueläkkeen verran
    kuukaudessa.

    Kun hyvin usea viljelijä on tehnyt työtä myös palkanasaajana,
    josta hän saa eläkettä kuten muutkin palknasaajat, on irvokasta,
    että hänelle silti maksetaan rouheita MyEL-korvauksia
    sen päälle valtion varoista.
  20. Ruoka ei välttämättä halpenisi, mutta verorasitus
    kevenisi 3.000 ME:lla. Se on kohtalaisen
    suuri helpotus veronmaksajalle.

    Suomalaisenkin alkutuotannon hinta muodostuu
    markkinoiden perusteella, joten tukien
    pois jäännillä ei ole mitään vaikutusta.

    Elintarvikkeiden tuonnin kiihtyminen sen sijaan¨
    vaikuttaisi kilpailun lisääntymiseen ja sitä
    kautta kuluttajahintojen laskuun mitä
    todennäköisemmin, koska volyymin lisäys välttämättä
    tuo mukanaan ulkoa myös uusia toimijoita
    elintarvikeketjuun, ja K:n ja S:n oligopoli
    murtuu. Kuluttajahinnat laskevat.
    21. 68 / 91
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt