KTM vai KTM?

Zacharia, eiköhän tässäkin kysynnän ja tarjonnan laki kohtaa.. Jos markkinointi ja johtaminen oppiaineina eivät johtaisi mihinkään, miksi niille olisi omat laitoksensa ja tietty kiintiö opiskelupaikkoja joka vuosi? Ideana lienee yhdistellä eri oppiaineita omaksi katsomallaan tavalla saadakseen mahdollisimman kattavan kokonaiskuvan liiketoiminnasta ja -elämästä. Toki KHT-tilintarkastaja on kunnioitettava titteli, mutta kyseenalaista logiikkaasi jatkaen, mihin yritysjuridiikka johtaa? Sopimusteknisten hienouksien tietämiseen? Eikö tällöin kannattaisi olla jo oikeustieteellisessä?

Yhteenvetona siis, oppiaineita ei tulisi tuomita yksinään, sillä ajatuksena on muodostaa niistä keskenään koherentti, toimiva kokonaisuus, joka mahdollistaisi monipuolisen hahmottamiskyvyn kaupan alasta. Mielestäni yksikään aine ei ole toista parempi, ja kukin valitsee itselleen sopivan aineen, itsestäni ei KHT:ksi olisi, joten luen paremmin itselleni soveltuvaa oppiainetta. Loppujen lopuksi KTM kertoo vain saavutuksista, kunnianhimosta, tietotasosta, harva työllistyy täysin oman oppiaineensa mukaiseen työnkuvaan.

KTK kirjoitti:

Zacharia, eiköhän tässäkin kysynnän ja tarjonnan laki kohtaa.. Jos markkinointi ja johtaminen oppiaineina eivät johtaisi mihinkään, miksi niille olisi omat laitoksensa ja tietty kiintiö opiskelupaikkoja joka vuosi? Ideana lienee yhdistellä eri oppiaineita omaksi katsomallaan tavalla saadakseen mahdollisimman kattavan kokonaiskuvan liiketoiminnasta ja -elämästä. Toki KHT-tilintarkastaja on kunnioitettava titteli, mutta kyseenalaista logiikkaasi jatkaen, mihin yritysjuridiikka johtaa? Sopimusteknisten hienouksien tietämiseen? Eikö tällöin kannattaisi olla jo oikeustieteellisessä?

Yhteenvetona siis, oppiaineita ei tulisi tuomita yksinään, sillä ajatuksena on muodostaa niistä keskenään koherentti, toimiva kokonaisuus, joka mahdollistaisi monipuolisen hahmottamiskyvyn kaupan alasta. Mielestäni yksikään aine ei ole toista parempi, ja kukin valitsee itselleen sopivan aineen, itsestäni ei KHT:ksi olisi, joten luen paremmin itselleni soveltuvaa oppiainetta. Loppujen lopuksi KTM kertoo vain saavutuksista, kunnianhimosta, tietotasosta, harva työllistyy täysin oman oppiaineensa mukaiseen työnkuvaan.

Lue lisää

"..mutta kyseenalaista logiikkaasi jatkaen, mihin yritysjuridiikka johtaa? Sopimusteknisten hienouksien tietämiseen? Eikö tällöin kannattaisi olla jo oikeustieteellisessä?"
Yhtä hyvin voitaisiin talousoikeuteen suuntautuvalta oikkarilta kysyä, että eikö talouteen liittyviä sopimuksia varten olisi parempi opiskella kauppiksessa yritysjuridiikkaa/talousoikeutta.

Tämä siis sen vuoksi että yritysjuridiikka on sekä oikeustiedettä että kauppatiedettä, jos lähdet tekemään sopimusta alusta lähtien, niin sen sopimuksen taloudellisen sisällön ja tavoitteiden määrittely on aina ensisijaista, nämä sopimustekniset osaamiset vain täydentävät tätä päämäärää siten että hyvän sopimusteknisen osaamisen avulla pystytään vain ennakoimaan ja hallitsemaan sopimuksen tulkintaan ja täytäntöönpanoon liittyviä riskejä. Mutta ne eivät silti ole se olennaisin osa sopimuksen teossa.

Luulen muuten että nim. zacharias halusi vain viitata enemmänkin siihen, että nämä laskentatoimi, rahoitus, kansis, tietotekniikka, tuotantotalous ja yritysjuridiikka/talousoikeus luokitellaan liike-elämässä ns. "kauppatieteiden koviksi aloiksi" joissa pärjätäkseen on oltava ihan oikeaa alan osaamista.

Sen sijaan viestinnässä, johtamisessa ja markkinoinnissa pärjää oikeanlainen tyyppi ihan persoonallaan, nuo oppiaineet enemmänkin parantavat tai syventävät noiden alojen työssä osaamista, mutta ne eivät vielä tee sinällään ammattilaista, vaan menestymiseen noilla ns. "pehmeillä aloilla" vaaditaan tietynlaista persoonallisuutta ja työkokemusta enemmän kuin alan korkeakoulutusta.

