Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

14

Kommenttia

428

  1. Ideologisella tasolla avo-tai avioliitoista saa olla ihan mieltä haluaa. Sillä ei ole mitään väliä, mieltääkö avoliiton takaporttiliitoksi vai ei.

    Sillä ajateltiin miten tahansa, niin näiden kahden oikea ero on juridinen, eli oikeudellinen. Avioliittoa koskee avioliittolaki (13.6.1929/234) (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234?search[type]=pika&search[pika]=avioliittolaki) Avoliittolakia ei ole vielä olemassakaan. Tämä sinällään kertoo jo kaiken olennaisen niille, jotka ovat juridiikasta valveutuneita. Maallikolle toki se ei välttämättä sano yhtään mitään.

    Avoliitto on laillisesti ottaen sopimus "ventovieraan" kanssa siitä, että hengaillaan yhdessä. Tämä ilmenee käytännössä esimerkiksi erossa ja perinnössä. Siinä missä AVIOpuolio saa aina osituksen (AVL 6 LUKU (
    Yhteiselämän lopettaminen ja avioero), tulipa sitten avioero tai puolison kuolema, niin avopuolisolla ei tällaista ole olemassakaan. Tämän voi toki kiertää testamentillä osittain, mutta se ei ole sama asia. Puolisolla on vahva turva, eikä se tarkoita AVOpuolisoa.

    Verotuksessa asia on eri, sillä siellä puhutaan avioliiton omaisesta suhteesta, tai sitten henkilöstä, jonka kanssa on tehnyt lapsen ja on tai on ollut avioliitossa.

    Jos avopuoliso siis sattuu kuolemaan yllättäen, niin avoleski on todella huonossa tilanteessa juridisesti ottaen. Häntä ei huomioida missään vaiheessa. Aviopuolisoiden kohdalla tarkastellaan esimerkiksi sitä, onko leskellä muuta asumiseen soveltuvaa kotia, kuin puolisoiden yhteinen. Leski saa myös (yleensä aina) jäädä asumaan puolisoide yhteiseen kotiin perinnönjaosta riippumatta. Avoliitossa näin ei ole. Avopuoliso joutuu pihalle.

    Myös lasten kanssa avoliitto on tuskallinen. Tästä voi tutkia itse esimerkiksi Isyyslakia (5.9.1975/700). Suurimpia ongelmia ja tuskankarpaloita aiheuttava asia on isyyden vahvistaminen. Ei ole mitenkään harvinaista, että avopuolisot ovat menneet naimisiin lapsen saamisen jälkeen vain ja ainoastaan siksi, että "ei enää ikinä". Tällä viitataan ísyyden vahvistamisprosessiin, joka on todella epämiellyttävä kokemus.

    Avioliitto tekee isäksi. Laissa:

    " 2 § (16.5.1980/351)
    Isyyden toteaminen avioliiton perusteella

    Aviomies on lapsen isä, kun lapsi on syntynyt avioliiton aikana. Jos avioliitto on miehen kuoleman johdosta purkautunut ennen lapsen syntymää, on aviomies lapsen isä, kun lapsi on syntynyt sellaiseen aikaan avioliiton purkautumisen jälkeen, että lapsi on voinut tulla siitetyksi avioliiton aikana. Jos äiti on ennen lapsen syntymää mennyt uuteen avioliittoon, on kuitenkin jälkimmäinen aviomies lapsen isä."

    Aviomies on lapsen isä, kun lapsi on syntynyt avioliiton aikana, piste. Avoliitossa näin ei todellakaan ole. Seurauksena on kiusallisia kysymyksiä viranomaisten puolelta, jotka ovat luokkaa "voitko olla täysin varma, että lapsi on sinun?".

    Kun siis mietitään avo-ja avioliittoa, pitää ajatella myös omaa napaansa pitemmälle. Mitä esimerkiksi tarkoittaa se, että avoliitossa syntyy lapsi, ja isä kuolee yllättäen? Aivan, hirvittäviä perintöongelmia. Avopuoliso ei saa yhtään mitään, eikä lähtökohtaisesti lapsikaan, joka ei siis lain mukaan ole lapsen isä.

    Avoliitto on nykylainsäädännöllä ETENKIN lasten ja "heikomman avopuolison" kannalta kestämätön ratkaisu. Avioliittolaki ja muut siihen nojaavat lait suojelevat ENSISIJAISESTI heikoimpia avioliiton osallisia, kuten siis yleensä lapsia ja leskeä. Avoliitto ei anna minkäänlaista turvaa.
  2. Kauppakorkea on yksi vaikeimmista sisäänpääsyn kannalta, se on nyt ihan yleinen totuus. Kaikkiin on sama pääsykoe. Se on siis ihan kaikille hakijoille sama. Tilastoja siitä on kauppatieteet.fi sivustolla. 2009 ensimmäisenä hakukohteena kaikkiin Suomen kauppakorkeakouluihin haki 7680. Heistä hyväksyttiin 854 (11.1 %) Kaiken kaikkiaan 1-3 hakukohteena se oli 14311 hakijalla, ja heistä kaikista sinne pääsi 1416. Eli kokonais % koko Suomen kauppakorkeaan pääsijöistä oli 9,894..= 9,9 %

    Ei mikään kovin suuri. RUK:hon on lähes yhtä helppo päästä.

    Mutta sitten täytyykin tarkastella ihan kaupunki-ja ainetasolla. Jos haet Helsinkiin, % oli 2009 vain 8,9 % ja Oulussa 15,8 % eli melkoista eroa. Sitten kun mennään tutkimaan aineiden sisäisiä eroja, niin se vaihtelee 10-26% välillä.

    Kyseessä on kuitenkin akseli oikis-lääkis-kauppis, joka ei ole koskaan itsestäänselvyys kellekään. Olit kuka hyvänsä ja hait minne tahansa, lukematta jotain kauppatieteeseen littyvää et sisälle pääse. Itselläni riitti AMKin liiketalouden opintoja vuosi siihen, että pääsin lukemaan Oulun yliopistoon laskentatoimea avaamatta pääsykoekirjoja (sisäänpääsy % 26,5 %) Sisäänpääsy % ei kerro sen vaativuudesta mitään, sillä laskentatoimi vaati alimmillaan yhteispisteitä 35,75, kun taas markkinoinnissa vaadittiin 26 (sisäänpääsy % 16,2). Laskikseen ei edes hakeudu sellaiset, jotka eivät usko siinä pärjäävänsä.

    Pääsykoekirjat eivät ole paksuja, mutta jokainen lause on ymmärrettävä. Erot ovat sisäänpääsyssä niin olemattomat (0,25 pistettä voi olla ero kylterin ja surullisen hakijan välillä), että yksi nimi, vuosi tai kaava voi koitua kohtaloksi.

    Matematiikan poistuminen tulee nostamaan rajoja. Syy on se, että matematiikka on ollut se kaikkein vaikein aine aina. Itse en vastannut yhteenkään matematiikan kysymykseen, mutta kaikkiin muihin kyllä. Nyt kaikki tulevat olemaan samalla viivalla. Kellään ei ole etua tai haittaa matemaattisista taidoista. Ja koska ne kirjat on suht helppoja, fiksummat saa helpommin pisteitä. Itse odotan aika selvää nousua kaikkien yliopistojen keskiarvoissa. Uskon myös, että matematiikan poisto lisää hakijamäärää kaikissa kauppakorkeakouluissa, jolloin sisäänpääsy % tulee tippumaan entisestään.

    Kovaa työtä, kovaa sisua, kovaa asennetta. Siitä on tulevat kylterit tehty.
  3. Mielestäni tilanteessa on tapahtunut virhe.