Julkisoikeuden maisteri kirjoitti:

"..mutta kyseenalaista logiikkaasi jatkaen, mihin yritysjuridiikka johtaa? Sopimusteknisten hienouksien tietämiseen? Eikö tällöin kannattaisi olla jo oikeustieteellisessä?"
Yhtä hyvin voitaisiin talousoikeuteen suuntautuvalta oikkarilta kysyä, että eikö talouteen liittyviä sopimuksia varten olisi parempi opiskella kauppiksessa yritysjuridiikkaa/talousoikeutta.

Tämä siis sen vuoksi että yritysjuridiikka on sekä oikeustiedettä että kauppatiedettä, jos lähdet tekemään sopimusta alusta lähtien, niin sen sopimuksen taloudellisen sisällön ja tavoitteiden määrittely on aina ensisijaista, nämä sopimustekniset osaamiset vain täydentävät tätä päämäärää siten että hyvän sopimusteknisen osaamisen avulla pystytään vain ennakoimaan ja hallitsemaan sopimuksen tulkintaan ja täytäntöönpanoon liittyviä riskejä. Mutta ne eivät silti ole se olennaisin osa sopimuksen teossa.

Luulen muuten että nim. zacharias halusi vain viitata enemmänkin siihen, että nämä laskentatoimi, rahoitus, kansis, tietotekniikka, tuotantotalous ja yritysjuridiikka/talousoikeus luokitellaan liike-elämässä ns. "kauppatieteiden koviksi aloiksi" joissa pärjätäkseen on oltava ihan oikeaa alan osaamista.

Sen sijaan viestinnässä, johtamisessa ja markkinoinnissa pärjää oikeanlainen tyyppi ihan persoonallaan, nuo oppiaineet enemmänkin parantavat tai syventävät noiden alojen työssä osaamista, mutta ne eivät vielä tee sinällään ammattilaista, vaan menestymiseen noilla ns. "pehmeillä aloilla" vaaditaan tietynlaista persoonallisuutta ja työkokemusta enemmän kuin alan korkeakoulutusta.

Lue lisää

Olen oikeastaan kaikesta samaa mieltä.

Ensinnäkin laskentatoimi ja rahoitus on niin pitkälti lakipykälien opettelua, että niihin kuuluu ihan pakollisiakin kursseja.

Toisekseen markkinointi ja johtaminen ei itsessään tuota mitään valmista. Kuten sanottua, niissä tärkein rooli on sillä ihan omalla päänupilla ja sillä, mitä sieltä kumpuaa. Markkinointi on ottanut koviten iskua markkinointitradenomien rynnistyksestä, koska AMK panostaa käytäntöön, ja pelkkää käytäntöä markkinointi on.

Johtaminen & organisaatio taas tuottaa näitä yleisjohtajia, jotka nekään ei suoranaisesti ole mitään.

Sivuaineina molemmat on ok, mutta kyllä nekin voi fiksusti valita.

Taloushallinto ja tilintarkastus, ja rahoitus ovat taas sitä perinteisempää ekonomihommaa, jotka vuoden 2012 jälkeen alkavat melkoisen varmasti taas vetää tolkuttomat määrät hakijoita. Ainakin laskis, kun siviili tilintarkastus loppuu.

Irvileuvat tiivistää tämän kauppakorkean sisäisen jaon tylysti niin, että markkinointi ja johtaminen ovat epätieteitä. Kansis, laskis, rahoitus ja juridiikka oikeita tieteitä.

En sano, ettenkö itsekin olisi jokseenkin tuota mieltä. Sama ongelma vaivaa tradenomejakin, jotka liikaa suuntautuu markkinointiin: ne huomaa itsensä sieltä cittarin kassalta, ainoana erona se, että saa suoraan 3. vuoden työntekijän palkan.

Itsellä on markkinointi pääaineena ja laskis pitkänä sivuaineena. Mielestäni tämä on aika hyvä paketti. Markkinoinnin kautta saa asiakas- ja tuotelähtöistä näkökulmaa liiketoimintaan. Sinne debettiin ja kredittiin, kun ei oikein mitään lukuja ilmesty jos ei saa mitään myytyä. Toisaalta kyllähän se niin taitaa olla, että kauppamiehiksi synnytään, eikä suinkaan opita kirjoja lukemalla. Itse uskon kuuluvani näihin myyntityön luonnonlahjakkuuksiin ainakin jollain tasolla. Laskista luen taas siksi, että haluan saada hieman syvällisemmän käsityksen yrityksen taloushallinnosta. Aika selväksi on tullut, että pelkällä lyhyellä laskiksen sivuaineella tiedot jäävät kovin pintapuoleisiksi. Kuten tuolla HSE Mikkelin-keskustelussakin kirjoitin, bisneksen onnistumista voidaan loppupeleissä mitata vain ja ainoastaan numeroilla. Vielä kun otan vähän juridiikkaa ja mahdollisesti logistiikkaa OPSiin, niin mielestäni minulla on varsin hyvät yleisekonomin paperit.

Sanoisin että pahin mahdollinen "ei johda mihinkään-tutkinto" on, jos lukee markkinoinnista pääaineen ja johtamisesta pitkän sivuaineen (tai päinvastoin). Silloin tuo humanistisen diipadaapan osuus nousee jo niin suureksi, ettei ekonomilla ole mielestäni uskottavuutta talouden asiantuntijana. Johtaminen on mielestäni jopa myyntityötäkin enemmän kiinni yksilön luontaisista ominaisuuksista. Uskon, että johtajiksi synnytään, eikä suinkaa opita. Jos ihmisellä ei ole luontaista aktoriteettia ja halua nousta muiden yläpuolelle, on johtamisen teorioiden opiskelu aika tyhjänpäiväistä puuhaa.

Nämä vain omia arvoita asiasta. Ei tarvitse kenenkään vetää hernettä nenään :D

Julkisoikeuden maisteri kirjoitti:

"..mutta kyseenalaista logiikkaasi jatkaen, mihin yritysjuridiikka johtaa? Sopimusteknisten hienouksien tietämiseen? Eikö tällöin kannattaisi olla jo oikeustieteellisessä?"
Yhtä hyvin voitaisiin talousoikeuteen suuntautuvalta oikkarilta kysyä, että eikö talouteen liittyviä sopimuksia varten olisi parempi opiskella kauppiksessa yritysjuridiikkaa/talousoikeutta.

Tämä siis sen vuoksi että yritysjuridiikka on sekä oikeustiedettä että kauppatiedettä, jos lähdet tekemään sopimusta alusta lähtien, niin sen sopimuksen taloudellisen sisällön ja tavoitteiden määrittely on aina ensisijaista, nämä sopimustekniset osaamiset vain täydentävät tätä päämäärää siten että hyvän sopimusteknisen osaamisen avulla pystytään vain ennakoimaan ja hallitsemaan sopimuksen tulkintaan ja täytäntöönpanoon liittyviä riskejä. Mutta ne eivät silti ole se olennaisin osa sopimuksen teossa.

Luulen muuten että nim. zacharias halusi vain viitata enemmänkin siihen, että nämä laskentatoimi, rahoitus, kansis, tietotekniikka, tuotantotalous ja yritysjuridiikka/talousoikeus luokitellaan liike-elämässä ns. "kauppatieteiden koviksi aloiksi" joissa pärjätäkseen on oltava ihan oikeaa alan osaamista.

Sen sijaan viestinnässä, johtamisessa ja markkinoinnissa pärjää oikeanlainen tyyppi ihan persoonallaan, nuo oppiaineet enemmänkin parantavat tai syventävät noiden alojen työssä osaamista, mutta ne eivät vielä tee sinällään ammattilaista, vaan menestymiseen noilla ns. "pehmeillä aloilla" vaaditaan tietynlaista persoonallisuutta ja työkokemusta enemmän kuin alan korkeakoulutusta.

Lue lisää

Hei !

Hyviä näkökulmia, tieteenala on myös siitä kiinni mistä suunnasta sitä katsoo. Yksilötasolla kysymys on siitä myös miten sovelletaan oppia käytäntöön sekä myös kasvamiseen ihmisenä.

Yritysjuridiikasta voin sanoa sen, että tällä pääaineella ei sinänsä ole helppoa saada töitä. Joskin työnsaanti on tässä taloustilanteessa ja suureen valmistumis määrään nähden muutenkin vaikeaa. Olen ollut valmiustumisen jälkeen toki töissä, pätkissä. Mutta varsinaisen leivän olen tehnyt omalla yritystoiminnalla.

Omalta kohdalta olen hyödyntänyt yritysjurdiikkaa siten, että toimin yhdenmiehen yhtiönä pääomasijoittajana. Alkupääoma on jo hankittu opiskeluaikana. Ei tuo koulu minusta yrittäjää tehnyt, ainoastaan sain sieltä välineitä ja ideoita siihen, miten voin tehdä yritystoimintaa ehkäpä fokusoiduimmin.

Kun mietitään johtamista ja markkinointia, ei mielestäni näitäkään osa-alueita tule väheksyä. Jotkut ovat luonnostaan hyviä markkinoimaan ja jotkut johtamaan.

Voisi ajatella että nämä tieteenalat myös voivat henkilön käytännön työssä kertautua, esimerkiksi ennestään hyvä johtaja on hyvin opiskelleena hyvä (huippu) johtaja.

Jos jotain ominaisuutta pitäisi kehittää yliopistossa, olisi se minusta ristipaineen sietokyky. Harvoin opiskelija joutuu selkä seinää vasten, mutta uskokaa, tästäkin voi olla myöhemmin hyötyä - kasvamisessa ihmisenä.

Mitä tuossa ylläolevassa viestissä sanotaan?