    Laki kiinteistöjen ja vuokrahuoneistojen välityksestä 15.12.2000/1074 (http://www.edilex.fi/saadokset/lainsaadanto/20001074)

    5 §:n 1 momentti: Toimeksiantosopimus on tehtävä kirjallisesti tai sähköisesti siten, että sopimusehtoja ei voida yksipuolisesti muuntaa ja että ne säilyvät toimeksiantajan saatavilla. Välitysliike ei voi vedota sopimusehtoon, jota ei ole tehty tällä tavalla. Välityskohteen hinnan ja muiden välityskohdetta koskevien sopimusehtojen muutoksista voidaan kuitenkin välityssopimuksen voimassa ollessa sopia muullakin tavoin.

    Eli välittäjä ei ensinnäkään voi yksipuolisesti muutella yhtään mitään ja toiseksi siitä täytyy sopia. Koska kyseessä on kahden henkilön allekirjoittama sopimus, heidän molempien kanssa on sovittava, ellei allekirjoittajien kesken ole muuta sovittu. Välittäjä ei voi vedota sellaiseen sopimuksen muutokseen, jota ei ole tehty.

    Saman pykälän 3 momentti:

    Toimeksiantosopimus saa olla voimassa enintään neljä kuukautta kerrallaan. Sopimuksen jatkamisesta tämän jälkeen on voimassa, mitä edellä säädetään sopimuksen tekemisestä. Sopimuksen jatkamisesta saadaan sopia aikaisintaan yhtä kuukautta ennen sopimuksen päättymistä.

    Koska 4 kk ei ole täynnä, välityssopimus pätee edelleen sellaisena, kuin molemmat asianomaiset ovat sen allekirjoittaneet.

    12.4.1995/540
    Maakaari

    I osan 2: 1 § 1 momentti ( http://www.edilex.fi/content/saadokset/lainsaadanto/19950540/L2P1/#P2)

    Kiinteistön kauppa on tehtävä kirjallisesti. Myyjän ja ostajan tai heidän asiamiehensä on allekirjoitettava kauppakirja. Kaupanvahvistajan on vahvistettava kauppa kaikkien kauppakirjan allekirjoittajien läsnä ollessa

    Tämän pykälän nojalla katsoisin, että on rikottu kaikkien allekirjoittajien paikallaolon vaatimusta, jolloin koko järjestely on mitätön. Ilmoita asiasta heti miehelle ja välittäjälle, ja jos ne ei tee mitään, vie asia käräjäoikeuteen
  4. Kiitos kaikille vastanneille, etenkin opolle :p

    Epävarmuus mun tradenomiopintojen vastaavuudesta johtuu siitä, että musta EI tule laskentatradenomia, vaan oikeustradenomi, jolloin opintojen vastaavuus laskentatoimi pääaineena ei ole kovin luultavaa. Ainoastaan yritysjuridiikan sivuaineopintoihin mahdollisesti saisi jotain hyväksilukua, jos välttämättä siihen pyrkii.

    Toisekseen yliopisto ja AMK on ihan eri paikkoja. Yliopiston kurssit on laajempia ja teoriapainotteisempia kuin AMK vastaavat. Siksi AMK tietotaso ei välttämättä riitä yliopistossa, vaikka töelämään se paremmin sopisikin.

    Kolmanneksi kandilla on kattavampi pohja maisterivaiheeseen, kuin pelkällä tradenomilla. Se vain on fakta. Ahkera ja AMKissa menestynyt tradenomi saattaisi selvitäkin, mutta se on aika epävarmaa.

    Neljänneksi, liian nuorena KTM:ksi valmistuminen ei ole aina hyvä juttu. Töissä sitten vastassa on 30v+ ekonomit, jotka on ollu töissäkin jo 5 vuotta. Ei, mieluummin valmistuu tradenomiksi, alkaa lukee kandiksi, ja kesäsin ja muulloin teke vaikka Nordeassa hommia, jotka valmentaa tuleviin opintoihin ja samalla vastaa tradenomikoulutusta.

    Olenko ylimielinen? Olen. Juuri siksi olenkin nyt kylteri.